Lisensiaatintyöt

Recent Submissions

  • Kinnarinen, Anneli (2019)
    Room attendants’ tasks at hotels consist of daily cleaning of the hotel guest rooms, making beds, handling materials, taking care of guest room facilities, and maintenance of the working areas. Surveys conducted (interviews and questionnaires) on hotel guestroom cleaning have shown that room attendants’ tasks involve a high amount of physical work, they work under time pressure and experience discomfort in different parts of the body. There were no objectively measured data available about the amount of the physical workload. The main objective of this case study research was to quantify the level of energetic workload in guest room cleaning. The second objective of the study was to discover the key features impacting on the room attendants’ physical work load. The field study was conducted at five hotels from same hotel chain. Aerobic capacity of the room attendants was assessed with a submaximal cycle ergometer test. Work operations throughout the work shift were video-taped with direct measuring of the heart rate (HR). Also physical conditions (°C, % RH) and number of steps taken were measured during the work operations. Perceived workload was assessed in these actual work situations on the Borg scale RPE (6–20). Load factors of the work system and working environment were discovered through group interviews. Furthermore, additional measurements were carried out in the working areas. Changes in working conditions and technology were identified 17 years afterwards by interviewing cleaning managers at those the hotels that still had an in-house cleaning organization. Room temperature exceeded the recommended limits for physical cleaning work. Functionality of the tools sometimes mismatched with the working environment. Heavy hotel trolleys, heavy textiles, lack of space to do the cleaning work, and furnishings and fittings of the guest rooms caused additional effort during the cleaning work. Work pace (rooms/hour) increased towards the end of the work shift. Approximately 23.4 (SD ±4.3) rooms were cleaned per work shift. Time spent on guest room cleaning cycles covered approximately 76.3% of an entire work shift. During guest room cleaning cycles, estimated oxygen consumption was approximately 35.5% VO2max and energy expenditure approximately over 270 W. In terms of heart rate response, over half of the whole work shift was moderate work and over one third heavy work for the women participating this study (age ≤ 45 years). Rating of perceived exertion (RPE) at the end of the workshift was almost at the same level as it was at the end of the submaximal cycle ergometer test (heavy work). The WHO (World Health Organization) has accepted the classification of work by its demand for energy (W·kg-1). According to this classification, room attendants’ workload is moderate for women aged 20–45 years. As a complement to the results, the foremen were also interviewed. Development in information technology, redesigned work procedures and the furnishings and fittings of the guest rooms have on the one hand lightened room attendants’ workload, but on the other hand the demand for output (rooms/hour) has increased. Notwithstanding its limitations, this study suggests that the results can be used to improve both the job design of hotel guest room cleaning and the space and interior design of hotel rooms, in order to decrease the physical workload and whole body work performed under time pressure. Space and interior planning has a major impact on creating possibilities for accessible cleaning and accessible housing, both at hotels and other companies or public institutions providing accommodation. However, lightening the work-load also increases both the speed of the work and the risk of work overload, especially in team work. Therefore, future research could be directed to re-assess the productivity norms used especially in service organizations so as to avoid unexpected outcomes.
  • Jenu, Saana (2019)
    Röntgenkuvaus on tärkeä diagnostinen menetelmä, jonka tuottaman sädeannoksen optimointi on oleellista terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Monte Carlo -simulointia ei ole vielä käytetty laajasti röntgenkuvauksen optimointiin, mutta se on potentiaalinen menetelmä. Tämä työ on ensimmäinen askel HUS-Kuvantamisen ja Helsingin yliopiston käyttöön tarkoitetun Monte Carlo -annossimulaattorin kehittämisessä. Simulaattori toteutettiin Geant4-työkalulla, ja se perustui Geant4:n DICOM-ohjelmaan. Ohjelmaa kehitettiin edelleen, ja se testattiin yksittäisellä tietokoneella ja tietokoneklusterilla. Kehityksellä pyrittiin helpottamaan simulaattorin käyttöä ja mahdollistamaan suurten kuvapakkojen käyttö. Olennaisena osana työtä oli myös simulaattorin käytön dokumentointi sekä Monte Carlo -menetelmän kuvaaminen. Työkalu lukee DICOM-muodossa olevat kuvat, minkä perusteella se muodostaa vokseleista koostuvan fantomin. Fantomin vokselit on luokiteltu eri materiaaleiksi HU-lukujen mukaan, jolloin hiukkasten kulkuratoja fantomissa voidaan laskea. Vokselit toimivat myös detektoreina, joihin absorboitunut energia tallennetaan. Simulaattorin jatkokehityksen ja Monte Carlo -menetelmän kuvaamisen lisäksi simulaattoria testattiin keinotekoisilla ja tietokonetomografialaitteen tuottamilla DICOM-kuvilla. Sillä tehtiin kaksi testisimulointia, joissa arvioitiin intensiteettiä vedessä ja absorboitunutta annosta polymetyylimetakrylaatissa eri syvyyksillä. Tuloksia verrattiin teoreettisen intensiteetin vaimenemiseen ja MOSFET-antureilla mitattuun absorboituneeseen annokseen. Toinen simulaatio toistettiin kaupallisella ImpactMC-simulaattorilla. Kahden simuloinnin tulokset poikkesivat referenssidatasta maksimissaan 5 % ja 17 %. Tarkempien tuloksien saamiseksi seuraavissa mittauksissa olisi hyvä käyttää herkempiä annosmittareita kuin nyt käytetyt MOSFET-anturit. Menetelmä, jonka avulla navigoidaan fantomin vokseleissa, on merkittävä sekä tulosten tarkkuuden että simulointinopeuden suhteen. Potentiaalisin menetelmä toimi kuitenkin huonosti klusterilla. Fantomin luomiseen tietokonetomografiakuvista saattaa vaikuttaa kuvien artefakta. Simulaattori vaatii vielä kehittämistä: jatkossa työkalun toimintavarmuutta ja laskentanopeutta klusterilla voidaan parantaa, ja työkaluun on mahdollista rakentaa geometriat eri röntgenmodaliteeteille.
