Lisensiaatintyöt

Uusimmat julkaisut

  • Frosti, Reeta (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tarkastelen tutkimuksessani englantilaisen filosofin, Francis Baconin (1561–1626) luonnonfilosofian uskontoon ja sukupuoleen liittyviä viittauksia. Baconia on luonnehdittu yhdeksi modernin tieteen isistä, eikä hänen luonnonfilosofiansa uskonnollisia viittauksia ole siksi aina haluttu nähdä. Sen sijaan feministifilosofit 1980-luvulla pitivät Baconia yhtenä syypäänä luonnon ja naisen alistamiseen tämän teoksissa esiintyvien seksuaalimetaforien vuoksi. Tutkimuksessani esitän, että Baconin pääteosten – Advancement of Learning, Instauratio magna, Novum organum ja New Atlantis – uskonnollisia viittauksia ja seksuaalimetaforia tulee tarkastella yhdessä. Tätä ei ole aikaisemmissa Bacon-tutkimuksissa huomioitu riittävästi. Tutkimukseni pääkysymyksenä on uskonnon ja sukupuolen suhde Baconin luonnonfilosofiassa. Lisäksi kysyn, mitä Vanhan testamentin Genesis ja Aadam merkitsevät Baconille? Analysoin myös varhaisen uuden ajan sukupuolikäsityksien näkymistä Baconin luonnonfilosofiassa ja kirjallisessa tuotannossa. Tulkitsen Aadamin, Kainin ja Aabelin kautta Baconin näkemystä luonnonfilosofista. Tarkastelen lisäksi Baconin näkemystä Jumalan arvostamasta työstä, "vita activan" ja "vita contemplativan" käsitteiden avulla. Aadamin kautta voi tarkastella myös Baconin ihmiskuvaa yleensä sekä suhteessa Jumalaan. Metaforien tulkinta tuo esiin Baconin näkemyksiä sukupuolesta, erityisesti naisen erilaisista rooleista. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana ovat feministifilosofien, Judith Butlerin ja Luce Irigarayn sukupuoliteoriat. Tutkimuksen taustaan vaikuttaa myös Dorinda Outramin näkemys nykyajan sukupuoliajattelun ja käsitteistön soveltumattomuudesta varhaisen uuden ajan ilmiöiden tulkitsemiseen. Analyysimenetelmänäni on systemaattinen sisällönanalyysi, yhdistettynä väljästi teoria- ja aineistolähtöisen analyysiin. Tarkennan sitä käsitteiden ja edellytysten analyyseilla, jotta tekstit sijoittuvat oman aikansa käsitteisiin. Analyysiani tukevat taustaluvut Baconin ajan uskonnollisesta ajattelusta ja sukupuolikäsityksistä sekä Baconin henkilöhistoria. Määrittelen uskonnon Baconin ajan kristinuskona, kulttuurisena järjestyksenä ja uskona ei-todennettavissa olevaan. Edellä mainittujen sukupuoliteorioiden lisäksi käytän yhden sukupuolen käsitettä Thomas Laqueurin mukaan. Baconin englanniksi kirjoittamia tekstejä tulkitsen geneerisen maskuliinisuuden lukutavan mukaisesti, kääntämällä englannin sanan ”man” mieheksi. Tulkintani mukaan Bacon rakentaa ”aadamistista projektia” Genesiksen kahden luomiskertomuksen avulla. Niiden myötä hänen luonnonfilosofiansa keskeiseksi hahmoksi nousee Aadam. Käsitys yhden sukupuolen mallista näkyy Baconin kirjoittaessa abstraktilla tasolla luonnosta tai sukupuolesta. Myös Eevan puuttuminen Baconin teksteistä voi viitata siihen, toisaalta se voi korostaa maskuliinisuutta. Baconille luonnonfilosofi on aktiivinen tutkijamaskuliini, Aadam. Luonto näyttäytyy Baconille sekä feminiinisenä että maskuliinisena ja monenlaisissa rooleissa. Baconin teosten ”alistettu nainen” ei ole yksiselitteinen. Äiti esimerkiksi on Baconin teoksissa kunnioitettava, mutta muut naisroolit ja mieskuvat kertovat varhaisen uuden ajan ideaalisesta maskuliinisuudesta. Sekulaarisuus ei ole relevantti kysymys Baconin kohdalla, koska hän piti aikalaistensa tavoin Raamatun tekstejä tosina. Tulkitsen Baconin olevan millenialistinen, mutta pysyttelevän kirkkoihin sitoutumattomana. Hänen käsityksensä itsestään Jumalan työtoverina, jopa uutena Aadamina, tulee tulkinnassani näkyväksi.
  • Lyytinen, Nina (2017)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella positiivisen ja negatiivisen perfektionismin yhteyttä opettajien työuupumukseen. Tutkimukseen osallistui 76 opettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2013-2014 Tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat taustatietokysely, Maslachin yleinen työuupumuksen arviointimenetelmä MBI-GS ja perfektionismia arviointiin käyttämällä urheilussa käytettyä moniulotteista kyselylomaketta sovellettuna opettajille. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien perfektionistiset pyrkimykset (ns. positiivinen perfektionismi) eivät ole yhteydessä työuupumukseen. Sen sijaan perfektionistiset huolet ja omaan epätäydellisyyteen kohdistuva itsekriittisyys (ns. Negatiivinen perfektionismi) olivat tutkimustulosten mukaan yhteydessä opettajien työuupumukseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi työhyvinvointi-interventioiden kehittämisessä henkilöille, joilla on negatiivisia perfektionistia piirteitä ja siten kohonnut riski työuupumuksen kehittymiselle.
