Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 58
  • Romberg, Erika (Helsingin yliopisto, 2014)
  • Astuti, Davide Nicola (Helsingin yliopisto, 2014)
    The provision of wireless access to voice and data services experienced an impressive growth of importance during the last 20 years. Most of the Internet applications employ the TCP/IP protocol suite to deliver their services. TCP has been developed to operate in a terrestrial network environment. However, with the rapid rise in wireless communication in recent years, it has become important to adapt TCP to heterogeneous environments that include both wireline networks and Wireless Wide-Area Networks (W-WANs), such as satellite and terrestrial wireless networks, in order to optimize performance. The specific link characteristics of wireless and satellite links, in particular high latencies and frequent frame losses due to bit-corruption, affect performance of transport protocols. TCP suffers because of low bandwidth, long connection set-up times, high latency and error rate, inefficient use of air link capacity. Most of next generation satellite systems utilizes Bandwidth-on-Demand (BoD) mechanisms to efficiently share radio resources among a large number of users. BoD mechanisms often causes additional link delay, which has a detrimental effect on TCP performance. In this thesis, we propose a new TCP/IP-friendly link level protocol, namely Satellite Link Aware Communication Protocol (SLACP) which incorporates a novel error-recovery mechanism aimed at drastically reduce the residual Packet Error Rate (PER) as seen by higher layers without producing significant extra delay. The protocol has been validated with experimental evaluations conducted in a Digital Video Broadcasting-Return Channel System (DVB-RCS) satellite environment, where the BoD technique Demand Assignment Multiple Access (DAMA) is employed to regulate the access to the satellite channel. Cross-layer interactions between link layer and transport layer as well as the impact of BoD mechanisms on TCP dynamics are investigated. Furthermore, experiments using a selected set of state-of-the-art TCP enhancements in conjunction with our TCP/IP-friendly link-level protocol have been carried out. The proposed mechanisms and improvements of the link and transport layer would be relevant for many wireless WAN systems.
  • Boldt, Georg (2014)
    Denna avhandling behandlar medborgardelaktighet i offentliga beslutsprocesser och framförallt de faktorer som måste uppfyllas för att deltagandet skall upplevas som meningsfullt. Avhandlingen är utförd som en fallstudie i Helsingfors stads Ungdomscentrals pilotprojekt i deltagande budgetering. Under våren och hösten 2013 deltog ungdomar i sydöstra Helsingfors i en process kallad KrutBudget, genom vilken ungdomarna själva fick besluta om hur en del av Ungdomscentralens budget skulle användas. Avhandlingens teoretiska utgångspunkter kretsar således kring ungdomsforskning, deltagande demokrati och deltagande budgetering. Mycket av det som skrivits om medborgardelaktighet fokuserar på de strukturella faktorerna för delaktighet medan ungdomsforskningen understryker behovet av att höra unga i beslutsfattande och utforma ungdomsanpassade metoder för demokratiskt deltagande. Avhandlingens huvudsakliga forskningsintressen är huruvida ungdomarna som deltog i KrutBudget upplevde sitt deltagande som meningsfullt, ifall processen ökade lokaldemokratin och hur den idealtyp av deltagande processer som växer fram genom referenslitteraturen uppfylldes i praktiken. Forskningen har utförts som en etnografisk fallstudie och materialet består huvudsakligen av fältanteckningar, gruppintervjuer med ungdomar som deltog i KrutBudget samt myndighetsdokument. Genom en triangulering av dessa data presenteras en bild av hur den deltagande budgeteringen genomförts och hur deltagarna i processen upplevt sin roll i den. De deltagande ungdomarnas glädje över att deras åsikter tas på allvar och att de får en möjlighet att påverka i sitt område är påtagbar. Men av undersökningen framkommer även att genomförandet av KrutBudget hade ett flertal brister. Urvalet, metoderna och tidspressen påtalas och analyseras utgående från ungdomarnas kommentarer och processens ungdomsanpassade format ifrågasätts. Avhandlingens resultat visar att samma förutsättningar för meningsfullt deltagande som har lyfts fram i samband med forskning om vuxnas medborgardelaktighet även är relevanta i samband med ungdomsdelaktighet. Däremot ökar behovet av att utveckla metoder som inte kräver förkunskaper då man genomför deltagande processer med ungdomar.
  • Napola, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tutkimuksessa selvitettiin kuusen itä- ja keskieurooppalaisten alkuperien menestymistä ja käyttömahdollisuuksia metsänviljelyssä Etelä-Suomessa. Tutkimuksen pääaineiston muodostivat 32 kuusen alkuperäkoetta, jotka Metsäntutkimuslaitos on perustanut vuosina 1959 87, sekä viisi muuta koeviljelystä, joissa on mukana ulkomaisia alkuperiä. Pääaineiston koeviljelykset sisältävät 149 ulkomaista alkuperää 16 maantieteelliseltä lähtöisyysalueelta. Alkuperät ryhmiteltiin alankoaineistoon (Baltia, Länsi-Venäjä, Valko-Venäjä ja Koillis-Puola) sekä vuoristoaineistoon (muiden muassa Böhmerwald, Sudeetit-Beskidit, Tatra ja Karpaatit). Kokeiden ikä oli mitattaessa 15 40 kasvukautta (keskimäärin 25 kasvukautta) istutuksesta. Eri koeviljelyksistä saadut tulokset muutettiin yhteismitallisiksi suhteuttamalla ne suomalaisten vertailuerien keskiarvoon. Tarkasteltuja kasvu- ja laatutunnuksia olivat pituus, rinnankorkeusläpimitta, rungon keskitilavuus ja puuston tilavuus sekä elävyys, poikaoksat ja korot. Korolla tarkoitetaan rungon kuoren halkeamaa tai muuta vaurioita, jossa on mustaa sienikasvustoa. Siemenen siirtomatkan eli leveys- ja pituusastesiirron sekä koepaikan lämpösumman vaikutusta elävyyteen, kasvuun ja rungon laatuun tutkittiin alankoaineistossa lineaarisen sekamallin avulla. Selitysasteet jäivät alhaisiksi. Korkein selitysaste oli poikaoksapuiden osuutta selittävällä mallilla, 38,7 prosenttia. Alankoaineistossa suhteellinen elävyys oli keskimäärin 97 prosenttia suomalaisten vertailuerien keskiarvosta (= 100) ja suhteellinen runkotilavuus 113 prosenttia. Koropuiden suhteellinen osuus oli alankoaineistossa 103 prosenttia ja poikaoksapuiden suhteellinen osuus 90 prosenttia. Käyttökelpoisin lähtöisyysalue metsänviljelyn kannalta on Viro. Virolaisia kuusialkuperiä voidaan viljellä Etelä-Suomessa alueilla, joiden lämpösumma on yli 1250 d.d. Länsi-Venäjän alkuperiä (Pihkova ja Novgorod) voidaan toistaiseksi suositella käytettäväksi vain etelärannikolla, koska sisämaassa ei ole näillä alkuperillä perustettuja koeviljelyksiä. Latvialaiset alkuperät menestyvät hyvin etelärannikolla ja paikoin sisämaassa, mutta niiden kasvatukseen liittyy kohonnut korovaurioiden riski. Valko-Venäjän ja Koillis-Puolan alkuperät ovat nopeakasvuisia, mutta korojen yleisyyden vuoksi niitä ei voida suositella käytettäväksi Suomessa. Keski-Euroopan vuoristoalkuperistä parhaiten menestyvät Böhmerwaldin, Tatran ja Karpaattien alkuperät. Näitäkään alkuperiä ei kuitenkaan voida suositella käytettäväksi Suomessa niiden kasvatukseen liittyvien riskien takia. Tutkimus vahvistaa oikeaksi nykyisen suosituksen, jonka mukaan Viron alkuperiä voidaan viljellä Suomessa Salpausselän eteläpuolella.
