Theology in the Ghetto: The Life, Work, and Theology of Nikolajs Plāte (1915-1983), Pastor and Theologian of the Evangelical Lutheran Church of the Latvian SSR

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3181-2
Title: Theology in the Ghetto: The Life, Work, and Theology of Nikolajs Plāte (1915-1983), Pastor and Theologian of the Evangelical Lutheran Church of the Latvian SSR
Author: Sildegs, Uģis
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology, The Faculty of Theology
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Abstract Nikolajs Plāte (1915-1983) was one of the most prominent and prolific Latvian Lutheran pastors and theologians to carry the mission of the Church through the complicated Soviet period. The aim of this study is to extend a critical understanding of the Church s Soviet totalitarian history through the experience of one man and his silent heroics of Christian resilience and steadfastness in a hostile environment. The narrow focus of the study is on Plāte's life, work, and theology. The broader focus, however, is on church life in general, challenging struggles for survival, and the various means of coping with the emerging realities. As one of the pastoral generation serving the Church during these grueling times, the so-called old guard, Plāte provides a good case study to illustrate the troubled road of a Lutheran clergyman adjusting to a new ghetto-like environment. His intellectual exertions to respond to these challenges are here referred to as theology in the ghetto, where his theological thinking is better viewed in terms of an existential reaction than an academic discipline. In the first part of this work (I- III), I offer a step-by-step historical narrative of Plāte's life and work. After his early education in the hopeful years of the first independence, the disastrous impact of the Soviet occupation and World War II transformed the Latvian Evangelical Lutheran Church and pastoral service into something unrecognizable. The primary focus of the study is on Plāte's ministry, first in the Pope, Rinda, and Selga congregations (1945-1953) and, second, in the parish of Rucava (1953-1983). Living under constant Soviet pressure, some painful adjustments had to be made. The work of the Church was increasingly isolated, degraded, and marginalized. Membership declined. The permanent condition of crisis drove people to live in survival mode, and the stagnation of the Church was difficult to reverse. While suffering abuse from the atheistic authorities, Plāte tried to stay active and faithful, to keep working where possible. However, his approach and mentality changed visibly. During this time, his ministry was increasingly dominated by defensive thinking and reactions. Even some antisocial traits became manifest. Thus, in this study I describe and analyze Plāte's inward-looking, conservative mindset, which resulted from the outer totalitarian environment. Only at the end of his life in the beginning of the 1980s was Plāte able to observe some hopeful signs of life for the depressed Church and start looking forward to a better future. In the later part of the work (IV- V), Plāte s activities at the seminary and his theological production are analyzed. I describe the body of his writings in chronological sequence. Plāte's texts reveal him as a prolific writer who produced several thousand pages of theological material. I identify and examine his direct and indirect remarks and references concerning the Soviet conditions. At that time, when the Bible, faith, and the Church had come under furious attack by anti-religious propaganda, Plāte's chief concern with his theology was to serve the loyal remnant of the Church and to respond to these clear challenges by addressing the growing gap between Christianity and society, trying to heal the degraded life of the Church, and restoring compromised biblical authority. Plāte believed that the constraints of Soviet totalitarianism could be overcome only by trusting in the power of God s Word, by means of which the Lord could help, intervene in, and overcome the temporal bonds of history. His stress on God s Word thus becomes the key for understanding the underlying feature of his theology.YHTEENVETO Nikolajs Plate (1915-1983) oli yksi tunnetuimmista Latvian evankelis-luterilaisista papeista ja teologeista, jotka toimivat Baltian keskimmäisen neuvostotasavallan luterilaisen kirkon työssä niin sanotun toisen neuvostomiehityksen vuosina (1944-1991). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Latvian evankelis-luterilaisen kirkon kehitystä neuvostoajan totalitaarisessä yhteiskunnassa yhden vaikuttajan kokemusmaailman näkökulmasta sekä hänen asemaansa ja toimintatapojaan kirkolle vihamielisessä toimintaympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena on toisaalta mikrohistoriallisesti tutkia Nikolajs Platen elämää, työtä ja teologista ajattelua. Toisaalta tämä tutkimus selvittää Neuvosto-Latvian evankelis-luterilaisen kirkon roolia yleisesti, sen haasteita asemansa säilyttämiseksi ja erilaisia selvitymismekanismeja. Yhtenä Latvian neuvostoajan luterilaisen papiston vanhemman sukupolven edustajana juuri Plate antaa edellytykset tapaustutkimukselle (a case study), jonka kautta voi peilata luterilaisen papin sopeutumista toisen maailmansodan jälkeisessä uudessa kirkollisessa getossa , jonne kirkot ja uskonnolliset yhteisöt oli ajettu Neuvosto-Latviassa. Platen teologia nousi osittain hänen toimintaympäristönsä kokemuksista, osittain hänen lukemastaan kirjallisuudesta ja itsenäisestä pohdiskelusta. Tämä teologia on tässä tutkimuksessa määritelty termillä teologia getossa . Platen teologista ajattelua on syytä pitää enemmän eksistentiaalisena reaktiona kirkollis-uskonnollisessa getossa kuin varsinaisena tiukan tieteellisenä akateemisena tutkimustyönä. Tutkimukseni pääluvut I-III sisältävät historiallisen ja kronologisen kuvauksen Platen elämästä ja toiminnasta. Taustaluvussa käsittelen hänen kehitysvuosiaan ja teologisia opintojaan Latvian toiverikkaan ensimmäisen itsenäisyyden aikana 1930-luvulla. Sen jälkeen tarkastelen uuden poliittis-yhteiskunnallisen tilanteen tuomia muutoksia, jotka välittömästi heijastuivat myös Platen elämään jo 1940-luvulla. Toinen maailmansota ja uudelleen 1944 alkanut neuvostomiehitys muuttivat Latvian luterilaisen kirkon aseman ja toiminnan merkittävästi. Tätä kaksijakoista taustaa vasten selvitän tutkimukseni alussa Platen toimintaa pappina Popen, Rindan ja Selgan seurakunnissa vuosina 1945-1953 ja sen jälkeen Rucavan seurakunnan pappina 1953-1983. Toisen maailmansodan jälkeisessä jatkuvassa neuvostohallinnon puristuksessa Neuvosto-Latvian luterilaisen kirkon työ edusti toiseutta , jota neuvostoviranomaiset pyrkivät marginalisoimaan ja eristämään yhteiskunnassa omaan nurkkaansa. Kirkon jäsenmäärä laski. Olosuhteet muokkasivat ihmisistä arjesta selviytyjiä . Kirkko ajautui eräänlaiseen pysähtyneisyyden tilaan, jossa sen yhteiskunnallinen asema oli vaikea. Ateististen uskontoviranomaisten luomassa paineessa pastori Nikolajs Plate yritti kuitenkin parhaansa mukaan toimia aktiivisesti ja uskollisesti niissä seurakunnissa, joissa hän palveli pappina. Hän teki säännöllistä hengellistä työtä siellä, missä se oli mahdollista. Tutkija voi kuitenkin havaita Platen lähestymistavoissa ja mentaaliteetissa tiettyjä muutoksia kommunismin luomassa paineessa. Neuvostovallan vuosina hänen pappeuttaan hallitsi vahvasti defensiivinen toiminta ja reagointi. Hän kääntyi eräällä tavalla pessimistisesti sisäänpäin , ja tämä eräänlainen säilyttävä asenne oli totalitaarisen hallinnon muokkaaman toimintaympäristön seurausta. Vasta aivan elämänsä loppumetreillä 1980-luvun alussa hän alkoi nähdä joitakin toivon merkkejä myös maansa luterilaisen kirkon elämässä, ja hän alkoi katsoa optimistisemmin tulevaisuuteen. Tutkimuksen loppuosan pääluvuissa IV-V käsittelen Platen roolia Neuvosto-Latvian evankelis-luterilaisen kirkon pappisseminaarin dogmatiikan opettajana ja hänen teologista kirjallista tuotantoaan, jota ilmestyi konekirjoitettuna versiona. Platen teologinen kirjallinen tuotanto osoittaa hänen olleen varsin aktiivinen kirjoittaja, joka tuotti tuhansia sivuja teologista materiaalia. Pyrin löytämään tästä lähinnä dogmatiikkaa käsittelevästä kirjallisuudesta hänen suoria tai epäsuoria viittauksia neuvostoajan realiteetteihin. Plate tuotti teologiaa Neuvosto-Latvian kirkolle ja akateemiselle teologialle kielteisessä toimintaympäristössä. Aikana, jolloin Raamattu, kristillinen usko ja kirkko olivat voimakkaan uskonnonvastaisen hyökkäyksen kohteina valtion virallisen tahon toimesta, Plate pyrki teologisella tuotannollaan palvelemaan luterilaisen kirkon uskollista joukkoa. Hän vastasi yhteiskunnan uskonnonvastaisuuden haasteeseen painottamalla kasvavaa kuilua kristinuskon ja yhteiskunnan välillä. Samalla hän halusi kirkon säilyttävän uskonnollisen tehtävänsä ja pitävän kiinni raamatullisista perusteistaan. Plate katsoi, että totalitaarinen neuvostomahti on voitettavissa vain luottamalla Jumalan sanan voimaan sekä sellaiseen todellisuuteen, joka on inhimillisen historian rajojen ulkopuolella. Oppi Jumalan Sanan yliluonnollisesta voimasta olikin hänen dogmaattisen ajattelunsa ja teologiansa avain.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3181-2
http://hdl.handle.net/10138/180558
Date: 2017-05-20
Subject: Church History
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Theology.pdf 1.396Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record