  • Palomäki, Kati (Helsingin yliopisto, 2015)
    Pohjoismaiden välisessä vertailussa suomalaisnuoret ovat osoittautuneet huonoiten hampaitaan harjaavien joukkoon. 11-,13- ja 15-vuotiaista pojista vain 37-39% ilmoitti harjaavan hampaansa suositusten mukaistesti kahdesti päivässä. Saman ikäisillä tytöillä luku oli 53-61%. Reikien vaurioittamia hampaita esiintyykin reilusti yli puolella 15-vuotta täyttäneistä nuorista. Heikkojen suunterveystottumusten lisäksi nuoret nauttivat runsaasti makeisia ja muita sokeroituja tuotteita. Näillä tuotteilla nuoret täyttävät jopa 40% energiantarpeestaan, mikä on erityisen huolestuttavaa hammasterveyden kannalta. Murrosikäiset nuoret ovat kriittisessä iässä päihdekokeilujen kannalta. Alkoholin ja tupakan käyttö on viime vuosina hieman vähentynyt nuorten keskuudessa, mutta sen sijaan nuuskan ja kannabiksen käyttö lisääntynyt. Systeemisten haittavaikutustensa lisäksi päihteillä on lukuisia haitallisia vaikutuksia suun terveyteen ja ne ovat nähtävissä jo nuorten päihdekäyttäjien suussa. Myös erilaiset suulävistykset, jotka ovat suosittuja nuorten keskuudessa aiheuttavat vahinkoa suun terveydelle. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarjota ajankohtaista tietoa nuorten terveyskäyttäytymisestä ja sen vaikutuksista suun terveyteen.
  • Nuottokari, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tieto ilmakehän nykyisestä ja tulevasta tilasta sekä tätä tietoa ilmailun tarpeisiin tuottavat palvelut mahdollistavat turvallisen, toimivan sekä kustannustehokkaan toimintaympäristön ilmatilan käyttäjille, ilmailun palveluiden tuottajille sekä ilmatilan hallintaa toteuttaville tahoille. Vaarallisille sääilmiöille herkemmäksi kehittyvä yhteiskunta vaatii havaintojen, ennusteiden sekä päätöksenteon tukijärjestelmien jatkuvaa kehittämistä asiakkaiden tarpeisiin. Tämä lisensiaatintutkielma tarjoaa maailmanlaajuisen yleiskatsauksen ilmailun sääpalveluiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen pyrkimyksenään esitellä keskeiset toimijat, alueelliset ja kansalliset kehittämisohjelmat ja strategiat, sään vaikutukset ilmailulle, ilmailun sääpalveluiden nykytila sekä tulevaisuuden toimintaympäristön edellyttämät uudet lentosääpalvelut. Tavoitteena on korostaa ilmailun kannalta tärkeimpiä meteorologisia kehityskohteita ja ohjata lukija jo tehdyn tutkimuksen pariin. Ilmailun toimintoja tukevien sääpalveluiden kehittämiseen tähtäävä tutkimus on hyvin soveltava erikoisala, missä asiakkaiden tarpeet määrittävät tutkimuskohteet. Kehitys on keskittynyt voimakkaasti Yhdysvaltoihin, mihin on syynä kapasiteetin äärirajoilla toimiva ilmatila sekä kyky rahoittaa pitkäkestoisia meteorologisia tutkimushankkeita ilmailun tarpeisiin. Meteorologian tutkijoiden ja insinöörien pitkäkestoinen yhteistyö tuottaa koko arvoketjun kattavia projekteja, joiden lopputuloksena syntyy asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä palveluita hyödyntäen yliopistoissa tehtävää tutkimusta sekä tietoteknisten ratkaisujen kehittymistä. Maailmanlaajuisesti katsottuna ilmailun sääpalveluiden tutkimusta ja tuotekehitystä ei ole toistaiseksi järjestetty yhtenäisen strategian tai tavoitteiden alle. Tieteellinen yhteisö pystyisi kasvattamaan merkittävästi panostaan ilmailun turvallisuuden kehittämiseksi, mikäli tuotekehityksen rahoitus organisoitaisiin paremmin ja osaaminen keskitettäisiin soveltavan tutkimuksen ryhmiin. Tämä tutkielma sisältää suosituksia päätöksenteon tukijärjestelmiin integroitavista sääpalveluista, joiden avulla säätilan vaikutus lentotoiminnalle voidaan viedä suoraan päätöksentekotasolle. Tutkielmassa esitettyjen projektiaihioiden tarkoituksena esittää konkreettisia toimenpiteitä, joilla varmistutaan tutkimuksen soveltuvuudesta loppukäyttäjien toimintaan.