  • Kangas, Kaisa (2014)
    We study quasiminimal classes, i.e. abstract elementary classes (AECs) that arise from a quasiminimal pregeometry structure. For these classes, we develop an independence notion, and in particular, a theory of independence in $M^{eq}$. We then generalize Hrushovski's Group Configuration Theorem to our setting. In an attempt to generalize Zariski geometries to the context of quasiminimal classes, we give the axiomatization for Zariski-like structures, and as an application of our group configuration theorem, show that groups can be found in them assuming that the pregeometry obtained from the bounded closure operator is non-trivial. Finally, we study the cover of the multiplicative group of an algebraically closed field and show that it provides an example of a Zariski-like structure.
  • Juntunen, Marianne (2014)
    Kemia tieteenalana on suuressa roolissa kestävämmän tulevaisuuden tekijänä ja globaalien ongelmien ratkaisijana. Kestävää kehitystä ja eettiseen vastuullisuuteen kasvattamista painotetaan opetussuunnitelmien perusteissa, kansallisissa ja kansainvälisissä opetusalan strategioissa, kemian opetuksen tutkimuskirjallisuudessa ja Suomen kemianteollisuudessa. Tarvitaan lisää ympäristötietoisia kemistejä, kemian opettajia ja oppilaita – tulevia kansalaisia lukuisten koko maapalloa koskettavien ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Lisensiaattitutkielman päätavoitteena oli kehittää kestävään kehitykseen liittyvää tutkimuksellista kemian opetusta, joka vahvistaa oppilaiden ympäristötietoisuutta sekä positiivista kemiakuvaa. Kestävä kehitys kemian opetuksessa liittyy yhteiskuntaperustaisiin kemian aiheisiin, esimerkiksi elinkaariajatteluun ja vihreään kemiaan. Kehittämistutkimuksen teoreettisessa ongelma-analyysissä tarkasteltiin tutkimuksen näkökulmasta keskeisiä lähestymistapoja: kestävää kehitystä ja kemiaa, vihreää kemiaa, elinkaarianalyysiä ja -ajattelua, ympäristötietoisuutta, yhteiskuntaperustaisuutta ja tutkimuksellista opiskelua. Empiirisessä kehittämisosassa etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Minkälaista on kestävää kehitystä edistävä elinkaariajattelun tutkimuksellinen kemian opetus? 2) Miten yhteisöllisesti kehitetty kehittämistuotos elinkaariaiheen kemian opetukseen vaikuttaa oppilaiden ympäristötietoisuuteen ja kemiakuvaan? Tutkimus toteutettiin kemian opettajien täydennyskoulutusten yhteydessä, joissa aiheina olivat tutkielmassa käsitellyt asiat: kestävä kehitys, vihreä kemia, erilaisten tuotteiden elinkaaret, ympäristötietoisuus, yhteiskuntaperustaisuus ja tutkimuksellinen opiskelu. Täydennyskoulutuksissa luotiin yhteisöllisesti elinkaariaiheisia tutkimuksellisia kemian opetusmalleja. Kemian tieto kytkettiin tuotteen tai materiaalin elinkaareen. Tutkimuksen kohteena olivat kemian opettajien opetusmallit, niistä yhteisöllisesti kehitetty kehittämistuotos ja sen avulla opiskelevien yläkoulun oppilaiden kokemukset. Yhteisölliseen kehittämisprosessiin osallistuivat 21 kemian opettajaa ja aineistoa analysoineet kaksi tutkijaa vuosina 2010–2012. Opetusmallien kehittäminen pohjautui teoreettiseen ongelma-analyysiin. Tutkimuksessa yhteisöllisesti kehitetyn opetusmallin vaikuttavuustarkasteluun osallistui 105 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista. Tutkimusmenetelminä kehittämistutkimuksessa käytettiin tekstimuotoisen aineiston ja puolistrukturoitujen haastattelujen sisällönanalyysiä sekä kvantitatiivisia kyselyitä. Kehittämistutkimuksen empiirisen kehittämisosan tuloksena saatiin: 1) kestävän kehityksen opetukseen uusia elinkaariaiheisia tutkimuksellisia kemian opetusmalleja ja niistä yhteisöllisesti kehitetty kehittämistuotos, ja 2) tietoa elinkaariaiheisen tutkimuksellisen kemian opetuksen vaikutuksista oppilaiden ympäristötietoisuuteen ja kemiakuvaan. Tutkimustulosten luotettavuutta tarkasteltiin tutkija- ja menetelmätriangulaatiolla. Opettajat toteuttivat kestävää kehitystä edistävää elinkaariajattelun tutkimuksellista kemian opetusta usealla eri tavalla. He kehittivät yhteensä 20 uutta opetusmallia. Opettajien eniten käyttämä lähestymistapa oli pienryhmissä toteutettava avoin projektityö. Siinä oppilaat saivat tutkia itse valitsemansa tuotteen elinkaarta. Tästä lähestymistavasta kehitettiin yhteisöllisesti kehittämistuotos elinkaariajattelun kemian opetukseen. Osa opettajista valitsi tutkimuskohteen oppilaille valmiiksi, jolloin tutkimustehtävät liittyivät raaka-aineisiin, kulutustavaroihin, ruoka-aineisiin tai veteen. Opetusmenetelminä opetusmalleissa käytettiin pienryhmissä tapahtuvaa kysymysten tekoa, tiedon etsintää ja arviointia, tulosten muodostamista ja esittämistä, laboratoriokokeita, videoita, opintovierailuita, väittelyä, uusien tuotteiden suunnittelua, draamaa ja oppimispäiväkirjoja. Kehittämistuotoksena saatu elinkaariaiheinen tutkimuksellinen projektityö lisäsi oppilaiden yhteiskunnallista ja ympäristötietoista pohdintaa. Oppilaat korostivat erityisesti luonnonsuojelun ja kierrätyksen merkitystä. Enemmistö oppilaista uskoi vastaavien projektien vaikuttavan positiivisesti nuorten ympäristötietoisuuteen. Projektityö vaikutti positiivisesti oppilaiden kemiakuvaan. He huomasivat, että kemiassa oppii arkeen ja yhteiskuntaan liittyviä hyödyllisiä asioita. Oppilaat arvostivat uudenlaista kemian opiskelutapaa, joka oli itsenäinen ja sosiaalinen. Lisensiaattitutkielmassa esitetty opetusmalli elinkaariajattelun tutkimukselliseen kemian opetukseen on uudenlainen esimerkki tutkimuksellisesta työtavasta, joka tukee monipuolisia opiskelu- ja kansalaistaitoja, motivoi oppilasta kemian opiskeluun sekä ohjaa häntä pohtimaan kestävää kehitystä. Elinkaariaiheinen tutkimuksellinen kemian opetus sopii perusopetukseen, mutta sitä voi soveltaa myös kaikille kouluasteille. Tämän lisensiaattitutkielman teoreettisen ongelma- analyysin havaintoja ja empiirisen kehittämisosan tutkimustuloksia voidaan käyttää kemian opetuksen suunnittelussa ja kemian opettajien koulutuksessa kestävän kehityksen aiheisiin liittyen.