  • Sepponen, Mirja (2019)
    Lisensiaattitutkimuksen tavoitteena on selvittää, paljonko viittomakieliset oppilaat kokevat koulukiusaamista viittomakielisten koulussa luokka-asteilla 5–9, koetaanko sitä ja millaista kiusaaminen on. Viittomakieliseen (kielellisesti luokittelemattomaan) kyselytutkimukseen osallistui 32 oppilasta vuonna 2004. Tuloksia verrataan tutkijan samassa koulussa pro graduunsa vuonna 1999 toteuttaman luokitellun koulukiusaamiskyselyn tuloksiin (Sepponen 2001). Tutkimukseen osallistui 30 oppilasta, jotka jaettiin suomen kielen ymmärtämisen mukaan kielellisesti luotettaviin (21) ja kielellisesti epäluotettaviin (9). Kyselyaineistoja tasapuolisesti vertaamalla haluttiin tutkia, miten koulukiusaamiseen liittyvät käsitteet ja kysymykset tulisi esittää, jotta ne olisivat mahdollisemman luotettavia ja soveltuisivat ymmärrettävästi viittomakielisille oppilaille. Tutkimuksessa (2004) selvitetään, miten kahdella eri menetelmällä toteutettu aineistojen keruutavat vaikuttavat tuloksiin. Kahdella erilaisella kyselylomakkeella kerättyjä vastauksia tarkastellaan päämuuttujien; suora fyysinen, suora verbaalinen ja epäsuora psyykkinen kiusaaminen, kannalta tutkimusryhmittäin, luokittain, sukupuolittain ja vuosittain. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen, monimenetelmällinen ja analyysissa käytetään Dan Olweuksen (1992) määrittelyä kiusaamisen eri tavoista. Aineistoa käsitellään ristiintaulukoinnin ja Khiin -neliötestin avulla. Viittomakielisessä erityiskoulussa 6 % vastaajista koki Olweuksen (1992) määritelmän mukaista koulukiusaamista. Viittomakielisellä koululla koettiin koulukiusaamista sekä suorana fyysisenä, suorana verbaalisena että epäsuorana kiusaamisen muotona, ja sitä koettiin viidennellä luokilla selvästi muita luokkia enemmän. Kiusatuiksi tulivat sekä tytöt että pojat. Tutkimuksessa havaittiin myös merkitsevä kiusaamisen vastavuoroisuusefekti. Kiusaamisen syyn oppilaat molemmissa kyselyissä kokivat useimmiten (21 % vastaajista) olevan heidän kuuroutensa. Vuosina 1999 ja 2004 koulukiusaamisen kokemukset viittomakielisellä erityiskoululla olivat jotakuinkin samanlaisia. Ne, jotka hallitsivat hyvin suomen kielen, vastasivat kysymyksiin samansuuntaisesti kuin ne, jotka hallitsivat hyvin viittomakielen. Kielellisesti vielä epävarmojen oppilaiden (kielellisesti epäluotettavat) vastaukset osoittivat, että he eivät aina ymmärtäneet kysymyksiä tutkijan tarkoittamalla tavalla. Oppilaiden vastauksiin ovat voineet vaikuttaa heidän kulttuurinsa, kuuroutumisen ajankohta, eri kuulontasot, yhteisen kielen puuttuminen sekä mahdolliset muut lisävammat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että olisi syytä kehittää metodeja kuulovammaisten koulukiusaamisen tutkimiseen; erityisesti visuaalisuuteen pohjautuvia kyselyitä tulisi kehittää. Koulukiusaamisen käsitteet pitäisi saada oppilaille helpommin ymmärrettäviksi. Jatkotutkimukset kuulovammaisten koulukiusaamisesta olisivat toivottavia niin oppilaiden kuin yhteiskunnan kannalta.
  • Lastikka, Anna-Leena (2019)
    Currently, countries around the world are concerned with migration flows, which set challenges to the development of inclusive ECEC services. Although Finland’s non-native population is small by international standards, it has grown amongst the fastest in the OECD countries. However, the research on culturally and linguistically diverse children’s and families’ perspectives in the Finnish ECEC context is scarce. This research, which consists of three individual studies, examines the phenomenon of culturally and linguistically diverse children’s and families’ experiences of participation and inclusion in Finnish early childhood education and care (ECEC). The general aim is to create a model of inclusive and participatory ECEC pedagogy that identifies the essential elements in building and developing the inclusive and participatory practices considering the experiences of culturally and linguistically diverse children and families. This study applies the strength-based approach (Dunst, Trivette & Mott, 1994; Powell et al., 1997) and sees children and families as possessing funds of knowledge (Gonzalez, Moll & Amanti, 2005) indicating that we need to move away from focusing on deficiencies and to seeing culturally and linguistically diverse children and families as capable and competent and skilful individuals. Additionally, the socio-cultural perspective (Berthelsen et al., 2009; Corsaro, 2011; Rogoff, 2007) is applied in seeing children as active and competent participants in their communities. These three theoretical frameworks combined with the international and national reforms, declarations and curricula, as well as the values of inclusion, equity and equality, form the basis for developing the model of inclusive and participatory ECEC pedagogy. This study is both qualitative and quantitative in nature and different data collection and analysis methods have been applied. The research data has been collected in two different projects: the international INCLUD-ED project (2006-2011) and the ongoing international Orientation project. The results of this study indicate that it is possible to create a holistic model of inclusive and participatory ECEC pedagogy that combines meaningful elements for culturally and linguistically diverse children and families. The model has two levels: the macro-level, which includes the elements on a large scale influencing the inclusionary and participatory ECEC practices. These elements include the ECEC and pre-primary education curricula, reforms and policies, values, image of the child and teachers’ understanding of diversity. In addition, the discourses of families and parenthood, available resources and services and the theoretical frameworks of the strength-based approach, funds of knowledge and a socio-cultural perspective would be part of the macro-level. The micro-level includes the found elements meaningful for culturally and linguistically diverse children and families in the Finnish ECEC: (1) Dialogue; (2) Support, care and a sense of belonging; (3) Mutual understanding; (4) Play pedagogy; (5) Promotion of knowledge, competence and strengths; (6) Equal interaction; (7) Active participation; 8) Importance of other children and families and (9) Positive emotions. These elements build an empowering pedagogy that is based on the strengths, knowledge and active participation of children and families. The results of this study imply that to develop an inclusive and participatory ECEC pedagogy, more emphasis should be placed on building social cohesion and mutual understanding among all children, families and educators in the ECEC contexts.