  • Harlio, Annika (Helsingin yliopisto, 2017)
    Luonnonvarojen käyttö aiheuttaa ristiriitoja etenkin Euroopan Unionin alueella, missä maataloustuotanto ja metsäelinkeino vievät 75 % Euroopan maapinta-alasta. Intensiivinen maankäyttö ihmisen käyttötarpeisiin on johtanut elinympäristöjen ja lajien monimuotoisuuden merkittävään heikkenemiseen. Elinkeinoelämän tuotantovaatimusten ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamisen ratkaisemiseksi on ehdotettu kahta eri lähestymistapaa: Erillisten suojelualueiden perustamista (”land sparing”) kokonaan erillään tehotuotannosta ja suojelun ja ympäristöystävällisemmän tuotannon yhdistämistä (”land sharing”). Kansainvälisissä sopimuksissa sovitut luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteet eivät ole täyttyneet perustamalla pelkästään erillisiä suojelualueita julkisessa omistuksessa oleville maille. Siksi yksityisomistuksessa olevien maatalous- ja metsäelinympäristöjen ottaminen mukaan suojelusuunnittelutyöhön on tärkeää. Suunnittelua on tällöin tarkasteltava ekologisen näkökul- man lisäksi myös sosio-poliittisesta näkökulmasta. Suojelukeinojen eri lähestymistapojen lisäksi sovelsin tässä tutkimuksessa suojelusuunnittelun pohjana kahta vapaaehtoisuuteen perustuvaa suojeluohjelmaa, EU:n maataloustukien vaihtoehtoisia monimuotoisuutta suojelevia toimenpiteitä ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOa. Hyödynsin niistä saatua ekologista ja sosiaalista tietoa paikkatietopohjaisessa Zonation-suojelusuunnitteluohjelmistossa, jotta luonnonsuojelun rajalliset voimavarat voitaisiin kohdentaa kustannustehokkaasti. Tämä tutkimus perustuu kahteen suojeluoptimointia tarkastelevaan osajulkaisuun, yhteen käsikirjoituksen ja yhteen vertaisarvioituun julkaisuun: i) Harlio, A., Kuussaari, M., Heikkinen Risto, K., Arponen. A. (2017). Biodiversity conservation of semi-natural grasslands profits from a multi-objective and broader scale spatial optimization approach. Käsikirjoitus, vertaisarvioinissa, ja ii) Paloniemi, R., Hujala, T., Rantala, S., Harlio, A., Salomaa, A., Primmer, E., Pynnönen, S., Arponen, A. (2017). Integrating social and ecological knowledge for targeting voluntary biodiversity conservation. Conservation Letters. Hyväksytty 23.12.2016. Osoitimme tutkimuksessa Zonation-ohjelmiston avulla, kuinka maisemarakenne ja maanomistajien asenteet rajoittivat suojelualueverkoston ekologisten tavoitteiden optimaalista toteutumista. Maatalousympäristöjen pienialaiset arvokkaat niittyalueet (”land sparing”) näyttivät kasautuvan alueille, joilla oli ympäröivää aluetta enemmän EU:n ympäristötukea saavia monimuotoisuuskohteita (”land sharing”). Näillä alueilla myös kohteiden kytkeytyvyys oli runsaampaa, mikä auttaa niittylajiston leviämistä kohteiden välillä. Kun maanomistajien asenne suojelutoimiin huomioitiin, ei saatu enää muodostettua ekologisesta näkökulmasta yhtä kattavaa metsien suojelualueverkostoa, mutta suojelutoimien hyväksyttävyys lisääntyi. Suojelusuunnittelutyössä on tärkeää tunnistaa osin ristiriitaisiakin suojelutavoitteita, jolloin voidaan muodostaa vaihtoehtoisia suojelustrategioita kunkin alueen erityisiin tarpeisiin ja parantaa luonnon monimuotoisuustoimien vaikuttavuutta. Tutkimustulokset voivat auttaa alueellisia ympäristöviranomaisia kohdentamaan rajallista suojelurahoitusta maankäytön kannalta ristiriidattomiin, mutta ekologisesti mahdollisimman arvokkaisiin kohteisiin.
  • Karppinen, Sini (2016)
    The theory of transformations groups is the theory of symmetries of a set. Formally, a symmetry of a set is a bijective map from the set to itself. If the set has some kind of mathematical structure, then we are naturally interested in those symmetries which preserve the given structure. For example, the symmetries of a topological space are homeomorphisms. When the transformations of a set form a group, we call the group a transformation group and the set a G-set. We also say that the group G acts on the set X. The study of these groups will reveal a lot about the set itself. In this thesis we are interested in topological transformation groups i.e. the transformation groups of topological spaces.We will, in particular, study the case where the topological space X is completely regular and where the transformation group G is a Lie group. The theory of Lie groups is vast and they have a well-understood structure. Our main goal is to present and prove the so-called slice theorem which is one of the most important results in the theory of transformation groups. A slice in a G-space X characterizes the action of G locally in an invariant neighbourhood of an orbit of X. The slice theorem i.e. the fact that there exists a slice at every point in a G-space X was first proved in the case where G is a compact Lie group. This was done in the 1950s by Gleason, Koszul, Montgomery and Yang and in full generality by Mostow. In order to prove the existence of slices in the case of non-compact Lie groups, the way that G acts needs to somehow be restricted. It turns out that proper action is the right way to do this. The existence of slices for proper actions of noncompact Lie groups was firsst proved by Palais in 1961. Abels and Lütkepohl presented a different kind of proof in 1977. We will present these two proofs in detail and compare them. We will present the machinery needed for the two proofs. The first four chapters are dedicated to the general theory of topological transformation groups, Lie groups and their representations and infinite-dimensional manifolds. Chapter five is dedicated to proper actions. Then in chapter six the two different proofs for the existence of slices for proper actions of non-compact Lie groups arepresented. After the detailed presentations of the proofs, we will compare them in a more general level. We will also present some applications of the slice theorem and consider possible ways to generalize the slice theorem for non-Lie groups.
