Licentiate Theses

Recent Submissions

  • Arjama, Mariliina (2022)
    Melanoma observed at an early stage can often be treated with surgery, but the prognosis is significantly worsened if the tumor is invasive or has sent metastases. Membrane-type matrix metalloproteinases (MT-MMP), often associated with cancer invasiveness, have been extensively studied, but their individual roles in melanoma are still unclear. In melanoma, MT3-MMP is often expressed in the most aggressive nodular type of tumors. MT1-MMP, on the other hand, promotes invasive cell movement between basement membrane and type I collagen tissues. Here MT3-MMP expression was examined by quantitative PCR (qPCR) from lymph node metastases and metastatic cell lines. The functions of MT1-MMP and MT3-MMP in cell invasiveness were studied by siRNA silencing and invasion assay in fibrin and collagen. MT3-MMP appeared to inhibit MT1-MMP-directed melanoma cell invasion in three-dimensional collagen, but in conjunction caused an MT1-MMP-dependent increase in invasive growth in the fibrin matrix and caused nodular-type cell colonies to form. MT3-MMP overexpression was also significantly visible in human melanoma metastasis specimens. In cell lines, silencing MT3-MMP increased invasiveness to collagen. The results demonstrate the ability of MT3-MMP to modify cancer cell functions during the progression of invasive melanoma. Treatment options for patients with metastatic melanoma (MM), including immunotherapy, checkpoint inhibitors, and BRAF inhibitors, have increased over the past decade. Yet many patients do not receive effective medication after failed standard treatments or the development of drug resistance. It is therefore important to develop methods for advancing personalized and translational medicine. The patient's own cells are closer to the in vivo conditions for this purpose than commercial cell lines. In this study, different cell types from patient-derived melanoma samples were isolated from each other and validated. We compared patient-derived normal cells (NFs), activated fibroblasts (CAFs), and cancer cells (PDC) from an NRAS Q61-positive MM patient and evaluated the response of these patient-derived cells and two commercial NRAS-positive and two BRAF-positive cell lines in a 527- oncology drug panel for drug sensitivity and resistance. Healthy bone marrow and patient-derived fibroblasts were used as controls. The function of normal cells and CAFs as control cells were compared with normally used bone marrow control. Preoperative medication and culturing stromal-based cells made isolation more complicated. From six melanoma samples, we succeeded in creating three melanoma patient-derived primary cell lines and three patient-derived fibroblast cell lines for further studies. Drug Sensitivity Assay NRAS Q61- positive PDCs and cell lines showed a strong response to MEK, ERK, and RAF inhibitors. In addition, PI3K/mTOR, mTOR, and PLK1 inhibitors had a drug response in cell lines as well as PDC. The application of a patient’s own cancer cells and fibroblasts to ex vivo medical testing allows for the identification of effective patient-specific drugs and can improve treatment outcomes for individual MM patients while reducing side effects caused by ineffective treatments. DSRT can help find individualized treatment planning for patients with metastatic melanoma whom conventional therapies have failed.
  • Vedenkannas, Ulla (2019)
    Introduction: Attention deficits affect about 7% of adolescents and increase the risk of psychiatric disorders and poor educational/occupational adjustment. Adolescence is important for the development of executive functions (EF), but the association between EF as measured with neuropsychological (NP) tests and behavioral observations of impulsivity and inattention has received less interest than the same phenomena in childhood and adulthood. Evaluating attentional problems in school setting has specific importance, but not much is known about the associations between NP tests and teacher ratings of attention and impulsivity. Attentional problems may co-occur with depression and anxiety, so including these measures of internalizing behavior can inform about the specificity of attentional problem-EF associations. Methods: We used a population- based sample (N=708, 47% girls) of 14-year -old twins. Participants performed two commonly used NP tests of EF: 1) Trail Making Test (TMT) Children’s version (A and B parts with an and additional C–part consisting of alphabets), and 2) California Stroop with four parts: color naming, word reading, color word interference and an additional set-shifting condition (either reading of words or naming the color of the word). Time (in seconds) to complete each part and TMT B-A difference score or the number of errors (o vs. 1 or more) were used as dependent variables in separate analyses. Teacher rated impulsivity, inattention, depression and anxiety as measured with Multidimensional Peer Nomination Inventory (MPNI) were used as independent variables (each scale ranging from 0 to 3). T-tests were used to investigate sex differences and regression analyses to investigate the associations between teacher rated behaviors and EF controlling for age, sex and clustered twin data. Results: We found significant sex effects on TMT-B and TMT B-A, all four Stroop subtests and MPNI. Boys had more inattention and impulsivity whereas girls had more anxiety and depression. Correlations between NP tests (TMT-B, TMT B-A, Stroop color-word, set shifting) and impulsivity/inattention were small but significant. In regression analyses, inattention was significantly associated with slower performance in TMT-B, TMT B-A and in all Stroop subtests. Making more errors in Stroop color word task was related to higher impulsivity whereas no other significant associations between MPNI and number of errors were evident. Discussion: Based on these results, teacher ratings of attentional problems, particularly inattention, are significantly related to EF as measured with NP tests Inhibition and shifting were specifically associated with inattention but not with impulsivity or internalizing behaviors. NP assessment is typically one-to-one assessment situation measuring optimal performance whereas teachers rate everyday concentration skills based on the group-setting affected by several emotional and motivational factors. Although teacher ratings and NP measures capture different aspects of EF, our results implicated significant association especially regard to inattention and EF measures. These findings also indicate that impulsivity and inattention should be assessed separately when finding neural or genetic correlates of attentional problems. Our results have important clinical implications, e.g. for ADHD diagnosis but also stress the importance of evaluating attentional problems with different instruments. Also sex specific norms could be useful in future.
