Lisensiaatintyöt

Recent Submissions

  • Römer, Maria Mikaela (Helsingin yliopisto, 2015)
    This thesis describes the characteristics and management of pediatric deep neck infections at the Department of Otolaryngology Head and Neck Surgery at the Helsinki University Hospital during a 10-year period. The cohort consisted of 62 patients. A majority (85%) of the patients underwent immediate or late surgical intervention. Due to the low amount of conservatively treated patients (15%) no factors suggestive for successful conservative treatment were recognized. However, initiation of conservative treatment and close follow-up seem sufficient if the patient is in stable condition. The mean duration for hospital stay was 4.8 days. Patients with a complicated clinical course presented more likely with fever, cervical lymphadenopathy, trismus and torticollis. Despite the chosen treatment modality, all patients recovered well and the risk of serious complications was low. Surgical drainage still remains the main treatment modality for this patient population at our institution. Further studies are warranted to compose evidence-based treatment guidelines.
  • Tuomisto, Maiju (Helsingin yliopisto, 2015)
    Interest in studying chemistry has decreased among lower secondary school students in Finland. Learning chemistry is challenging: one must move between the macro, sub-micro and symbolic levels of chemistry knowledge and construct models of abstract concepts that cannot be seen. The periodic table is one of these complicated yet useful models. How can we motivate students to learn the periodic table and to use the related skills? Adolescents like to play during their free time. In research literature, educational games are mentioned as one motivational teaching method that improves learning results. The main objectives of this research project were 1) To develop a framework for designing and evaluating chemistry-related educational games to support both learning and teaching at the lower secondary level ; and 2) To develop games for chemistry education to support the learning of the periodic table and the use of related skills. Three different design research projects are included in this licentiate thesis. The theoretical framework for these projects consisted of the theory of design research, the theory of educational games and the theory of the periodic table as a teaching model. Problem analyses conducted as part of the design research projects broadened the theory framework to also cover misconceptions about the contents of the periodic table and quality criteria for educational games. In design challenge 1, a design and evaluation framework for chemistry-related educational card and board games on the lower secondary level was developed. Based on an integrative literature review, the features of high-quality digital and non-digital games were uncovered. The design result was further developed based on these features and the new Finnish National Curriculum Framework 2014. The inter-rater agreement of the developed framework was tested with two educational card games. The calculated Cohen s kappa values (κ = 0.718 and κ = 0.756) indicate that the framework is concordant and working well. In design challenges 2 and 3, two novel card games for teaching the periodic table were developed. These games were called Jaksollisuusdomino (Periodic Table Dominoes) and Kerää kolmikko (Collect the Triad). The games were tested on chemistry teachers. Based on the results, the games were developed further and subjected to the novel design and evaluation framework developed in design challenge 1. The games were found to be of good quality, but some improvements should be made at least in the categories of pre- and post-game evaluation and connection to the macroscopic level. As results of this research, three design solutions were developed. The created design and evaluation framework for educational games works both as a descriptive theory and a prescriptive model for teachers and game developers. Both of the developed card games work as prescriptive models for teachers. All three of the design solutions may also be adapted to other teaching and learning purposes. Keywords: board game, card game, chemistry, design research, education, educational game, elements, evaluation, games, learning game, lower-secondary level, periodic table, teaching method
  • Romberg, Erika (Helsingin yliopisto, 2014)
  • Astuti, Davide Nicola (Helsingin yliopisto, 2014)
    The provision of wireless access to voice and data services experienced an impressive growth of importance during the last 20 years. Most of the Internet applications employ the TCP/IP protocol suite to deliver their services. TCP has been developed to operate in a terrestrial network environment. However, with the rapid rise in wireless communication in recent years, it has become important to adapt TCP to heterogeneous environments that include both wireline networks and Wireless Wide-Area Networks (W-WANs), such as satellite and terrestrial wireless networks, in order to optimize performance. The specific link characteristics of wireless and satellite links, in particular high latencies and frequent frame losses due to bit-corruption, affect performance of transport protocols. TCP suffers because of low bandwidth, long connection set-up times, high latency and error rate, inefficient use of air link capacity. Most of next generation satellite systems utilizes Bandwidth-on-Demand (BoD) mechanisms to efficiently share radio resources among a large number of users. BoD mechanisms often causes additional link delay, which has a detrimental effect on TCP performance. In this thesis, we propose a new TCP/IP-friendly link level protocol, namely Satellite Link Aware Communication Protocol (SLACP) which incorporates a novel error-recovery mechanism aimed at drastically reduce the residual Packet Error Rate (PER) as seen by higher layers without producing significant extra delay. The protocol has been validated with experimental evaluations conducted in a Digital Video Broadcasting-Return Channel System (DVB-RCS) satellite environment, where the BoD technique Demand Assignment Multiple Access (DAMA) is employed to regulate the access to the satellite channel. Cross-layer interactions between link layer and transport layer as well as the impact of BoD mechanisms on TCP dynamics are investigated. Furthermore, experiments using a selected set of state-of-the-art TCP enhancements in conjunction with our TCP/IP-friendly link-level protocol have been carried out. The proposed mechanisms and improvements of the link and transport layer would be relevant for many wireless WAN systems.