  • Tiala, Heidi (Helsingin yliopisto, 2017)
    The starting point for the work was to develop a method for covalent binding of phospholipids on fused silica capillaries for capillary electrochromatography (CEC). The method consists of three steps. First, the silanol groups in the fused silica capillary were aminopropylsilylated with 3-(aminopropyl)-triethoxy silane (APTES). Secondly, the product of aminopropylsilylation was allowed to react with glutaraldehyde giving an imidoaldehyde, which further reacted with the primary amino group of phospholipids. The stability of the coating was verified by measuring the electroosmotic flow (EOF) mobility after aminopropylsilylation with APTES and liposome coating. The highest stability of the EOF was obtained using coatings made of liposomes comprising 1-palmitoyl-2-oleyl-sn-glycero-3-phosphocholine (POPC) and 1-palmitoyl-2-oleoyl-sn-glycero-3-phospho-L-serine (POPS). The EOF remained stable even after injection of a large number of analytes. The tested phospholipids were selected to mimic biological membranes. In the coating procedure the following phospholipids were used: POPC, 1,2-didodecanoyl-sn-glycero-3-phosphate (DLPA), 1,2-didodecanoyl-sn-glycero-3-phosphoethanolamine (DLPE), and POPS. Primary amino groups were needed for stable covalent binding of liposomes to the fused silica capillary wall. The phospholipids POPC and POPS contained primary amino groups. The highest stability of the covalent binding was achieved using liposome dispersions of 3 mM POPC/POPS 80/20 mol-% but the retention factors for aldosterone, testosterone, and progesterone were higher using a 2 mM POPC/POPS 80/20 mol-% dispersion. The thickness of the liposome layers was measured with quartz crystal microbalance (QCM). The mass of the adsorbed liposomes was higher for the 2 mM POPC/POPS 80/20 mol-% dispersion than for the 3 mM POPC/POPS 80/20 mol-% dispersion, which explained the higher retention factors for the analytes studied. The developed coating method was used to the separation of model steroids by on-line open-tubular CEC mass spectrometry (OT-CEC-MS). The steroids, which are poorly visible or non-visible by UV-detection, could be separated and detected by on-line OT-CEC-MS. Six different type of steroids were separated and detected by this method. There was no ion suppression in the MS due to lipid leakage. The effect of reducing the formed Schiff’s base with sodium borohydride and the impact of liposome composition on the stability of the coating were investigated. NaBH4 treatment did not improve the stability of the EOF, but rather decreased it. The effect of NaBH4 reduction on 40/40/20 mol % POPC/POPS/cholesterol-coated capillaries was also investigated, and the results were similar to those obtained with the 80/20 mol % POPC/POPS-coated capillaries: the stability of the coating was better without NaBH4 treatment. The effect of cholesterol in the phospholipid coating was studied and the results show that cholesterol can well be included in phospholipid coatings covalently attached to silica. 2 mM 40/40/20 mol% POPC/POPS/cholesterol showed greater stability than 2 mM 80/20 mol% POPC/POPS. However, much higher retention factors of aldosterone, testosterone, and progesterone were obtained with 2 mM 80/20 mol % POPC/POPS liposome coatings than with 2 mM 40/40/20 mol% POPC/POPS/cholesterol coatings. This may be due to the fact that cholesterol is likely to increase the rigidity of lipid membranes. Also the stability and robustness of the capillary column was tested by individual injections of a large amount of analytes into the capillary: almost 400 injections were made into the 40/40/20 mol% POPC/POPS/cholesterol coated capillary (different type of drugs). The EOF was stable for over 200 injections.