  • Ahtiainen, Hanne (2021)
    Lääkkeiden jakeluprosessi sairaaloissa muodostuu lääkkeiden jaosta, käyttökuntoon saatosta ja annosta potilaille sekä antoon liittyvästä kirjaamisesta suunnitellun määräyksen mukaisesti. Merkittävä osa sairaaloissa raportoiduista lääkityspoikkeamista liittyy tähän prosessiin, erityisesti lääkkeiden jako- ja antovaiheisiin. Suomen sairaaloissa lääkkeiden potilaskohtainen jakelu on pääasiassa hajautettu osastoille, joissa hoitajat tai farmaseutit suorittavat lääkkeiden jakelun joko täysin manuaalisesti lääkekuppeihin tai dosetteihin, tai automatisoituja ratkaisuja, kuten älylääkekaappeja, hyödyntäen. Joissakin maissa lääkitysturvallisuuden ja työaikajärjestelyjen vuoksi on siirrytty keskitettyyn jakelumalliin, jossa lääkkeet jaellaan potilasannoksiksi sairaala-apteekeissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lääkkeiden jakeluprosessin automaatioon liittyviä hyötyjä ja haasteita sairaaloissa. Lisensiaatintutkimus toteutettiin kahtena osatutkimuksena. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kartoittaa kansainvälisiä tutkimuksia lääkkeiden automaattisista ja puoliautomaattisista jakelujärjestelmistä sairaaloissa. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin, miten automaattiset ja puoliautomaattiset jakelumallit sairaaloissa vaikuttavat lääkitysturvallisuuteen, työajan käyttöön ja lääkehoitoon liittyviin kustannuksiin. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli pilotoida sairaala-apteekkiin keskitetyn lääkkeiden jakelumallin mahdollisia vaikutuksia lääkitysturvallisuuteen erikoissairaanhoidossa pienen suomalaisen sairaalan sisätautiosastolla. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen (I) sisällytettiin 30 kansainvälistä tutkimusartikkelia, jotka liittyivät hajautettuun (n=19), keskitettyyn (n=6) ja hybridimalliseen (n=5) jakelujärjestelmään. Potilasturvallisuus lisääntyi automaation myötä (n=27) ja tietyntyyppiset lääkityspoikkeamat, erityisesti jakelupoikkeamat, vähenivät kaikissa kolmessa jakelumallissa käytetyn automaation tyypistä riippumatta. Keskitetyn ja hajautetun mallin osoitettiin lisäävään kliinisen farmasian toimintaa sairaaloissa. Suurimmassa osassa tutkimuksia (n=24) raportoitiin tuloksia myös työaikajärjestelyihin ja työn prosesseihin liittyen. Keskitetty ja hybridimalli lääkkeiden jakelussa säästi enemmän työaikaa kuin osastoille hajautettu malli. Kuusi tutkimusta raportoi kustannuksiin liittyviä tuloksia. Kustannussäästöjä saavutettiin hajautetun mallin osalta kalliiden kustannusten yksiköissä. Empiirisessä tutkimuksessa (II) sisätautiosaston lääkehuoltoa kehitettiin siirtämällä pilottipotilaiden lääkkeiden jakelu keskitetysti sairaala-apteekkiin, jossa potilaan kaikki lääkkeet jaeltiin vuorokaudeksi valmiiksi lääkekärryyn mm. koneellisen annosjakelun monipakkauksia hyödyntäen. Lääkityslistojen poikkeamia verrattiin toisiinsa ennen pilottia ja pilotin aikana. Poikkeamien kokonaismäärä laski 9,1 %:sta 8,0 %:iin keskitetyn lääkkeiden jakelumallin myötä. Osastofarmaseutti korjasi lääkityslistojen merkintöjä aktiivisemmin pilotin aikana ja farmaseuttisen tarkastuksen jälkeen poikkeamien kokonaismäärä oli 3,4 % (ennen pilottia 5,3 %). Pilottiin osallistuneille hoitajille toteutettiin avoin kysely keskitetyn lääkkeiden jakelun lääkitysturvallisuudesta. Hoitajat (n=10/12) kokivat, että lääke- ja potilasturvallisuus paranivat keskitetyn mallin myötä ja lääkehoitoprosessi selkeytyi. Lääkekärryn käyttö koettiin kuitenkin kömpelöksi ahtaissa potilashuoneissa. Automaation hyödyntämisellä lääkkeiden jakelussa voidaan vähentää kirjaamiseen ja logistiikkaan liittyviä poikkeamakohtia. Kaikkiin poikkeamatyyppeihin jakelun automaatiolla ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan. Lisäksi on huomioitava, että uudet toimintatavat voivat altistaa uudentyyppisille poikkeamille. Manuaalisilta poikkeamilta välttyäkseen muutoksissa tulisi pyrkiä kohti katkeamatonta lääkehoitoprosessia. Muutokset lääkehoitoprosessissa sitovat työaikaa, varsinkin muutostilanteen alkuvaiheessa, mutta pidemmällä aikavälillä se mahdollistaa ammattiryhmien työpanoksen suuntaamisen oman ydinosaamisensa mukaisiin työtehtäviin. Hyvin suunniteltuna, uuden mallin käyttöönotto mahdollistaa lääkityslistojen farmaseuttisen tarkastuksen osana automatisoitua lääkkeenjakelua, mikä osaltaan lisää potilasturvallisuutta ja laatua sairaalan lääkehoitoprosessissa.
  • Paananen, Heidi (2021)
    Välimiesmenettely on siviiliprosessille yleisissä tuomioistuimissa vaihtoehtoinen lainkäyttömenettely, jolla on siviiliprosessia vastaavasti vähintäänkin oikeussuojafunktio. Välimiesmenettelyn suosioon liike-elämän riitojen ratkaisukeinona vaikuttaa erityisesti se seikka, että asianosaiset voivat välimiesmenettelyssä valita asian ratkaisijan tai ratkaisijat tai ainakin vaikuttaa heidän valintaansa. Välimiehet valitaan nykyään useimmiten suppeasta ja taustaltaan varsin yhtenevästä ryhmästä juristeja, mutta havaittavissa on hidas muutos kohti parempaa monimuotoisuutta. Välimiehen oikeudellinen asema on pitkälti jätetty sääntelemättä. Välimiehen aseman määrittely on siten jäänyt pitkälti oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden varaan. Tutkimuksessa on katsottu, että välimiehen ja asianosaisten välisestä suhteesta esitetyistä teorioista luontevimmat joko perustavat välimiehen aseman sopimussuhteeseen, suoraan laista seuraavaan asemaan tai kahden mainitun tekijän yhteisvaikutukseen. Tutkimuksessa on päädytty siihen, että välimiehen oikeudellinen asema perustuu erityisen sopimuksen, välimiessopimuksen, ja välimiesmenettelylainsäädännön yhteisvaikutukseen. Se, että välimiehen ja asianosaisten välisen suhteen taustalla on sopimuksen ja lainsäädännön yhteisvaikutus, selittää ja mahdollistaa välimiehen tehtävään liittyvät erityispiirteet. Välimiessopimus on laadultaan sui generis - sopimus. Välimiesmenettelyn korostuneen asianosaisautonomian johdosta välimiehen tulee huolehtia siitä, että toimitettava menettely ja sovellettavat oikeussäännöt vastaavat asianosaisten sopimusta. Tämän lisäksi menettelyllisesti välimiehen toimintaa ohjaavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin menettelytakeisiin (due process) liittyvät periaatteet ja ihanteet, joista keskeisimmät ovat välimiehen puolueettomuus ja riippumattomuus, kuulemisperiaate ja asianosaisten tasapuolinen kohtelu. Ainakin pohjoismaisessa kontekstissa välimiesmenettelyssä vaikuttavat oikeudenkäynneistä tunnetut opit vaatimistaakasta ja väittämistaakasta. Välimiehen toimivallan osittainen perustuminen sopimukseen on yhtenevää sen kanssa, että välimiehen tulee asian selvittämisessä pääsääntöisesti huolellisesti pitäytyä asianosaisten vaatimuksissa ja niiden perusteissa. Muutoin välimiehen toiminnasta saattaa seurata yleisen tuomioistuimen tuomarin vastaavaa toimintaa herkemmin esteellisyysväite tai jopa välitystuomion kumoamiskanne. Välimiehen on tehtävässään mahdollista myös edistää riitaisuuden sovinnollista ratkaisua. Välimiehen tehtävä muistuttaa immateriaalioikeudellista riidanratkaisupalvelua, mutta kysymyksessä ei ole palvelu arvioitaessa välimiehen asemaa ja toimivaltaa. Välimiehellä on itsenäinen asema ja asianosaisista riippumattomia velvollisuuksia menettelyn toimittamisessa. Tämän vuoksi välimies on ennen kaikkea lainkäyttäjä.