  • Boldt, Georg (2014)
    Denna avhandling behandlar medborgardelaktighet i offentliga beslutsprocesser och framförallt de faktorer som måste uppfyllas för att deltagandet skall upplevas som meningsfullt. Avhandlingen är utförd som en fallstudie i Helsingfors stads Ungdomscentrals pilotprojekt i deltagande budgetering. Under våren och hösten 2013 deltog ungdomar i sydöstra Helsingfors i en process kallad KrutBudget, genom vilken ungdomarna själva fick besluta om hur en del av Ungdomscentralens budget skulle användas. Avhandlingens teoretiska utgångspunkter kretsar således kring ungdomsforskning, deltagande demokrati och deltagande budgetering. Mycket av det som skrivits om medborgardelaktighet fokuserar på de strukturella faktorerna för delaktighet medan ungdomsforskningen understryker behovet av att höra unga i beslutsfattande och utforma ungdomsanpassade metoder för demokratiskt deltagande. Avhandlingens huvudsakliga forskningsintressen är huruvida ungdomarna som deltog i KrutBudget upplevde sitt deltagande som meningsfullt, ifall processen ökade lokaldemokratin och hur den idealtyp av deltagande processer som växer fram genom referenslitteraturen uppfylldes i praktiken. Forskningen har utförts som en etnografisk fallstudie och materialet består huvudsakligen av fältanteckningar, gruppintervjuer med ungdomar som deltog i KrutBudget samt myndighetsdokument. Genom en triangulering av dessa data presenteras en bild av hur den deltagande budgeteringen genomförts och hur deltagarna i processen upplevt sin roll i den. De deltagande ungdomarnas glädje över att deras åsikter tas på allvar och att de får en möjlighet att påverka i sitt område är påtagbar. Men av undersökningen framkommer även att genomförandet av KrutBudget hade ett flertal brister. Urvalet, metoderna och tidspressen påtalas och analyseras utgående från ungdomarnas kommentarer och processens ungdomsanpassade format ifrågasätts. Avhandlingens resultat visar att samma förutsättningar för meningsfullt deltagande som har lyfts fram i samband med forskning om vuxnas medborgardelaktighet även är relevanta i samband med ungdomsdelaktighet. Däremot ökar behovet av att utveckla metoder som inte kräver förkunskaper då man genomför deltagande processer med ungdomar.
  • Napola, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tutkimuksessa selvitettiin kuusen itä- ja keskieurooppalaisten alkuperien menestymistä ja käyttömahdollisuuksia metsänviljelyssä Etelä-Suomessa. Tutkimuksen pääaineiston muodostivat 32 kuusen alkuperäkoetta, jotka Metsäntutkimuslaitos on perustanut vuosina 1959 87, sekä viisi muuta koeviljelystä, joissa on mukana ulkomaisia alkuperiä. Pääaineiston koeviljelykset sisältävät 149 ulkomaista alkuperää 16 maantieteelliseltä lähtöisyysalueelta. Alkuperät ryhmiteltiin alankoaineistoon (Baltia, Länsi-Venäjä, Valko-Venäjä ja Koillis-Puola) sekä vuoristoaineistoon (muiden muassa Böhmerwald, Sudeetit-Beskidit, Tatra ja Karpaatit). Kokeiden ikä oli mitattaessa 15 40 kasvukautta (keskimäärin 25 kasvukautta) istutuksesta. Eri koeviljelyksistä saadut tulokset muutettiin yhteismitallisiksi suhteuttamalla ne suomalaisten vertailuerien keskiarvoon. Tarkasteltuja kasvu- ja laatutunnuksia olivat pituus, rinnankorkeusläpimitta, rungon keskitilavuus ja puuston tilavuus sekä elävyys, poikaoksat ja korot. Korolla tarkoitetaan rungon kuoren halkeamaa tai muuta vaurioita, jossa on mustaa sienikasvustoa. Siemenen siirtomatkan eli leveys- ja pituusastesiirron sekä koepaikan lämpösumman vaikutusta elävyyteen, kasvuun ja rungon laatuun tutkittiin alankoaineistossa lineaarisen sekamallin avulla. Selitysasteet jäivät alhaisiksi. Korkein selitysaste oli poikaoksapuiden osuutta selittävällä mallilla, 38,7 prosenttia. Alankoaineistossa suhteellinen elävyys oli keskimäärin 97 prosenttia suomalaisten vertailuerien keskiarvosta (= 100) ja suhteellinen runkotilavuus 113 prosenttia. Koropuiden suhteellinen osuus oli alankoaineistossa 103 prosenttia ja poikaoksapuiden suhteellinen osuus 90 prosenttia. Käyttökelpoisin lähtöisyysalue metsänviljelyn kannalta on Viro. Virolaisia kuusialkuperiä voidaan viljellä Etelä-Suomessa alueilla, joiden lämpösumma on yli 1250 d.d. Länsi-Venäjän alkuperiä (Pihkova ja Novgorod) voidaan toistaiseksi suositella käytettäväksi vain etelärannikolla, koska sisämaassa ei ole näillä alkuperillä perustettuja koeviljelyksiä. Latvialaiset alkuperät menestyvät hyvin etelärannikolla ja paikoin sisämaassa, mutta niiden kasvatukseen liittyy kohonnut korovaurioiden riski. Valko-Venäjän ja Koillis-Puolan alkuperät ovat nopeakasvuisia, mutta korojen yleisyyden vuoksi niitä ei voida suositella käytettäväksi Suomessa. Keski-Euroopan vuoristoalkuperistä parhaiten menestyvät Böhmerwaldin, Tatran ja Karpaattien alkuperät. Näitäkään alkuperiä ei kuitenkaan voida suositella käytettäväksi Suomessa niiden kasvatukseen liittyvien riskien takia. Tutkimus vahvistaa oikeaksi nykyisen suosituksen, jonka mukaan Viron alkuperiä voidaan viljellä Suomessa Salpausselän eteläpuolella.