  • Öhman, Sandra (2018)
    Crisis situations are inevitable in our world, shocking incidents occur when least expected and disturb our sense of normality. In recent years, the focus on crisis management has moved from the response and recovery stage to a preparatory stage where the role of risk communication becomes essential. This research explores the role and development of the psychosocial support in emergency situations in Finland, with the tsunami in Asia in 2004 as a starting point. This dissertation explores the role of psychosocial support in Finland and the role assigned to them by other emergency services. This research explores how the psychosocial support is organized in the field in an acute situation, how responsibilities are distributed between organizations in Finland, both proactively and in real events. The focus is on possible disturbing points that occur that may stand as obstacles for the psychosocial support workers on the field. These processes are shaped in relation to issues regarding gender, power, media attention, public assumptions and expectations. In addition to the fact that emergencies can be managed on different levels, it is noticeable that certain contextual and situational factors, such as personal interest, experience and the constitutional framework can have an impact on how the whole incident is managed and what the consequences will be. This multiple case study draws upon 26 interviews with 14 leaders of different organizations that worked with the Tsunami in Asia in 2004 and/or participated in a plane crash simulation- emergency exercise at Helsinki-Vantaa airport in 2009. Empirical observations and interviews were carried out in the research project to analyze how psychosocial support is conceptualized and experienced and what its role is in emergency situations. Furthermore, an aim was to study how different organizations cooperate at times of emergency. In conclusion, the learning process for disaster preparedness takes place within the shared context of various stakeholders and from dialogue and communication between them. Moreover, emergency response is highly influenced by the extent to which the decision makers know and trust each other. The case findings are placed in comparative perspective making use of results from various studies regarding emergency preparedness but also including important factors such as heroism, gender and media studies. The dissertation concludes with a discussion of theoretical implications and potential lessons for practices.
  • Pulkkinen, Pia (2019)
    The study explores recovery from co-occuring substance abuse and mental health problems. In this study, it is examined how and what people describe of their recovery from substance abuse and mental health problems, and of the help from the service system. The study evaluates the changes that happen in the identity of the narrator during the development of the story. In addition, in this study it is analysed which identity catogories work as recovery capital for the narrator. The data consists of narrative interviews with 13 different persons. Nine of the interviewed were men and four were women. All of the interviewed had been diagnosed with a severe mental health problem. In addition, all of the interviewed had been either hospitalised or in institutional substance abuse care due to their addiction. At the time of the interviews, all people were at the age of 34 to 59 years. They had all had extensive experience with the substance abuse and mental health work related service system, including the integrated psychiatric and substance abuse care. Content analysis, narrative analysis and category analysis were used to analyse the interviews. The story of recovery consists of various independent narratives of a total of 13 narrators. The story is based on Joseph Campbell’s hero’s journey scheme. It divides into three episodes: the call to adventure, the road of trials and the return. The narrators describe their identity in different episodes of the story by using explicit identity descriptions and category implications. In the call to adventure episode, the narrators position their identity into categories describing normality. In the road of trials episode the role of social identity is emphasized because being categorised as normal may lead to withholding of services. In the return episode there is a limited amount of identity descriptions and the social identity is anomalistic. An exception to anomality is found in the identities provided through peer and service counselor within the service system, which provide the narrators a respected position within the socioeconomic class and reference group. In the service system people who have experienced co-ocurring substance abuse and mental health problems are addressed as dual diagnosis clients or patiens. The narrators however don’t use this social identity in their identity descriptions. There is a limited amount of services at offer to people with dual diagnosis. The services received by the narrators are aimed for people with substance abuse or mental health problems and do not require being labelled as a dual diagnosis client. Recovery capital can be found in the identity categories of every episode. However, not all the identity categories created by narrators contain recovery capital. Professionals increase narrators’ recovery capital by offering them such social identities that strengthen their experience of survival and coping as well as support their societal normality. Avainsanat – Nyckelord – Keywords identity categories recovery mental health problems substance abuse problems
