Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta

 

Uusimmat julkaisut

  • Raisio, Juha (Helsingin yliopisto, 2016)
    The phenology and flowering of the pedunculate oak (Quercus robur L.) in Southern Finland was monitored during 1999-2006, in the Framnäs and Lenholm oak forests, which are mixed with hazels, birches, aspens, rowans, lindens, junipers, spruces, pines. Both stands are about 20 ha and located by the northern limit of natural distribution of oaks. The distance between the groves is about 60 km. A long-term pasture of about 150 years, on both islands has reduced the oak stands, however in recent decades selective cuttings have been made to help the oaks. In the south-western coastal areas degree days ranged from 1405,7 to 1737,7 d.d. in 1999-2006, indicating higher cumulating heat sums than on average over the normal period for the years 1981-2000. A total of 20 oaks × 3 branches /each tree sits in both stands, which equals 120 branches that were surveyed. The cork oak flowering model was modified to common oaks. Phases: 0-7 in male flowering were specified: from the dormant period (0) to swelling of the buds, from the onset of flowering to withering of the inflorescences (6). During the female flowering similar phases were found - from the rest period of apex buds (0) to the development of auxiliary buds on same year shoots. Further from the onset of first tiny female flowers to the withering of stigmas on the latest ones (6). The common oak flowering model was accurate enough and easy to apply in the survey. Male flowering began in 1999-2006 between 17th May and 6th June. Anthesis followed a few days later, when most of the staminate inflorescences had ripened. The catkins in the full length turned from green to bright yellow just before pollen release. Ripening was equal to phase 5 in the model of staminate flowering. Onset of the first female flowers began when the phase for stamens was about 3-4. Pollen receptivity of the first glossy reddish stigmas began when male flowering was about 5-5,5. The peak for female flowering took place a few days later than the anthesis, indicating protandry in common oak flowering. The period from pollination to fertilization is still a competition sequence for the pollen tubes. The stigmas, the developing female flower organs in gynoecium and the pollen tube cell tissue interact at the cell level. The self-incompatibility system acts on preventing selfing. Hence the loss of female flowers is huge, in some trees and in some years about 50% of the flowers fall down by the time of fertilization. Only 0-7,5% of the female flowers of the peak blossom period developed into acorns, which was less than in many other investigations. The suitable period for the common oak reproduction is very limited in the northernmost parts of its natural distribution. If the onset of the male flowering was delayed to early June, the number of female flowers was consequently low (years 1999, 2003, 2005). The detected linear regression is a topic for further studies. It remains unclear in this current scrutiny how the regulatory process acts on limiting the seed set and preventing extra ecological costs of any failing reproduction. In 2004-2006 a new potential pest, the black-dotted groundling, Stenolechia gemmella L. attacked the common oaks in many parts of Southern Finland. The moth larvae hollowed out new, same year shoots by length of few centimeters. Slightly afterwards shoots with their leaves and flowers turned brown. In July 2005 hundreds of withering shoots appeared in large oak crowns and of the monitored 1500 shoots in Framnäs 249 were infested by the moth larvae. Larvae and pupae are present in shoots in July, the adults emerge later in August or September.