  • Karimies, Ilmari (Helsingin yliopisto, 2013)
    Lisensiaattityöni tavoitteena on kuvata Lutherin todellisuuskäsitystä eli teologista kosmologiaa. Tämä tarkoittaa Lutherin käsitystä Jumalan olemuksesta, maailmankaikkeudesta ja ihmisen luonteesta sekä näitä ja niiden keskinäistä riippuvuutta Lutherin teologiassa. Tutkimushistorian osalta liityn työssä erityisesti Hunzingerin 1906 esittämään teesiin Lutherin kosmologian platonistisuudesta. Lähteinäni ovat Lutherin yliopistoluennot vuosilta 1513-1521: 1. Psalmiluento 1513-1515, Roomalaiskirjeen luento 1515-1516, Galatalaiskirjeen luento 1516-1517, Heprealaiskirjeen luento 1517-1518, Galatalaiskirjeen kommentaari 1519 ja 2. Psalmiluento 1519-1521. Ensimmäisessä pääluvussa käsittelen Lutherin käsitystä Jumalasta, mille on ominaista ajatus levon ja liikkeen yhdistymisestä Jumalan olemuksessa. Luther ilmaisee saman ajatuksen platonistisesti puhumalla Jumalasta korkeimpana hyvänä, joka ehtymättä ulottuu itsensä ulkopuolelle Sanassaan. Platonistisia piirteitä on myös käsityksessä Jumalasta valona, joka itse jumalallisen luonnon ykseydessä on käsittämätöntä ja tavoittamatonta, mutta joka murtautuu Kristuksessa ulos Isästä ja heijastuu koko luomakunnassa, jonka strukturoiva prinsiippi, alku, keskus ja päämäärä Kristus jumalallisena Valona ja Viisautena on. Lutherin tapa puhua Jumalasta pimeytensä sisältää kaksi aspektia: käsityksen Jumalasta käsittämättömänä ja kätkettynä. Käsittämättömyys koskee Jumalan olemusta, kätkettyys läsnäoloa luomakunnassa. Kuitenkin myös kätkettyyden taustalla on ontologien ajatus jumalallisesta luonnosta vastakohtien yhdistäjänä, millä on liittymäkohtia uusplatonistisvaikutteiseen mystiseen teologiaan. Myös Lutherin käsitys luodun todellisuuden luonteesta itsensä ulkopuolelle, Kristukseen, viittaavana merkkinä heijastaa platonistisia teemoja. Keskeistä Lutherin todellisuus-käsitykselle on luomakunnan jakaminen näkyvään ja näkymättömään maailmaan. Edellinen on katoava ja finiittinen, jälkimmäinen katoamaton ja infinitiittinen. Näkyvien ja näkymättömien objektien välillä vallitsee jyrkkä vastakohtaisuus. Platoninen perusmalli yhdistyy Lutherilla kuitenkin pelastushistoriaan: Näkymätön maailma on kirkko, johon luomisen ja vanhan liiton olemuksellisesti tyhjät merkit viittaavat. Taistelevassa kirkossa näkymätön todellisuus on läsnä sakramentaalisina merkkeinä vastakohtien alla. Eskatologisessa kirkkaudessa uskova partisipoi näkymättömään välittömällä tavalla. Todellisuus jakautuukin kronologisessa mielessä kolmeen vaiheeseen: näkyvään luomiseen, kirkkoon ja taivaalliseen kunniaan. Näiden kautta luodut kulkevat kohti välitöntä osallisuutta Jumalasta, aineellisuudesta kohti hengellisyyttä ja moneudesta kohti ykseyttä. Lutherin teologinen antropologia ilmentää samaa kolmiosaista struktuuria: Ruumis/aistit ja sielu/järki suuntautuvat näkyvään todellisuuteen, henki näkymättömään. Lihallisessa ihmisessä kolmas osa, Henki, on kuitenkin kuollut ja tyhjä. Uskon vuodatuksessa uskova tulee osalliseksi Kristuksesta jumalallisena valona, ja tämä tekee hänestä osan näkymätöntä todellisuutta. Infinittiset uskon kohteet tyydyttävät tällöin uskovan tahdon ja tekevät hänet osalliseksi Jumalasta itsensä lahjoittavana hyvänä. Tästä alkaa kuitenkin taistelu hengen ja lihan välillä, sillä jäljelle jääneet luonnolliset kyvyt eivät tavoita näkymättömiä uskonkohteita. Kristityn eksistenssi on siten analoginen kristologialle, jossa vastakohdat yhdistyvät Kristuksen persoonan kautta. Näin myös Lutherin ihmiskäsitys toistaa platonisen ja mystisen teologian teemoja etenkin suhteessa näkyvän ja näkymättömän eroon. Kääntyminen näkymättömiin ei kuitenkaan toteudu ihmisen luonnollisten kykyjen, vaan uskon välityksellä.