  • Maijala, Terhi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimusaiheeni on vahingonkorvausvastuulla tehostettu hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuus säätiössä. 1.12.2015 voimaan tulleen säätiölain (487/2015, jäljempänä säätiölaki) 1 luvun 4 §:n mukaan säätiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua. Nimenomainen huolellisuus-velvollisuussäännös on säätiölaissa uusi. Velvollisuus vastaa aiemmin voimassa ollutta oikeutta. Tutkimuskysymyksenä on säätiön ominaispiirteiden vaikutus säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuuteen. Tarkastelen säätiön ominaispiirteitä, säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuuden sisältöä, ja miten säätiön erityispiirteet vaikuttavat siihen. Huolellisuus-velvollisuuden tehosteena on vahingonkorvausvelvollisuus. Sekään ei ole uusi velvollisuus säätiölaissa, ja vastaava velvollisuus on yhteisöoikeudessa. Tutkin säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuutta vahingonkorvausvastuun näkökulmasta. Tutkimuksessa käsittelen myös säätiön hallituksen jäsenen korvausvastuun vakuuttamista. Omistajien ja jäsenten puuttuminen erottaa säätiön rakenteen yhteisön rakenteesta. Siitä seuraa myös säätiön tarkoituksen ja hallinnon omintakeisuus. Säätiö ei ole henkilöiden muodostama yhteenliittymä, vaan yhden tai useamman henkilön määräämä tarkoitus ja oikeushenkilö pääomineen tämän yksilöidyn tarkoituksen toteuttamiseen. Johtopäätökseni on, että yhteisö- ja säätiölakien sanamuotojen yhtäläisyydestä huolimatta on olemassa säätiöoikeudellinen huolellisuus-velvollisuus erotuksena yhteisöoikeudellisesta. Säätiö- ja yhteisölakien sanamuotojen yhtenäisyys edellyttää huolellisuusvelvollisuus- ja vahingonkorvausnormien yhdenmukaista tulkintaa niin pitkälle kuin mahdollista. Säätiön erityispiirteet on kuitenkin otettava huomioon sää-tiön hallituksen jäsenen huolellisuutta arvioitaessa. Piirteet ovat tiivistetysti yksilöllinen, pysyvä, hyödyllinen tarkoitus, jota on toteutettava sekä omistajakontrollin puuttumisesta seuraava hallituksen poikkeuksellisen itsenäinen asema tarkoituksen toteuttajana ja valvojana. Kantaani tukevat säätiölain 1 luvun 4 §:n perustelut sekä vanhan säätiölain aikaiset tulkintakannanot oi-keuskirjallisuudessa. Säätiöiden erityispiirteitä tai huolellisuusvelvollisuutta ei ole muutettu säätiölain kokonaisuudistuksessa. Säätiölain 1 luvun 4 §:stä ja säätiön erityispiirteistä on johdettavissa säätiön hallituksen jäsenen tarkoitussidonnaisuus, aktiivisuusvelvollisuus, tehokkuusvelvollisuus, velvollisuus riskienhallintaan sekä velvollisuus itsearviointiin. Säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuutta korostaa säätiön hallituksen erityinen luottamusasema, erittäin itsenäinen ja vastuullinen rooli yhdistettynä toteuttajana ja valvojana. Valtaosassa säätiöitä hallitus on ylin päätös- ja valvontavaltaa käyttävä elin, ja säätiön hallinto on yksiportainen. Hallitus täydentää itse itsensä ja valvoo omaa toimintaansa. Tämä itsenäinen asema korostaa säätiön hallituksen roolia säätiö-oikeushenkilössä verrattuna osakeyhtiön hallitukseen, jonka yläpuolella aina on yhtiökokous. Roolin merkittävyys ja itsenäisyys sekä oman toiminnan ohjeistus, arviointi ja valvonta ovat perusteita säätiön hallituksen jäsenen korostuneelle huolellisuusvelvollisuudelle. On perusteltua edellyttää, että säätiön hallituksen jäsen kaikessa itsenäisyydessään, toisen omaisuutta hallinnoidessaan ja sitä kolmannen hyväksi käyttäessään, toimii korostetun huolellisesti.
  • Heiniluoma, Marika (2019)
    Toiminnan tehostaminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa laboratorion toimintaa nykypäivänä. Automatisoimalla mittaustulosten käsittelyä, saadaan vähennettyä tuloksille ja näytteille suoritettavia manuaalisia toimintoja. Tämä lyhentää näytteiden läpimenoaikoja sekä parantaa potilasturvallisuutta inhimillisten virheiden vähentyessä. Suurin osa laboratorion tuottamista tuloksista on viiterajoissa, jolloin tulokset voidaan vapauttaa automaattisesti tietojärjestelmässä, mikäli viitteitä näytteeseen tai mittausprosessiin liittyvistä laatuvirheistä ei ole. Tulosten automaattisen hyväksymisen eli autovalidoinnin myötä aikaa jää enemmän haasteellisten näytetapausten selvittämiseen ja poikkeamien tarkistamiseen. Tutkielman teoreettisessa osassa on käsitelty tällä hetkellä saatavilla olevia tieteellisiä julkaisuja autovalidoinnista. Autovalidoinnin kriteereissä on huomioitava mittaustuloksen laatuun vaikuttavat tekijät, kuten hyväksyntärajat, näytteen laatu, vertailu potilaan aiempiin tuloksiin, laite- ja menetelmäkohtaisiin asetukset sekä virhetilanteet. Hyväksyntärajat määritellään tutkimuskohtaisesti esim. analyyttiseen mittausalueeseen ja kliinisiin päätöksentekorajoihin perustuen. Työn tavoitteena oli selvittää autovalidointiaste sekä autovalidointisääntöjen toteutuminen PäijätHämeen hyvinvointikuntayhtymän laboratoriopalveluiden kliinisen kemian laboratoriossa. Työssä tarkasteltiin 15 yleisintä Päijät-Hämeen laboratoriopalveluissa tehtävää kemian ja immunokemian tutkimusta. Tutkielmassa otettiin potilastulosotantoja sekä välitietojärjestelmästä, jossa tapahtuu tulosten autovalidointi, että laboratoriotietojärjestelmästä. Välitietojärjestelmän otantojen perusteella voitiin laskea autovalidointiasteet tutkimuksittain sekä luokitella syyt, jotka johtivat autovalidoinnin epäonnistumiseen eli tuloksen kiinnijäämiseen (käsin tehtävään tarkasteluun). Työssä esiintyvien tutkimusten autovalidointiasteet todettiin Päijät-Hämeen laboratoriopalveluiden käytössä olevilla autovalidoinnin kriteereillä korkeiksi. Tutkimuksista CRP, Kol-LDL, AFOS, Kol sekä Trigly ylittivät 99 % autovalidointiasteen. ALAT, TSH, Gluk, Kol-HDL sekä T4-V ylittivät puolestaan 98 % autovalidointiasteen. Yli 97 % autovalidointiaste toteutui seuraavilla tutkimuksilla: Krea, K, Na sekä Bil. Tutkimuksista selkeästi alhaisin autovalidointiaste oli TnT-tutkimuksella (92 %). Tnttutkimuksen kohdalla näytetuloksia jäi kiinni mittausalueen alituksesta johtuen (6 %). Tutkielmassa todettiin myös, että välitietojärjestelmän asetukset toimivat odotetusti.