  • Salo (os. Muurinen), Kirsti (Helsingin yliopisto, 2016)
    Työnteko on leimannut edellisten sukupolvien elämää. Suomen koululaitoksen kehittäjät pitivät tärkeänä lasten oppimista kokemalla ja tekemällä kuten puutarhaviljelyn kautta. 1900-luvun alussa sai USA:ssa alkunsa maatalouskerhotoiminta, kun haluttiin opastaa lapsia ja nuoria arvostamaan maatalousammatteja. 4H-toiminta tuli tunnetuksi myös Suomessa ja Maatalouskerholiitto perustettiin 1928. Koulun puutarhatoiminta ja oppiminen ulkona ovat ajaton mahdollisuus laajentaa oppimisympäristöä ja kokemuksellista oppimista. Tässä tutkielmassa tutkittiin koulun puutarhatoimintaa ja järjestötoimijan osuutta sen järjestämisessä osana nykykoulun opetusta. Koulun lähiympäristö, koulupiha ja -puutarha pyrittiin ottamaan tehokkaaksi ympäristökasvatuksen oppimisympäristöksi. Tutkimus kohdistui paikallisen yhteistyön myötä kouluarjessa avautuvaan tekemällä ja kokemalla oppimiseen opettajanäkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä olivat: Mikä sai aikaan järjestötoimijan aloitteen ulkona oppimisen kehitystyöhön? Millaisena opettajat kokivat puutarhatoiminnan koulun arjessa? Mikä estää ja edistää oppimista ulkona ja kasvimaatoimintaa koulun opetussuunnitelmaa toteutettaessa? Tutkimusaineisto on kerätty Vihdin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajan aloitteesta syntyneissä Ikivihreän ympäristökasvatuksen toimintamallin (Vihdin malli) kehittämishankkeissa vuosina 2003 2010, jolloin kouluille perustettiin omat kasvimaat, luotiin yhteyksiä lähimaatiloille ja käytettiin metsää ja vesistöjä oppimisympäristöinä. Mukana eri toiminnoissa oli kaikkiaan 16 erikokoista koulua, kyläkouluista (32 96 oppilasta, 1 6 lk) suuriin yhtenäiskouluihin (370 583 oppilasta, 1 9 lk). Haastattelut ja kyselyaineisto on analysoitu käsitekarttamenetelmällä CmapTools -ohjelmalla. Aineistosta nousee tärkeimpänä perusteena järjestötoimijan aloitteelle uudenlaisen tekemällä ja kokemalla oppimisen kulttuurin mahdollistaminen. Opettajat kokivat oppimisen puutarhassa mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi vastapainoksi tavanomaiselle luokkatyöskentelylle. Ruuan alkuperän ja luonnon kiertokulun yhteys sekä työnteon merkitys korostui. Suurimmiksi esteiksi puutarhatoiminnalle opettajat mainitsivat ajan ja resurssien puutteen, tiedonkulun estymisen ja suhtautumisen lisätyöksi koettuun toimintaan. Koulun koko ei ollut este oppimiselle ulkona. Pienemmissä kouluissa koko koulu osallistui, suuremmissa oli yhteistyötä rinnakkaisluokkien kesken. Yhteistyötä sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa että koulun sisällä pidettiin merkittävänä toimintaa edistävänä tekijänä.
  • Birge, Traci (Helsingin yliopisto, 2015)
    ABSTRACT Traditional rural biotopes are high nature value (HNV) farmlands that include grazed forests, woodlands, and semi-natural meadows formed through traditional agricultural practices. Agricultural intensification and associated changes in demographics and land use have resulted in a decline in traditional rural biotopes throughout Europe. Despite the downward trend, some farmers still do manage traditional rural biotopes. Literature in farmer behavior variously suggests that agency and structural factors determine farmer decision-making and conservation behavior, and that farmers engage in farming styles according to their own values. The objectives of this research are to 1) understand what motivates farmers and landowners to manage traditional rural biotopes, 2) test whether managers differ in motivation, knowledge or structural factors according to whether the traditional rural biotopes are used in the farming system or managed separately from it as conservation sites or landscape elements, and 3) explore conservation tools and frameworks that might be used to improve policy and agri-extension services for conservation and management of traditional rural biotopes. The purpose of this thesis is to provide support to traditional rural biotope conservation in agriculture by furthering knowledge about manager behavior and motivations and to add to the literature on farmer conservation behavior more broadly with management of traditional rural biotopes as a focus for understanding farmer conservation related decision-making. The thesis is based on a two-part study in which research was carried out via postal questionnaires and interviews with farmers in Raasepori Municipality, on the southern coast of Finland. In the first part of the study, I sent postal questionnaires to all farms in Raasepori to identify farms with managed traditional rural biotopes. I asked farmers about activities on their farms to determine whether farmers managing traditional rural biotopes differed from other farmers according to nature-based activities or entrepreneurship and to determine whether non-agricultural activities take place on traditional rural biotopes. I considered the results in the context of existing extension services and agri-environmental schemes and explored how holistic