  • Kangas, Kaisa (2014)
    We study quasiminimal classes, i.e. abstract elementary classes (AECs) that arise from a quasiminimal pregeometry structure. For these classes, we develop an independence notion, and in particular, a theory of independence in $M^{eq}$. We then generalize Hrushovski's Group Configuration Theorem to our setting. In an attempt to generalize Zariski geometries to the context of quasiminimal classes, we give the axiomatization for Zariski-like structures, and as an application of our group configuration theorem, show that groups can be found in them assuming that the pregeometry obtained from the bounded closure operator is non-trivial. Finally, we study the cover of the multiplicative group of an algebraically closed field and show that it provides an example of a Zariski-like structure.
  • Juntunen, Marianne (2014)
    Kemia tieteenalana on suuressa roolissa kestävämmän tulevaisuuden tekijänä ja globaalien ongelmien ratkaisijana. Kestävää kehitystä ja eettiseen vastuullisuuteen kasvattamista painotetaan opetussuunnitelmien perusteissa, kansallisissa ja kansainvälisissä opetusalan strategioissa, kemian opetuksen tutkimuskirjallisuudessa ja Suomen kemianteollisuudessa. Tarvitaan lisää ympäristötietoisia kemistejä, kemian opettajia ja oppilaita – tulevia kansalaisia lukuisten koko maapalloa koskettavien ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Lisensiaattitutkielman päätavoitteena oli kehittää kestävään kehitykseen liittyvää tutkimuksellista kemian opetusta, joka vahvistaa oppilaiden ympäristötietoisuutta sekä positiivista kemiakuvaa. Kestävä kehitys kemian opetuksessa liittyy yhteiskuntaperustaisiin kemian aiheisiin, esimerkiksi elinkaariajatteluun ja vihreään kemiaan. Kehittämistutkimuksen teoreettisessa ongelma-analyysissä tarkasteltiin tutkimuksen näkökulmasta keskeisiä lähestymistapoja: kestävää kehitystä ja kemiaa, vihreää kemiaa, elinkaarianalyysiä ja -ajattelua, ympäristötietoisuutta, yhteiskuntaperustaisuutta ja tutkimuksellista opiskelua. Empiirisessä kehittämisosassa etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Minkälaista on kestävää kehitystä edistävä elinkaariajattelun tutkimuksellinen kemian opetus? 2) Miten yhteisöllisesti kehitetty kehittämistuotos elinkaariaiheen kemian opetukseen vaikuttaa oppilaiden ympäristötietoisuuteen ja kemiakuvaan? Tutkimus toteutettiin kemian opettajien täydennyskoulutusten yhteydessä, joissa aiheina olivat tutkielmassa käsitellyt asiat: kestävä kehitys, vihreä kemia, erilaisten tuotteiden elinkaaret, ympäristötietoisuus, yhteiskuntaperustaisuus ja tutkimuksellinen opiskelu. Täydennyskoulutuksissa luotiin yhteisöllisesti elinkaariaiheisia tutkimuksellisia kemian opetusmalleja. Kemian tieto kytkettiin tuotteen tai materiaalin elinkaareen. Tutkimuksen kohteena olivat kemian opettajien opetusmallit, niistä yhteisöllisesti kehitetty kehittämistuotos ja sen avulla opiskelevien yläkoulun oppilaiden kokemukset. Yhteisölliseen kehittämisprosessiin osallistuivat 21 kemian opettajaa ja aineistoa analysoineet kaksi tutkijaa vuosina 2010–2012. Opetusmallien kehittäminen pohjautui teoreettiseen ongelma-analyysiin. Tutkimuksessa yhteisöllisesti kehitetyn opetusmallin vaikuttavuustarkasteluun osallistui 105 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista. Tutkimusmenetelminä kehittämistutkimuksessa käytettiin tekstimuotoisen aineiston ja puolistrukturoitujen haastattelujen sisällönanalyysiä sekä kvantitatiivisia kyselyitä. Kehittämistutkimuksen empiirisen kehittämisosan tuloksena saatiin: 1) kestävän kehityksen opetukseen uusia elinkaariaiheisia tutkimuksellisia kemian opetusmalleja ja niistä yhteisöllisesti kehitetty kehittämistuotos, ja 2) tietoa elinkaariaiheisen tutkimuksellisen kemian opetuksen vaikutuksista oppilaiden ympäristötietoisuuteen ja kemiakuvaan. Tutkimustulosten luotettavuutta tarkasteltiin tutkija- ja menetelmätriangulaatiolla. Opettajat toteuttivat kestävää kehitystä edistävää elinkaariajattelun tutkimuksellista kemian opetusta usealla eri tavalla. He kehittivät yhteensä 20 uutta opetusmallia. Opettajien eniten käyttämä lähestymistapa oli pienryhmissä toteutettava avoin projektityö. Siinä oppilaat saivat tutkia itse valitsemansa tuotteen elinkaarta. Tästä lähestymistavasta kehitettiin yhteisöllisesti kehittämistuotos elinkaariajattelun kemian opetukseen. Osa opettajista valitsi tutkimuskohteen oppilaille valmiiksi, jolloin tutkimustehtävät liittyivät raaka-aineisiin, kulutustavaroihin, ruoka-aineisiin tai veteen. Opetusmenetelminä opetusmalleissa käytettiin pienryhmissä tapahtuvaa kysymysten tekoa, tiedon etsintää ja arviointia, tulosten muodostamista ja esittämistä, laboratoriokokeita, videoita, opintovierailuita, väittelyä, uusien tuotteiden suunnittelua, draamaa ja oppimispäiväkirjoja. Kehittämistuotoksena saatu elinkaariaiheinen tutkimuksellinen projektityö lisäsi oppilaiden yhteiskunnallista ja ympäristötietoista pohdintaa. Oppilaat korostivat erityisesti luonnonsuojelun ja kierrätyksen merkitystä. Enemmistö oppilaista uskoi vastaavien projektien vaikuttavan positiivisesti nuorten ympäristötietoisuuteen. Projektityö vaikutti positiivisesti oppilaiden kemiakuvaan. He huomasivat, että kemiassa oppii arkeen ja yhteiskuntaan liittyviä hyödyllisiä asioita. Oppilaat arvostivat uudenlaista kemian opiskelutapaa, joka oli itsenäinen ja sosiaalinen. Lisensiaattitutkielmassa esitetty opetusmalli elinkaariajattelun tutkimukselliseen kemian opetukseen on uudenlainen esimerkki tutkimuksellisesta työtavasta, joka tukee monipuolisia opiskelu- ja kansalaistaitoja, motivoi oppilasta kemian opiskeluun sekä ohjaa häntä pohtimaan kestävää kehitystä. Elinkaariaiheinen tutkimuksellinen kemian opetus sopii perusopetukseen, mutta sitä voi soveltaa myös kaikille kouluasteille. Tämän lisensiaattitutkielman teoreettisen ongelma- analyysin havaintoja ja empiirisen kehittämisosan tutkimustuloksia voidaan käyttää kemian opetuksen suunnittelussa ja kemian opettajien koulutuksessa kestävän kehityksen aiheisiin liittyen.
