Leivän hiilijalanjälki

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211736
Title: Leivän hiilijalanjälki
Author: Wanhalinna, Viivi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2010
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211736
http://hdl.handle.net/10138/18027
Thesis level: master's thesis
Discipline: Livsmedelsteknologi (spannmålsteknologi)
Food Technology (Cereal technology)
Elintarviketeknologia (viljateknologia)
Abstract: In this master´s thesis the quantity of the greenhouse gas (GHG) emissions produced by food supply chain was studied. Also results from life cycle studies related to GHG emissions of bread, flour and some other food material were collected. In the experimental study the carbon footprints (GHG emissions, CO2 equivalents) of wheat and rye breads were calculated. Industrial scale production, Finnish grown wheat and rye, and simplified bread recipes were used as starting points. The life cycle calculations included cultivation, milling and baking phases and also consumer´s action. The amounts of GHG emissions for these phases were obtained from previous studies and the information reported by food enterprises and organizations. The cultivation of wheat and rye were studied separately, but the milling and baking processes were considered similar. The data were collected from two mills and seven bakeries and included details from energy and water consumption and the amount of organic waste and waste water produced. The emissions associated with the production of salt, baker´s yeast, vegetable fat, sugar and packaging material were also included. For consumer´s, there were two scenarios, one included transportation of bread from grocery by car, and 10 % wastage. The other included also toasting of the bread. It was calculated that the carbon footprint of bread was 1400-1500 g of CO2-equivalents/ kg bread. The cultivation´s share was 40 %, the mill´s share was 2 %, the bakery´s share was 45 % and the consumer´s share was 13 %. When the toasting of bread was included, this action alone resulted approximately 180 g more GHG emissions. There was a small difference between the carbon footprint of rye and wheat bread. The difference results mainly from differences in recipes of breads. There are not yet uniform standards to calculate the carbon footprint. Therefore a lot of generalizations and assumptions had to be made in the calculations. Nonetheless the carbon footprint obtained in this study is of the same magnitude as recently obtained in other studies performed in Europe.Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon elintarvikeketjun toiminnasta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) ja koottiin tuloksia leivän, jauhon ja muutamien muiden elintarvikkeiden elinkaaren aikaisia KHK-päästöjä koskevista tutkimuksista Suomessa ja muualla. Kokeellisessa osassa laskettiin hiilijalanjälki eli määritettiin paljonko KHK-päästöjä (CO2-ekvivalentteja) muodostuu ruis- ja vehnäleivän koko elinkaaren aikana, kun lähtökohtana on Suomessa teollisesti valmistettu, kotimaisista raaka-aineista ja yksinkertaistetulla reseptillä valmistettu leipä. Hiilijalanjälki laskettiin leipomosta myyntiin lähtevää leipäkiloa kohti. Laskelmissa huomioitiin viljelyn, myllyn, leipomon ja kuluttajan osuudet. KHK-päästöjen määrinä käytettiin kirjallisuudesta löydettyjä arvoja eri toiminnoille sekä yritysten ja organisaatioiden ilmoittamia päästöjä omille tuotteilleen. Viljelyn KHK-päästöt saatiin aiemmasta tutkimuksesta jossa oli otettu huomioon mm. tuotantopanosten kuten lannoitteiden tuotanto, työkoneiden ja maaperän KHK-päästöt. Vehnän ja rukiin viljelyä tarkasteltiin erikseen, mutta niiden jauhatus- ja leivontaprosessien oletettiin olevan samanlaiset. Kahdesta myllystä ja seitsemästä leipomosta saatiin luottamuksellisesti tiedot niiden energiankulutuksista, talousveden käytöstä, tuotettujen tuotantojätteiden, sivutuotteiden ja jäteveden määristä. Tiedot yhdistettiin ja niitä käsiteltiin keskiarvojen pohjalta. Lisäksi laskelmiin sisällytettiin suolan, hiivan, rasvan, sokerin ja pakkausmateriaalin valmistuksesta aiheutuvat KHK-päästöt. Kuluttajan oletettiin noutavan leipä kaupasta muiden ostosten ohella ja kuluttajatason hävikiksi oletettiin 10 %. Erikseen laskettiin tilanne jossa kuluttaja aiemmin esiteltyjen toimien lisäksi myös paahtoi leipänsä. Laskelman mukaan paahtamattoman leivän hiilijalanjäljeksi saatiin 1400-1500 g CO2-ekv./ kg leipää. Viljelyn osuus oli 45 %, myllyn osuus 2 %, leipomon osuus 40 %, ja kuluttajan osuus 13 %. Kun leivän paahto otettiin huomioon, muodostui vielä n. 180 g lisää KHK-päästöjä. Vehnä- ja ruisleivän hiilijalanjälkien välille saatiin pieni ero, joka johtui lähinnä erilaisista resepteistä. Hiilijalanjäljen laskentaan ei ole vielä olemassa yhtenäisiä standardeja. Tutkielmassa on jouduttu tekemään paljon oletuksia ja yleistyksiä, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Tässä saatu hiilijalanjälki on kuitenkin suuruusluokaltaan samansuuruinen Englannissa, Tanskassa ja Ruotsissa hiljattain määritettyjen leivän hiilijalanjälkien kanssa.
Subject: carbon footprint
bread
life cycle analysis
life cycle assessment
bakery
greenhouse gas
climate change
carbon dioxide equivalent
leipä
hiilijalanjälki
elinkaarianalyysi
elinkaariarviointi
kasvihuonekaasupäästöt
ilmastonmuutospotentiaali
leipomo
päästöt
hiilidioksidi ekvivalentti
viljely


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
maisterin tutkielma ViiviWanhalinna 25.10.10.pdf 1.365Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record