conservation tools and approaches, including adaptive management, and social-ecological systems could be used to improve services for farmers engaged in TRB management. In the second part of the study, I conducted in-depth semi-structured interviews with TRB managers to determine whether sites were managed as part of the farming system or apart from it, motivations for managing traditional rural biotopes, interest and knowledge of conservation of traditional rural biotopes and experiences with extension and inspection services. I tested whether managers who used traditional rural biotopes in their farming system differed from those who did not and examined farmer engagement in traditional rural biotope management according to two sociological theories used in studying farmer behavior: theory of planned behavior and farming styles. I also compare summary findings of management activities to an inventory carried out by Pykälä and Bonn (2000) and present evidence of non-agricultural direct-use benefits (direct use ecosystem services) provided by traditional rural biotopes. Results indicate that farmers mainly manage traditional rural biotopes for intrinsic values, especially of open landscape, and are less motivated by extrinsic values such as fodder production or collecting special agri-environmental subsidies. Farmers with managed traditional rural biotopes are more likely to engage in entrepreneurship activities that bring the public to their farms or result in branding of their products. Findings support the theory of planned behavior insofar as agency and personal values are important to decision-making. Managers of traditional rural biotopes do not form a distinct farming style, but a group of farmers was identified whose farming system is based on managing traditional rural biotopes and direct sale of the traditional rural biotope products, was identified as a distinct farming style. We called it TRB entrepreneurship . Implications of the findings for extension services and policy development are that farmers and landowners engaged in management should be viewed as partners in conservation and that adaptive management and understanding of manager heterogeneity should be used to develop and target extension services and conservation strategies.
  • Napola, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tutkimuksessa selvitettiin kuusen itä- ja keskieurooppalaisten alkuperien menestymistä ja käyttömahdollisuuksia metsänviljelyssä Etelä-Suomessa. Tutkimuksen pääaineiston muodostivat 32 kuusen alkuperäkoetta, jotka Metsäntutkimuslaitos on perustanut vuosina 1959 87, sekä viisi muuta koeviljelystä, joissa on mukana ulkomaisia alkuperiä. Pääaineiston koeviljelykset sisältävät 149 ulkomaista alkuperää 16 maantieteelliseltä lähtöisyysalueelta. Alkuperät ryhmiteltiin alankoaineistoon (Baltia, Länsi-Venäjä, Valko-Venäjä ja Koillis-Puola) sekä vuoristoaineistoon (muiden muassa Böhmerwald, Sudeetit-Beskidit, Tatra ja Karpaatit). Kokeiden ikä oli mitattaessa 15 40 kasvukautta (keskimäärin 25 kasvukautta) istutuksesta. Eri koeviljelyksistä saadut tulokset muutettiin yhteismitallisiksi suhteuttamalla ne suomalaisten vertailuerien keskiarvoon. Tarkasteltuja kasvu- ja laatutunnuksia olivat pituus, rinnankorkeusläpimitta, rungon keskitilavuus ja puuston tilavuus sekä elävyys, poikaoksat ja korot. Korolla tarkoitetaan rungon kuoren halkeamaa tai muuta vaurioita, jossa on mustaa sienikasvustoa. Siemenen siirtomatkan eli leveys- ja pituusastesiirron sekä koepaikan lämpösumman vaikutusta elävyyteen, kasvuun ja rungon laatuun tutkittiin alankoaineistossa lineaarisen sekamallin avulla. Selitysasteet jäivät alhaisiksi. Korkein selitysaste oli poikaoksapuiden osuutta selittävällä mallilla, 38,7 prosenttia. Alankoaineistossa suhteellinen elävyys oli keskimäärin 97 prosenttia suomalaisten vertailuerien keskiarvosta (= 100) ja suhteellinen runkotilavuus 113 prosenttia. Koropuiden suhteellinen osuus oli alankoaineistossa 103 prosenttia ja poikaoksapuiden suhteellinen osuus 90 prosenttia. Käyttökelpoisin lähtöisyysalue metsänviljelyn kannalta on Viro. Virolaisia kuusialkuperiä voidaan viljellä Etelä-Suomessa alueilla, joiden lämpösumma on yli 1250 d.d. Länsi-Venäjän alkuperiä (Pihkova ja Novgorod) voidaan toistaiseksi suositella käytettäväksi vain etelärannikolla, koska sisämaassa ei ole näillä alkuperillä perustettuja koeviljelyksiä. Latvialaiset alkuperät menestyvät hyvin etelärannikolla ja paikoin sisämaassa, mutta niiden kasvatukseen liittyy kohonnut korovaurioiden riski. Valko-Venäjän ja Koillis-Puolan alkuperät ovat nopeakasvuisia, mutta korojen yleisyyden vuoksi niitä ei voida suositella käytettäväksi Suomessa. Keski-Euroopan vuoristoalkuperistä parhaiten menestyvät Böhmerwaldin, Tatran ja Karpaattien alkuperät. Näitäkään alkuperiä ei kuitenkaan voida suositella käytettäväksi Suomessa niiden kasvatukseen liittyvien riskien takia. Tutkimus vahvistaa oikeaksi nykyisen suosituksen, jonka mukaan Viron alkuperiä voidaan viljellä Suomessa Salpausselän eteläpuolella.