  • Karimies, Ilmari (Helsingin yliopisto, 2013)
    Lisensiaattityöni tavoitteena on kuvata Lutherin todellisuuskäsitystä eli teologista kosmologiaa. Tämä tarkoittaa Lutherin käsitystä Jumalan olemuksesta, maailmankaikkeudesta ja ihmisen luonteesta sekä näitä ja niiden keskinäistä riippuvuutta Lutherin teologiassa. Tutkimushistorian osalta liityn työssä erityisesti Hunzingerin 1906 esittämään teesiin Lutherin kosmologian platonistisuudesta. Lähteinäni ovat Lutherin yliopistoluennot vuosilta 1513-1521: 1. Psalmiluento 1513-1515, Roomalaiskirjeen luento 1515-1516, Galatalaiskirjeen luento 1516-1517, Heprealaiskirjeen luento 1517-1518, Galatalaiskirjeen kommentaari 1519 ja 2. Psalmiluento 1519-1521. Ensimmäisessä pääluvussa käsittelen Lutherin käsitystä Jumalasta, mille on ominaista ajatus levon ja liikkeen yhdistymisestä Jumalan olemuksessa. Luther ilmaisee saman ajatuksen platonistisesti puhumalla Jumalasta korkeimpana hyvänä, joka ehtymättä ulottuu itsensä ulkopuolelle Sanassaan. Platonistisia piirteitä on myös käsityksessä Jumalasta valona, joka itse jumalallisen luonnon ykseydessä on käsittämätöntä ja tavoittamatonta, mutta joka murtautuu Kristuksessa ulos Isästä ja heijastuu koko luomakunnassa, jonka strukturoiva prinsiippi, alku, keskus ja päämäärä Kristus jumalallisena Valona ja Viisautena on. Lutherin tapa puhua Jumalasta pimeytensä sisältää kaksi aspektia: käsityksen Jumalasta käsittämättömänä ja kätkettynä. Käsittämättömyys koskee Jumalan olemusta, kätkettyys läsnäoloa luomakunnassa. Kuitenkin myös kätkettyyden taustalla on ontologien ajatus jumalallisesta luonnosta vastakohtien yhdistäjänä, millä on liittymäkohtia uusplatonistisvaikutteiseen mystiseen teologiaan. Myös Lutherin käsitys luodun todellisuuden luonteesta itsensä ulkopuolelle, Kristukseen, viittaavana merkkinä heijastaa platonistisia teemoja. Keskeistä Lutherin todellisuus-käsitykselle on luomakunnan jakaminen näkyvään ja näkymättömään maailmaan. Edellinen on katoava ja finiittinen, jälkimmäinen katoamaton ja infinitiittinen. Näkyvien ja näkymättömien objektien välillä vallitsee jyrkkä vastakohtaisuus. Platoninen perusmalli yhdistyy Lutherilla kuitenkin pelastushistoriaan: Näkymätön maailma on kirkko, johon luomisen ja vanhan liiton olemuksellisesti tyhjät merkit viittaavat. Taistelevassa kirkossa näkymätön todellisuus on läsnä sakramentaalisina merkkeinä vastakohtien alla. Eskatologisessa kirkkaudessa uskova partisipoi näkymättömään välittömällä tavalla. Todellisuus jakautuukin kronologisessa mielessä kolmeen vaiheeseen: näkyvään luomiseen, kirkkoon ja taivaalliseen kunniaan. Näiden kautta luodut kulkevat kohti välitöntä osallisuutta Jumalasta, aineellisuudesta kohti hengellisyyttä ja moneudesta kohti ykseyttä. Lutherin teologinen antropologia ilmentää samaa kolmiosaista struktuuria: Ruumis/aistit ja sielu/järki suuntautuvat näkyvään todellisuuteen, henki näkymättömään. Lihallisessa ihmisessä kolmas osa, Henki, on kuitenkin kuollut ja tyhjä. Uskon vuodatuksessa uskova tulee osalliseksi Kristuksesta jumalallisena valona, ja tämä tekee hänestä osan näkymätöntä todellisuutta. Infinittiset uskon kohteet tyydyttävät tällöin uskovan tahdon ja tekevät hänet osalliseksi Jumalasta itsensä lahjoittavana hyvänä. Tästä alkaa kuitenkin taistelu hengen ja lihan välillä, sillä jäljelle jääneet luonnolliset kyvyt eivät tavoita näkymättömiä uskonkohteita. Kristityn eksistenssi on siten analoginen kristologialle, jossa vastakohdat yhdistyvät Kristuksen persoonan kautta. Näin myös Lutherin ihmiskäsitys toistaa platonisen ja mystisen teologian teemoja etenkin suhteessa näkyvän ja näkymättömän eroon. Kääntyminen näkymättömiin ei kuitenkaan toteudu ihmisen luonnollisten kykyjen, vaan uskon välityksellä.