  • Hohenthal, Michael (2018)
    This paper discusses possible consequences of tax reforms. The tax system consists of labor income, capital income and consumption taxes. I consider the effects on Gross Domestic Product, capital stock, the employment rate, the wage rate, the representative worker's wealth, private consumption and the welfare of the households. I assume that the government's budget is balanced. I establish a macroeconomic model that consists of heterogeneous households, firms, labor market organizations and the government. There are two types of households – workers and firm owners. In the model, the firm owners and the firms are merged into one agent, entrepreneurs. The labor market organizations – the labor union representing the workers and the employers' federation representing the entrepreneurs – bargain over the wages and the level of employment. Hence, the labor market is neither perfect nor based on a monopoly labor union. I consider imperfect capital markets, where borrowing is subject to a risk premium, and an open economy with the possibility to import or export capital. I show that decreasing the taxes on labor income, capital income and consumption separately, combined with decreased government expenditures, has mostly positive effects on the Gross Domestic Product, the capital stock, the employment, the consumption of workers and entrepreneurs as well as the utility of the entrepreneurs. However, the reforms’ effects on the workers' wealth are contradictory. The same concerns the workers’ utility. A combined decrease of the taxes on labor income, capital income and consumption with a decrease of government expenditures generally impacts the economy positively. The exception is a decreased gross wage, which is, however, compensated by the lower labor income tax. The contribution of this paper is that I examine taxation in an open economy with imperfect labor and capital markets. I show that a decreased tax burden with decreased government expenditures has a number of positive macroeconomic effects. Thus, the reforms examined in this paper indicate what kinds of policy action could be of benefit to the economy.
  • Ranta, Helena (1998)
    Tutkimus käsittelee rautakautisia helmiä koruina ja symboleina. Tutkimusmateriaalina on viiden varsinaissuomalaisen ja eteläsatakuntalaisen ruumiskalmiston, Euran Luistarin, Yläneen Anivehmaanmäen ja Köyliön Köyliönsaaren A-, B- ja C-kalmistojen helmimateriaali. Työn alkuosa käsittelee helmiä arkeologisena esineryhmänä: minkälaisia helmiä esiintyy, minkälaisia muutoksia – niin määrällisiä kuin laadullisiakin – helmissä voidaan havaita. Myös helmien alkuperäkysymyksiä pohditaan. Helmiaineiston jäsentämiseksi tutkimusaineiston 2278 helmeä luokiteltiin neljän merkitsevän kriteerin, valmistusmateriaalin, koristeaiheen, pohjavärin ja muodon, perusteella. Aineistosta erottui 185 eri helmityyppiä. Tutkimusaineiston helmien kronologista asemaa tutkittaessa valittiin tarkastelun kohteeksi ainoastaan sellaiset helmet, jotka kuuluivat hautojen varsinaiseen löytökerrokseen. Lisäksi haudan nuorimman ja vanhimman mahdollisen ajoituksen erotuksen tuli olla korkeintaan 75 vuotta. Näiden kriteerien perusteella voitiin kalmistoista hahmottaa 6 helmijaksoa: 1. 650-700 jKr., 2. 800-875 jKr., 3. 875-950 jKr., 4. 950-1025 jKr., 5. 1000-1075-1150 jKr. Helmityyppien alkuperän tarkastelu osoitti, että tutkimusaineiston helmien alkuperä on vaihteleva. Helmiä on tuotu sekä läntisestä ja itäisestä Euroopasta että myös Länsi-Turkestanista ja Välimeren alueelta. Työn jälkimmäisessä osassa selvitetään helmien käyttötarkoitusta. Koska arkeologinen aineisto antaa niukasti tulkintamahdollisuuksia helmien käytölle, valittiin tarkastelun lähtökohdaksi etnografisten tutkimusten tarjoamia tulkintamalleja. Helmien tulkinnassa keskityttiin kolmeen aspektiin: koru- ja maksuvälinekäyttöön sekä yksilön suojelutarpeen ilmentymiseen. Helmien käyttöä koruina tarkasteltiin kauneusidean ilmentymänä, johon kuuluu helmien kantotapa, helminauhojen kokoonpano ja helmien edustama värimaailma. Ryhmäidentiteettiä tarkasteltiin helmien kuvastamien sukupuoli- ja ikäryhmäerojen sekä sosiaalisten- ja taloudellisen aseman vaihteluiden ja etnisten erojen kautta. Yksilölliset erot tutkimusaineiston hautauksissa todistavat, että puku siihen liittyvine koruineen ei ole ollut vainajalle tarkoitettu standardipuku, vaan se ilmentää vainajan persoonaa. Yksilö viestii kokonaisuudella, johon kuuluu puvun ja korujen lisäksi myös mukana kannettavat työkalut ja aseet. Tämä tutkimus osoitti, että yhdenkin elementin, kuten tässä tapauksessa helmien, tarkastelulla voidaan hahmottaa joitakin piirteitä sekä tutkittavasta yhteisöstä että yhteisön muodostavista yksilöistä. Tällaisia piirteitä ovat mm. vainajan sukupuoli, muodon muutokset, yhteisön sisäiset varallisuuserot ja kauppasuhteet.
  • Hägele, Miriam (2018)
    Insurance supervision demands that the ruin probability of an insurance company does not exceed a certain level. To compute these ruin probabilities, insurance companies model inter alia the cumulative payout process as a multivariate random walk, where the different components represent different lines of insurance. In particular, in non-life insurance, those random walks can have heavy-tailed increments. Companies are interested in the asymptotic behaviour of multivariate random walks because it provides useful information, such as probability bounds, for ruin probabilities. This licentiate thesis presents different viewpoints on large deviations of such multivariate random walks with subexponentially distributed increments. After introducing the concept of subexponentiality and its main properties, we derive the asymptotic behaviour of a random walk with generalized Weibull distributed increments. This generalized Weibull distribution belongs to the class of stretched exponential distributions, which are heavy-tailed distributions but have finite moments of all orders. Then, we extend subexponentiality to a multivariate setting. Therefore, we define a one-dimensional distribution as the probability that the random vector belongs to a shifted increasing set. Furthermore, we study the asymptotic behaviour of large deviation probabilities of the sum of subexponentially distributed random vectors. We generalize the result for random vectors with independent components to a binomial model and give sufficient conditions for the principle of a single big jump to hold in each component. Finally, we examine the ruin probabilities for multivariate random walks with subexponentially distributed increments. Here, we study a model with discrete time and compute the asymptotic behaviour of the ruin probability.