  • Rautjärvi, Heli (Helsingin yliopisto, 2017)
    Työn imulla (engl. work engagement) tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen (Schaufeli, Bakker, & Leiter, 2010; Schaufeli, Salanova, Gonzalez-roma, & Bakker, 2002). Modernissa työelämässä työn imua voidaan pitää yhtenä käyttökelpoisimmista tuottavuuden ja hyvinvoinnin mittareista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Työn imua selittäjineen on viime vuosina tutkittu paljon. Samaan aikaan käsityksemme fyysisen hyvinvoinnin yhteydestä henkiseen hyvinvointiimme on tarkentunut koko ajan. Liikkumisen (engl. physical activity) lisäksi liiallisen paikallaanolon (engl. sedentary behavior) välttäminen on todettu tärkeäksi keinoksi tukea tätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tähän mennessä kuitenkin vain harvoissa tutkimuksissa on selvitetty liikkumisen, paikallaanolon ja työn imun välisiä yhteyksiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten nämä kolme ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimus tehtiin osana Liike Elämään -hanketta. Kyselyaineisto kerättiin 12 suomalaisesta pienestä ja keskisuuresta yrityksestä (n = 289), ja analysointiin tutkittujen käsitteiden osalta korrelaatio- ja regressioanalyysein. Tulokset osoittivat, että vähintään kohtuutehoinen viikoittainen liikkuminen oli itsenäisesti yhteydessä työn imun kanssa, mutta paikallaan oloa kuvaavan päivittäisen istumisen ja työn imun väliltä ei löytynyt yhteyttä. Lisäksi työntekijöiden arvio omasta terveydestään oli yhteydessä sekä työn imun että liikkumisen kanssa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että etsittäessä työn imua kokevia, eli hyvin suoriutuvia, sitoutuneita ja hyvinvoivia työntekijöitä, on tärkeää panostaa myös työntekijöiden liikkumisen ja hyvän terveydentilan tukemiseen. Istumisen merkitys työn imun näkökulmasta vaatii lisätutkimusta. Työntekijöiden työn imun ja liikkumisen tukeminen haastaa niin organisaatioiden johdon, työntekijät itsensä kuin työterveyshuollon tukemaan toisiaan ja työskentelemään toistensa ammattitaitoa hyödyntäen tätä yhteistä tavoitetta kohti.
  • Majanen, Minna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä erityisesti saamentutkimuksen alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastellaan saamelaisia ja saamelaisuutta ensin tutkimuskirjallisuuden ja lainsäädännön valossa, sitten sanomalehtiartikkelien kautta. Tutkimus on lähinnä analyyttistä ja tulkitsevaa diskurssianalyysiä ja sen toteuttaminen on vaatinut laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysiä ja lähilukua. Aineistoon kuuluu 82 saamelaiselämään liittyvää artikkelia, joista suuri osa on haastatteluja. Niissä esiintyvät henkilöt ovat pääsääntöisesti saamelaisia tai saamelaisen perheen jäseniä. Aineisto on kerätty kolmesta suomalaisesta suomenkielisestä sanomalehdestä, Helsingin Sanomista, Inarinmaasta/Inarilaisesta ja Lapin Kansasta vuosilta 1991 ja 2011. Tutkimuksen painopiste on kirjoitetuissa teksteissä, mutta myös kuvat huomioidaan. Koska lehtiartikkelit osaltaan vaikuttavat siihen, miten identiteettejä muokataan ja valtasuhteita rakennetaan, ei ole samantekevää, mitä ja miten kirjoitetaan. Tutkimuksessa käsiteltävät teemat ovat: (1) luonto, (2) ennakkoluulot sekä tavallisuus ja erilaisuus, (3) saamen kielet ja (4) saamelaissymbolit. Lisäksi erikseen kiinnitetään huomiota artikkeleissa esiintyvien henkilöiden nimeämiseen ja kuvaamiseen. Käsiteltävänä ovat erityisesti seuraavat kysymykset: Miten saamelaisten luontosuhde, luonto ja ympäristö tulevat esiin artikkeleissa? Millaisia ennakkoluuloja sekä tavallisuuden ja erilaisuuden kuvauksia on? Miten saamen kielet, saamenpuku ja muut saamelaissymbolit näkyvät ja miten saamelaisuutta ilmennetään niiden kautta? Lehtiartikkelit sisältävät vastakkainasettelua menneisyyden ja nykyisyyden sekä perinteisten ja modernien tapojen välillä. Luontoon liittyvissä artikkeleissa kuvataan toisaalta ympäröivää luontoa, toisaalta haastateltavien suhdetta luontoon ja käsityksiä siitä. Ennakkoluulo- sekä tavallisuus ja erilaisuus -teemaan kuuluu sekä artikkeleja, joissa saamelaisiin suhtaudutaan vähättelevästi ja halventavasti että varsinkin artikkeleja, joissa heidän erilaisuutensa tai erityisyytensä tulee ilmi myönteisesti. Saamelaisten erityisyys on yksinkertaisimmillaan saamelaisuutta ja saamelaisia tapoja, jotka poikkeavat valtaväestön tavoista. Saamen kielten kohdalla esillä ovat saamen kielten käyttäminen ja käyttäjät, joista monet tarvitsevat kieltä työssään. Saamelaissymboleihin kuuluvat muun muassa saamenpuku ja saamelaiset yksityiskohdat pukeutumisessa. Osin jo menneisyyteen kuuluvia ennakkoluuloja lukuun ottamatta saamelaiset ja saamelaisuus kuvataan tavallisesti myönteisessä sävyssä. Elämä ei aina ole helppoa ja ongelmatonta, mutta saamelaiset nähdään selviytyjinä, joille oma kieli ja kulttuuri ovat tärkeitä. Artikkeleissa puhutaan saamelaisista ja saamen kielestä, hyvin harvoin lappalaisista ja lapin kielestä. Eri saamelaisryhmät ja -kielet näkyvät 1991 hyvin vähän. 2011 ne näkyvät enemmän, parhaiten saamelaiskäräjävaalien yhteydessä. Avainsanat: saamelaiset, saamelaisuus, sanomalehtitekstit, saamentutkimus, tekstintutkimus, diskurssianalyysi, Helsingin Sanomat, Inarinmaa, Inarilainen, Lapin Kansa
  • Suvikas-Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2017)