  • Uimonen, Sirpa (Helsingin yliopisto, 2011)
    The purpose of this study was to find out whether food-related lifestyle guides and explains product evaluations, specifically, consumer perceptions and choice evaluations of five different food product categories: lettuce, mincemeat, savoury sauce, goat cheese, and pudding. The opinions of consumers who shop in neighbourhood stores were considered most valuable. This study applies means-end chain (MEC) theory, according to which products are seen as means by which consumers attain meaningful goals. The food-related lifestyle (FRL) instrument was created to study lifestyles that reflect these goals. Further, this research has adopted the view that the FRL functions as a script which guides consumer behaviour. Two research methods were used in this study. The first was the laddering interview, the primary aim of which was to gather information for formulating the questionnaire of the main study. The survey consisted of two separate questionnaires. The first was the FRL questionnaire modified for this study. The aim of the other questionnaire was to determine the choice criteria for buying five different categories of food products. Before these analyses could be made, several data modifications were made following MEC analysis procedures. Beside forming FRL dimensions by counting sum-scores from the FRL statements, factor analysis was run in order to elicit latent factors underlying the dimensions. The lifestyle factors found were adventurous, conscientious, enthusiastic, snacking, moderate, and uninvolved lifestyles. The association analyses were done separately for each choice of product as well as for each attribute-consequence linkage with a non-parametric Mann-Whitney U test. The testing variables were FRL dimensions and the FRL lifestyle factors. In addition, the relation between the attribute-consequence linkages and the demographic variables were analysed. Results from this study showed that the choice of product is sequential, so that consumers first categorize products into groups based on specific criteria like health or convenience. It was attested that the food-related lifestyles function as a script in food choice and that the FRL instrument can be used to predict consumer buying behaviour. Certain lifestyles were associated with the choice of each product category. The actual product choice within a product category then appeared to be a different matter. In addition, this study proposes a modification to the FRL instrument. The positive towards advertising FRL dimension was modified to examine many kinds of information search including the internet, TV, magazines, and other people. This new dimension, which was designated as being open to additional information, proved to be very robust and reliable in finding differences in consumer choice behaviour. Active additional information search was linked to adventurous and snacking food-related lifestyles. The results of this study support the previous knowledge that consumers expect to get many benefits simultaneously when they buy food products. This study brought detailed information about the benefits sought, the combination of benefits differing between products and between respondents. Household economy, pleasure and quality were emphasized with the choice of lettuce. Quality was the most significant benefit in choosing mincemeat, but health related benefits were often evaluated as well. The dominant benefits linked to savoury sauce were household economic benefits, expected pleasurable experiences, and a lift in self-respect. The choice of goat cheese appeared not to be an economic decision, self-respect, pleasure, and quality being included in the choice criteria. In choosing pudding, the respondents considered the well-being of family members, and indulged their family members or themselves.
