Lisensiaatintyöt

Recent Submissions

  • Maijala, Terhi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimusaiheeni on vahingonkorvausvastuulla tehostettu hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuus säätiössä. 1.12.2015 voimaan tulleen säätiölain (487/2015, jäljempänä säätiölaki) 1 luvun 4 §:n mukaan säätiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua. Nimenomainen huolellisuus-velvollisuussäännös on säätiölaissa uusi. Velvollisuus vastaa aiemmin voimassa ollutta oikeutta. Tutkimuskysymyksenä on säätiön ominaispiirteiden vaikutus säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuuteen. Tarkastelen säätiön ominaispiirteitä, säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuuden sisältöä, ja miten säätiön erityispiirteet vaikuttavat siihen. Huolellisuus-velvollisuuden tehosteena on vahingonkorvausvelvollisuus. Sekään ei ole uusi velvollisuus säätiölaissa, ja vastaava velvollisuus on yhteisöoikeudessa. Tutkin säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuutta vahingonkorvausvastuun näkökulmasta. Tutkimuksessa käsittelen myös säätiön hallituksen jäsenen korvausvastuun vakuuttamista. Omistajien ja jäsenten puuttuminen erottaa säätiön rakenteen yhteisön rakenteesta. Siitä seuraa myös säätiön tarkoituksen ja hallinnon omintakeisuus. Säätiö ei ole henkilöiden muodostama yhteenliittymä, vaan yhden tai useamman henkilön määräämä tarkoitus ja oikeushenkilö pääomineen tämän yksilöidyn tarkoituksen toteuttamiseen. Johtopäätökseni on, että yhteisö- ja säätiölakien sanamuotojen yhtäläisyydestä huolimatta on olemassa säätiöoikeudellinen huolellisuus-velvollisuus erotuksena yhteisöoikeudellisesta. Säätiö- ja yhteisölakien sanamuotojen yhtenäisyys edellyttää huolellisuusvelvollisuus- ja vahingonkorvausnormien yhdenmukaista tulkintaa niin pitkälle kuin mahdollista. Säätiön erityispiirteet on kuitenkin otettava huomioon sää-tiön hallituksen jäsenen huolellisuutta arvioitaessa. Piirteet ovat tiivistetysti yksilöllinen, pysyvä, hyödyllinen tarkoitus, jota on toteutettava sekä omistajakontrollin puuttumisesta seuraava hallituksen poikkeuksellisen itsenäinen asema tarkoituksen toteuttajana ja valvojana. Kantaani tukevat säätiölain 1 luvun 4 §:n perustelut sekä vanhan säätiölain aikaiset tulkintakannanot oi-keuskirjallisuudessa. Säätiöiden erityispiirteitä tai huolellisuusvelvollisuutta ei ole muutettu säätiölain kokonaisuudistuksessa. Säätiölain 1 luvun 4 §:stä ja säätiön erityispiirteistä on johdettavissa säätiön hallituksen jäsenen tarkoitussidonnaisuus, aktiivisuusvelvollisuus, tehokkuusvelvollisuus, velvollisuus riskienhallintaan sekä velvollisuus itsearviointiin. Säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuutta korostaa säätiön hallituksen erityinen luottamusasema, erittäin itsenäinen ja vastuullinen rooli yhdistettynä toteuttajana ja valvojana. Valtaosassa säätiöitä hallitus on ylin päätös- ja valvontavaltaa käyttävä elin, ja säätiön hallinto on yksiportainen. Hallitus täydentää itse itsensä ja valvoo omaa toimintaansa. Tämä itsenäinen asema korostaa säätiön hallituksen roolia säätiö-oikeushenkilössä verrattuna osakeyhtiön hallitukseen, jonka yläpuolella aina on yhtiökokous. Roolin merkittävyys ja itsenäisyys sekä oman toiminnan ohjeistus, arviointi ja valvonta ovat perusteita säätiön hallituksen jäsenen korostuneelle huolellisuusvelvollisuudelle. On perusteltua edellyttää, että säätiön hallituksen jäsen kaikessa itsenäisyydessään, toisen omaisuutta hallinnoidessaan ja sitä kolmannen hyväksi käyttäessään, toimii korostetun huolellisesti.
  • Heiniluoma, Marika (2019)
    Toiminnan tehostaminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa laboratorion toimintaa nykypäivänä. Automatisoimalla mittaustulosten käsittelyä, saadaan vähennettyä tuloksille ja näytteille suoritettavia manuaalisia toimintoja. Tämä lyhentää näytteiden läpimenoaikoja sekä parantaa potilasturvallisuutta inhimillisten virheiden vähentyessä. Suurin osa laboratorion tuottamista tuloksista on viiterajoissa, jolloin tulokset voidaan vapauttaa automaattisesti tietojärjestelmässä, mikäli viitteitä näytteeseen tai mittausprosessiin liittyvistä laatuvirheistä ei ole. Tulosten automaattisen hyväksymisen eli autovalidoinnin myötä aikaa jää enemmän haasteellisten näytetapausten selvittämiseen ja poikkeamien tarkistamiseen. Tutkielman teoreettisessa osassa on käsitelty tällä hetkellä saatavilla olevia tieteellisiä julkaisuja autovalidoinnista. Autovalidoinnin kriteereissä on huomioitava mittaustuloksen laatuun vaikuttavat tekijät, kuten hyväksyntärajat, näytteen laatu, vertailu potilaan aiempiin tuloksiin, laite- ja menetelmäkohtaisiin asetukset sekä virhetilanteet. Hyväksyntärajat määritellään tutkimuskohtaisesti esim. analyyttiseen mittausalueeseen ja kliinisiin päätöksentekorajoihin perustuen. Työn tavoitteena oli selvittää autovalidointiaste sekä autovalidointisääntöjen toteutuminen PäijätHämeen hyvinvointikuntayhtymän laboratoriopalveluiden kliinisen kemian laboratoriossa. Työssä tarkasteltiin 15 yleisintä Päijät-Hämeen laboratoriopalveluissa tehtävää kemian ja immunokemian tutkimusta. Tutkielmassa otettiin potilastulosotantoja sekä välitietojärjestelmästä, jossa tapahtuu tulosten autovalidointi, että laboratoriotietojärjestelmästä. Välitietojärjestelmän otantojen perusteella voitiin laskea autovalidointiasteet tutkimuksittain sekä luokitella syyt, jotka johtivat autovalidoinnin epäonnistumiseen eli tuloksen kiinnijäämiseen (käsin tehtävään tarkasteluun). Työssä esiintyvien tutkimusten autovalidointiasteet todettiin Päijät-Hämeen laboratoriopalveluiden käytössä olevilla autovalidoinnin kriteereillä korkeiksi. Tutkimuksista CRP, Kol-LDL, AFOS, Kol sekä Trigly ylittivät 99 % autovalidointiasteen. ALAT, TSH, Gluk, Kol-HDL sekä T4-V ylittivät puolestaan 98 % autovalidointiasteen. Yli 97 % autovalidointiaste toteutui seuraavilla tutkimuksilla: Krea, K, Na sekä Bil. Tutkimuksista selkeästi alhaisin autovalidointiaste oli TnT-tutkimuksella (92 %). Tnttutkimuksen kohdalla näytetuloksia jäi kiinni mittausalueen alituksesta johtuen (6 %). Tutkielmassa todettiin myös, että välitietojärjestelmän asetukset toimivat odotetusti.