  • Järvinen, Tiina (2018)
    Iäkkäiden määrä ja suhteellinen osuus väestöstä ovat kasvaneet voimakkaasti 1900 – luvun loppupuolelta lähtien. Kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä, joilla on monia sairauksia ja jotka käyttävät paljon lääkkeitä. Jotta iäkäs pystyisi asumaan turvallisesti kotona, täytyy muun muassa lääkehoidon toteutuksen toimia hyvin. Tässä lisensiaattityössä oli tavoitteena tutkia lääkehoitoon liittyvien palveluiden toimivuutta iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta. Palvelujen toimivuutta arvioitiin kahden tutkimuksen päätavoitteen avulla. Ensimmäinen päätavoite oli selvittää potilastietojärjestelmässä olevan lääkelistan vastaavuutta todellisuudessa käytössä oleviin lääkkeisiin. Toisena päätavoitteena oli tutkia kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden ja heidän lääkehoitoa toteuttavien omaistensa kokemuksia lääkehoitoon liittyvistä palveluista. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko lääkehoitoon liittyvien palvelujen toimivuudessa eroja riippuen siitä, kuka toteuttaa asiakkaan lääkehoidon. Lääkehoidon toteutuksesta voi vastata joko asiakas itse, omainen tai kotihoito. Näiden ryhmien eroja ei työhön liittyvän kirjallisuuskatsauksen perusteella ole tutkittu aikaisemmin. Työ koostui sekä kirjallisuuskatsauksesta että empiirisestä osasta. Hakukriiteerit täyttävien 26 tutkimuksen mukaan iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoitoon liittyi monia turvallisuutta heikentäviä tekijöitä kuten hallitsematon monilääkitys ja tiedonkulkuun liittyvät ongelmat. Eroja potilastietojärjestelmissä olevien lääkelistojen ja todellisuudessa käytössä olevien lääkkeiden välillä oli tutkimuksissa jopa 53 – 94 %:lla kotihoidon asiakkaista. Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ja työkaluja oli myös kehitetty tutkimuksissa. Työn empiirinen osa suoritettiin Turun kaupungin kotihoidossa. Tutkimukseen osallistujat olivat 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia kotihoidon asiakkaita keskusta-, lähiö- ja maaseutualueelta. Kotona tehtyyn kyselytutkimukseen ja teemahaastatteluun osallistui 17 iäkästä asiakasta ja 6 lääkehoidon toteutuksesta vastaavaa omaista, jotka eivät olleet kuitenkaan omaishoitajia. Asiakkaiden keski-ikä oli 83 vuotta (vaihteluväli 69–97 v) ja he jakaantuivat lääkehoidon toteutuksen suhteen kolmeen erilaiseen ryhmään: toteuttaa lääkehoidon itse (itse – ryhmä), omainen toteuttaa (omaiset – ryhmä) tai kotihoito toteuttaa (kotihoito – ryhmä). Kotihoidon iäkkäät asiakkaat ja lääkehoitoa toteuttavat omaiset olivat hyvin tyytyväisiä kotihoidon lääkehoitoon liittyviin palveluihin ryhmästä riippumatta. Palvelut koettiin asiakkaan sen hetkiseen toimintakykyyn nähden riittäviksi. Tutkimuksessa havaittiin myös turvallisuutta heikentäviä tekijöitä lääkehoitoprosessissa. Asiakkailla oli käytössä paljon lääkkeitä ja kotihoidon lääkelistat eivät aina olleet ajantasaisia. Eniten eroja lääkelistoissa oli siinä ryhmässä, jossa omainen toteutti lääkehoidon. Erot ryhmien välillä olivat kuitenkin pieniä. Lääkehoidon toteutuksen suhteen erilaisten ryhmien kyvyssä toteuttaa lääkehoitoa oli suurta vaihtelua. Lisäksi tutkimuksessa tuli ilmi, että lääkkeiden mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia ei havainnoitu eikä niihin puututtu systemaattisesti kotihoidossa. Asiakkaat ja omaiset kokivat, etteivät he olleet saaneet tukea lääkehoidon toteutukseen terveydenhuollon ammattilaisilta ja omaiset toivoivat enemmän yhteistyötä kotihoidon kanssa. Tutkimus osoitti, että Suomessa tarvitaan toimenpiteitä ajantasaisen lääkitystiedon turvaamiseksi. Haittavaikutusten seurantaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota kotihoidossa ja sitä varten hoitajille pitäisi järjestää lisää koulutusta. Iäkkäät kotihoidon asiakkaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn kannalta ja sen tähden iäkkäille kotihoidon asiakkailla lääkehoitopalvelut ja lääkeinformaatio pitää räätälöidä yksilöllisesti iäkkään ja tarvittaessa tämän omaisten toiveita kuunnellen.
  • Canarecci, Giovanni (University of Helsinki, 2018)
    The purpose of this study is to analyse two related topics: the Rumin cohomology and the H-orientability in the Heisenberg group H^n. In the first three chapters we carefully describe the Rumin cohomology with particular emphasis at the second order differential operator D, giving examples in the cases n=1 and n=2. We also show the commutation between all Rumin differential operators and the pullback by a contact map and, more generally, describe pushforward and pullback explicitly in different situations. Differential forms can be used to define the notion of orientability; indeed in the fourth chapter we define the H-orientability for H-regular surfaces and we prove that H-orientability implies standard orientability, while the opposite is not always true. Finally we show that, up to one point, a Möbius strip in H^1 is a H-regular surface and we use this fact to prove that there exist H-regular non-H-orientable surfaces, at least in the case n=1. This opens the possibility for an analysis of Heisenberg currents mod 2.