  • Patronen, Outi (Helsingin yliopisto, 2009)
    Tutkimus käsittelee Laatokan pohjoisrannalla Raja-Karjalassa kehittynyttä henkilönnimisysteemiä ja sen muuttumista. Tutkimusalue kattaa neljä pitäjää: Salmin, Suistamon, Suojärven ja Impilahden. Keskiössä ovat rajakarjalaisten 1900-luvulla tekemät sukunimenmuutokset. Aineisto koostuu 1 029 sukunimenmuutoksesta, jotka on tehty vuosina 1918 1959 Raja-Karjalassa ja rajakarjalaisten uudelleenasutusalueilla. Nimenmuutoksissa on otettu 1 029 uutta sukunimeä noin 700 ns. vanhan nimen tilalle, ja uuden sukunimen on saanut pari tuhatta rajakarjalaista. Vertailuaineistona on eri puolilla Suomea vuosina 1935 1936 tehtyjä sukunimenmuutoksia. Raja-Karjalan evankelis-luterilaisella väestöllä on ollut sukunimet jo 1700-luvulla mutta ortodokseille sukunimiä on alettu systemaattisesti merkitä henkikirjoihin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäisenä sukunimiä on ollut mm. kauppiailla, pitäjän mahtimiehillä ja ortodoksipapistolla; viimeisenä nimiä on merkitty yhteiskunnan alimpiin kerroksiin kuuluville. Rajakarjalainen sukunimistö koostuu sukunimistä, jotka kuuluvat mm. seuraaviin nimijärjestelmiin: ortodoksiväestön venäjänkielisistä patronyymeistä kehittyneet nimet (Ivanoff), ortodoksipapiston ja muiden kirkonpalvelijoiden nimet (Kasanski), talonpoikien ja tilattoman väestön lisänimistä kehittyneet sukunimet (Havanskoi) ja ristimänimipohjaiset rajakarjalaisten ortodoksitalonpoikien nimet (Patronen). Rajakarjalainen sukunimistö on hyvin omalaatuista. 1900-luvun alun Raja-Karjalassa sukunimien suomalaistaminen tarkoitti lähinnä ortodoksiväestön sukunimenmuutoksia. Vuonna 1930 järjestetyn karjalaisten joukkonimenmuuton tavoitteena oli, että kaikilla alueen asukkailla olisi suomalainen sukunimi. Hankkeessa olivat mukana tai sitä tukivat muun muassa Suomalaisuuden liitto, Karjalan Sivistysseura, rajakarjalainen oppineisto (opettajat, papit) ja Suomen ortodoksinen kirkko. Nimenmuutoksia tehtiin satamäärin myös vuosina 1935 1936. Rajakarjalaisten kaikkina aikoina muuttamat nimet ovat pääasiassa venäjän-, karjalan- ja suomenkielisiä, ja uudet eli otetut nimet ovat suomenkielisiä. Uusia nimiä rajakarjalaiset nimenmuuttajat saivat Karjalan Sivistysseuran ja Suomalaisuuden liiton julkaisemista sukunimioppaista. Nimiä voitiin myös muodostaa vanhaa nimeä muokkaamalla. Suurin osa rajakarjalaisten uusista nimistä eroaa dramaattisesti niistä sukunimistä, joita Raja-Karjalassa on aiemmin käytetty: suurin osa uusista nimistä on leksikaalisesti kaksiosaisia luontoaiheisia nimiä ja la-loppuisia nimiä. Vuoden 1939 jälkeen rajakarjalaiset ovat muuttaneet sukunimiään mm. nimien saaman ei- toivotun huomion ja erilaisten vaikeuksien vuoksi; nimien suomalaistaminen on ollut vain yksi syy, ja kaikkia nimenmuutosten syitä on mahdoton jälkikäteen selvittää.