  • Hohenthal, Michael (2018)
    This paper discusses possible consequences of tax reforms. The tax system consists of labor income, capital income and consumption taxes. I consider the effects on Gross Domestic Product, capital stock, the employment rate, the wage rate, the representative worker's wealth, private consumption and the welfare of the households. I assume that the government's budget is balanced. I establish a macroeconomic model that consists of heterogeneous households, firms, labor market organizations and the government. There are two types of households – workers and firm owners. In the model, the firm owners and the firms are merged into one agent, entrepreneurs. The labor market organizations – the labor union representing the workers and the employers' federation representing the entrepreneurs – bargain over the wages and the level of employment. Hence, the labor market is neither perfect nor based on a monopoly labor union. I consider imperfect capital markets, where borrowing is subject to a risk premium, and an open economy with the possibility to import or export capital. I show that decreasing the taxes on labor income, capital income and consumption separately, combined with decreased government expenditures, has mostly positive effects on the Gross Domestic Product, the capital stock, the employment, the consumption of workers and entrepreneurs as well as the utility of the entrepreneurs. However, the reforms’ effects on the workers' wealth are contradictory. The same concerns the workers’ utility. A combined decrease of the taxes on labor income, capital income and consumption with a decrease of government expenditures generally impacts the economy positively. The exception is a decreased gross wage, which is, however, compensated by the lower labor income tax. The contribution of this paper is that I examine taxation in an open economy with imperfect labor and capital markets. I show that a decreased tax burden with decreased government expenditures has a number of positive macroeconomic effects. Thus, the reforms examined in this paper indicate what kinds of policy action could be of benefit to the economy.
  • Ranta, Helena (1998)
    Tutkimus käsittelee rautakautisia helmiä koruina ja symboleina. Tutkimusmateriaalina on viiden varsinaissuomalaisen ja eteläsatakuntalaisen ruumiskalmiston, Euran Luistarin, Yläneen Anivehmaanmäen ja Köyliön Köyliönsaaren A-, B- ja C-kalmistojen helmimateriaali. Työn alkuosa käsittelee helmiä arkeologisena esineryhmänä: minkälaisia helmiä esiintyy, minkälaisia muutoksia – niin määrällisiä kuin laadullisiakin – helmissä voidaan havaita. Myös helmien alkuperäkysymyksiä pohditaan. Helmiaineiston jäsentämiseksi tutkimusaineiston 2278 helmeä luokiteltiin neljän merkitsevän kriteerin, valmistusmateriaalin, koristeaiheen, pohjavärin ja muodon, perusteella. Aineistosta erottui 185 eri helmityyppiä. Tutkimusaineiston helmien kronologista asemaa tutkittaessa valittiin tarkastelun kohteeksi ainoastaan sellaiset helmet, jotka kuuluivat hautojen varsinaiseen löytökerrokseen. Lisäksi haudan nuorimman ja vanhimman mahdollisen ajoituksen erotuksen tuli olla korkeintaan 75 vuotta. Näiden kriteerien perusteella voitiin kalmistoista hahmottaa 6 helmijaksoa: 1. 650-700 jKr., 2. 800-875 jKr., 3. 875-950 jKr., 4. 950-1025 jKr., 5. 1000-1075-1150 jKr. Helmityyppien alkuperän tarkastelu osoitti, että tutkimusaineiston helmien alkuperä on vaihteleva. Helmiä on tuotu sekä läntisestä ja itäisestä Euroopasta että myös Länsi-Turkestanista ja Välimeren alueelta. Työn jälkimmäisessä osassa selvitetään helmien käyttötarkoitusta. Koska arkeologinen aineisto antaa niukasti tulkintamahdollisuuksia helmien käytölle, valittiin tarkastelun lähtökohdaksi etnografisten tutkimusten tarjoamia tulkintamalleja. Helmien tulkinnassa keskityttiin kolmeen aspektiin: koru- ja maksuvälinekäyttöön sekä yksilön suojelutarpeen ilmentymiseen. Helmien käyttöä koruina tarkasteltiin kauneusidean ilmentymänä, johon kuuluu helmien kantotapa, helminauhojen kokoonpano ja helmien edustama värimaailma. Ryhmäidentiteettiä tarkasteltiin helmien kuvastamien sukupuoli- ja ikäryhmäerojen sekä sosiaalisten- ja taloudellisen aseman vaihteluiden ja etnisten erojen kautta. Yksilölliset erot tutkimusaineiston hautauksissa todistavat, että puku siihen liittyvine koruineen ei ole ollut vainajalle tarkoitettu standardipuku, vaan se ilmentää vainajan persoonaa. Yksilö viestii kokonaisuudella, johon kuuluu puvun ja korujen lisäksi myös mukana kannettavat työkalut ja aseet. Tämä tutkimus osoitti, että yhdenkin elementin, kuten tässä tapauksessa helmien, tarkastelulla voidaan hahmottaa joitakin piirteitä sekä tutkittavasta yhteisöstä että yhteisön muodostavista yksilöistä. Tällaisia piirteitä ovat mm. vainajan sukupuoli, muodon muutokset, yhteisön sisäiset varallisuuserot ja kauppasuhteet.