    Sairaaloissa käytetään paljon lääkkeitä, jotka pitää saattaa käyttökuntoon ennen annostelua potilaille. Eniten käyttökuntoon saatetaan systeemisesti vaikuttavia infektioläkkeitä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean määräyksen mukaisesti lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen tulisi keskittää sairaala-apteekkeihin. Käytännössä kuitenkin suurin osa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisista tehdään sairaaloiden osastoilla. Lääkkeet tulee saattaa käyttökuntoon noudattamalla aseptisia työmenetelmiä, jotta voidaan varmistaa turvallinen lääkehoito potilaille. Mikrobiologisesti kontaminoituneiden lääkkeiden annostelu potilaalle voi aiheuttaa bakteeritulehduksia, muita sairauksia tai jopa kuoleman. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää aseptiikan kannalta virheellisiä käytäntöjä ja toisaalta tehdä suosituksia hyvistä käytännöistä. Tarkoituksena oli myös laatia auditointityökalu, jonka avulla voidaan arvioida osastoilla tapahtuvaa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen laatua ja sen avulla edistää turvallista lääkkeiden käyttökuntoon saattamista osastoilla ja parantaa potilasturvallisuutta. Virheellisten käytäntöjen etsimiseksi ja suositusten laatimiseksi tehtiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus vuosilta 2007-2015. Auditointityökalua varten suomennettiin ISMP:n (Institute for Safe Medication Practice) ohjeistus steriilien lääkkeiden valmistamisesta. Suomennettujen ohjeiden ja muun kirjallisuuden avulla laadittiin alustava auditointityökalu, joka validoitiin kaksikierroksisella Delfoi-menetelmällä: ensimmäisellä kierroksella arvioitiin kohtien käytännön soveltuvuutta ja toteutettavuutta, toisella kierroksella asiantuntijoiden kommenttien perusteella muokattujen kohtien toteutettavuutta. Delfoi-kierroksien arvioijina oli 19 asiantuntijaa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tehtiin 26 artikkelin perusteella. Artikkeleista löytyi 11 virhellistä käytäntöä, jotka kasvattivat mikrobiologisen kontaminaation riskiä. Eniten raportoituja olivat ruiskujen, lagenuloiden ja ampullien monikäyttö sekä puutteelliset desifiointikäytännöt. Katsaus löysi 22 suositusta, joilla voidaan välttää lääkkeiden mikrobiologista kontaminaatiota. Nämä suositukset jaettiin kuuteen aihealueeseen: lääkkeet ja tarvikkeet; desinfiointi; työskentely-ympäristö; säilyttäminen; katetrin hoito sekä valmistettujen lääkeiden laatu. Tutkimuksen tuloksena yli 70-prosentin konsensuksena saadussa auditointityökalussa on 64 lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen liittyvää kohtaa, joiden järjestys noudattaa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen prosessia. Kohdat ryhmiteltiin viiteen eri osa-alueeseen, joista eniten kohtia on osa-alueissa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen yleiset periaatteet (23 kohtaa) sekä IV-lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen (25 kohtaa). Tutkimus osoitti, että lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen käytännöissä löytyy vielä puutteita. Asiaan on kuitenkin kiinnitetty viime vuosina huomiota ja sen parantamiseksi on laadittu erilaisia tarkastuslistoja ja auditointityökaluja. Tässä tutkimuksessa laadittiin auditointityökalu osastoilla tapahtuvaan lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen auditointiin. Työkalua käyttämällä on jatkossa mahdollista kehittää lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen käytäntöjä suomalaisissa sairaaloissa ja parantaa lääkitysturvallisuutta.
  • Gilmore, Clifford (Helsingin yliopisto, 2014)
    Linear dynamics is a rapidly evolving area of operator theory, however the only results related to the dynamics of the commutator operators have hitherto been on the characterisation of the hypercyclicity of the left and right multiplication operators. This text introduces the requisite background theory of hypercyclicity before surveying the hypercyclicity of the left and right multiplication operators. It expands on this to prove sufficient conditions for the hypercyclicity of the two-sided multiplication operator. Conditions are established under which the general class of elementary operators are never hypercyclic on Banach algebras and notably it is shown that elementary operators are never hypercyclic on the space of bounded linear operators of the Argyros-Haydon Banach space. In the first main result of this text, large classes of operators for which the induced commutator operators are never hypercyclic on separable Banach ideals are identified. In particular it is proven that commutator operators induced by compact and Riesz operators are never hypercyclic on the ideal of compact operators and that commutator operators are also never hypercyclic on the ideal of compact operators of the Argyros-Haydon Banach space. In the Hilbert space setting it is demonstrated that commutator operators induced by hyponormal operators are never hypercyclic on the ideal of Hilbert-Schmidt operators. In the second main result, nonzero scalar multiples of the backward shift operator on the Hilbert space H is identified as a strong candidate to induce a hypercyclic commutator operator on the separable ideal of compact operators on the separable Hilbert space H. However it is proven that it cannot have a dense orbit and hence is never hypercyclic. This study indicates that the commutator operator typically behaves in a non-hypercyclic fashion and that if they exist, instances of hypercyclic commutator operators are rare.
  • Raisio, Juha (Helsingin yliopisto, 2016)
    The phenology and flowering of the pedunculate oak (Quercus robur L.) in Southern Finland was monitored during 1999-2006, in the Framnäs and Lenholm oak forests, which are mixed with hazels, birches, aspens, rowans, lindens, junipers, spruces, pines. Both stands are about 20 ha and located by the northern limit of natural distribution of oaks. The distance between the groves is about 60 km. A long-term pasture of about 150 years, on both islands has reduced the oak stands, however in recent decades selective cuttings have been made to help the oaks. In the south-western coastal areas degree days ranged from 1405,7 to 1737,7 d.d. in 1999-2006, indicating higher cumulating heat sums than on average over the normal period for the years 1981-2000. A total of 20 oaks × 3 branches /each tree sits in both stands, which equals 120 branches that were surveyed. The cork oak flowering model was modified to common oaks. Phases: 0-7 in male flowering were specified: from the dormant period (0) to swelling of the buds, from the onset of flowering to withering of the inflorescences (6). During the female flowering similar phases were found - from the rest period of apex buds (0) to the development of auxiliary buds on same year shoots. Further from the onset of first tiny female flowers to the withering of stigmas on the latest ones (6). The common oak flowering model was accurate enough and easy to apply in the survey. Male flowering began in 1999-2006 between 17th May and 6th June. Anthesis followed a few days later, when most of the staminate inflorescences had ripened. The catkins in the full length turned from green to bright yellow just before pollen release. Ripening was equal to phase 5 in the model of staminate flowering. Onset of the first female flowers began when the phase for stamens was about 3-4. Pollen receptivity of the first glossy reddish stigmas began when male flowering was about 5-5,5. The peak for female flowering took place a few days later than the anthesis, indicating protandry in common oak flowering. The period from pollination to fertilization is still a competition sequence for the pollen tubes. The stigmas, the developing female flower organs in gynoecium and the pollen tube cell tissue interact at the cell level. The self-incompatibility system acts on preventing selfing. Hence the loss of female flowers is huge, in some trees and in some years about 50% of the flowers fall down by the time of fertilization. Only 0-7,5% of the female flowers of the peak blossom period developed into acorns, which was less than in many other investigations. The suitable period for the common oak reproduction is very limited in the northernmost parts of its natural distribution. If the onset of the male flowering was delayed to early June, the number of female flowers was consequently low (years 1999, 2003, 2005). The detected linear regression is a topic for further studies. It remains unclear in this current scrutiny how the regulatory process acts on limiting the seed set and preventing extra ecological costs of any failing reproduction. In 2004-2006 a new potential pest, the black-dotted groundling, Stenolechia gemmella L. attacked the common oaks in many parts of Southern Finland. The moth larvae hollowed out new, same year shoots by length of few centimeters. Slightly afterwards shoots with their leaves and flowers turned brown. In July 2005 hundreds of withering shoots appeared in large oak crowns and of the monitored 1500 shoots in Framnäs 249 were infested by the moth larvae. Larvae and pupae are present in shoots in July, the adults emerge later in August or September.
  • Lipponen, Suvi (2015)
    Hevosen hankositeen yläkiinnityskohdan vamma (proximal suspensory desmitis= PSD) takajalassa on tärkeä aihe, koska usein vamma on krooninen, helposti uusiutuva ja vaikeasti hoidettava. Se esiintyy usein urheiluhevosilla, joiden nopea paraneminen takaisin käyttökuntoon on tärkeää omistajille. Nykykäsityksen mukaan vamman aikainen diagnosointi on tärkeää. Täten hoidoilla saadaan parempia tuloksia. Diagnosointi on haastavaa. Täten tulee käyttää mieluiten useita eri kuvantamismenetelmiä ontumatutkimuksen ja puudutusten lisäksi, jotta päästäisiin mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin. Kuvausmenetelmistä suositellaan käytettäväksi ainakin röntgen- ja ultraäänitutkimusta. Vamman parantamiseen on kokeiltu useita erilaisia hoitomuotoja, joista parhaat tulokset on tällä hetkellä saata syvän metatarsaalisen faskian faskiotomialla ja lateraalisen plantaarihermon syvän haaran neurektomialla. Muita vähemmän invasiivisia hoitomuotoja ovat paineaaltohoito ja uusimpana regeneratiiviset hoitomuodot. Vamman diagnosointi tänä päivänä on helpompaa, kun on saatavilla erilaisia kuvantamismenetelmiä ja paranemisennuste on parantunut huomattavasti verrattuna konservatiivihoitoon, jolla vammaa aiemmin hoidettiin. Työ on ajankohtainen, suomenkielinen katsaus takajalan hankositeen yläkiinnityskohdasta saatavilla olevaan tutkimustietoon. Asiasta kiinnostuneet voivat helposti perehtyä aiheeseen tämän tekstin avulla suomeksi.