  • Mattsson, Anne (2012)
    Seela Sella ja selustansa on lisensiaatintutkimus, joka on paitsi biografia eli elämäkerta, myös esimerkkitapaus (”case study”) biografiagenressä. Se tavoittaa historiantutkimuksen keinoin ja elämänkaaripsykologian valossa henkilökuvaa. Elämänkaaritutkijat kiinnittävät huomiota kriiseihin tai siirtymävaiheisiin, jotka ovat tunnistettavissa ihmiselämässä yleisesti. Siksi tässä tutkimuksessa käytetään käsitettä elämänkaari, ei elämänkulku, joka taas suuntaa huomion ihmisen yksilöllisen polun moninaisuuteen. Psykohistorioitsija Erik H. Eriksonin teoria ihmiselämän kahdeksasta kriisistä toimii ajatuksellisena apuvälineenä, jonka avulla kohdennetaan analyysi paitsi kriiseihin tai siirtymiin myös perittyihin käyttäytymismalleihin Sellan elämässä. Seela Sellan elämäkerrassa pohditaan näyttelijän identiteettiä, sen muokkautumisprosessia ja ulottuvuuksia. Se on nykyaikainen elämäkerta, joka pureutuu tuoreiden naiselämäkertojen tapaan yksityiseen elämään julkisen roolin ja tehtävien ohella. Seela Sellan tapaus osoittaa, että naiset toteuttavat myös omia toiveitaan, tarpeitaan ja halujaan, eivätkä elä elämäänsä miesten kautta. Seela Sella on sekä tutkimuskohde että lähde. Häntä on haastateltu tähän tutkimukseen vuosina 2009–2012 monissa erilaisissa yhteyksissä ja tilanteissa tavoitteena kohteen ymmärtäminen, pikemmin kuin tietojen kerääminen. Monipuolinen kirjallinen lähdeaineisto on tutkimuksen tietopohja. Se muodostuu ennen kaikkea Sellan yksityiskokoelman henkilökohtaisista teksteistä, todistuksista ja lehtileikekokoelmista. Seela Sella ei ole kirjoittanut perinteistä päiväkirjaa, mutta kouluvuosista on talletettu tiheästi dokumentoitu Opintieni-muistikirja. Toinen yksittäinen tärkeä lähderyhmä ovat Seela Sellan äidin Hilpi Koskisen kirjoitukset. Ne ovat muutaman sivun pituisia muistelmatekstejä lapsuudesta, nuoruudesta, luottamustehtävistä ja hänen oman äitinsä elämästä. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, miten vahvasti Seela Sellan kotitausta vaikutti hänen päätökseensä ryhtyä näyttelijäksi jo varhain. Oliko hän päätöstä tehdessään 4-, 10- vai 11-vuotias, sillä ei ole merkitystä. Tärkeämpää ovat perheen yhteiset kokemukset ja toistuvat kertomukset siitä, miten Seela jo 5-vuotiaana lausui runoja ja tahtoi esiintyä. Seelan näyttelijäidentiteetti kasvoi vahvaksi siksi, että se muodostui varhain, ja siksi, että hänen äitinsä teki kaikkensa hänen uransa eteen. Tämä elämäkerta osoittaa case studyna, miten kiehtova ja monipuolinen väline elämäkerta on ihmiselämän valintojen ja mahdollisuuksien avaamisessa. Elämäkerta ei ole vanhentunut historiankirjoituksen muoto, se puolustaa paikkaansa vastustamattomasti edelleen, vuonna 2012, kaksituhatta vuotta elämäkerran isän, Plutarkhoksen ajasta.