  • Lähde, Reijo (University of Helsinki, 2018)
    Lisensiaatintutkimukseni käsittelee rikosoikeuden näkökulmasta uhka- ja väkivaltatilanteita suomalaisessa työelämässä. Työväkivaltaa ei maassamme ole aiemmin tutkittu (rikos)oikeustieteellisestä näkökulmasta. Tutkimusaihetta tutkitaan sen monitahoisuuden takia usean oikeustieteellisen tutkimusmenetelmän avulla. Aiheella on liittymäkohtia oikeusdogmatiikan, kriminologian, viktimologian, oikeussosiologian, oikeus- ja kriminaalipolitiikan ja vertailevan oikeustieteen alueille. Tutkimuksessa esitetään perusteluja lainsäädännön mahdollisille muutostarpeille (de lege ferenda -näkökulma) ja käsitellään työväkivaltaan liittyvää nykylainsäädäntöä myös de lege lata –näkökulmasta. Aihetta tarkastellaan oikeusdogmaattisessa osiossa erityisesti 'uhrin' näkökulmasta, joita työväkivalta- ja uhkatilanteissa ovat paitsi uhan tai väkivallan kohteena suoranaisesti olevat työntekijät myös muu työyhteisö ja työnantaja. Työantajan rooli ja asema asianomistajana rikosprosessissa ansaitsisi oikeustieteellisessä tutkimuksessa nykyistä suurempaa huomiota ja analyyttisempaa tarkastelua erityisesti lainvalmisteluprosessissa. Työhön liittyvä työntekijään kohdistuva uhkatilanne ei ole mielestäni rinnastettavissa yksityishenkilöiden väliseen ‘tavalliseen’ uhkailuun, koska sen taustasyy löytyy työtehtävien hoitamisesta. Työntekijään kohdistuvassa uhkatilanteessa yhtenä osapuolena on myös työnantaja, jolla ei rikostutkinnassa ja -prosessissa välttämättä ole asianomistajan asemaa, mutta jonka tulee kuitenkin työväkivallan ehkäisyssä ottaa huomioon työturvallisuus- ja muuhun lainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuvat omat velvollisuutensa ja muiden tahojen oikeudet (esimerkiksi työntekijät, asiakkaat, potilaat, oppilaat). Lisensiaatintutkimuksessani on myös tutkittu, millaisia erilaisia kriminalisointeja ja syyteoikeusjärjestelyjä liittyy työelämän tavallisimpiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu kriminalisointeihin liittyvää lainvalmisteluaineistoa. Tällaisia tekotavoiltaan hyvin erityyppisiä työväkivaltaan ja sen uhkaan liittyviä kriminalisointeja löytyy useista rikoslain luvuista. Osa lievemmistä uhkatilanteista liittyy puolestaan järjestyslain tarkoittamiin järjestysrikkomuksiin. Uhkatilanteet kytkeytyvät monesti myös sananvapausrikoksiin, ja uhkaa työntekijöihin voidaan kohdistaa myös häirinnän kautta. Sosiaalinen media onkin noussut merkittävään asemaan työntekijöihin kohdistuvissa uhka- ja häirintätilanteissa. Tutkimuksessa on myös analysoitu työväkivallan näkökulmasta korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien oikeuskäytäntöä. Syyteoikeusjärjestelyt poikkeavat laittoman uhkauksen, lievän pahoinpitelyn ja vainoamisen osalta merkittävästi toisistaan, mikä on työnantajien ja työntekijöiden näkökulmasta johtanut hankaliin ja epäjohdonmukaisiin tilanteisiin rikosprosessin jatkamisedellytysten osalta. Tutkimuksessani esitetään myös selvitettäväksi mahdollisuutta ottaa maassamme käyttöön Ruotsin tapaan perusmuotoisen laittoman uhkauksen lisäksi rikoksen lievempi tekomuoto, eräänlainen ”uhkausrikkomus”, tai että laittoman uhkauksen rangaistusmaksimiksi säädettäisiin yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta, jolloin teon enimmäisrangaistus olisi linjassa sakkomenettelyn laajentamistyöryhmän esittämän soveliaan enimmäisrangaistuksen kanssa. Tutkimuksen laajin osio muodostuu useiden työnantaja- ja työntekijäorganisaatioiden edustajien työväkivaltaa koskevista teemahaastatteluista ja niiden analyysista, joiden tavoitteena on kartoittaa suomalaisten työmarkkinajärjestöjen edustajien näkemyksiä muun muassa uhka- ja väkivaltatilanteita koskevasta rikosoikeudellisesta ja muusta ilmiötä koskevasta sääntelystä.
  • Kyöstilä, Satu (University of Helsinki, 2018)
    Tämän pitkittäistutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kuinka 6-7 -vuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja voidaan tukea Askeleittain - opetusohjelman (Second Step Program) avulla. Tutkimuksessa toteutettiin lasten sosioemotionaalisia taitoja tukeva yhden koululukuvuoden pituinen opetusinterventio eteläsuomalaisen kaupungin seitsemässä koululuokassa (N=7). Tutkimukseen osallistui lapsia (N=33) jotka olivat opetusmuodossa, jonka tavoite oli tukea kouluvalmiustaitoja. Lasten sosioemotionaalisia taitoja arvioitiin, jonka jälkeen toteutettiin 22 oppitunnin mittainen (n.45min/ 1 viikko) Askeleittain - opetusohjelmainterventio. Intervention päätyttyä lasten sosioemotionaalisia taitoja arvioitiin uudelleen. Lasten sosioemotionaaliset taidot paranivat intervention myötä tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Lasten sosiaalinen kompetenssi oli Askeleittain opetusohjelmaintervention jälkeen selkeästi parempi kuin ennen interventiota. Lasten antisosiaalisen käyttäytymisen määrä väheni Askeleittain opetusohjelma intervention myötä.