  • Hägele, Miriam (2018)
    Insurance supervision demands that the ruin probability of an insurance company does not exceed a certain level. To compute these ruin probabilities, insurance companies model inter alia the cumulative payout process as a multivariate random walk, where the different components represent different lines of insurance. In particular, in non-life insurance, those random walks can have heavy-tailed increments. Companies are interested in the asymptotic behaviour of multivariate random walks because it provides useful information, such as probability bounds, for ruin probabilities. This licentiate thesis presents different viewpoints on large deviations of such multivariate random walks with subexponentially distributed increments. After introducing the concept of subexponentiality and its main properties, we derive the asymptotic behaviour of a random walk with generalized Weibull distributed increments. This generalized Weibull distribution belongs to the class of stretched exponential distributions, which are heavy-tailed distributions but have finite moments of all orders. Then, we extend subexponentiality to a multivariate setting. Therefore, we define a one-dimensional distribution as the probability that the random vector belongs to a shifted increasing set. Furthermore, we study the asymptotic behaviour of large deviation probabilities of the sum of subexponentially distributed random vectors. We generalize the result for random vectors with independent components to a binomial model and give sufficient conditions for the principle of a single big jump to hold in each component. Finally, we examine the ruin probabilities for multivariate random walks with subexponentially distributed increments. Here, we study a model with discrete time and compute the asymptotic behaviour of the ruin probability.
  • Järvinen, Tiina (2018)
    Iäkkäiden määrä ja suhteellinen osuus väestöstä ovat kasvaneet voimakkaasti 1900 – luvun loppupuolelta lähtien. Kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä, joilla on monia sairauksia ja jotka käyttävät paljon lääkkeitä. Jotta iäkäs pystyisi asumaan turvallisesti kotona, täytyy muun muassa lääkehoidon toteutuksen toimia hyvin. Tässä lisensiaattityössä oli tavoitteena tutkia lääkehoitoon liittyvien palveluiden toimivuutta iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta. Palvelujen toimivuutta arvioitiin kahden tutkimuksen päätavoitteen avulla. Ensimmäinen päätavoite oli selvittää potilastietojärjestelmässä olevan lääkelistan vastaavuutta todellisuudessa käytössä oleviin lääkkeisiin. Toisena päätavoitteena oli tutkia kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden ja heidän lääkehoitoa toteuttavien omaistensa kokemuksia lääkehoitoon liittyvistä palveluista. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko lääkehoitoon liittyvien palvelujen toimivuudessa eroja riippuen siitä, kuka toteuttaa asiakkaan lääkehoidon. Lääkehoidon toteutuksesta voi vastata joko asiakas itse, omainen tai kotihoito. Näiden ryhmien eroja ei työhön liittyvän kirjallisuuskatsauksen perusteella ole tutkittu aikaisemmin. Työ koostui sekä kirjallisuuskatsauksesta että empiirisestä osasta. Hakukriiteerit täyttävien 26 tutkimuksen mukaan iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoitoon liittyi monia turvallisuutta heikentäviä tekijöitä kuten hallitsematon monilääkitys ja tiedonkulkuun liittyvät ongelmat. Eroja potilastietojärjestelmissä olevien lääkelistojen ja todellisuudessa käytössä olevien lääkkeiden välillä oli tutkimuksissa jopa 53 – 94 %:lla kotihoidon asiakkaista. Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ja työkaluja oli myös kehitetty tutkimuksissa. Työn empiirinen osa suoritettiin Turun kaupungin kotihoidossa. Tutkimukseen osallistujat olivat 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia kotihoidon asiakkaita keskusta-, lähiö- ja maaseutualueelta. Kotona tehtyyn kyselytutkimukseen ja teemahaastatteluun osallistui 17 iäkästä asiakasta ja 6 lääkehoidon toteutuksesta vastaavaa omaista, jotka eivät olleet kuitenkaan omaishoitajia. Asiakkaiden keski-ikä oli 83 vuotta (vaihteluväli 69–97 v) ja he jakaantuivat lääkehoidon toteutuksen suhteen kolmeen erilaiseen ryhmään: toteuttaa lääkehoidon itse (itse – ryhmä), omainen toteuttaa (omaiset – ryhmä) tai kotihoito toteuttaa (kotihoito – ryhmä). Kotihoidon iäkkäät asiakkaat ja lääkehoitoa toteuttavat omaiset olivat hyvin tyytyväisiä kotihoidon lääkehoitoon liittyviin palveluihin ryhmästä riippumatta. Palvelut koettiin asiakkaan sen hetkiseen toimintakykyyn nähden riittäviksi. Tutkimuksessa havaittiin myös turvallisuutta heikentäviä tekijöitä lääkehoitoprosessissa. Asiakkailla oli käytössä paljon lääkkeitä ja kotihoidon lääkelistat eivät aina olleet ajantasaisia. Eniten eroja lääkelistoissa oli siinä ryhmässä, jossa omainen toteutti lääkehoidon. Erot ryhmien välillä olivat kuitenkin pieniä. Lääkehoidon toteutuksen suhteen erilaisten ryhmien kyvyssä toteuttaa lääkehoitoa oli suurta vaihtelua. Lisäksi tutkimuksessa tuli ilmi, että lääkkeiden mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia ei havainnoitu eikä niihin puututtu systemaattisesti kotihoidossa. Asiakkaat ja omaiset kokivat, etteivät he olleet saaneet tukea lääkehoidon toteutukseen terveydenhuollon ammattilaisilta ja omaiset toivoivat enemmän yhteistyötä kotihoidon kanssa. Tutkimus osoitti, että Suomessa tarvitaan toimenpiteitä ajantasaisen lääkitystiedon turvaamiseksi. Haittavaikutusten seurantaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota kotihoidossa ja sitä varten hoitajille pitäisi järjestää lisää koulutusta. Iäkkäät kotihoidon asiakkaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn kannalta ja sen tähden iäkkäille kotihoidon asiakkailla lääkehoitopalvelut ja lääkeinformaatio pitää räätälöidä yksilöllisesti iäkkään ja tarvittaessa tämän omaisten toiveita kuunnellen.