  • Karlia-Palomäki, Christina (Helsingin yliopisto, 2016)
    The framework of this research is competition law and IPRs. Competition law regulation concerning Block Exemption concerning the Transfer of Technology (TTBER) of the Treaty on the Functioning of the European Union (TFEU) Articles 101 and 102 mean that companies have to take into consideration certain regulation in order to avoid the intervention of competition authorities. As the system of TTBER is based on a self-announcement system, companies may take more or less risk in their agreement praxis. The research questions were: What are the preconditions for a competition according to the new Block Exemption Regulation concerning the Transfer of Technology (TTBER)? This research question can be divided into the following sub-questions: 1) How small and medium size companies (SMEs) fulfill the criteria of permitted competition after the changes in Block Exemption Regulation concerning the Transfer of Technology? – how SMEs try to achieve market shares 2) How small and medium size companies fulfill the criteria of Block Exemption according the new regulation? These questions were scrutinized by litterature reviews, case analysis and updated materials from experts e.g. corporate lawyers and attorneys. The main results of the research were as follows: The doctrine of the misuse of a dominant position has often been a core issue in case law of European Court of Justice (ECJ) and especially the essential facilities problem. It has a chain effect to TTBER regulation. A dominant company can decide how to promote innovations. To identify the market shares it is important to find the relevant markets. The strength and knowledge of the licensee effects to the possibilities to succeed in license negotiations. A powerful company having the resources can take into account the TTBER regulation to favour its goals and take advantage of the economic condition. Often a high royalty is agreed in order to avoid claims. In R&D projects the amount of innovations is relevant in contract negotiations. In some cases companies have agreed of royalties in relation to the amount of the IPRs. SMEs grow into large companies and form joint ventures: it is not easy to evaluate how and when they fulfil the conditions of permitted competition. Technology pools are nowadays allowed, if they are not aiming to restrict competition and there are grounds for them, which are related to the technology. The arrangement is accepted, when it brings benefits to consumers.
  • Salo (os. Muurinen), Kirsti (Helsingin yliopisto, 2016)
    Työnteko on leimannut edellisten sukupolvien elämää. Suomen koululaitoksen kehittäjät pitivät tärkeänä lasten oppimista kokemalla ja tekemällä kuten puutarhaviljelyn kautta. 1900-luvun alussa sai USA:ssa alkunsa maatalouskerhotoiminta, kun haluttiin opastaa lapsia ja nuoria arvostamaan maatalousammatteja. 4H-toiminta tuli tunnetuksi myös Suomessa ja Maatalouskerholiitto perustettiin 1928. Koulun puutarhatoiminta ja oppiminen ulkona ovat ajaton mahdollisuus laajentaa oppimisympäristöä ja kokemuksellista oppimista. Tässä tutkielmassa tutkittiin koulun puutarhatoimintaa ja järjestötoimijan osuutta sen järjestämisessä osana nykykoulun opetusta. Koulun lähiympäristö, koulupiha ja -puutarha pyrittiin ottamaan tehokkaaksi ympäristökasvatuksen oppimisympäristöksi. Tutkimus kohdistui paikallisen yhteistyön myötä kouluarjessa avautuvaan tekemällä ja kokemalla oppimiseen opettajanäkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä olivat: Mikä sai aikaan järjestötoimijan aloitteen ulkona oppimisen kehitystyöhön? Millaisena opettajat kokivat puutarhatoiminnan koulun arjessa? Mikä estää ja edistää oppimista ulkona ja kasvimaatoimintaa koulun opetussuunnitelmaa toteutettaessa? Tutkimusaineisto on kerätty Vihdin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajan aloitteesta syntyneissä Ikivihreän ympäristökasvatuksen toimintamallin (Vihdin malli) kehittämishankkeissa vuosina 2003 2010, jolloin kouluille perustettiin omat kasvimaat, luotiin yhteyksiä lähimaatiloille ja käytettiin metsää ja vesistöjä oppimisympäristöinä. Mukana eri toiminnoissa oli kaikkiaan 16 erikokoista koulua, kyläkouluista (32 96 oppilasta, 1 6 lk) suuriin yhtenäiskouluihin (370 583 oppilasta, 1 9 lk). Haastattelut ja kyselyaineisto on analysoitu käsitekarttamenetelmällä CmapTools -ohjelmalla. Aineistosta nousee tärkeimpänä perusteena järjestötoimijan aloitteelle uudenlaisen tekemällä ja kokemalla oppimisen kulttuurin mahdollistaminen. Opettajat kokivat oppimisen puutarhassa mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi vastapainoksi tavanomaiselle luokkatyöskentelylle. Ruuan alkuperän ja luonnon kiertokulun yhteys sekä työnteon merkitys korostui. Suurimmiksi esteiksi puutarhatoiminnalle opettajat mainitsivat ajan ja resurssien puutteen, tiedonkulun estymisen ja suhtautumisen lisätyöksi koettuun toimintaan. Koulun koko ei ollut este oppimiselle ulkona. Pienemmissä kouluissa koko koulu osallistui, suuremmissa oli yhteistyötä rinnakkaisluokkien kesken. Yhteistyötä sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa että koulun sisällä pidettiin merkittävänä toimintaa edistävänä tekijänä.

Näytä lisää