  • Frosti, Reeta (Helsingin yliopisto, 2018)
    This study examines religious and gender references in the English philosopher Francis Bacon’s (1561–1626) natural philosophy. Bacon has been characterized as one of the fathers of the modern science and the religious references in his philosophy has been avoided. On the other hand, in the 1980-s the feminist philosophers seemed to think that he was among those who were guilty of oppressing nature and women, because of the sexual metaphors in his texts. In my study, I argue that the religious references and sexual metaphors in his main philosophical books – The Advancement of Learning, Instauratio magna, Novum organum and New Atlantis – should be studied together. This has not been sufficiently considered in the earlier Baconian studies. My main question is, what is the relation between religion and gender in Bacon’s nature philosophy? I also ask about the meaning of Genesis and the role of the Old Testament’s Adam in his philosophy. Moreover, I analyse the early modern conception of gender in Bacon’s philosophy and literary work. Through Adam, Cain and Abel, I interpret Bacon’s vision of the natural philosopher. I also consider Bacon’s thoughts regarding the work that God appreciates: is it 'vita activa' or is it 'vita contemplativa'? In Adam, we can also see Bacon’s idea of man and his relation to God. The metaphors that Bacon uses shows how Bacon sees gender and especially the woman in her many different roles. The feminist philosophers Judith Butler’s and Luce Irigaray’s theories of gender are the starting point and theoretical frameworks of my study. Along with their theories, Dorinda Outram’s opinion that our time’s thinking of gender and its concepts are not valid to interpret the early modern phenomena has been important for me. I use systematic concept analysis sparsely with theory and material basic theories as my methods. Moreover, I sharpen my analysis with concepts and presupposition analyses to make sure that those texts comport with their own time’s concepts. Because of that, the background chapters of Bacon’s life, his own time’s religious thinking and views of gender are important. The ‘religion’ I define as the Christianity of Bacon’s time, which I see as a cultural order and belief in something which is not possible to verify. To define gender more strictly, I use Thomas Laqueur’s theory of the one-sex model with the theories I mentioned earlier. I use the generic masculinity reading method to interpret the texts Bacon wrote in English, understanding the English word ‘man’ as a man in terms of gender meaning. It seems to me that Bacon constructed his ‘Adamistic project’ by using the history of creation in the Book of Genesis in the Old Testament, and because of that Adam is the central figure in his natural philosophy. One can find the one-sex model in Bacon’s writings when he uses nature or gender as abstract concepts. The fact that Bacon nearly never mentions Eve in his texts can be seen as one sign as the one-sex model, or it can be seen as means by which he emphasizes masculinity. For Bacon, the natural philosopher is the active masculine scientist, Adam. Bacon sees nature as feminine as well as masculine and in many different roles. The ‘subordinate woman’ in Bacon’s works is not unambiguous. For example, the mother in Bacon’s texts is respectable but the other roles for women and portrayals of men tell about the early modern time’s ideal masculinity. When it comes to secularity, it is not relevant in the case of Bacon because for him and his contemporaries the Bible was true. In my interpretation, I see Bacon as millenialist but not uncommitted to any church. Bacon’s vision of himself as God’s collaborator, even a new Adam, becomes clear in my analysis.
  • Lyytinen, Nina (University of Helsinki, 2017)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella positiivisen ja negatiivisen perfektionismin yhteyttä opettajien työuupumukseen. Tutkimukseen osallistui 76 opettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2013-2014 Tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat taustatietokysely, Maslachin yleinen työuupumuksen arviointimenetelmä MBI-GS ja perfektionismia arviointiin käyttämällä urheilussa käytettyä moniulotteista kyselylomaketta sovellettuna opettajille. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien perfektionistiset pyrkimykset (ns. positiivinen perfektionismi) eivät ole yhteydessä työuupumukseen. Sen sijaan perfektionistiset huolet ja omaan epätäydellisyyteen kohdistuva itsekriittisyys (ns. Negatiivinen perfektionismi) olivat tutkimustulosten mukaan yhteydessä opettajien työuupumukseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi työhyvinvointi-interventioiden kehittämisessä henkilöille, joilla on negatiivisia perfektionistia piirteitä ja siten kohonnut riski työuupumuksen kehittymiselle.
  • Palomäki, Kati (Helsingin yliopisto, 2015)
    Pohjoismaiden välisessä vertailussa suomalaisnuoret ovat osoittautuneet huonoiten hampaitaan harjaavien joukkoon. 11-,13- ja 15-vuotiaista pojista vain 37-39% ilmoitti harjaavan hampaansa suositusten mukaistesti kahdesti päivässä. Saman ikäisillä tytöillä luku oli 53-61%. Reikien vaurioittamia hampaita esiintyykin reilusti yli puolella 15-vuotta täyttäneistä nuorista. Heikkojen suunterveystottumusten lisäksi nuoret nauttivat runsaasti makeisia ja muita sokeroituja tuotteita. Näillä tuotteilla nuoret täyttävät jopa 40% energiantarpeestaan, mikä on erityisen huolestuttavaa hammasterveyden kannalta. Murrosikäiset nuoret ovat kriittisessä iässä päihdekokeilujen kannalta. Alkoholin ja tupakan käyttö on viime vuosina hieman vähentynyt nuorten keskuudessa, mutta sen sijaan nuuskan ja kannabiksen käyttö lisääntynyt. Systeemisten haittavaikutustensa lisäksi päihteillä on lukuisia haitallisia vaikutuksia suun terveyteen ja ne ovat nähtävissä jo nuorten päihdekäyttäjien suussa. Myös erilaiset suulävistykset, jotka ovat suosittuja nuorten keskuudessa aiheuttavat vahinkoa suun terveydelle. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarjota ajankohtaista tietoa nuorten terveyskäyttäytymisestä ja sen vaikutuksista suun terveyteen.
  • Nuottokari, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2017)
    Meteorological information and services supporting the various operations of air transport enable a safe, efficient and cost-effective operating environment for airspace users, air navigation service providers and air traffic management. The continuing pursuit towards an improved quality of observation, forecasting and decision support services is driven by an increasingly weather-sensitive society and growing impacts of hazardous weather events. This thesis provides an overview of the field of aeronautical meteorological research by introducing the organisations involved, global and regional strategies, impacts of weather on air transport, current state of the art in meteorological research and decision support systems serving air transport needs with a view of where the field should evolve next. This thesis is an attempt to highlight key findings and point the reader towards the direction of further research on the given topics. Research supporting air transport operations with the optimal use of weather information is a specialized field where advances are led by the needs of various airspace users. Research institutions for example in the United States have contributed greatly due to the severe weather impacts experienced by the National Airspace System (NAS), the ability of the Federal Aviation Administration (FAA) and the National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) to direct long-term funding to solve specific aviation-related research questions. The creation and maintenance of long-lived teams of scientists and engineers working together to produce end-to-end solutions that meet the needs of the aviation industry is the key to improving meteorological information to aviation users while university research is typically shorter duration and typical does not result in operational systems. From a global perspective, research is yet to be organised in a way that would contribute to solving aviation issues beyond single research projects and/or programmes. There is a lot more the scientific community could do to develop tailored information to decision support systems used by the aviation sector, but it would require systematic investments and the establishment of research groups focusing on the applied science questions and technology transfer. This thesis provides an overview of recommended decision support system development topics with an outline of potential milestones.

View more