  • Canarecci, Giovanni (University of Helsinki, 2018)
    The purpose of this study is to analyse two related topics: the Rumin cohomology and the H-orientability in the Heisenberg group H^n. In the first three chapters we carefully describe the Rumin cohomology with particular emphasis at the second order differential operator D, giving examples in the cases n=1 and n=2. We also show the commutation between all Rumin differential operators and the pullback by a contact map and, more generally, describe pushforward and pullback explicitly in different situations. Differential forms can be used to define the notion of orientability; indeed in the fourth chapter we define the H-orientability for H-regular surfaces and we prove that H-orientability implies standard orientability, while the opposite is not always true. Finally we show that, up to one point, a Möbius strip in H^1 is a H-regular surface and we use this fact to prove that there exist H-regular non-H-orientable surfaces, at least in the case n=1. This opens the possibility for an analysis of Heisenberg currents mod 2.
  • Lähde, Reijo (University of Helsinki, 2018)
    Lisensiaatintutkimukseni käsittelee rikosoikeuden näkökulmasta uhka- ja väkivaltatilanteita suomalaisessa työelämässä. Työväkivaltaa ei maassamme ole aiemmin tutkittu (rikos)oikeustieteellisestä näkökulmasta. Tutkimusaihetta tutkitaan sen monitahoisuuden takia usean oikeustieteellisen tutkimusmenetelmän avulla. Aiheella on liittymäkohtia oikeusdogmatiikan, kriminologian, viktimologian, oikeussosiologian, oikeus- ja kriminaalipolitiikan ja vertailevan oikeustieteen alueille. Tutkimuksessa esitetään perusteluja lainsäädännön mahdollisille muutostarpeille (de lege ferenda -näkökulma) ja käsitellään työväkivaltaan liittyvää nykylainsäädäntöä myös de lege lata –näkökulmasta. Aihetta tarkastellaan oikeusdogmaattisessa osiossa erityisesti 'uhrin' näkökulmasta, joita työväkivalta- ja uhkatilanteissa ovat paitsi uhan tai väkivallan kohteena suoranaisesti olevat työntekijät myös muu työyhteisö ja työnantaja. Työantajan rooli ja asema asianomistajana rikosprosessissa ansaitsisi oikeustieteellisessä tutkimuksessa nykyistä suurempaa huomiota ja analyyttisempaa tarkastelua erityisesti lainvalmisteluprosessissa. Työhön liittyvä työntekijään kohdistuva uhkatilanne ei ole mielestäni rinnastettavissa yksityishenkilöiden väliseen ‘tavalliseen’ uhkailuun, koska sen taustasyy löytyy työtehtävien hoitamisesta. Työntekijään kohdistuvassa uhkatilanteessa yhtenä osapuolena on myös työnantaja, jolla ei rikostutkinnassa ja -prosessissa välttämättä ole asianomistajan asemaa, mutta jonka tulee kuitenkin työväkivallan ehkäisyssä ottaa huomioon työturvallisuus- ja muuhun lainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuvat omat velvollisuutensa ja muiden tahojen oikeudet (esimerkiksi työntekijät, asiakkaat, potilaat, oppilaat). Lisensiaatintutkimuksessani on myös tutkittu, millaisia erilaisia kriminalisointeja ja syyteoikeusjärjestelyjä liittyy työelämän tavallisimpiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu kriminalisointeihin liittyvää lainvalmisteluaineistoa. Tällaisia tekotavoiltaan hyvin erityyppisiä työväkivaltaan ja sen uhkaan liittyviä kriminalisointeja löytyy useista rikoslain luvuista. Osa lievemmistä uhkatilanteista liittyy puolestaan järjestyslain tarkoittamiin järjestysrikkomuksiin. Uhkatilanteet kytkeytyvät monesti myös sananvapausrikoksiin, ja uhkaa työntekijöihin voidaan kohdistaa myös häirinnän kautta. Sosiaalinen media onkin noussut merkittävään asemaan työntekijöihin kohdistuvissa uhka- ja häirintätilanteissa. Tutkimuksessa on myös analysoitu työväkivallan näkökulmasta korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien oikeuskäytäntöä. Syyteoikeusjärjestelyt poikkeavat laittoman uhkauksen, lievän pahoinpitelyn ja vainoamisen osalta merkittävästi toisistaan, mikä on työnantajien ja työntekijöiden näkökulmasta johtanut hankaliin ja epäjohdonmukaisiin tilanteisiin rikosprosessin jatkamisedellytysten osalta. Tutkimuksessani esitetään myös selvitettäväksi mahdollisuutta ottaa maassamme käyttöön Ruotsin tapaan perusmuotoisen laittoman uhkauksen lisäksi rikoksen lievempi tekomuoto, eräänlainen ”uhkausrikkomus”, tai että laittoman uhkauksen rangaistusmaksimiksi säädettäisiin yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta, jolloin teon enimmäisrangaistus olisi linjassa sakkomenettelyn laajentamistyöryhmän esittämän soveliaan enimmäisrangaistuksen kanssa. Tutkimuksen laajin osio muodostuu useiden työnantaja- ja työntekijäorganisaatioiden edustajien työväkivaltaa koskevista teemahaastatteluista ja niiden analyysista, joiden tavoitteena on kartoittaa suomalaisten työmarkkinajärjestöjen edustajien näkemyksiä muun muassa uhka- ja väkivaltatilanteita koskevasta rikosoikeudellisesta ja muusta ilmiötä koskevasta sääntelystä.
  • Kyöstilä, Satu (University of Helsinki, 2018)
    Tämän pitkittäistutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kuinka 6-7 -vuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja voidaan tukea Askeleittain - opetusohjelman (Second Step Program) avulla. Tutkimuksessa toteutettiin lasten sosioemotionaalisia taitoja tukeva yhden koululukuvuoden pituinen opetusinterventio eteläsuomalaisen kaupungin seitsemässä koululuokassa (N=7). Tutkimukseen osallistui lapsia (N=33) jotka olivat opetusmuodossa, jonka tavoite oli tukea kouluvalmiustaitoja. Lasten sosioemotionaalisia taitoja arvioitiin, jonka jälkeen toteutettiin 22 oppitunnin mittainen (n.45min/ 1 viikko) Askeleittain - opetusohjelmainterventio. Intervention päätyttyä lasten sosioemotionaalisia taitoja arvioitiin uudelleen. Lasten sosioemotionaaliset taidot paranivat intervention myötä tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Lasten sosiaalinen kompetenssi oli Askeleittain opetusohjelmaintervention jälkeen selkeästi parempi kuin ennen interventiota. Lasten antisosiaalisen käyttäytymisen määrä väheni Askeleittain opetusohjelma intervention myötä.