  • Riukka, Leena (2021)
    This study was conducted in a local context within Lahti City Hospital, Päijät-Häme Central Hospital and Päijät-Häme Joint Authority for Health and Wellbeing. In 2010, the development of clinical pharmacy services was started in the Lahti City Hospital Pharmacy, which merged with Päijät-Häme Central Hospital Pharmacy in 2017, forming Päijät-Häme Joint Authority for Health and Wellbeing Hospital Pharmacy, which continues the development work. This licentiate thesis in hospital pharmacy speicialization describes long-term local service development responding to national health and social services reform, and implementing national policies concerning medicines management services for older people. The aim of this study was to develop the medication management process and related practices to foster rational and safe pharmacotherapy on geriatric wards in the hospital and in home care. Two service development projects in medication reconciliation and review of geriatric patients’ medications on hospital admission (Study I) and utilization of health and functional capacity measures in the monitoring of rational pharmacotherapy in home care (Study II) have been described in detail. The objective of Study I was to develop a procedure and a tool for medication reconciliation and review of geriatric patients’ medications on hospital admission. Action research, with a literature review, and the ward care team as a development team, was employed in the collaborative development process that first identified problems in the then current admission process and, secondly, developed a procedure and a tool. The participants of the study, two physicians, three nurses and two clinical pharmacists, on two geriatric wards in primary care in Lahti were concordant regarding the problems experienced, such as a lack of an up-to-date home medication list in the then current medication process in 2012. To solve these problems, the care team recommended that clinical pharmacists should reconcile and review patients’ medications. The developed and piloted medication reconciliation and review procedure and tool guided the pharmacist to interview the patient, take the medication history, reconcile and review the medication, and make recommendations for possible medication changes. In 2013, the paper-based procedure, the tool and instructions for their use were partly converted to electronic format. Later, a new page was created for the pharmacists’ notes in the electronic medical record. The objective of Study II was to explore, which health and functional capacity measures were used, how the patient-specific information obtained was utilized in the monitoring of pharmacotherapy in older home care clients, and how the use of this information could be enhanced. The study was conducted in home care in two medium-sized cities in southern Finland in 2017. The perceptions of home care physicians (city A: n=3, response rate 60%; city B: n=3, response rate could not be calculated) and nurses (city A: n=50, response rate 21%; city B: n=65, response rate 53%) were investigated by an electronic survey. The perceptions of home care management personnel (city A: n=3 and city B: n=2) by telephone interviews were studied. Of the responding nurses, 70% were practical nurses. The physicians reported that they utilized health status measures at varying degrees to assess the effects of pharmacotherapy in older home care clients. According to the physicians, they regularly used glomerular filtration rate (GFR) measurements, blood pressure, blood glucose and INR measurements. The responding nurses recognized and utilized the Mini-Mental State Exam (MMSE), Mini Nutritional Assessment (MNA), and Body Mass Index (BMI). Of the responding nurses, many performed RAI (Resident Assessment Instrument) or RAVA (Rajala-Vaissi) functional capacity assessments, however, the physicians reported that they used these results seldom. The nurses experienced RAI assessments as quite time consuming but they considered them important in sharing information with the physicians and agreeing on a client’s health condition. According to the interviewed home care managers, RAI assessments were utilized in setting goals for care and rehabilitation plans of home care clients and for monitoring their functional capacity. The home care managers thought RAI assessments were a good way to follow up a client’s condition. In home care, a wide range of measurements are made to assess health status and functional capacity, the use of which could be enhanced in the planning and monitoring of pharmacotherapy. This use of the patient data could be extended to pharmacist-conducted collaborative medication reviews. The long-term local development of hospital pharmacy services in Päijät-Häme demonstrates that hospital pharmacies and pharmacists are increasingly needed in the future to participate collaboratively in managing, coordinating, and developing the medication management process within evolving social and health services.
  • Tuderman, Anna-Kaisa (2021)
    The number of protein-based pharmaceuticals has rapidly increased in the last decade and their share of new active pharmaceutical ingredients is high. Because proteins as molecules are prone to stability issues, some protein pharmaceuticals must be formulated as solid dosage forms if their stability in aqueous solutions is not sufficient. Freeze-drying is one of the major technologies used to produce solid protein pharmaceuticals but it also subjects proteins to many degradative stresses. Therefore, stabilizing excipients must be incorporated in the formulations. The aim of this thesis was to study isomalt as a novel excipient for freeze-dried formulations. Isomalt is a non-reducing sugar alcohol currently used as an excipient in commercially available solid oral dosage forms. Isomalt was freeze-dried in four different diastereomer compositions and its solid state characteristics were extensively analyzed with diffractometric, thermal and vibrational spectroscopic methods, coupled with multivariate analysis and quantum chemical calculations. After freeze-drying, the stability of amorphous isomalt was evaluated to observe any changes occurring in solid state properties during storage in the presence of moisture. The protein-stabilizing effects of isomalt were studied during freeze-drying and subsequent storage with lactate dehydrogenase (LDH). Sucrose, a standard freeze-drying excipient, served as a comparison to isomalt in this study. Protein stability was analyzed using protein activity tests and circular dichroism and in addition to that, the physical stability of the samples was also analyzed. The complementary analytical techniques showed that plain isomalt was successfully transformed from a crystalline to amorphous form with freeze-drying and three out of the four diastereomer compositions studied remained stable during storage. During storage at the highest relative humidity condition, one of the diastereomer compositions showed signs of physical instability. All in all, isomalt was shown to be a suitable excipient for freeze-drying as its stability in the amorphous form proved to be good. When isomalt and sucrose were freeze-dried with LDH, the results showed that LDH activity was almost fully retained after freeze-drying with sucrose, whereas isomalt performed inferiorly as a stabilizing excipient. During storage however, the protein-stabilizing effects of isomalt were noticeable, as only moderate loss in protein activity occurred, whereas samples containing sucrose lost most of their LDH activity. In summary, isomalt was shown to be a suitable excipient for freeze-dried formulations based on its physical properties. Isomalt had also some potential as a protein-stabilizing excipient during freeze-drying and subsequent storage. Future studies with different proteins are required to evaluate the potential of isomalt as a novel cryo- and lyostabilizing excipient in lyophilized protein formulations.
  • Ilo, Sari (2020)
    Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella yhden tapauksen valossa, millaista keskustelua coachingammattikäytännössä käydään. Tarkastelun alla on erityisesti se, kuinka asiakkaan toimijuutta käytännössä rakennetaan ja tuetaan kysymyksin, niin asiakkaan puheeseen reagoimisen kuin erilaisten kielellisten formulointien kautta. Syntyneiden havaintojen pohjalta tehdään alustavaa vertailua kahteen työelämän kehittämisen rinnakkaisinstituutioon, nimittäin prosessikonsultointiin ja työnohjaukseen. Tutkimusorientaationa on vuorovaikutuksen analyysi, jossa hyödynnetään diskurssinanalyysin periaatteita ja sille ominaisia tarkastelunäkökulmia. Näitä periaatteita ovat mm se, miten jokin asia suhteutuu sanottuun ja miten tilanteessa reagoidaan. Paitsi diskurssinanalyysin periaatteita, tässä tutkimuksessa voi nähdä myös aineksia keskusteluanalyysista. Kaiken kaikkiaan tässä keskusteluaineistossa vuoropuhelu polveilee neuvotteluna asiakkaan toimijuudesta. Keskustelua raamittavat asiakkaan ajatukset hänen tavoitteistaan, oman elämänkertomukseen liittyvät syy-seuraussuhteet ja yleisellä tasolla asiakkaan pelot, huolet, toiveet sekä käsitys itsestä. Coachin tekemät vuorovaikutusteot kiteytyvät viiteen erilaiseen toimijuuden rakentamisen keinoon; formulointiin osallistumiseen, kokemuksen sitomiseen nykyhetkeen, yhteisöön sovittautumisen tukemiseen, uudelleenmäärittelyyn kutsumiseen ja tulevaisuusnäkökulmaan ohjaamiseen. Tutkimuksestani kävi ilmi, että toimijuuden näkökulmasta rinnakkaiskäytännöillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Ammattikäytänteitä on vaikeaa asettaa samalle viivalle, vaikka samanlaisuutta onkin nähtävissä. Käytännöt voivat olla varsin eri näköisiä niiden sisältämistä variaatioista johtuen. Variaatioiden lähteitä tuottavat esimerkiksi tavoitteista ja niiden muotoilusta tulevasta lähtökohdat. Niin ikään vaihtelua tulee ohjattavan tarpeesta, ohjaajasta itsestään kuin myös edellisten suhteesta sekä organisaatioista lähtien.
  • Nissinen, Sirkka-Liisa (2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Oulun tuomiorovastikunnan diakoniatyötä vuosien 1944-1972 aikana. Tutkimus alkaa vuodesta 1944, jolloin uudet diakoniasäädökset saivat lainvoiman ja antoivat seurakunnille velvoituksen tehdä diakoniatyötä ja ottaa palvelukseen diakoniatyöntekijöitä. Laissa määriteltiin myös diakoniatyön luonne, mistä voimasta halu auttamiseen kumpuaa ja keihin sen tulee ensisijaisesti kohdistua. Tutkimusajan päätösvuonna 1972 annettiin Kansanterveyslaki, jonka vaikutukset koskettivat diakonissojen työkuvaa. Tutkimuksen kohteena oleva Oulun tuomiorovastikunta käsitti tuolloin Oulun kaupungin ja sen lähiympäristössä sijaitsevat yhdeksän maaseutuseurakuntaa. Näiden seurakuntien diakonityötä on tarkasteltu käytännön diakoniatyön näkökulmasta. Tutkimusaineistosta pääosan muodostaa eri arkistoissa olevat lähteet, joista seurakuntien kirkonarkistoissa olevat hallintoelinten pöytäkirjat sekä seurakuntasisarten toimintakertomukset ovat ensisijaisia. Samoin Oulun Maakunta- arkistossa säilytettävät tuomiorovastikunnan diakoniavuosikokousten pöytäkirjat, joiden yhteydessä ovat myös seurakuntien diakoniatyöstä laaditut toimintakertomukset sekä Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin pöytäkirjat liitteineen. Lisäksi on haastateltu diakoniatyöntekijöitä suoran kosketuksen saamiseksi tutkittavana olevan ajan diakoniatyöhön. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällön kriittistä analyysiä. Aiempaa tutkimusta apuna käyttäen lähteitä on analysoitu ja asetettu ne asiayhteyksiinsä. Oulun Diakonissakodin perustaminen oli antanut Pohjois-Suomen pienille ja vähävaraisille seurakunnille mahdollisuuden saada diakonissa, sillä suurin osa koulutukseen pyrkivistä oli alueelta kotoisin ja valmistuttuaan he myös usein jäivät työhön kotiseudulleen. Kuitenkaan kaikilla seurakunnilla ei koko tutkimusaikana ollut mahdollisuutta palkata diakoniatyöntekijää. Seurakuntien talousarviot olivat jo muutenkin yli kuormitettuja ja vain harvoin niiden ponnistelut saada yhteinen työntekijä johtivat tulokseen. Yksikään maaseutuseurakunnista ei kyennyt palkkaaman diakonissaa ilman valtionapua. Vuonna 1944 annetut kirkkolain säännökset määrittelivät diakoniatyötä kokonaiskirkon tasolla, mutta koska seurakunta oli diakoniatyön varsinainen toteuttamispaikka, tarvittiin myös seurakuntakohtaisia ohjeita diakoniatyön organisoimiseksi ja toimikuntien perustamiseksi. Piispainkokouksen asettaman komitean laatimia ja Laajennetun piispainkokouksen hyväksymiä malliohjesääntöjä apuna käyttäen seurakunnat ryhtyivät oloihinsa sopivia ohjesääntöjä laatimaan. Tehtävä saatiin toteutettua 1940-luvun lopulle tultaessa kaikissa Oulun tuomiorovastikunnan seurakunnissa. Tultaessa 1950-luvulle otettiin käyttöön monet työmuodot, jotka saivat vakiintuneen paikkansa diakoniatyössä. Heti vuosikymmenen vaihteessa alkoi vuosittaiset Yhteisvastuukeräykset, joiden merkitys seurakuntien diakoniatyölle oli suuri. Työmuodoista sairaanhoito ja huoltotyö olivat jo perinteisesti olleet diakoniatyömuotoja, mutta näihin molempiin painottui diakoniatyö koko tutkimusajan aikana. Sielunhoito auttoi henkistä ja hengellistä hätää kärsiviä ja avustustyöllä autettiin vaikeuksissa olevia. Vapaaehtoisia varoja diakonityölle hankittiin ompelu- ja työseuroilla. Diakoniatyöhön kuului myös erilaiset muistamiset ja vierailut laitoksissa. Virkistystoiminta alkoi saada paikkansa diakoniatyössä ja äideille järjestettiin lomaleirejä ja vanhuksille omia kirkkopyhiä. Vuosikymmenen vaihtuessa 1960-luvulle, käytössä olevien työmuotojen lisäksi, diakoniatyö alkoi muuttua kirkon sosiaalityöksi. Vuosittaiset Yhteisvastuukeräykset jatkuivat, mutta seurakunnat eivät olleet enää suurimmat keräystulojen saajat vaan Kirkon Ulkomaanapu, joka sai tuloista 40 %. Diakoniatoiminnassa rahalahjoitusten lisäksi annettiin runsaasti tavaralahjoituksia. Ryhmätyön suosio alkoi kasvaa. Seurakunnissa ryhdyttiin perustamaan piirejä ja kerhoja vanhuksille. Samoin aloiteltiin myös leiritoimintaa kehitysvammaisille ja mustalaisille. Talkoita oli pidetty maaseutuseurakuntien lisäksi myös kaupunkiseurakunnissa, mutta tutkimusajan lopulle tultassa niitä enää järjestetty kuin muutamat koko rovastikunnassa. Tutkimusajan lopulla alkoi näkyä merkkejä sairaanhoidon siirtymisestä yhteiskunnan hoidettavaksi. Lopullisen ratkaisun toi Kansanterveyslaki, joka velvoitti kunnat huolehtimaan sairaanhoidosta.