  • Mattsson, Anne (2012)
    Seela Sella ja selustansa on lisensiaatintutkimus, joka on paitsi biografia eli elämäkerta, myös esimerkkitapaus (”case study”) biografiagenressä. Se tavoittaa historiantutkimuksen keinoin ja elämänkaaripsykologian valossa henkilökuvaa. Elämänkaaritutkijat kiinnittävät huomiota kriiseihin tai siirtymävaiheisiin, jotka ovat tunnistettavissa ihmiselämässä yleisesti. Siksi tässä tutkimuksessa käytetään käsitettä elämänkaari, ei elämänkulku, joka taas suuntaa huomion ihmisen yksilöllisen polun moninaisuuteen. Psykohistorioitsija Erik H. Eriksonin teoria ihmiselämän kahdeksasta kriisistä toimii ajatuksellisena apuvälineenä, jonka avulla kohdennetaan analyysi paitsi kriiseihin tai siirtymiin myös perittyihin käyttäytymismalleihin Sellan elämässä. Seela Sellan elämäkerrassa pohditaan näyttelijän identiteettiä, sen muokkautumisprosessia ja ulottuvuuksia. Se on nykyaikainen elämäkerta, joka pureutuu tuoreiden naiselämäkertojen tapaan yksityiseen elämään julkisen roolin ja tehtävien ohella. Seela Sellan tapaus osoittaa, että naiset toteuttavat myös omia toiveitaan, tarpeitaan ja halujaan, eivätkä elä elämäänsä miesten kautta. Seela Sella on sekä tutkimuskohde että lähde. Häntä on haastateltu tähän tutkimukseen vuosina 2009–2012 monissa erilaisissa yhteyksissä ja tilanteissa tavoitteena kohteen ymmärtäminen, pikemmin kuin tietojen kerääminen. Monipuolinen kirjallinen lähdeaineisto on tutkimuksen tietopohja. Se muodostuu ennen kaikkea Sellan yksityiskokoelman henkilökohtaisista teksteistä, todistuksista ja lehtileikekokoelmista. Seela Sella ei ole kirjoittanut perinteistä päiväkirjaa, mutta kouluvuosista on talletettu tiheästi dokumentoitu Opintieni-muistikirja. Toinen yksittäinen tärkeä lähderyhmä ovat Seela Sellan äidin Hilpi Koskisen kirjoitukset. Ne ovat muutaman sivun pituisia muistelmatekstejä lapsuudesta, nuoruudesta, luottamustehtävistä ja hänen oman äitinsä elämästä. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, miten vahvasti Seela Sellan kotitausta vaikutti hänen päätökseensä ryhtyä näyttelijäksi jo varhain. Oliko hän päätöstä tehdessään 4-, 10- vai 11-vuotias, sillä ei ole merkitystä. Tärkeämpää ovat perheen yhteiset kokemukset ja toistuvat kertomukset siitä, miten Seela jo 5-vuotiaana lausui runoja ja tahtoi esiintyä. Seelan näyttelijäidentiteetti kasvoi vahvaksi siksi, että se muodostui varhain, ja siksi, että hänen äitinsä teki kaikkensa hänen uransa eteen. Tämä elämäkerta osoittaa case studyna, miten kiehtova ja monipuolinen väline elämäkerta on ihmiselämän valintojen ja mahdollisuuksien avaamisessa. Elämäkerta ei ole vanhentunut historiankirjoituksen muoto, se puolustaa paikkaansa vastustamattomasti edelleen, vuonna 2012, kaksituhatta vuotta elämäkerran isän, Plutarkhoksen ajasta.