  • Frosti, Reeta (Helsingin yliopisto, 2018)
    This study examines religious and gender references in the English philosopher Francis Bacon’s (1561–1626) natural philosophy. Bacon has been characterized as one of the fathers of the modern science and the religious references in his philosophy has been avoided. On the other hand, in the 1980-s the feminist philosophers seemed to think that he was among those who were guilty of oppressing nature and women, because of the sexual metaphors in his texts. In my study, I argue that the religious references and sexual metaphors in his main philosophical books – The Advancement of Learning, Instauratio magna, Novum organum and New Atlantis – should be studied together. This has not been sufficiently considered in the earlier Baconian studies. My main question is, what is the relation between religion and gender in Bacon’s nature philosophy? I also ask about the meaning of Genesis and the role of the Old Testament’s Adam in his philosophy. Moreover, I analyse the early modern conception of gender in Bacon’s philosophy and literary work. Through Adam, Cain and Abel, I interpret Bacon’s vision of the natural philosopher. I also consider Bacon’s thoughts regarding the work that God appreciates: is it 'vita activa' or is it 'vita contemplativa'? In Adam, we can also see Bacon’s idea of man and his relation to God. The metaphors that Bacon uses shows how Bacon sees gender and especially the woman in her many different roles. The feminist philosophers Judith Butler’s and Luce Irigaray’s theories of gender are the starting point and theoretical frameworks of my study. Along with their theories, Dorinda Outram’s opinion that our time’s thinking of gender and its concepts are not valid to interpret the early modern phenomena has been important for me. I use systematic concept analysis sparsely with theory and material basic theories as my methods. Moreover, I sharpen my analysis with concepts and presupposition analyses to make sure that those texts comport with their own time’s concepts. Because of that, the background chapters of Bacon’s life, his own time’s religious thinking and views of gender are important. The ‘religion’ I define as the Christianity of Bacon’s time, which I see as a cultural order and belief in something which is not possible to verify. To define gender more strictly, I use Thomas Laqueur’s theory of the one-sex model with the theories I mentioned earlier. I use the generic masculinity reading method to interpret the texts Bacon wrote in English, understanding the English word ‘man’ as a man in terms of gender meaning. It seems to me that Bacon constructed his ‘Adamistic project’ by using the history of creation in the Book of Genesis in the Old Testament, and because of that Adam is the central figure in his natural philosophy. One can find the one-sex model in Bacon’s writings when he uses nature or gender as abstract concepts. The fact that Bacon nearly never mentions Eve in his texts can be seen as one sign as the one-sex model, or it can be seen as means by which he emphasizes masculinity. For Bacon, the natural philosopher is the active masculine scientist, Adam. Bacon sees nature as feminine as well as masculine and in many different roles. The ‘subordinate woman’ in Bacon’s works is not unambiguous. For example, the mother in Bacon’s texts is respectable but the other roles for women and portrayals of men tell about the early modern time’s ideal masculinity. When it comes to secularity, it is not relevant in the case of Bacon because for him and his contemporaries the Bible was true. In my interpretation, I see Bacon as millenialist but not uncommitted to any church. Bacon’s vision of himself as God’s collaborator, even a new Adam, becomes clear in my analysis.
  • Lyytinen, Nina (University of Helsinki, 2017)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella positiivisen ja negatiivisen perfektionismin yhteyttä opettajien työuupumukseen. Tutkimukseen osallistui 76 opettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2013-2014 Tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat taustatietokysely, Maslachin yleinen työuupumuksen arviointimenetelmä MBI-GS ja perfektionismia arviointiin käyttämällä urheilussa käytettyä moniulotteista kyselylomaketta sovellettuna opettajille. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien perfektionistiset pyrkimykset (ns. positiivinen perfektionismi) eivät ole yhteydessä työuupumukseen. Sen sijaan perfektionistiset huolet ja omaan epätäydellisyyteen kohdistuva itsekriittisyys (ns. Negatiivinen perfektionismi) olivat tutkimustulosten mukaan yhteydessä opettajien työuupumukseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi työhyvinvointi-interventioiden kehittämisessä henkilöille, joilla on negatiivisia perfektionistia piirteitä ja siten kohonnut riski työuupumuksen kehittymiselle.
  • Palomäki, Kati (Helsingin yliopisto, 2015)
    Pohjoismaiden välisessä vertailussa suomalaisnuoret ovat osoittautuneet huonoiten hampaitaan harjaavien joukkoon. 11-,13- ja 15-vuotiaista pojista vain 37-39% ilmoitti harjaavan hampaansa suositusten mukaistesti kahdesti päivässä. Saman ikäisillä tytöillä luku oli 53-61%. Reikien vaurioittamia hampaita esiintyykin reilusti yli puolella 15-vuotta täyttäneistä nuorista. Heikkojen suunterveystottumusten lisäksi nuoret nauttivat runsaasti makeisia ja muita sokeroituja tuotteita. Näillä tuotteilla nuoret täyttävät jopa 40% energiantarpeestaan, mikä on erityisen huolestuttavaa hammasterveyden kannalta. Murrosikäiset nuoret ovat kriittisessä iässä päihdekokeilujen kannalta. Alkoholin ja tupakan käyttö on viime vuosina hieman vähentynyt nuorten keskuudessa, mutta sen sijaan nuuskan ja kannabiksen käyttö lisääntynyt. Systeemisten haittavaikutustensa lisäksi päihteillä on lukuisia haitallisia vaikutuksia suun terveyteen ja ne ovat nähtävissä jo nuorten päihdekäyttäjien suussa. Myös erilaiset suulävistykset, jotka ovat suosittuja nuorten keskuudessa aiheuttavat vahinkoa suun terveydelle. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarjota ajankohtaista tietoa nuorten terveyskäyttäytymisestä ja sen vaikutuksista suun terveyteen.
  • Nuottokari, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2017)
    Meteorological information and services supporting the various operations of air transport enable a safe, efficient and cost-effective operating environment for airspace users, air navigation service providers and air traffic management. The continuing pursuit towards an improved quality of observation, forecasting and decision support services is driven by an increasingly weather-sensitive society and growing impacts of hazardous weather events. This thesis provides an overview of the field of aeronautical meteorological research by introducing the organisations involved, global and regional strategies, impacts of weather on air transport, current state of the art in meteorological research and decision support systems serving air transport needs with a view of where the field should evolve next. This thesis is an attempt to highlight key findings and point the reader towards the direction of further research on the given topics. Research supporting air transport operations with the optimal use of weather information is a specialized field where advances are led by the needs of various airspace users. Research institutions for example in the United States have contributed greatly due to the severe weather impacts experienced by the National Airspace System (NAS), the ability of the Federal Aviation Administration (FAA) and the National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) to direct long-term funding to solve specific aviation-related research questions. The creation and maintenance of long-lived teams of scientists and engineers working together to produce end-to-end solutions that meet the needs of the aviation industry is the key to improving meteorological information to aviation users while university research is typically shorter duration and typical does not result in operational systems. From a global perspective, research is yet to be organised in a way that would contribute to solving aviation issues beyond single research projects and/or programmes. There is a lot more the scientific community could do to develop tailored information to decision support systems used by the aviation sector, but it would require systematic investments and the establishment of research groups focusing on the applied science questions and technology transfer. This thesis provides an overview of recommended decision support system development topics with an outline of potential milestones.
  • Harlio, Annika (Helsingin yliopisto, 2017)
    Agriculture and forestry comprise 75% of all land uses in Europe, which causes conflicts with natural resource conservation. This intensive land use has been observed internationally as declining habitats and species biodiversity loss trends. The challenge of conserving biodiversity while simultaneously using land for production has brought about a framework that distinguishes between the separation, ”land sparing”, and the integration, ”land sharing”, of conservation and production. Setting public land aside as “land sparing” is insufficient to fulfil the biodiversity targets of international conventions. Thus, protecting biodiversity on private agricultural and forestland is critical for effective biodiversity conservation, which raises socio-political aspects to an integral role in the conservation planning process. As ecological and economic resources for nature conservation are limited, conservation efforts must be prioritized to achieve best possible outcomes. In this thesis, in addition to the land-sparing/sharing approach, I applied two policy-based conservation strategies based on the voluntary participation of landowners, alternative biodiversity conservation activities within the EU’s Common Agricultural Policy and Finnish Forest Biodiversity Programme METSO, to demonstrate how social and ecological data could be integrated into multi-objective spatial conservation prioritization using Zonation software. This thesis is based on two chapters building on spatial optimization, one manuscript and one article published in a peer-reviewed scientific journal: i) Harlio, A., Kuussaari, M., Heikkinen Risto, K., Arponen. A. (2017). Biodiversity conservation of semi-natural grasslands profits from a multi-objective and broader scale spatial optimization approach. In review, manuscript, and ii) Paloniemi, R., Hujala, T., Rantala, S., Harlio, A., Salomaa, A., Primmer, E., Pynnönen, S., Arponen, A. (2017). Integrating social and ecological knowledge for targeting voluntary biodiversity conservation. Conservation Letters. Accepted 23 December 2016. My thesis produced new information on how multiple landscape heterogeneity elements and landowner perceptions in conservation prioritization caused trade-offs between various biodiversity objectives. In multi-functional landscapes, such as agricultural environments, we found landscape-level clustering of small and valuable semi-natural grassland habitats (“land sparing”) with other biodiversity-rich elements receiving agri-environment payments in the area (“land sharing”). These areas also maintained better connectivity, which enhances the dispersal capability of grassland species. Ecological targets had to be compromised in forest environments when landowner perceptions were accounted for. Recognition of these potentially contradictory targets is important during a wider conservation planning process, so that conservation prioritization is able to provide alternative solutions for consideration in the planning process and improve biodiversity conservation effectiveness. The results of this thesis may help regional environmental authorities allocate limited conservation funding to socially acceptable and ecologically valuable areas.
  • Karppinen, Sini (University of Helsinki, 2016)
    The theory of transformations groups is the theory of symmetries of a set. Formally, a symmetry of a set is a bijective map from the set to itself. If the set has some kind of mathematical structure, then we are naturally interested in those symmetries which preserve the given structure. For example, the symmetries of a topological space are homeomorphisms. When the transformations of a set form a group, we call the group a transformation group and the set a G-set. We also say that the group G acts on the set X. The study of these groups will reveal a lot about the set itself. In this thesis we are interested in topological transformation groups i.e. the transformation groups of topological spaces.We will, in particular, study the case where the topological space X is completely regular and where the transformation group G is a Lie group. The theory of Lie groups is vast and they have a well-understood structure. Our main goal is to present and prove the so-called slice theorem which is one of the most important results in the theory of transformation groups. A slice in a G-space X characterizes the action of G locally in an invariant neighbourhood of an orbit of X. The slice theorem i.e. the fact that there exists a slice at every point in a G-space X was first proved in the case where G is a compact Lie group. This was done in the 1950s by Gleason, Koszul, Montgomery and Yang and in full generality by Mostow. In order to prove the existence of slices in the case of non-compact Lie groups, the way that G acts needs to somehow be restricted. It turns out that proper action is the right way to do this. The existence of slices for proper actions of noncompact Lie groups was firsst proved by Palais in 1961. Abels and Lütkepohl presented a different kind of proof in 1977. We will present these two proofs in detail and compare them. We will present the machinery needed for the two proofs. The first four chapters are dedicated to the general theory of topological transformation groups, Lie groups and their representations and infinite-dimensional manifolds. Chapter five is dedicated to proper actions. Then in chapter six the two different proofs for the existence of slices for proper actions of non-compact Lie groups arepresented. After the detailed presentations of the proofs, we will compare them in a more general level. We will also present some applications of the slice theorem and consider possible ways to generalize the slice theorem for non-Lie groups.
  • Tiala, Heidi (Helsingin yliopisto, 2017)
    The starting point for the work was to develop a method for covalent binding of phospholipids on fused silica capillaries for capillary electrochromatography (CEC). The method consists of three steps. First, the silanol groups in the fused silica capillary were aminopropylsilylated with 3-(aminopropyl)-triethoxy silane (APTES). Secondly, the product of aminopropylsilylation was allowed to react with glutaraldehyde giving an imidoaldehyde, which further reacted with the primary amino group of phospholipids. The stability of the coating was verified by measuring the electroosmotic flow (EOF) mobility after aminopropylsilylation with APTES and liposome coating. The highest stability of the EOF was obtained using coatings made of liposomes comprising 1-palmitoyl-2-oleyl-sn-glycero-3-phosphocholine (POPC) and 1-palmitoyl-2-oleoyl-sn-glycero-3-phospho-L-serine (POPS). The EOF remained stable even after injection of a large number of analytes. The tested phospholipids were selected to mimic biological membranes. In the coating procedure the following phospholipids were used: POPC, 1,2-didodecanoyl-sn-glycero-3-phosphate (DLPA), 1,2-didodecanoyl-sn-glycero-3-phosphoethanolamine (DLPE), and POPS. Primary amino groups were needed for stable covalent binding of liposomes to the fused silica capillary wall. The phospholipids POPC and POPS contained primary amino groups. The highest stability of the covalent binding was achieved using liposome dispersions of 3 mM POPC/POPS 80/20 mol-% but the retention factors for aldosterone, testosterone, and progesterone were higher using a 2 mM POPC/POPS 80/20 mol-% dispersion. The thickness of the liposome layers was measured with quartz crystal microbalance (QCM). The mass of the adsorbed liposomes was higher for the 2 mM POPC/POPS 80/20 mol-% dispersion than for the 3 mM POPC/POPS 80/20 mol-% dispersion, which explained the higher retention factors for the analytes studied. The developed coating method was used to the separation of model steroids by on-line open-tubular CEC mass spectrometry (OT-CEC-MS). The steroids, which are poorly visible or non-visible by UV-detection, could be separated and detected by on-line OT-CEC-MS. Six different type of steroids were separated and detected by this method. There was no ion suppression in the MS due to lipid leakage. The effect of reducing the formed Schiff’s base with sodium borohydride and the impact of liposome composition on the stability of the coating were investigated. NaBH4 treatment did not improve the stability of the EOF, but rather decreased it. The effect of NaBH4 reduction on 40/40/20 mol % POPC/POPS/cholesterol-coated capillaries was also investigated, and the results were similar to those obtained with the 80/20 mol % POPC/POPS-coated capillaries: the stability of the coating was better without NaBH4 treatment. The effect of cholesterol in the phospholipid coating was studied and the results show that cholesterol can well be included in phospholipid coatings covalently attached to silica. 2 mM 40/40/20 mol% POPC/POPS/cholesterol showed greater stability than 2 mM 80/20 mol% POPC/POPS. However, much higher retention factors of aldosterone, testosterone, and progesterone were obtained with 2 mM 80/20 mol % POPC/POPS liposome coatings than with 2 mM 40/40/20 mol% POPC/POPS/cholesterol coatings. This may be due to the fact that cholesterol is likely to increase the rigidity of lipid membranes. Also the stability and robustness of the capillary column was tested by individual injections of a large amount of analytes into the capillary: almost 400 injections were made into the 40/40/20 mol% POPC/POPS/cholesterol coated capillary (different type of drugs). The EOF was stable for over 200 injections.
  • Rautjärvi, Heli (Helsingin yliopisto, 2017)
    Work engagement means a positive state of work-related wellbeing characterized by vigor, dedication and absorption (Schaufeli, Bakker, & Leiter, 2010; Schaufeli, Salanova, Gonzalez-roma, & Bakker, 2002). In modern working life, it can be considered as one of the most useful measures of productivity and wellbeing of a single employee or team. Research has found many antecedents of work engagement. At the same time our knowledge of physical wellbeing related to mental wellbeing increases all the time. Sufficient physical activity combined with avoiding too sedentary lifestyle has been found to be one important way of supporting this holistic wellbeing. However only few studies have explored the relationship between physical activity and/or sedentary behavior and work engagement. In present study, I wanted to explore the association between these three topical wellbeing constructs. The study was part of Liike Elämään -project. The study was based on self-evaluating questionnaire data on 12 Finnish small- to medium-sized companies from different industries around Finland (n = 289). Results showed that weekly moderate to vigorous physical activity was associated with work engagement but sedentary behavior, operationalized as daily sitting, was not. Respondents’ self-evaluated health was meaningful for both the experience of work engagement and the amount of physical activity. From these results we can conclude that when looking for engaged, that is well performing and wellbeing, employees, it is also important to invest in supporting employees’ physical activity and perceived health. The role of sedentary behavior in relation to work engagement requires more research with multiple methods. Supporting employees’ work engagement and physical activity challenges both management, employees themselves and occupational healthcare professionals to support each other and work together towards this common goal, utilizing one another’s expertise.
  • Majanen, Minna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä erityisesti saamentutkimuksen alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastellaan saamelaisia ja saamelaisuutta ensin tutkimuskirjallisuuden ja lainsäädännön valossa, sitten sanomalehtiartikkelien kautta. Tutkimus on lähinnä analyyttistä ja tulkitsevaa diskurssianalyysiä ja sen toteuttaminen on vaatinut laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysiä ja lähilukua. Aineistoon kuuluu 82 saamelaiselämään liittyvää artikkelia, joista suuri osa on haastatteluja. Niissä esiintyvät henkilöt ovat pääsääntöisesti saamelaisia tai saamelaisen perheen jäseniä. Aineisto on kerätty kolmesta suomalaisesta suomenkielisestä sanomalehdestä, Helsingin Sanomista, Inarinmaasta/Inarilaisesta ja Lapin Kansasta vuosilta 1991 ja 2011. Tutkimuksen painopiste on kirjoitetuissa teksteissä, mutta myös kuvat huomioidaan. Koska lehtiartikkelit osaltaan vaikuttavat siihen, miten identiteettejä muokataan ja valtasuhteita rakennetaan, ei ole samantekevää, mitä ja miten kirjoitetaan. Tutkimuksessa käsiteltävät teemat ovat: (1) luonto, (2) ennakkoluulot sekä tavallisuus ja erilaisuus, (3) saamen kielet ja (4) saamelaissymbolit. Lisäksi erikseen kiinnitetään huomiota artikkeleissa esiintyvien henkilöiden nimeämiseen ja kuvaamiseen. Käsiteltävänä ovat erityisesti seuraavat kysymykset: Miten saamelaisten luontosuhde, luonto ja ympäristö tulevat esiin artikkeleissa? Millaisia ennakkoluuloja sekä tavallisuuden ja erilaisuuden kuvauksia on? Miten saamen kielet, saamenpuku ja muut saamelaissymbolit näkyvät ja miten saamelaisuutta ilmennetään niiden kautta? Lehtiartikkelit sisältävät vastakkainasettelua menneisyyden ja nykyisyyden sekä perinteisten ja modernien tapojen välillä. Luontoon liittyvissä artikkeleissa kuvataan toisaalta ympäröivää luontoa, toisaalta haastateltavien suhdetta luontoon ja käsityksiä siitä. Ennakkoluulo- sekä tavallisuus ja erilaisuus -teemaan kuuluu sekä artikkeleja, joissa saamelaisiin suhtaudutaan vähättelevästi ja halventavasti että varsinkin artikkeleja, joissa heidän erilaisuutensa tai erityisyytensä tulee ilmi myönteisesti. Saamelaisten erityisyys on yksinkertaisimmillaan saamelaisuutta ja saamelaisia tapoja, jotka poikkeavat valtaväestön tavoista. Saamen kielten kohdalla esillä ovat saamen kielten käyttäminen ja käyttäjät, joista monet tarvitsevat kieltä työssään. Saamelaissymboleihin kuuluvat muun muassa saamenpuku ja saamelaiset yksityiskohdat pukeutumisessa. Osin jo menneisyyteen kuuluvia ennakkoluuloja lukuun ottamatta saamelaiset ja saamelaisuus kuvataan tavallisesti myönteisessä sävyssä. Elämä ei aina ole helppoa ja ongelmatonta, mutta saamelaiset nähdään selviytyjinä, joille oma kieli ja kulttuuri ovat tärkeitä. Artikkeleissa puhutaan saamelaisista ja saamen kielestä, hyvin harvoin lappalaisista ja lapin kielestä. Eri saamelaisryhmät ja -kielet näkyvät 1991 hyvin vähän. 2011 ne näkyvät enemmän, parhaiten saamelaiskäräjävaalien yhteydessä. Avainsanat: saamelaiset, saamelaisuus, sanomalehtitekstit, saamentutkimus, tekstintutkimus, diskurssianalyysi, Helsingin Sanomat, Inarinmaa, Inarilainen, Lapin Kansa
  • Suvikas-Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2017)
    Sairaaloissa käytetään paljon lääkkeitä, jotka pitää saattaa käyttökuntoon ennen annostelua potilaille. Eniten käyttökuntoon saatetaan systeemisesti vaikuttavia infektioläkkeitä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean määräyksen mukaisesti lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen tulisi keskittää sairaala-apteekkeihin. Käytännössä kuitenkin suurin osa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisista tehdään sairaaloiden osastoilla. Lääkkeet tulee saattaa käyttökuntoon noudattamalla aseptisia työmenetelmiä, jotta voidaan varmistaa turvallinen lääkehoito potilaille. Mikrobiologisesti kontaminoituneiden lääkkeiden annostelu potilaalle voi aiheuttaa bakteeritulehduksia, muita sairauksia tai jopa kuoleman. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää aseptiikan kannalta virheellisiä käytäntöjä ja toisaalta tehdä suosituksia hyvistä käytännöistä. Tarkoituksena oli myös laatia auditointityökalu, jonka avulla voidaan arvioida osastoilla tapahtuvaa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen laatua ja sen avulla edistää turvallista lääkkeiden käyttökuntoon saattamista osastoilla ja parantaa potilasturvallisuutta. Virheellisten käytäntöjen etsimiseksi ja suositusten laatimiseksi tehtiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus vuosilta 2007-2015. Auditointityökalua varten suomennettiin ISMP:n (Institute for Safe Medication Practice) ohjeistus steriilien lääkkeiden valmistamisesta. Suomennettujen ohjeiden ja muun kirjallisuuden avulla laadittiin alustava auditointityökalu, joka validoitiin kaksikierroksisella Delfoi-menetelmällä: ensimmäisellä kierroksella arvioitiin kohtien käytännön soveltuvuutta ja toteutettavuutta, toisella kierroksella asiantuntijoiden kommenttien perusteella muokattujen kohtien toteutettavuutta. Delfoi-kierroksien arvioijina oli 19 asiantuntijaa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tehtiin 26 artikkelin perusteella. Artikkeleista löytyi 11 virhellistä käytäntöä, jotka kasvattivat mikrobiologisen kontaminaation riskiä. Eniten raportoituja olivat ruiskujen, lagenuloiden ja ampullien monikäyttö sekä puutteelliset desifiointikäytännöt. Katsaus löysi 22 suositusta, joilla voidaan välttää lääkkeiden mikrobiologista kontaminaatiota. Nämä suositukset jaettiin kuuteen aihealueeseen: lääkkeet ja tarvikkeet; desinfiointi; työskentely-ympäristö; säilyttäminen; katetrin hoito sekä valmistettujen lääkeiden laatu. Tutkimuksen tuloksena yli 70-prosentin konsensuksena saadussa auditointityökalussa on 64 lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen liittyvää kohtaa, joiden järjestys noudattaa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen prosessia. Kohdat ryhmiteltiin viiteen eri osa-alueeseen, joista eniten kohtia on osa-alueissa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen yleiset periaatteet (23 kohtaa) sekä IV-lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen (25 kohtaa). Tutkimus osoitti, että lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen käytännöissä löytyy vielä puutteita. Asiaan on kuitenkin kiinnitetty viime vuosina huomiota ja sen parantamiseksi on laadittu erilaisia tarkastuslistoja ja auditointityökaluja. Tässä tutkimuksessa laadittiin auditointityökalu osastoilla tapahtuvaan lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen auditointiin. Työkalua käyttämällä on jatkossa mahdollista kehittää lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen käytäntöjä suomalaisissa sairaaloissa ja parantaa lääkitysturvallisuutta.

View more