  • Heikkinen, Erika (2020)
    During the last decades, increasing concentrations of terrestrially derived dissolved organic carbon compounds and, consequently, darker watercolor has been assessed in boreal lakes. This phenomenon is induced by several factors such as long-term increase in precipitation and soil runoff as well as land-use changes, e.g. enhanced forest management in the drainage area. However, the influence of increased terrestrial DOC load on the littoral microbial periphyton has been rarely studied despite the central role, which periphyton has in the transfer of energy and material in the aquatic ecosystem and especially in the littoral area. In this thesis, the main aim was to evaluate, how a permanently different DOC flow and, on the other hand, a drastic pulse of soil water influence the function and phylogenetic composition of littoral periphytic microbial communities in boreal lakes. The long-term carbon flow and microbial periphyton were studied in three lakes with permanently dissimilar concentration and quality of DOC in lake water. The results show that between these lakes, quality of both allochthonous and autochthonous carbon pool as well as microbial community composition were different in periphyton. It was also evident, that several physical, chemical, and biological factors influence structure of the periphytic carbon pool in concert. According to these results, after a long-term change in allochthonous DOC flow to recipient lake, phylogenetic shift in the periphyton microbial community will occur. However, drastic soil water pulse into littoral area seem to cause short-term enhancing and suppressing metabolic impacts to the microbial communities of surface sediment, but no shift in the community composition was found. Metabolic changes observed were not related to changes in phylogenetic community structure. Thus, periphytic microbial communities seem to be resistant against metabolic or structural shifts after drastic soil water pulse. It was also evident that the presence of macrophytes (Lobelia dortmanna) altered the response of sediment bacterial communities on humic compounds deposited on sediment. These results emphasize the versatility of microbial reactions, which occur in littoral periphyton after increased terrestrial carbon load.
  • Ojala, Marja-Riitta (2020)
    Tutkielmassani tarkastellaan, kuinka Martha Nussbaumin toimintamahdollisuuksien teoria voidaan kääntää sosiaalityön muodoiksi. Tutkimuksessani selvitetään sitä miten sosiaalityöstä voisi tehdä vaikuttavampaa vanhusten ja vammaisten henkilöiden kohdalla sekä miten pirstaleista sosiaalihuollon palvelujärjestelmää, eli eri organisaatioihin jakautuneita toimintoja voitaisiin kehittää eettisesti kestäväksi toiminnaksi. Tutkimuksessani selvitetään vanhusten hoidon laadun takaamiseksi ja turvaamiseksi ehdotettuja toimia analysoimalla STM:n sosiaalipoliittista asiakirjaa eli Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013) ja STM:n yleisen strategian kohdalla analyysini koskee vuonna 2011 julkaistua STM:n kokonaisvaltaista strategiaa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia (2011). Tutkimuksessani selvitetään vammaisten henkilöiden kohdalla, miten Suomen vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO), joka on suomalainen sovellus YK:n Vammaisyleissopimuksesta ja vammaisia koskeva lainsäädäntö huomioivat Nussbaumin kymmenen keskeistä inhimillistä toimintamahdollisuutta. Tutkimuksestani selviää, että sosiaalityössä on tärkeä tunnistaa asiakkaan intressit, sillä se mahdollistaa sosiaalityön ideaalin ja tavoitteen saavuttamisen eli asiakkaan voimaantumisen. Voimaantumisen onnistumiseksi ja olosuhteiden mahdollistamiseksi sosiaalityöntekijän on tunnistettava vanhuksen tai vammaisen henkilön intressit ja toimia niitä edistääkseen. Onnistuminen tarvitsee ympärilleen sitä tukevan ympäristön, joten ulkoisilla olosuhteilla, toteutetulla ja mahdollistavalla sosiaalipolitiikalla, positiivisella asenneilmapiirillä, riittävillä resursseilla ja yhteiskunnan institutionaalisten rakenteiden tuella ja avulla tämä toimintamahdollisuusteoriaorientoituneen sosiaalityön mahdollistaminen onnistuu, unohtamatta sosiaalityöntekijän eli auttajan omaa työmotivaatiota ja oikeaa halua auttaa. Tutkielmassani käytetty teoria on toimintamahdollisuuksien teoria, joka on teoreettinen viitekehys, joka sisältää kaksi normatiivista väitettä, että ensiksi moraalisesti tärkeintä on vapaus saavuttaa hyvinvointia ja toiseksi vapaus saavuttaa hyvinvointi ymmärretään ihmisten toimintamahdollisuuksina, eli ihmisten todellisina mahdollisuuksina olla olemassa ja tehdä arvostamiaan asioita. Nussbaumin lista keskeisistä inhimillisistä toimintamahdollisuuksista on kymmenosainen ja Nussbaum on valinnut listalle ne toimintamahdollisuudet, jotka ovat hänen mukaansa niin perustavanlaatuisia, ettei elämä ilman niiden toteutumista (tiettyyn kynnystasoon saakka) täytä ihmisarvoisen tai oikeudenmukaisen elämän kriteerejä. Nussbaumin mukaan keskeiset inhimilliset toimintamahdollisuudet ovat oikeudenmukaisen hyvinvoinnin tärkeimmät tekijät. Keskeistä toimintamahdollisuuksien teorian käyttämisessä sosiaalipalveluiden arvioimisessa on arvioida sitä perustaa kuinka kyvykkäitä ihmiset ovat elämään arvostamaansa elämää. Ihmisen toimintamahdollisuuksien määrää voidaan arvioida ja tarkastella sekä objektiivisesti että subjektiivisesti. Objektiivisesti voidaan pyrkiä määrittelemään toimijan tosiasiallisten kykyjen ja toimintamahdollisuuksien määrä. Subjektiivinen arviointi pohjautuu toimijan omaan henkilökohtaiseen näkemykseen kyvyistään ja toimintamahdollisuuksistaan, joita hän uskoo itsellään joko perustellusti tai perusteettomasti olevan. Nussbaumille kynnystason käsite on se tarkoituksenmukaisen minimikynnyksen taso, jonka yläpuolella säilymistä suojaa oikeudenmukainen perustuslaki. Nussbaumin kynnystason käsite keskeisten inhimillisten toimintamahdollisuuksien kohdalla osoittaa, että jos yksilöt eivät pääse kynnystason yläpuolelle joissakin toimintamahdollisuuksissa niin se on indikaattori siitä, että yhteiskunta on epäonnistunut tehtävässään, eli epäonnistunut turvaamaan oikeudenmukaisuus. Toimintamahdollisuuksien teorian perspektiivistä vanhusten kohdalla tarvittaisiin paradigman muutosta, jossa ikänäkemys olisi sellainen, jossa vanhuus nähtäisiin heterogeenisenä ilmiönä. Toimintamahdollisuuksien teoria tarjoaa perustan, jossa huomioidaan niin fyysiset iän tuomat muutokset kuin myös sosiaalinen ympäristö. Ottamalla monipuolisesti huomioon sekä iän tuomat fyysiset ja psyykkiset muutokset kuin myös sosiaalinen ympäristö, voidaan kiinnittää kokonaisvaltaisemmin huomiota myös siihen mitä vanhukset itse arvostavat terveellisessä ikääntymisessä. Vammaisten henkilöiden kohdalla toimintamahdollisuuksien teorian perspektiivistä vammaisuus nähdään sellaisena, että se vaikuttaa yksilön toimintamahdollisuuksiin ja yksilön täyteen osallistuvuuteen yhteiskunnassa. Tutkimuksessani nostetaan esiin yksi toimintamahdollisuus ja yksi oikeus, jotka ovat muita tärkeämpiä vammaisten henkilöiden ja vanhusten kohdalla ja ne olivat terveys ja itsemääräämisoikeus. Kaikki toimintamahdollisuudet tulisi ottaa tasapuolisesti huomioon eri strategioissa, ohjelmissa ja laatusuosituksissa, sillä jotta ne olisivat nussbaumilaisittain hyväksyttäviä, niin puuttuvat toimintamahdollisuudet tulisi kirjoittaa sosiaalipoliittisiin asiakirjoihin eksplisiittisesti, sillä jos ne jätetään kirjoittamatta tai oletetaan niiden kuuluvan implisiittisesti asiakirjoihin, niin oletetaan ihmisten olevan täysin toimintakykyisiä tai ottavan vastuuta omista toimintamahdollisuuksistaan.
  • Karhulahti, Juha (2020)
    Theodoret of Cyrus lived from AD 393 to c. 453. He was one of the Fathers of the eastern Church and the bishop of Cyrus. He was raised in the Antiochian tradition. This study focuses on his Antiochian Christology in order to present his doctrine of God’s impassibility (ἀπάθεια). His doctrine of God’s impassibility reveals his concept of God’s capability to have emotions and God’s capability to be affected or not affected by someone else. In addition, it reveals the very core of his concept of the relationship of the two natures of Christ. The study also provides important information for understanding Theodoret’s position in the Christological debates before the council of Chalcedon in 451. There were many sources from which theologians could build their Christological presentations at the time. Philosophical backgrounds also influenced theological work, although their significance has been overestimated in research of later times. Rather, the Christian biblical tradition seems to prevail in the Christological presentation of the Fathers. This study will indicate this fact also. As a highly esteemed Antiochian theologian, Theodoret of Cyrus defended “two nature” Christology. This form of Christology emphasised the difference between Christ’s divine and human nature. In its extremity, two nature Christology was even claimed to have “two subjects” (ὁ Λόγος and ὁ ἄνθρωπος) ‘the divine Word and the human man’ in Christ. This claim was actually made against Antiochian theologians usually from the competing school of Alexandria, which was bent towards asserting “one nature” Christology, according to which Christ’s divine nature (ὁ Λόγος) assumed a human body (τὸ σώμα), and the Word (ὁ Λόγος) was the unquestionable subject of Christ. For this study, I have systematically analysed Theodoret’s work in his ‘Commentary on Pauline letters’. First, I present Theodoret’s terminology and exegetical methods. Second, I present his early Christology as a guide for other scholars. This is necessary in order to indicate the evolution in Theodoret’s Christology. My study proves that Theodoret, together with other orthodox theologians of the time, developed his Christology leading up to Chalcedonian structure. The result was that the real subject in Christ was crystalized into his person, “The Ruler Christ”, who dominated over his two natures. “The Ruler Christ” executed God’s divine plan through the natures and according to their properties. Theodoret associated suffering and all human limitations to Christ’s human nature, although the divine nature was also present in every event of Christ’s human life. Still, the divine nature was not affected in any way; on the contrary, it remained immutable, impassible and eternal. However, in the process, the divine nature was able to have emotions in the same manner as God has emotions in his good guidance. Third, I propose that the relationship of the two natures of Christ is indicated in Theodoret’s ‘Commentary on Pauline letters’ by using biblical names. Theodoret is careful when expressing the communication of properties between the two natures (communicatio idiomatum) neither to deny the Antiochian view of the difference between the two natures nor to deny the Alexandrian view of the unity in Christ. He eagerly employed unifying names (communicatio onomaton). Through names, Theodoret is able to present the ontological union of natures in Christ’s person. When it comes to God’s ἀπάθεια, he indicates through names that God, though divine, was present in passible events whilst being impassible. In the last chapter, I present Theodoret’s main arguments on God’s impassibility by using both his Christology and soteriology as well as his anthropology. To conclude, my study presents Theodoret of Cyrus as one of the Chalcedonian theologians. He represents Antiochian “two nature” Christology in its orthodox form. During a very tense time for the Church, he found the method of communicatio onomaton as a peaceful way to take part in discussions not only with his own tradition but also with other schools. In his biblical interpretation, he managed to present God as emotional, loving and immanent as well as being eternally immutable and impassible due to his divine nature.
  • Törrönen, Sari (2020)
    The aim of this study was to research how authenticity was actualized in school language teaching. The research questions were targeted at analysis and interpretation of pupils’ experiences and views on Swedish language training and use ,when they were doing the given tasks either in or outside of the classroom. The different theoretical definitions of authenticity, suitable for a school context, worked as a base for my own definition.The study consisted of two groups of basic education pupils of which 22 were fourthgraders and 11-13 fifth grades. They were all studying Swedish as an optional subject. The study was carried out as a collective case study and contained five tasks of which three were done in the classroom (the 4th graders) and two out of the classroom (the 5th graders). The data were gathered mainly by questionnaires, but also through observation. According to the research findings, a majority of pupils felt that using the foreign language outside of the classroom was in many cases pleasant, meaningful and sometimes even easy. However, because of their limited language skills, many of them needed assistance, either visual or verbal, during and before the out of the classroom training. The research findings show that the authentic classroom tasks supported foreign language learning in many ways. Words, sentences and pronouncingwere learned by repeating,writing and using themin speech. The typical features of the communicative tasks were also an important part of learning. Among other things, pupil’s autonomy and teamwork were highly appreciated when the tasks’ attractiveness was assessed. The research findings can be especiallyutilised in language teachers’ everyday work, but also in teacher education and workshops.The future research, related to this kind of tasks, should be focused on learners’ learning: what, and how well, they actually learn when they are working with authentic tasks. Also, the use of authentic material and out of the classroom training should be more widely researched in education.
  • Savonen, Outi (2020)
    Novel fibrous feeds for ruminants The objective of this licentiate thesis was to study the effects of novel fibrous feeds on feed intake, digestibility, rumen fermentation and milk production of lactating dairy cows. The novel feeds used in the milk production trials were silage solid fraction originated from a green biorefinery process (solid fraction) and microcrystalline cellulose (MCC) from coniferous trees. Solid fraction replaced unprocessed grass silage whereas MCC replaced barley in the diet as concentrate. The idea behind this thesis was a need to examine ruminant feeds unsuitable for human food. The need of more efficient food production will increase significantly due to the global population growth. Novel feeds for ruminants could form a part of a sustainable food system because the use of grass solid fraction would intensify the use of natural resources. The use of wood-based products would release arable land for producing human food. Enhancing the efficiency of grassland management in Finland might help to answer many problems caused by climate change. Furthermore, the processing of grass based biomaterials would contribute to the overall benefits from grasslands. In the first experiment (Exp. I), grass silage was fractionated using a farm scale twin-screw press. Due to the separation of liquid fraction the concentration of both dry matter and neutral detergent fibre (NDF) increased whereas the crude protein concentration was reduced in the solid fraction compared to the unprocessed silage. In the feeding trial, solid fraction replaced 0, 0.25 or 0.5 of the portion of forage. The cows were able to increase their feed intake when the proportion of solid fraction increased to 0.25. However, at the point where the proportion of solid fraction reached 0.5 the cows could not increase feed intake further. The digestibility of crude protein decreased linearly whereas the digestibility of NDF tended to increase with the increase in the NDF content of the diet. The pH or the content of ammonia in the rumen fluid did not change when silage was replaced with the solid fraction. There was also no difference in the amount of total volatile fatty acids in the rumen fluid but the proportion of acetic acid increased with the increased proportion of solid fraction. Due to the increase in NDF content, the intake of metabolizable energy decreased quadratically and the amount of energy corrected milk tended to decrease. The separation process probably mechanically crushed the plant structure thus enhancing its rumen digestibility. This might explain the increase in feed intake and prevent the energy corrected milk production from declining when the portion of solid fraction was 0.25. In the second experiment (Exp. II), the effects of microcrystalline cellulose manufactured from coniferous wood pulp using a method developed at Aalto university (AaltoCell TM) was studied on dairy cows. In the feeding trial on lactating dairy cows MCC replaced barley in the concentrate. The proportion of MCC in diet dry matter was 0, 0.01 or 0.1. Microcrystalline cellulose has a very tight structure because the crystalline regions of the cellulose chains are strengthened by numerous inter- and intramolecular hydrogen bonds. The increase in MCC concentration did not affect dry matter intake. However, the digestibility of NDF improved with the increase in NDF content of the diet. Despite of increased intake of metabolizable energy, energy corrected milk production decreased linearly with the increase of MCC. The methods used in this study could not reveal the cause of the reduction in milk production. The increase in fibre digestibility can probably be explained by the better digestibility of MCC fibre compared to other fibres in the diet. Due to the small particle size of MCC, there is more surface area for microbial fermentation which may enhance the rumen digestibility. The cows were able to use the novel fibrous feeds examined in both experiments. The improvements in fibre digestibility compensated the increased fibre concentration in both experiments and there was only a minor reduction in milk production. The low concentration of crude protein in solid fraction improved the nitrogen use efficiency in milk production. The usage of MCC might also increase nitrogen use efficiency because it does not contain any nitrogen. The use of novel fibrous feeds in ruminant nutrition would help to enhance the use of natural resources and release arable land for human food production Grass cultivation as well as the usage of grass based biomaterials would be more efficient if the fractionation of grass would be more widely used.
  • Christopher, Solomon (2020)
    The study of how transmissible an infectious pathogen is and what its main routes of transmission are is key towards management and control of its spread. Some infections which begin with zoonotic or common-source transmission may additionally exhibit potential for direct person-to-person transmission. Methods to discern multiple transmission routes from observed outbreak datasets are thus essential. Features such as partial observation of the outbreak can make such inferences more challenging. This thesis presents a stochastic modelling framework to infer person-to-person transmission using data observed from a completed outbreak in a population of households. The model is specified hierarchically for the processes of transmission and observation. The transmission model specifies the process of acquiring infection from either the environment or infectious household members. This model is governed by two parameters, one for each source of transmission. While in continuous time they are characterised by transmission hazards, in discrete time they are characterised by escape probabilities. The observation model specifies the process of observation of outbreak based on symptom times and serological test results. The observation design is extended to address an ongoing outbreak with censored observation as well as to case-ascertained sampling where households are sampled based on index cases. The model and observation settings are motivated by the typical data from Hepatitis A virus (HAV) outbreaks. Partial observation of the infectious process is due to unobserved infection times, presence of asymptomatic infections and not-fully- sensitive serological test results. Individual-level latent variables are introduced in order to account for partial observation of the process. A data augmented Markov chain Monte Carlo (DA-MCMC) algorithm to estimate the transmission parameters by simultaneously sampling the latent variables is developed. A model comparison using deviance-information criteria (DIC) is formulated to test the presence of direct transmission, which is the primary aim in this thesis. In calculating DIC, the required computations utilise the DA-MCMC algorithm developed for the estimation procedures. \\ The inference methods are tested using simulated outbreak data based on a set of scenarios defined by varying the following: presence of direct transmission, sensitivity and specificity for observation of symptoms, values of the transmission parameters and household size distribution. Simulations are also used for understanding patterns in the distribution of household final sizes by varying the values of the transmission parameters. From the results using simulated outbreaks, DIC6 consistently indicates towards the correct model in almost all simulation scenarios and is robust across all the presented simulation scenarios. Also, the posterior estimates of the transmission parameters using DA- MCMC are fairly consistent with the values used in the simulation. The procedures presented in this thesis are for SEIR epidemic models wherein the latent period is shorter than the incubation period along with presence of asymptomatic infections. These procedures can be directly adapted to infections with similar or simpler natural history. The modelling framework is flexible and can be further extended to include components for vaccination and pathogen genetic sequence data.
  • Kohvakka, Sanna (2020)
    My research questions are as follows: What has been done in prisons in Great Britain in order to promote equality and good race relations? What meanings do inequality and equality present to the multicultural prisoners? I conducted a systematic review. Final data included 20 studies. The research material was then organized and categorized utilizing content analysis. I gathered proceedings in use from the studies and searched meanings by application of four stage process of deconstruction and reconstruction (a form of critical reflection) by Jan Fook (2012). The aim of which is to change dominant power relations and formulate new discourses and structures, which also take different views into account. Procedures were viewed through Göran Therborn´s (2014) four mechanisms (1-4). Differences were levelled (approximation (1)) in prisons by information gathering by recognition of situations, where actions were required. Inclusion (2) was not so much mentioned in research reports, whereas tackling obstacles to participation was presented frequently. This was displayed as various attempts to root racism from prisons. As of examples of de-hierarchization (3), different subtle attempts were exposed to involve prisoners into working groups and work development, which can be interpreted as seeds of alteration of expertise. Also, minority recruitment was used to dismantle hierarchies. Redistribution (4) was most visible amongst religious communities. Issues that were meaningful to prisoners were examined via concept of actor. Actor is strongly bound with environment and structures in question. As an actor a person upholds and modifies structures, which then reciprocally reflect on his/her possibilities as an actor. In prison the interaction between prisoners and staff, safety and the demand for fair treatment and procedural justice rose into centre. In research reports actions that were taken in England and Wales as response to problems encountered there were highlighted. Procedures to promote equality are many, but studies also reported sizeable challenges when implementing these practises into prison´s daily life. From the point of view of multicultural work, it is essential to recognize diversity, which in practise means companionship and client orientation. In order to succeed, it is imperative to consider what is the role of social assistance and social work in a prison and in a system of criminal justice in general.
  • Hakala, Kati P. (2020)
    Fungal disease late blight (Phytophthora infestans) causes considerable damage to potato crops worldwide. Fluazinam is a widely used pesticide employed against the late blight in potato cultivation. It ends up into soil during spraying and at the end of the growing season when potato foliage is incorporated into the soil. Nevertheless, there is very little literature about behaviour of fluazinam in soil, especially in the conditions that exist in Finland. Therefore, in the preparation of user guidelines, studies made elsewhere are used. From the environmental risks point of view, behaviour of fluazinam in Finnish conditions should be known better. Soils in the boreal zone are characterised by low pH and low temperatures that delay microbiological decomposition and they are typically high in organic matter and saturated by water for long periods in autumn, winter and spring. A prerequisite for assessing the environmental risk of fluazinam is knowledge of its sorption and desorption tendency as well as its degradation rate in boreal conditions. This information is needed, because more aggressive strains of Phytophthora infestans have spread to northern latitudes, increasing the need to use fungicides. In this study, a specific and repeatable high-performance liquid chromatography method utilizing a diode array detector was developed to determine the presence of fluazinam in soil. This method differs from most of the methods found in the literature, which used gas chromatography or gas chromatography-mass spectrometry as an instrument for analysing fluazinam. The method consists of acetonitrile extraction, clean-up with solid-phase extraction and separation using a mobile phase consisting of 70% acetonitrile and 30% water (v v-1), including 0.02% acetic acid. The method was successfully applied to various laboratory experiments and to soil samples collected from potato fields in which fluazinam had been used. In the systematic experiments carried out in controlled conditions, performed with both the fluazinam standard and the commercial product Shirlan®, the effect of soil organic matter on the fluazinam degradation was tested, as well as the persistence of fluazinam in the boreal zone soils for a maximum of one year. The major outcomes of the laboratory experiments were that fluazinam degradation was enhanced by the presence of soil organic matter and even after one year of incubation, more than half of the added fluazinam was recovered. Additionally, soil samples were collected from intensively cultivated potato fields. Over half of these field samples contained varying concentrations of fluazinam, but no substantial accumulation of fluazinam was detected.
  • Saloheimo, Mari (2020)
    Jaakko Hintikan interrogatiivimallil ja Larry Laudanin ongelmanratkaisumallille on yhteistä se, että ne tähtäävät löytämään loogisen ja empiirisen yhteyden, epsteemisen todellisuutta käsittelevän taajuuden. Hintikan interrogatiivimallissa tutkijan kysymykset luonnolle ja niiden vastaukset muodostavat empiirisen ja episteemisen yhteyden. Tieto maailmasta ei ole puhtaan deduktiivista, vaan siinä on empiirinen osa. Laudanille tieteelliset teoriat ovat ratkaisuja empiirisiin ongelmiin; se on hänen ongelmanratkaisumallinsa ydin. Esittelen tutkielmassani Jaakko Hintikan esittämän tieteellisen tutkimuksen interrogatiivimallin ja Larry Laudanin esittämän ongelmanratkaisumalliin. Luon lyhyen katsauksen Carl Hempelin ja Ernst Nagelin esittämään deduktiivis-nomologiseen tieteellisen selittämisen malliin, jonka kritiikkin ja kehittelyyn tutkielma perustuu. Käsittelen seuraavaksi sille esitettyjä vastaesimerkkejä biologiassa; Robert Cummins, ja biolääketieteissä; Kenneth F. Schaffner. Esitttän esimerkin biometriikka. Esittelen Ilpo Halosen ja Jaakko Hintikan ehdottaman kuinka/miksi-erottelun tieteellisen kyselyn perustana ja sen vaikutuksen deduktiivis-nomologiseen tieteellisen selityksen ja peittävän lain malliin. Lopuksi esitän Ilkka Niiniluodon kritiikin Laudanin selityksen totuusitsenäisyyteen. Päädyn tutkielmassani siihen, että interrogatiivimalli sallii tieteellisen selittämisen käsittelyn argumentatiivisena ja totuusriippuvaisena tarkasteluna.
  • Elo, Outi (2019)
    The scope of this thesis was to investigate the uptake of the actinide neptunium-237 (237Np) by solid phases of relevance for the disposal of spent nuclear fuel (SNF) in deep, granitic underground repositories. Investigations were performed with the mineral phases corundum (α-Al2O3) and montmorillonite ((Na)0.33(Al,Mg)2(Si4O10)(OH)2·nH2O) as well as with bentonite colloids and crushed Kuru gray granite, which are constituents of the Engineered Barrier System (EBS), and the host-rock, respectively. The uptake of neptunium in the pentavalent oxidation state (NpO2+) by these solid phases was investigated by batch sorption experiments, which provided information about the quantity of neptunium(V) removal from solution as a function of pH, neptunium concentration, and mineral concentration. By repeated exchange of the background electrolyte it was possible to obtain information about the desorption of neptunium(V) from the mineral surfaces, and to gain an insight into the potential re-mobilization of the actinide under flowing-water conditions. As batch sorption and desorption experiments do not provide information about the exact chemical species of neptunium on the mineral surface, the macroscopic sorption experiments were complemented by spectroscopic investigations using Attenuated Fourier Transform Infra-red (ATR FT-IR) and Extended X-ray Absorption Fine Structure (EXAFS) spectroscopies. This enabled the extraction of the complex structure and speciation of neptunium on the solid surfaces including bond lengths, neighboring atoms, coordination numbers and the type of surface complex formed on the solid phases, i.e. outer- vs. inner-sphere bound neptunium. Most of the investigations were performed under stagnant conditions, however, due to the role of potential stable and mobile colloids in the subsurface environment and their role as carriers and mobilizers of colloid-borne neptunium with flowing groundwater, additional granite column experiments were conducted in the absence and presence of bentonite colloids. Here, the migration of neptunium through the column was investigated as a function of time, and the role of colloids was evaluated from the obtained breakthrough curves. Under the chosen experimental conditions, colloids were found to have a negligible influence on the neptunium(V) breakthrough behavior, where most of the neptunium(V) was found to migrate through the column without adsorption onto the granitic column material.

View more