  • Tuovinen, Riikka (Helsingin yliopisto, 2012)
    Kuuluisa, edelleen avoin, invariantin aliavaruuden ongelma kysyy onko jokaisella rajoitetulla lineaarisella operaattorilla (separoituvassa, ääretönulotteisessa) Hilbertin avaruudessa olemassa ei-triviaalia invarianttia aliavaruutta. Erään lähestymistavan kyseisen ongelman ratkaisuun tarjoavat niin sanotut universaalit operaattorit. Nimittäin, positiivinen vastaus invariantin aliavaruuden ongelmaan on yhtäpitävää sen kanssa, että jonkin universaalin operaattorin kaikki minimaaliset invariantit aliavaruudet ovat yksiulotteisia. Nordgren et al. löysivät artikkelissaan Invertible composition operators on H^p (J. Funct. Anal. 73, 1987, 324--344) klassisessa Hardyn avaruudessa H^2 erään konkreettisen universaalin operaattorin, joka on hyperbolisen kompositio-operaattorin ja sen pistespektriin kuuluvalla luvulla kerrotun identiteettioperaattorin erotus. Näin invariantin aliavaruuden ongelma voitaisiin ratkaista selvittämällä hyperbolisen kompositio-operaattorin invarianttien aliavaruuksien muodostama hila Hardyn avaruudessa H^2 tarpeeksi hyvin. Lisensiaatintutkielmani on yksityiskohtainen selvitys edellä mainitun hyperbolisen kompositio-operaattorin avulla muodostetun operaattorin universaalisuudesta. Tähän tarvitaan laajaa matemaattista koneistoa liittyen mm. sisäfunktioihin (mukaan lukien yksikkökiekon Möbius-kuvaukset ja Blaschken tulot), interpoloiviin jonoihin, spektraali- ja operaattoriteoriaan sekä Rieszin kantoihin.
  • Komulainen, Kati (Helsingin yliopisto, 2011)
    A small child s food allergy is a general chronic condition with many practical challenges. The purpose of this Licentiate thesis is to describe and clarify the estimates of the precautions that mothers of children of less than four years of age with food allergies take, as well as their experience of this burden and the quality of life of the family. The research material (N = 104) was collected in 2007 from public, private and third-sector sources. Highly educated mothers born in the 1980s with a good socio-economic station volunteered for the study. At the time of the research, the children were under four years of age and had been diagnosed with a food allergy. The mothers dealt with the food allergy by not allowing it into the diet. According to the results of the first portion of the publication (I), the child's food allergy is connected to the family s quality of life in terms of load experienced, allergy management, psychosocial welfare and the interaction between the family members. A good quality of life for the families is promoted by a realistic and positive attitude, an adequate supply of information, support from other individuals and general allergy knowledge. The lack of common sense of outsiders, defective specifications, lack of information, anaphylactic reactions and a severe food allergies were found to weaken the quality of life for the families. According to the results of the second portion of the publication (II), the degree of satisfaction with the care of the child's food allergies is manifested in the mothers feelings of control and quality of life. Dissatisfaction with the child's care leads to uncertainty and a decreased quality of life. According to the results, 57.7% of mothers experienced a delay in the beginning of care for their child's allergies. This experience of delay was connected to the experienced load (r = 0.343, p = 0.001). According to the results of the third portion of the publication (III), the child's food allergy was connected to the emotional load experienced by the mothers. The emotional load was connected to feelings of sorrow, to the fear of allergic reactions and to worry that the allergies would not improve. Cooking questions related to the child's health and nutrition, as well as the potential for the allergy to cause problems in the child s social life, were also noted. Mothers experienced the least worry with respect to whether or not the child would grow normally. The experienced load was connected to the emotionality of the child, sleep difficulties and stomach symptoms. Additionally, the age of allergy onset as well as the number of the foods required to be avoided were linked to the load experienced. Based on the results, the connection of the child's food allergy to the psychosocial welfare of the family in small children's families is important. Good care can be used to promote family quality of life and to prevent social withdrawal. Furthermore, reducing the experience of the load will be useful for helping mothers as well as for ensuring the family s welfare.
  • Ojala, Heikki (Helsingin yliopisto, 2011)
    A single molecule is enough to initiate a biological function. Therefore methods to study single biomolecules are important. By measuring one biomolecule at a time it is possible to reveal the differences from molecule to molecule. Moreover, with these methods one can measure short-lived non-equilibrium states of the molecules. An optical tweezers instrument for single molecule experiments was modified to permit constant force experiments. The resulting force-clamp control was then used to measure enzymatic activity of the molecular motor lambda exonuclease at different temperatures. The force-clamp experiments were performed in a dumbbell geometry where two polystyrene spheres are connected by a DNA molecule. A single continuous wave laser source created the dual trap optical tweezers with one stationary and one steerable trap. Acousto-optic deflectors steered the trap according to a digital feedback control from a field programmable gate array. Using the feedback control, at 1.3±0.3 pN force, the lambda exonuclease reaction rate was measured to be 23±16 nt/s at 25±1°C and 54±15 nt/s at 37±1°C. The most important achievement in this thesis was the detected increase in the reaction rate of lambda exonuclease due to the increased temperature. Thus, the real-time force- clamp control opens up new possibilities to study the molecular machinery that generates forces and movements in living organisms.