  • Mattsson, Anne (2012)
    Seela Sella ja selustansa on lisensiaatintutkimus, joka on paitsi biografia eli elämäkerta, myös esimerkkitapaus (”case study”) biografiagenressä. Se tavoittaa historiantutkimuksen keinoin ja elämänkaaripsykologian valossa henkilökuvaa. Elämänkaaritutkijat kiinnittävät huomiota kriiseihin tai siirtymävaiheisiin, jotka ovat tunnistettavissa ihmiselämässä yleisesti. Siksi tässä tutkimuksessa käytetään käsitettä elämänkaari, ei elämänkulku, joka taas suuntaa huomion ihmisen yksilöllisen polun moninaisuuteen. Psykohistorioitsija Erik H. Eriksonin teoria ihmiselämän kahdeksasta kriisistä toimii ajatuksellisena apuvälineenä, jonka avulla kohdennetaan analyysi paitsi kriiseihin tai siirtymiin myös perittyihin käyttäytymismalleihin Sellan elämässä. Seela Sellan elämäkerrassa pohditaan näyttelijän identiteettiä, sen muokkautumisprosessia ja ulottuvuuksia. Se on nykyaikainen elämäkerta, joka pureutuu tuoreiden naiselämäkertojen tapaan yksityiseen elämään julkisen roolin ja tehtävien ohella. Seela Sellan tapaus osoittaa, että naiset toteuttavat myös omia toiveitaan, tarpeitaan ja halujaan, eivätkä elä elämäänsä miesten kautta. Seela Sella on sekä tutkimuskohde että lähde. Häntä on haastateltu tähän tutkimukseen vuosina 2009–2012 monissa erilaisissa yhteyksissä ja tilanteissa tavoitteena kohteen ymmärtäminen, pikemmin kuin tietojen kerääminen. Monipuolinen kirjallinen lähdeaineisto on tutkimuksen tietopohja. Se muodostuu ennen kaikkea Sellan yksityiskokoelman henkilökohtaisista teksteistä, todistuksista ja lehtileikekokoelmista. Seela Sella ei ole kirjoittanut perinteistä päiväkirjaa, mutta kouluvuosista on talletettu tiheästi dokumentoitu Opintieni-muistikirja. Toinen yksittäinen tärkeä lähderyhmä ovat Seela Sellan äidin Hilpi Koskisen kirjoitukset. Ne ovat muutaman sivun pituisia muistelmatekstejä lapsuudesta, nuoruudesta, luottamustehtävistä ja hänen oman äitinsä elämästä. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, miten vahvasti Seela Sellan kotitausta vaikutti hänen päätökseensä ryhtyä näyttelijäksi jo varhain. Oliko hän päätöstä tehdessään 4-, 10- vai 11-vuotias, sillä ei ole merkitystä. Tärkeämpää ovat perheen yhteiset kokemukset ja toistuvat kertomukset siitä, miten Seela jo 5-vuotiaana lausui runoja ja tahtoi esiintyä. Seelan näyttelijäidentiteetti kasvoi vahvaksi siksi, että se muodostui varhain, ja siksi, että hänen äitinsä teki kaikkensa hänen uransa eteen. Tämä elämäkerta osoittaa case studyna, miten kiehtova ja monipuolinen väline elämäkerta on ihmiselämän valintojen ja mahdollisuuksien avaamisessa. Elämäkerta ei ole vanhentunut historiankirjoituksen muoto, se puolustaa paikkaansa vastustamattomasti edelleen, vuonna 2012, kaksituhatta vuotta elämäkerran isän, Plutarkhoksen ajasta.
  • Mattsson, Anne (2012)
    Seela Sella ja selustansa on lisensiaatintutkimus, joka on paitsi biografia eli elämäkerta, myös esimerkkitapaus (”case study”) biografiagenressä. Se tavoittaa historiantutkimuksen keinoin ja elämänkaaripsykologian valossa henkilökuvaa. Elämänkaaritutkijat kiinnittävät huomiota kriiseihin tai siirtymävaiheisiin, jotka ovat tunnistettavissa ihmiselämässä yleisesti. Siksi tässä tutkimuksessa käytetään käsitettä elämänkaari, ei elämänkulku, joka taas suuntaa huomion ihmisen yksilöllisen polun moninaisuuteen. Psykohistorioitsija Erik H. Eriksonin teoria ihmiselämän kahdeksasta kriisistä toimii ajatuksellisena apuvälineenä, jonka avulla kohdennetaan analyysi paitsi kriiseihin tai siirtymiin myös perittyihin käyttäytymismalleihin Sellan elämässä. Seela Sellan elämäkerrassa pohditaan näyttelijän identiteettiä, sen muokkautumisprosessia ja ulottuvuuksia. Se on nykyaikainen elämäkerta, joka pureutuu tuoreiden naiselämäkertojen tapaan yksityiseen elämään julkisen roolin ja tehtävien ohella. Seela Sellan tapaus osoittaa, että naiset toteuttavat myös omia toiveitaan, tarpeitaan ja halujaan, eivätkä elä elämäänsä miesten kautta. Seela Sella on sekä tutkimuskohde että lähde. Häntä on haastateltu tähän tutkimukseen vuosina 2009–2012 monissa erilaisissa yhteyksissä ja tilanteissa tavoitteena kohteen ymmärtäminen, pikemmin kuin tietojen kerääminen. Monipuolinen kirjallinen lähdeaineisto on tutkimuksen tietopohja. Se muodostuu ennen kaikkea Sellan yksityiskokoelman henkilökohtaisista teksteistä, todistuksista ja lehtileikekokoelmista. Seela Sella ei ole kirjoittanut perinteistä päiväkirjaa, mutta kouluvuosista on talletettu tiheästi dokumentoitu Opintieni-muistikirja. Toinen yksittäinen tärkeä lähderyhmä ovat Seela Sellan äidin Hilpi Koskisen kirjoitukset. Ne ovat muutaman sivun pituisia muistelmatekstejä lapsuudesta, nuoruudesta, luottamustehtävistä ja hänen oman äitinsä elämästä. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, miten vahvasti Seela Sellan kotitausta vaikutti hänen päätökseensä ryhtyä näyttelijäksi jo varhain. Oliko hän päätöstä tehdessään 4-, 10- vai 11-vuotias, sillä ei ole merkitystä. Tärkeämpää ovat perheen yhteiset kokemukset ja toistuvat kertomukset siitä, miten Seela jo 5-vuotiaana lausui runoja ja tahtoi esiintyä. Seelan näyttelijäidentiteetti kasvoi vahvaksi siksi, että se muodostui varhain, ja siksi, että hänen äitinsä teki kaikkensa hänen uransa eteen. Tämä elämäkerta osoittaa case studyna, miten kiehtova ja monipuolinen väline elämäkerta on ihmiselämän valintojen ja mahdollisuuksien avaamisessa. Elämäkerta ei ole vanhentunut historiankirjoituksen muoto, se puolustaa paikkaansa vastustamattomasti edelleen, vuonna 2012, kaksituhatta vuotta elämäkerran isän, Plutarkhoksen ajasta.
  • Tuovinen, Riikka (Helsingin yliopisto, 2012)
    Kuuluisa, edelleen avoin, invariantin aliavaruuden ongelma kysyy onko jokaisella rajoitetulla lineaarisella operaattorilla (separoituvassa, ääretönulotteisessa) Hilbertin avaruudessa olemassa ei-triviaalia invarianttia aliavaruutta. Erään lähestymistavan kyseisen ongelman ratkaisuun tarjoavat niin sanotut universaalit operaattorit. Nimittäin, positiivinen vastaus invariantin aliavaruuden ongelmaan on yhtäpitävää sen kanssa, että jonkin universaalin operaattorin kaikki minimaaliset invariantit aliavaruudet ovat yksiulotteisia. Nordgren et al. löysivät artikkelissaan Invertible composition operators on H^p (J. Funct. Anal. 73, 1987, 324--344) klassisessa Hardyn avaruudessa H^2 erään konkreettisen universaalin operaattorin, joka on hyperbolisen kompositio-operaattorin ja sen pistespektriin kuuluvalla luvulla kerrotun identiteettioperaattorin erotus. Näin invariantin aliavaruuden ongelma voitaisiin ratkaista selvittämällä hyperbolisen kompositio-operaattorin invarianttien aliavaruuksien muodostama hila Hardyn avaruudessa H^2 tarpeeksi hyvin. Lisensiaatintutkielmani on yksityiskohtainen selvitys edellä mainitun hyperbolisen kompositio-operaattorin avulla muodostetun operaattorin universaalisuudesta. Tähän tarvitaan laajaa matemaattista koneistoa liittyen mm. sisäfunktioihin (mukaan lukien yksikkökiekon Möbius-kuvaukset ja Blaschken tulot), interpoloiviin jonoihin, spektraali- ja operaattoriteoriaan sekä Rieszin kantoihin.
  • Rosberg, Eira (Helsingin yliopisto, 2012)
    This study examined the field of Finnish Environmental Impact Assessment procedures from years 2000-2008 in Finland. In addition two case studies of critical cases revealed insights into projects and their context. The theoretical background of the research included Popper s philosophy of three worlds: knowledge can be absolute, relative and symbolic. In addition the theory of values and process thinking was utilized. One of the most important findings was that Finnish Environmental Impact Assessment procedures display large regional variation. This variation was obvious in the amount and types of projects in different regions. Furthermore, the duration of procedures as well as the types of competent authorities statements showed regional variation. Variation in the competent authorities opinions indicates that the quality of procedures in Finland also had regional variation. The study also found the EIA process is inconsistent and has regional variation. The knowledge of some key EIA personnel expanded during the procedure, yet for some there can be a conflict in their environmental values. Some practices inhibited learning, which prevented deliberative planning practice and caused a quality risk to planning. Variation in the EIA process complicates the process predictability and can harm trust creation in the temporary project network which causes another quality risk to urban and regional planning. Environmental Impact Assessment procedure is a steering method for society. But it has not developed from a ´toolbox´ level to a systemic level to promote sustainable development in a region. The effects of environmental impact assessments on decision-making, such as land-use planning, environmental permits, the responsible developer s plans and municipal decision-making are guiding, at best. But worse, it can almost paralyze the decision-making process. The weak link between EIA in projects and other processes of urban and regional planning complicates the way in which procedures operate. To conclude, it is important to understand how EIA can better respond to its demands. Rather than following strict protocols, one should focus on the ultimate purpose of the procedure and how the procedure and its results may systemically advance sustainable development in the region. By applying similar protocols one can enhance sustainable development in other regional planning processes in our project-intensive society. Strengthening process and quality thinking does not mean that the procedure should be a mechanistic tool or a strict recipe for implementation. In urban and regional planning one needs communicative and methodical participation and context sensitivity. It is possible to strengthen the quality of planning in a changing context and in project networks, which are of limited duration and temporary organization.
  • Uimonen, Sirpa (Helsingin yliopisto, 2011)
    The purpose of this study was to find out whether food-related lifestyle guides and explains product evaluations, specifically, consumer perceptions and choice evaluations of five different food product categories: lettuce, mincemeat, savoury sauce, goat cheese, and pudding. The opinions of consumers who shop in neighbourhood stores were considered most valuable. This study applies means-end chain (MEC) theory, according to which products are seen as means by which consumers attain meaningful goals. The food-related lifestyle (FRL) instrument was created to study lifestyles that reflect these goals. Further, this research has adopted the view that the FRL functions as a script which guides consumer behaviour. Two research methods were used in this study. The first was the laddering interview, the primary aim of which was to gather information for formulating the questionnaire of the main study. The survey consisted of two separate questionnaires. The first was the FRL questionnaire modified for this study. The aim of the other questionnaire was to determine the choice criteria for buying five different categories of food products. Before these analyses could be made, several data modifications were made following MEC analysis procedures. Beside forming FRL dimensions by counting sum-scores from the FRL statements, factor analysis was run in order to elicit latent factors underlying the dimensions. The lifestyle factors found were adventurous, conscientious, enthusiastic, snacking, moderate, and uninvolved lifestyles. The association analyses were done separately for each choice of product as well as for each attribute-consequence linkage with a non-parametric Mann-Whitney U test. The testing variables were FRL dimensions and the FRL lifestyle factors. In addition, the relation between the attribute-consequence linkages and the demographic variables were analysed. Results from this study showed that the choice of product is sequential, so that consumers first categorize products into groups based on specific criteria like health or convenience. It was attested that the food-related lifestyles function as a script in food choice and that the FRL instrument can be used to predict consumer buying behaviour. Certain lifestyles were associated with the choice of each product category. The actual product choice within a product category then appeared to be a different matter. In addition, this study proposes a modification to the FRL instrument. The positive towards advertising FRL dimension was modified to examine many kinds of information search including the internet, TV, magazines, and other people. This new dimension, which was designated as being open to additional information, proved to be very robust and reliable in finding differences in consumer choice behaviour. Active additional information search was linked to adventurous and snacking food-related lifestyles. The results of this study support the previous knowledge that consumers expect to get many benefits simultaneously when they buy food products. This study brought detailed information about the benefits sought, the combination of benefits differing between products and between respondents. Household economy, pleasure and quality were emphasized with the choice of lettuce. Quality was the most significant benefit in choosing mincemeat, but health related benefits were often evaluated as well. The dominant benefits linked to savoury sauce were household economic benefits, expected pleasurable experiences, and a lift in self-respect. The choice of goat cheese appeared not to be an economic decision, self-respect, pleasure, and quality being included in the choice criteria. In choosing pudding, the respondents considered the well-being of family members, and indulged their family members or themselves.
  • Ojala, Heikki (Helsingin yliopisto, 2011)
    A single molecule is enough to initiate a biological function. Therefore methods to study single biomolecules are important. By measuring one biomolecule at a time it is possible to reveal the differences from molecule to molecule. Moreover, with these methods one can measure short-lived non-equilibrium states of the molecules. An optical tweezers instrument for single molecule experiments was modified to permit constant force experiments. The resulting force-clamp control was then used to measure enzymatic activity of the molecular motor lambda exonuclease at different temperatures. The force-clamp experiments were performed in a dumbbell geometry where two polystyrene spheres are connected by a DNA molecule. A single continuous wave laser source created the dual trap optical tweezers with one stationary and one steerable trap. Acousto-optic deflectors steered the trap according to a digital feedback control from a field programmable gate array. Using the feedback control, at 1.3±0.3 pN force, the lambda exonuclease reaction rate was measured to be 23±16 nt/s at 25±1°C and 54±15 nt/s at 37±1°C. The most important achievement in this thesis was the detected increase in the reaction rate of lambda exonuclease due to the increased temperature. Thus, the real-time force- clamp control opens up new possibilities to study the molecular machinery that generates forces and movements in living organisms.
  • Komulainen, Kati (Helsingin yliopisto, 2011)
    A small child s food allergy is a general chronic condition with many practical challenges. The purpose of this Licentiate thesis is to describe and clarify the estimates of the precautions that mothers of children of less than four years of age with food allergies take, as well as their experience of this burden and the quality of life of the family. The research material (N = 104) was collected in 2007 from public, private and third-sector sources. Highly educated mothers born in the 1980s with a good socio-economic station volunteered for the study. At the time of the research, the children were under four years of age and had been diagnosed with a food allergy. The mothers dealt with the food allergy by not allowing it into the diet. According to the results of the first portion of the publication (I), the child's food allergy is connected to the family s quality of life in terms of load experienced, allergy management, psychosocial welfare and the interaction between the family members. A good quality of life for the families is promoted by a realistic and positive attitude, an adequate supply of information, support from other individuals and general allergy knowledge. The lack of common sense of outsiders, defective specifications, lack of information, anaphylactic reactions and a severe food allergies were found to weaken the quality of life for the families. According to the results of the second portion of the publication (II), the degree of satisfaction with the care of the child's food allergies is manifested in the mothers feelings of control and quality of life. Dissatisfaction with the child's care leads to uncertainty and a decreased quality of life. According to the results, 57.7% of mothers experienced a delay in the beginning of care for their child's allergies. This experience of delay was connected to the experienced load (r = 0.343, p = 0.001). According to the results of the third portion of the publication (III), the child's food allergy was connected to the emotional load experienced by the mothers. The emotional load was connected to feelings of sorrow, to the fear of allergic reactions and to worry that the allergies would not improve. Cooking questions related to the child's health and nutrition, as well as the potential for the allergy to cause problems in the child s social life, were also noted. Mothers experienced the least worry with respect to whether or not the child would grow normally. The experienced load was connected to the emotionality of the child, sleep difficulties and stomach symptoms. Additionally, the age of allergy onset as well as the number of the foods required to be avoided were linked to the load experienced. Based on the results, the connection of the child's food allergy to the psychosocial welfare of the family in small children's families is important. Good care can be used to promote family quality of life and to prevent social withdrawal. Furthermore, reducing the experience of the load will be useful for helping mothers as well as for ensuring the family s welfare.
  • Laiho, Maija Sirkka (Helsingin yliopisto, 2011)
    The aged people in the target group of my study belong to generation, which has experienced the shift from agricultural society via industrial society up to the society which has been described as information society. They have grown up concurrently with the technological development, but during the recent years the technological development has accelerated. One can say that the older the target study group has come the more information technological skills they need to possess to be equal actors in our society. However, especially in case of aged people the learning and maintaining of skills in information technology has mainly been left dependent on their personal motivation. The purpose of this report is to study the use of computers in the life of the aged people. The report studies the will and ability of the aged people to learn the skill of using computers, and the new possibilities which this brings into their lives. The study questions are the following: 1) Why the aged people start to use computers? 2) How the aged people benefit information technology in their own life? 3) How computers have extended the environment of the aged people? 4) What kind of problems the aged people have experienced in use of computers? The research material consists of group interviews and individual interviews (total of 23 people). The interview material has been collected among the participants on information technology courses of the Senior University of Helsinki University during years 2004-2005. The research method used is theme interviewing. In addition, the material of opinions about information technology of people born in decades of 1920 and 1930, gathered as part of the Ikihyvä Päijät-Häme 2002 -research has been used. On basis of this research one can say that the aged people do have motivation to study the use of computers, although many interviewees commented that they also have met problems in use of computers. The motivation has grown also because the fear that without the skills to use computers they could drift into outsiders of the society, whereas instead as skilled computer users they felt to be equal citizens compared with the younger age groups, and that they can maintain their independence and autonomy. Especially, the independent use of banking routines over the Internet and use of emails seem to give them a position as modern actors. Many interview statements also underline that computers will bring both joy and benefit to the users. Studying the use of computers is a new and interesting hobby, which can fill the hole left in the life after leaving the working life. Using skills of text processing and processing of pictures one can, for example, record the traditional knowledge of the family and ancestry to the younger generations, and write articles or even books on the professional area of ones own. Single people emphasize that computers can even act as companionship substitutes. One can use Internet for virtual traveling, which provides a new dimension in use of computers. Internet can also be used to maintain family relationships, especially between grandparents and remote grandchildren. Typical problems in use of computers appeared to be that reaching the right professional helpdesk advisers of the service providers is difficult and requires lots of time and patience. However, the interviewees were not willing to give up their computers, because they had already used to these. Keywords: digital divide, aging, Internet, usability, motivation, information technology, information society.
  • Lindström-Stachon, Kerstin (2011)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Anorexi ses i Finland som en psykisk sjukdom med en psykopatologi, som bland andra innefattar rädsla för att bli fet. I min undersökning har jag fått fram tre huvudteman, som förutom andra bakomliggande omständigheter, bidragit till ett insjuknande. De handlar om anorexi som livsstil, bantning och viljan att leva sunt och äta rätt. Med den vaknande sexualiteten väcks intresset för det andra könet och för kroppens utseende i övrigt. I bakgrunden finns känslor av bl.a. ensamhet, ett sökande efter den egna personligheten, ångest och depression. Jag har byggt min studie på patienternas egna berättelser om sitt liv. Perspektivet är samhällsinriktat, och som analysmetod har jag använt mig av narrativet. Jag har lånat idéer både från Vilma Hänninens (1999), Gerhard Riemann och Fritz Schützes (1991) narrativa modeller, och rör mig mellan dem båda. Jag har i första hand intresserat mig för tiden före insjuknandet och de bakomliggande orsaker, som kan tänkas befrämja insjuknandet. Jag har speglat anorektikernas problematik i bl.a. Anthony Giddens (1997) och Zygmund Baumans (1999) teorier om det postmoderna samhället, och ser ätstörningar som en uttrycksform för dåligt befinnande. Samhällsklimatet har blivit hårdare och omsorgen om personer i omgivningen har glömts bort. Vi lever, enligt Giddens (1997), i en skenande värld, viket betyder att förändringarna påverkar existerande beteendemönster i större omfattning och på ett djupare plan än tidigare. Enligt Pennanen (2000) är målsättningen för ätstörningspatienter stressande, svåruppnådd och svårkontrollerbar. Mina informanter berättar om höga målsättningar, prestationskrav, dålig självkänsla och skam över sina kroppar. För att tillfriskna behövs stöd. Men det vikigaste är att personen själv vill bli frisk, och själv ta ansvar för sitt tillfrisknande. Sjukdomen är individuell. Varje person, upplever sin sjukdom personligt men anorektikerna har också många styrkor i sin sjukdom. Avainsanat – Nyckelord – Keywords ätstörningar, anorexi, bulimi
  • Kangas, Heli (2010)
    This thesis describes current and past n-in-one methods and presents three early experimental studies using mass spectrometry and the triple quadrupole instrument on the application of n-in-one in drug discovery. N-in-one strategy pools and mix samples in drug discovery prior to measurement or analysis. This allows the most promising compounds to be rapidly identified and then analysed. Nowadays properties of drugs are characterised earlier and in parallel with pharmacological efficacy. Studies presented here use in vitro methods as caco-2 cells and immobilized artificial membrane chromatography for drug absorption and lipophilicity measurements. The high sensitivity and selectivity of liquid chromatography mass spectrometry are especially important for new analytical methods using n-in-one. In the first study, the fragmentation patterns of ten nitrophenoxy benzoate compounds, serial homology, were characterised and the presence of the compounds was determined in a combinatorial library. The influence of one or two nitro substituents and the alkyl chain length of methyl to pentyl on collision-induced fragmentation was studied, and interesting structurefragmentation relationships were detected. Two nitro group compounds increased fragmentation compared to one nitro group, whereas less fragmentation was noted in molecules with a longer alkyl chain. The most abundant product ions were nitrophenoxy ions, which were also tested in the precursor ion screening of the combinatorial library. In the second study, the immobilized artificial membrane chromatographic method was transferred from ultraviolet detection to mass spectrometric analysis and a new method was developed. Mass spectra were scanned and the chromatographic retention of compounds was analysed using extract ion chromatograms. When changing detectors and buffers and including n-in-one in the method, the results showed good correlation. Finally, the results demonstrated that mass spectrometric detection with gradient elution can provide a rapid and convenient n-in-one method for ranking the lipophilic properties of several structurally diverse compounds simultaneously. In the final study, a new method was developed for caco-2 samples. Compounds were separated by liquid chromatography and quantified by selected reaction monitoring using mass spectrometry. This method was used for caco-2 samples, where absorption of ten chemically and physiologically different compounds was screened using both single and nin- one approaches. These three studies used mass spectrometry for compound identification, method transfer and quantitation in the area of mixture analysis. Different mass spectrometric scanning modes for the triple quadrupole instrument were used in each method. Early drug discovery with n-in-one is area where mass spectrometric analysis, its possibilities and proper use, is especially important.
  • Kemppainen, Mikko (Helsingin yliopisto, 2010)
    Tools known as maximal functions are frequently used in harmonic analysis when studying local behaviour of functions. Typically they measure the suprema of local averages of non-negative functions. It is essential that the size (more precisely, the L^p-norm) of the maximal function is comparable to the size of the original function. When dealing with families of operators between Banach spaces we are often forced to replace the uniform bound with the larger R-bound. Hence such a replacement is also needed in the maximal function for functions taking values in spaces of operators. More specifically, the suprema of norms of local averages (i.e. their uniform bound in the operator norm) has to be replaced by their R-bound. This procedure gives us the Rademacher maximal function, which was introduced by Hytönen, McIntosh and Portal in order to prove a certain vector-valued Carleson's embedding theorem. They noticed that the sizes of an operator-valued function and its Rademacher maximal function are comparable for many common range spaces, but not for all. Certain requirements on the type and cotype of the spaces involved are necessary for this comparability, henceforth referred to as the “RMF-property”. It was shown, that other objects and parameters appearing in the definition, such as the domain of functions and the exponent p of the norm, make no difference to this. After a short introduction to randomized norms and geometry in Banach spaces we study the Rademacher maximal function on Euclidean spaces. The requirements on the type and cotype are considered, providing examples of spaces without RMF. L^p-spaces are shown to have RMF not only for p greater or equal to 2 (when it is trivial) but also for 1 < p < 2. A dyadic version of Carleson's embedding theorem is proven for scalar- and operator-valued functions. As the analysis with dyadic cubes can be generalized to filtrations on sigma-finite measure spaces, we consider the Rademacher maximal function in this case as well. It turns out that the RMF-property is independent of the filtration and the underlying measure space and that it is enough to consider very simple ones known as Haar filtrations. Scalar- and operator-valued analogues of Carleson's embedding theorem are also provided. With the RMF-property proven independent of the underlying measure space, we can use probabilistic notions and formulate it for martingales. Following a similar result for UMD-spaces, a weak type inequality is shown to be (necessary and) sufficient for the RMF-property. The RMF-property is also studied using concave functions giving yet another proof of its independence from various parameters.
  • Patronen, Outi (Helsingin yliopisto, 2009)
    Tutkimus käsittelee Laatokan pohjoisrannalla Raja-Karjalassa kehittynyttä henkilönnimisysteemiä ja sen muuttumista. Tutkimusalue kattaa neljä pitäjää: Salmin, Suistamon, Suojärven ja Impilahden. Keskiössä ovat rajakarjalaisten 1900-luvulla tekemät sukunimenmuutokset. Aineisto koostuu 1 029 sukunimenmuutoksesta, jotka on tehty vuosina 1918 1959 Raja-Karjalassa ja rajakarjalaisten uudelleenasutusalueilla. Nimenmuutoksissa on otettu 1 029 uutta sukunimeä noin 700 ns. vanhan nimen tilalle, ja uuden sukunimen on saanut pari tuhatta rajakarjalaista. Vertailuaineistona on eri puolilla Suomea vuosina 1935 1936 tehtyjä sukunimenmuutoksia. Raja-Karjalan evankelis-luterilaisella väestöllä on ollut sukunimet jo 1700-luvulla mutta ortodokseille sukunimiä on alettu systemaattisesti merkitä henkikirjoihin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäisenä sukunimiä on ollut mm. kauppiailla, pitäjän mahtimiehillä ja ortodoksipapistolla; viimeisenä nimiä on merkitty yhteiskunnan alimpiin kerroksiin kuuluville. Rajakarjalainen sukunimistö koostuu sukunimistä, jotka kuuluvat mm. seuraaviin nimijärjestelmiin: ortodoksiväestön venäjänkielisistä patronyymeistä kehittyneet nimet (Ivanoff), ortodoksipapiston ja muiden kirkonpalvelijoiden nimet (Kasanski), talonpoikien ja tilattoman väestön lisänimistä kehittyneet sukunimet (Havanskoi) ja ristimänimipohjaiset rajakarjalaisten ortodoksitalonpoikien nimet (Patronen). Rajakarjalainen sukunimistö on hyvin omalaatuista. 1900-luvun alun Raja-Karjalassa sukunimien suomalaistaminen tarkoitti lähinnä ortodoksiväestön sukunimenmuutoksia. Vuonna 1930 järjestetyn karjalaisten joukkonimenmuuton tavoitteena oli, että kaikilla alueen asukkailla olisi suomalainen sukunimi. Hankkeessa olivat mukana tai sitä tukivat muun muassa Suomalaisuuden liitto, Karjalan Sivistysseura, rajakarjalainen oppineisto (opettajat, papit) ja Suomen ortodoksinen kirkko. Nimenmuutoksia tehtiin satamäärin myös vuosina 1935 1936. Rajakarjalaisten kaikkina aikoina muuttamat nimet ovat pääasiassa venäjän-, karjalan- ja suomenkielisiä, ja uudet eli otetut nimet ovat suomenkielisiä. Uusia nimiä rajakarjalaiset nimenmuuttajat saivat Karjalan Sivistysseuran ja Suomalaisuuden liiton julkaisemista sukunimioppaista. Nimiä voitiin myös muodostaa vanhaa nimeä muokkaamalla. Suurin osa rajakarjalaisten uusista nimistä eroaa dramaattisesti niistä sukunimistä, joita Raja-Karjalassa on aiemmin käytetty: suurin osa uusista nimistä on leksikaalisesti kaksiosaisia luontoaiheisia nimiä ja la-loppuisia nimiä. Vuoden 1939 jälkeen rajakarjalaiset ovat muuttaneet sukunimiään mm. nimien saaman ei- toivotun huomion ja erilaisten vaikeuksien vuoksi; nimien suomalaistaminen on ollut vain yksi syy, ja kaikkia nimenmuutosten syitä on mahdoton jälkikäteen selvittää.
  • Majanen , Merja Maria (Helsingin yliopisto, 2009)
    Keskeisin tuomarin asemaa koskeva valtiosääntöoikeudellinen periaate on tuomiovallan riippumattomuuden periaate PL 3 §:n 3 momentissa. Tuomarin riippumattomuudella tavoitellaan erityisesti päätöksenteon riippumattomuutta nimenomaan yksilöiden ja yhteisöjen oikeusturvan takaamiseksi. Riippumattomuusvaatimuksen on todettu kattavan erityisesti yksittäisiin lainkäyttöasioihin puuttumisen ja normien tulkinnan. Tuomiovallan riippumattomuuden periaate valtiosääntöperiaatteena suojaa toisaalta tuomioistuinten ratkaisutoimintaa suhteessa toimeenpano- ja lainsäädäntövaltaan, mutta vastaavasti asettaa rajoituksia myös tuomiovallan puuttumiselle lainsäädäntö- ja hallintotehtäviin. Tuomiovallan riippumattomuus on periaatteena melko abstrakti; samoin kuin sitä koskeva perussäännös PL 3 §:n 3 momentissa, mutta periaatetta täsmentävät erityisesti PL 21 §:ssä säädetty perusoikeus sekä useat PL 9 luvun säännökset (PL 98–103 §). Tuomioistuinten riippumattomuus on liitettävissä erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksiin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja niitä koskevaan tulkintakäytäntöön. Kysymys on tällöin erityisesti luottamuksesta tuomioistuinten puolueettomuuteen eikä merkitystä ole annettu esimerkiksi vallanjaon periaatteelle sinänsä. YK:n ihmisoikeuskomitea on myös todennut, että riippumattomuuden vaatimus on pakottava. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan PL 3 §:n 3 momenttia koskevissa tulkintakannanotoissa on todettu, että riippumattomuuden kannalta ongelmallista oli mm. veroviranomaisen mahdollisuus korvata tuomioistuimen ratkaisu omalla päätöksellään ja siten välillisesti muuttaa tuomioistuimen ratkaisua. Toisaalta PL 3 §:n kanssa ristiriidassa oli sääntely, jossa viranomaisen toimivallassa oli päättää, onko ylemmän oikeusasteen myöhemmällä ratkaisulla prejudikaattiarvoa suhteessa alemman tuomioistuimen päätökseen. Tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta ei ole asianmukaista myöskään määritellä tuomioistuimelle menettelyllisiä vaatimuksia tai rajoituksia, jotka puuttuisivat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiin. Myös tuomarin asemaa turvaavat muut perustuslaintasoiset järjestelyt (tuomarin erityistä virassapysymisoikeutta koskeva säännös PL 103 §:ssä ja erityinen nimittämisjärjestelmä PL 58 §:ssä ja 102 §:ssä) johtuvat ennen muuta tuomiovallan riippumattomuuden periaatteesta. Tuomarin asema virkamiehenä on muita virkamiehiä turvatumpi PL 103 §:n säännöksen johdosta ja virkasuhteen pysyvyyden vaatimuksella voidaan perustella myös tuomareita koskevia virkamiesoikeudellisia erityisjärjestelyitä. Yksittäinen tuomari on tuomitsemistehtävässään riippumaton myös päällikkötuomarista. Häneen voidaan kuitenkin kohdistaa työnjohdollisia toimenpiteitä. Riippumattomuus ei myöskään suojaa tuomarin henkilökohtaisia näkemyksiä viranhoidon vaatimuksista esimerkiksi virkatehtävien toimittamisen tapaa, järjestystä ja niihin käytettävää aikaa koskevissa kysymyksissä. Valtion virkamieslakiin (750/1994) tulossa olevan muutoksen jälkeen (HE 33/2008 vp.) tuomarille voitaisiin antaa myös virkamieslain 24 §:n mukainen kirjallinen varoitus. Varoituksen antaminen ei kuitenkaan voi perustua näkemyseroihin laintulkinnasta vaan että sen perusteena tulee olla yksinomaan virkavelvollisuuksien laiminlyöminen tai muu niiden vastainen toiminta. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Valtiosääntöoikeus, virkamiesoikeus, perustuslaki, valtion virkamieslaki, tuomioistuinlaitos, tuomioistuimet, tuomarit, riippumattomuus, virassapysymisoikeus Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information