  • Heikkilä, Mari (Helsingin yliopisto, 2007)
    Äidinmaidon kemiallista koostumusta on viime vuosikymmeninä tutkittu innokkaasti. Siitä on löydetty satoja uusia yhdisteitä, jotka tuhoavat bakteereita ja viruksia tai edistävät vauvan suoliston toimintaa. Mikrobiologinen tutkimus sen sijaan on rajoittunut yksinomaan haitallisten ja tautia aiheuttavien bakteerien ja virusten seulomiseen. Ihmismaidon luontaista bakteerikoostumusta ei ole ennen tätä tutkimusta juurikaan selvitetty. Osittain tämä johtuu pitkään vallalla olleesta käsityksestä, jonka mukaan äidinmaito on steriiliä. Vaikka maitonäytteissä on hyvin yleisesti, ja toisinaan erittäin runsaasti, harmittomia normaalibakteereita, niitä ei ole pidetty kiinnostavina. Tämän lisensiaattityön ensimmäinen osa sisältää kirjallisuuskatsauksen, jossa käsitellään imetyksen anatomiaa ja fysiologiaa, äidinmaidon kemiallista ja mikrobiologista koostumusta, rintatulehdusta, suolistobakteeriston kehittymistä ja bakteriosiineja. Toisessa osassa kerrotaan tulokset lisensiaattityön kokeellisesta osasta, jossa selvitettiin terveiden äitien rintamaidon normaalibakteeriston lajikoostumusta, sekä niiden kykyä tuottaa antimikrobisia yhdisteitä taudinaiheuttajia vastaan. Kokeellisen osan tulokset osoittavat, että äidinmaidon mukana vauva saa merkittävän määrän normaalibakteereita. Mediaani-bakteeripitoisuus maitonäytteissä oli noin 600 pesäkettä muodostavaa yksikköä millilitrassa. Satunnaisotannalla 40:stä äidinmaitonäytteestä eristetyistä 509:stä anaerobisesti kasvaneesta bakteeri-isolaatista yli puolet oli stafylokokkeja, ja lähes kolmannes streptokokkeja. Yleisimmät lajit olivat tyypillinen ihobakteeri Staphylococcus epidermidis sekä suubakteerit Streptococcus salivarius ja Streptococcus mitis. Viidestä näytteestä löytyi maitohappobakteereita, Lactobacillus-, Lactococcus- ja Leuconostoc-sukuisia lajeja, sekä kolmesta näytteestä enterokokkeja. Keskeisin uusin löydös tässä tutkimuksessa on, että äidinmaidossa esiintyy yleisesti Staphylococcus aureus-, Listeria innocua- ja Micrococcus luteus -bakteerien kasvua estäviä normaalibakteereita. Staph. aureus on yleisin rintatulehdusbakteeri, joka voi aiheuttaa vakavia tulehduksia vastasyntyneillä. Noin 90 prosentissa näytteistä esiintyi Staph. aureus -bakteerin kasvua hillitseviä, ja noin 40 prosentissa selvästi estäviä pesäkkeitä. Äidinmaidosta eristetyistä Staph. epidermidis -kannoista viidennes ja Str. salivarius -kannoista puolet, sekä maitohappobakteereista ja enterokokeista kaikki estivät tai hillitsivät Staph. aureus -bakteerin kasvua. Jatkotutkimuksissa (n = 141) L. innocua-, Staph. aureus- ja M. luteus-bakteerien kasvua estäviä pesäkkeitä löytyi 33, 41 ja 11 prosentista näytteitä. Lisäksi kahden eristetyn Lactococcus lactis -maitohappobakteerikannan osoitettiin tuottavan bakteereita tappavaa nisiini-bakteriosiinia, jota käytetään myös elintarvikkeiden lisäaineena. Tutkimuksen perusteella jatkossa kannattaisi jatkossa ottaa selvää siitä, miten äidinmaidon bakteerit vaikuttavat vauvan suolistomikrobiston ja puolustusjärjestelmän kehittymiseen ja suojaavatko ne mahdollisesti imettävää äitiä rintatulehduksilta.
  • Tall, Anna (University of Helsinki, 2007)
    Julkaisuja / Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos
  • Harmanen, Heikki (University of Helsinki, 2007)
    Julkaisuja / Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos