Valtiotieteellinen tiedekunta

 

Uusimmat julkaisut

  • Boldt, Georg (2014)
    Denna avhandling behandlar medborgardelaktighet i offentliga beslutsprocesser och framförallt de faktorer som måste uppfyllas för att deltagandet skall upplevas som meningsfullt. Avhandlingen är utförd som en fallstudie i Helsingfors stads Ungdomscentrals pilotprojekt i deltagande budgetering. Under våren och hösten 2013 deltog ungdomar i sydöstra Helsingfors i en process kallad KrutBudget, genom vilken ungdomarna själva fick besluta om hur en del av Ungdomscentralens budget skulle användas. Avhandlingens teoretiska utgångspunkter kretsar således kring ungdomsforskning, deltagande demokrati och deltagande budgetering. Mycket av det som skrivits om medborgardelaktighet fokuserar på de strukturella faktorerna för delaktighet medan ungdomsforskningen understryker behovet av att höra unga i beslutsfattande och utforma ungdomsanpassade metoder för demokratiskt deltagande. Avhandlingens huvudsakliga forskningsintressen är huruvida ungdomarna som deltog i KrutBudget upplevde sitt deltagande som meningsfullt, ifall processen ökade lokaldemokratin och hur den idealtyp av deltagande processer som växer fram genom referenslitteraturen uppfylldes i praktiken. Forskningen har utförts som en etnografisk fallstudie och materialet består huvudsakligen av fältanteckningar, gruppintervjuer med ungdomar som deltog i KrutBudget samt myndighetsdokument. Genom en triangulering av dessa data presenteras en bild av hur den deltagande budgeteringen genomförts och hur deltagarna i processen upplevt sin roll i den. De deltagande ungdomarnas glädje över att deras åsikter tas på allvar och att de får en möjlighet att påverka i sitt område är påtagbar. Men av undersökningen framkommer även att genomförandet av KrutBudget hade ett flertal brister. Urvalet, metoderna och tidspressen påtalas och analyseras utgående från ungdomarnas kommentarer och processens ungdomsanpassade format ifrågasätts. Avhandlingens resultat visar att samma förutsättningar för meningsfullt deltagande som har lyfts fram i samband med forskning om vuxnas medborgardelaktighet även är relevanta i samband med ungdomsdelaktighet. Däremot ökar behovet av att utveckla metoder som inte kräver förkunskaper då man genomför deltagande processer med ungdomar.
  • Mattsson, Anne (2012)
    Seela Sella ja selustansa on lisensiaatintutkimus, joka on paitsi biografia eli elämäkerta, myös esimerkkitapaus (”case study”) biografiagenressä. Se tavoittaa historiantutkimuksen keinoin ja elämänkaaripsykologian valossa henkilökuvaa. Elämänkaaritutkijat kiinnittävät huomiota kriiseihin tai siirtymävaiheisiin, jotka ovat tunnistettavissa ihmiselämässä yleisesti. Siksi tässä tutkimuksessa käytetään käsitettä elämänkaari, ei elämänkulku, joka taas suuntaa huomion ihmisen yksilöllisen polun moninaisuuteen. Psykohistorioitsija Erik H. Eriksonin teoria ihmiselämän kahdeksasta kriisistä toimii ajatuksellisena apuvälineenä, jonka avulla kohdennetaan analyysi paitsi kriiseihin tai siirtymiin myös perittyihin käyttäytymismalleihin Sellan elämässä. Seela Sellan elämäkerrassa pohditaan näyttelijän identiteettiä, sen muokkautumisprosessia ja ulottuvuuksia. Se on nykyaikainen elämäkerta, joka pureutuu tuoreiden naiselämäkertojen tapaan yksityiseen elämään julkisen roolin ja tehtävien ohella. Seela Sellan tapaus osoittaa, että naiset toteuttavat myös omia toiveitaan, tarpeitaan ja halujaan, eivätkä elä elämäänsä miesten kautta. Seela Sella on sekä tutkimuskohde että lähde. Häntä on haastateltu tähän tutkimukseen vuosina 2009–2012 monissa erilaisissa yhteyksissä ja tilanteissa tavoitteena kohteen ymmärtäminen, pikemmin kuin tietojen kerääminen. Monipuolinen kirjallinen lähdeaineisto on tutkimuksen tietopohja. Se muodostuu ennen kaikkea Sellan yksityiskokoelman henkilökohtaisista teksteistä, todistuksista ja lehtileikekokoelmista. Seela Sella ei ole kirjoittanut perinteistä päiväkirjaa, mutta kouluvuosista on talletettu tiheästi dokumentoitu Opintieni-muistikirja. Toinen yksittäinen tärkeä lähderyhmä ovat Seela Sellan äidin Hilpi Koskisen kirjoitukset. Ne ovat muutaman sivun pituisia muistelmatekstejä lapsuudesta, nuoruudesta, luottamustehtävistä ja hänen oman äitinsä elämästä. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, miten vahvasti Seela Sellan kotitausta vaikutti hänen päätökseensä ryhtyä näyttelijäksi jo varhain. Oliko hän päätöstä tehdessään 4-, 10- vai 11-vuotias, sillä ei ole merkitystä. Tärkeämpää ovat perheen yhteiset kokemukset ja toistuvat kertomukset siitä, miten Seela jo 5-vuotiaana lausui runoja ja tahtoi esiintyä. Seelan näyttelijäidentiteetti kasvoi vahvaksi siksi, että se muodostui varhain, ja siksi, että hänen äitinsä teki kaikkensa hänen uransa eteen. Tämä elämäkerta osoittaa case studyna, miten kiehtova ja monipuolinen väline elämäkerta on ihmiselämän valintojen ja mahdollisuuksien avaamisessa. Elämäkerta ei ole vanhentunut historiankirjoituksen muoto, se puolustaa paikkaansa vastustamattomasti edelleen, vuonna 2012, kaksituhatta vuotta elämäkerran isän, Plutarkhoksen ajasta.
  • Laiho, Maija Sirkka (Helsingin yliopisto, 2011)
    Tutkimukseni kohteena olevat ikäihmiset kuuluvat sukupolveen, joka on kokenut maamme siirtymisen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskunnaksi luonnehdittuun yhteiskuntamuotoon. He ovat kasvaneet rinnakkain tekniikan kehityksen kanssa, mutta vuosien mittaan tietoteknologian kehitys on nopeutunut. Voidaankin sanoa, että mitä vanhemmaksi tutkimuksen kohteena olevat ikäihmiset ovat tulleet, sitä enemmän heiltä vaaditaan tietoteknisiä valmiuksia voidakseen olla tasa-arvoisia toimijoita yhteiskunnassamme. Kuitenkin juuri ikäihmisten kohdalla uuden tietoteknologian oppiminen ja tietotaidon ylläpitäminen on jäänyt heidän oman motivaationsa varaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ikäihmisten tietokoneen käyttöä heidän elämässään. Tutkimuksessa tarkastellaan ikäihmisten halua ja kykyä oppia tietokoneen käyttötaitoa sekä niitä uusia mahdollisuuksia, joita tietokoneen käytön osaaminen tuo mukanaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miksi ikäihmiset ovat alkaneet käyttää tietotekniikkaa? 2) Miten ikäihmiset hyödyntävät tietotekniikkaa omassa elämässään? 3) Miten tietokone on laajentanut ikäihmisten elämänpiiriä? 4) Minkälaisia käytettävyys ongelmia on esiintynyt? Tutkimusaineisto koostuu ryhmä- ja yksilöhaastatteluista (= 23 henkilöä). Haastatteluaineisto on kerätty Helsingin yliopiston Ikäihmisten yliopiston tietotekniikan kursseille osallistuneiden ikäihmisten keskuudessa vuosien 2004 2005 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Lisäksi tarkastelen kvantitatiivisesti Ikihyvä Päijät-Häme 2002 -tutkimukseen osallistuneiden 1920 ja 1930- luvuilla syntyneiden henkilöiden mielipiteitä tietoteknologiasta. Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että ikäihmisillä on motivaatiota oppia tietokoneen käyttötaitoa, vaikka monet totesivatkin, ettei se aina ole ongelmatonta. Oppimisen motivaatiota lisäsi pelko, että tietokoneen käyttötaidottomina he voisivat ajautua tietopaitsioon ja syrjäytyä yhteiskunnasta. Sen sijaan tietokoneen käyttötaitoisina he tunsivat olevansa tasa-arvoisia nuorempiin ikäryhmiin verrattuna ja voivat säilyttää riippumattomuutensa sekä autonomiaansa. Erityisesti itsenäinen verkkopankin ja sähköpostin käyttö tuntuu antavan heille modernin toimijan aseman. Monista puheenvuoroista korostui myös, että tietokoneesta on käyttäjälleen paljon iloa ja hyötyä. Käyttötaidon opetteleminen on uusi mielenkiintoinen harrastus, jolla voidaan täyttää työelämän jättämää aukkoa. Tekstinkäsittely- ja kuvankäsittelytaidoilla voidaan esimerkiksi tallentaa suvun perinnetietoa nuoremmille sukupolville, kirjoittaa artikkeleja tai jopa kirjoja omalta ammattialalta. Yksin asuvat korostavat, että tietokone voi toimia myös seuran korvikkeena. Internetiä osataan hyödyntää virtuaalimatkailuun, joka on uusi mielenkiintoinen ulottuvuus tietokoneen käytössä. Internetiä käytetään myös ylläpitämään perhesuhteita erityisesti isovanhempien ja lastenlasten välillä. Käytettävyysongelmista nousi keskeisesti esille se, että oikean ammatti-ihmisen tavoittaminen operaattoreiden asiakastuessa on hankalaa ja vaatii runsaasti aikaa sekä kärsivällisyyttä. Tietokoneistaan nämä ikäihmiset eivät kuitenkaan halua luopua, koska ovat siihen jo tottuneet. Avainsanat: digitaalinen kuilu, ikääntyminen, Internet, käytettävyys, motivaatio, tietotekniikka, tietoyhteiskunta
  • Lindström-Stachon, Kerstin (2011)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Anorexi ses i Finland som en psykisk sjukdom med en psykopatologi, som bland andra innefattar rädsla för att bli fet. I min undersökning har jag fått fram tre huvudteman, som förutom andra bakomliggande omständigheter, bidragit till ett insjuknande. De handlar om anorexi som livsstil, bantning och viljan att leva sunt och äta rätt. Med den vaknande sexualiteten väcks intresset för det andra könet och för kroppens utseende i övrigt. I bakgrunden finns känslor av bl.a. ensamhet, ett sökande efter den egna personligheten, ångest och depression. Jag har byggt min studie på patienternas egna berättelser om sitt liv. Perspektivet är samhällsinriktat, och som analysmetod har jag använt mig av narrativet. Jag har lånat idéer både från Vilma Hänninens (1999), Gerhard Riemann och Fritz Schützes (1991) narrativa modeller, och rör mig mellan dem båda. Jag har i första hand intresserat mig för tiden före insjuknandet och de bakomliggande orsaker, som kan tänkas befrämja insjuknandet. Jag har speglat anorektikernas problematik i bl.a. Anthony Giddens (1997) och Zygmund Baumans (1999) teorier om det postmoderna samhället, och ser ätstörningar som en uttrycksform för dåligt befinnande. Samhällsklimatet har blivit hårdare och omsorgen om personer i omgivningen har glömts bort. Vi lever, enligt Giddens (1997), i en skenande värld, viket betyder att förändringarna påverkar existerande beteendemönster i större omfattning och på ett djupare plan än tidigare. Enligt Pennanen (2000) är målsättningen för ätstörningspatienter stressande, svåruppnådd och svårkontrollerbar. Mina informanter berättar om höga målsättningar, prestationskrav, dålig självkänsla och skam över sina kroppar. För att tillfriskna behövs stöd. Men det vikigaste är att personen själv vill bli frisk, och själv ta ansvar för sitt tillfrisknande. Sjukdomen är individuell. Varje person, upplever sin sjukdom personligt men anorektikerna har också många styrkor i sin sjukdom. Avainsanat – Nyckelord – Keywords: ätstörningar, anorexi, bulimi
  • Erästö, Panu (Helsingin yliopisto, 2001)
  • Siivonen, Jonita (Helsingin yliopisto, 1999)
    The aim of this licentiate thesis is to analyse how femininity is constructed in twelve portrait interviews of women in the dailies Dagens Nyheter (Stockholm) and Hufvudstadsbladet (Helsinki) in September 1996, and to explore the portrait interview as a media genre. The qualitative analysis has a feminist and constructionist perspective and is connected to critical text analysis. It was carried out on two levels: first, femininity is identified on the linguistic level by choice of words, and second on the level of content (topical motifs/themes). The portrait interview as a genre constitutes a third dimension in the analysis: The aim is not towards the identification of femininity, but rather towards the identification of the portrait interview a relatively unexplored media genre. References (Swedish: omtal) to the principal character (or protagonist) are traced mainly through reference chains which consist of names, pronouns and substantive phrases. The interviewees were referred to by their full names in Dagens Nyheter (with the exception of the oldest and youngest interviewees, both of whom were mainly referred to by their first names), while the style of reference varied more in Hufvudstadsbladet. The position of the principal character was also analysed through her relation in the text to minor characters from her working life and from her private life. These minor characters maintained their subordinate positions in all of the portraits except that of the youngest principal character, in which the subsidiary voices became at least as strong as the voice of the principal character. Three frequently-recurring topical motifs occurred in the portraits: The first involved explanations for the principal character s success divided into three categories, agent, affect and ambition, the second concerned using journeys or trips as symbols for turning points in life, and the third referred to the ambiguity in the contradiction between private (family/other private life) and public (work) life. This ambiguity is connected to the portrait interview as a text type (genre) which features conclusions at the end of portraits, which in turn is characteristic of reportage. However, the analysis showed that the conclusions of the portrait interviews often also included elements of ambiguity. This was evident in the contradictions be14 tween private and public life that arose in the portrait interviews that focused on these two spheres. The portraits that focused on the principal character s public life showed ambiguity on a more general level concerning questions about being a woman and having a profession, and they often ended with a description of some details of her private life. The women in the portraits were all constructed as being successful, in terms of having achieved direct success, reflective success or success in the form of life wisdom. The women of direct success were described as ambitious individuals with no sidetracks on their life paths, while those of reflective success were described as active heroines who had received help from different agents, who could use their affects as enriching ingredients in life, but who in the end had control over their own lives (life stories). The elderly women were constructed as having achieved life wisdom and their portraits were focused upon the past. The portrait interview as a genre is characterised by journalistic freedom (in relation to the more strict news genre), by a now room (Swedish nurum ) where the journalist meets the principal character (usually via spoken dialogue that she or he transforms into written text to be read by a mass-media audience) and by the relatively closed structure of the portrait. The portrait is relatively independent in relation to the news genre and in relation to the context of what has previously been written, what is being written at the time and what will be written in the future the principal character does not need to belong to the newspaper s usual gallery of actors. Furthermore, the principal character is constructed as being independent in relation to the subsidiary characters and other media actors. The conflict is within the principal character herself and within her life story, unlike the news genre in which equal actors are in conflict with each other. The portrait is also independent in relation to the news lifespan; the publishing timetable is not as strict as in the news genre, but is still dependent on the factors initiating the portrait. The enclosures consist of a raw analysis of two of twelve portrait interviews and of copies of all portraits.
  • Laitila, Jussi (Helsingin yliopisto, 2004)
  • Repo-Kaarento, Saara (Helsingin yliopisto, 2006)
    Työn tavoitteena oli tutkia, miten yhteistoiminnallisen oppimisen lähestymistapa soveltuu akateemisen oppimis- ja opettamiskulttuurin kehittämiseen. Yhteistoiminnallisella oppimisella tarkoitetaan sosiaalipsykologiseen ryhmädynamiikan tutkimukseen ja pienryhmäopetukseen perustuvaa pedagogista lähestymistapaa. Lisäksi tutkimuksessa sovellettiin yhteisöllisen oppimisen ja organisaation kehittämisen teorioita. Teoreettisen taustan pohjalta luotiin yhteistoiminnallisen oppimisen kehittämismalli, jota testattiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan viisivuotisessa oppimis- ja opettamiskulttuuria kehittävässä hankkeessa. Tutkimuskysymykset olivat: Miten yhteistoiminnallisen ja yhteisöllisen oppimisen sekä organisaation kehittämisen teorioita sovellettiin? Miten ja minkälaisten vaikutusmekanismien kautta organisaation oppimis- ja opettamiskulttuuri muuttui kehittämisen tuloksena? Miten kehittämismalli tarkentui tutkimuksen kuluessa? Tutkimusasetelma perustui toimintatutkimukseen, jossa testattiin luotua kehittämismallia. Kehittämishankkeen päätyömuotona oli vuoden kestävä pedagoginen koulutus, johon osallistui vuosittain 2-3 laitosta kerrallaan. Hankkeen koulutukseen osallistui viiden vuoden aikana yhteensä 145 opettajaa, tutkijaa, kirjastohenkilökuntaa ja opiskelijaa. Pedagogisessa koulutuksessa käytettiin yhteistoiminnalliseen oppimiseen perustuvia menetelmiä. Kehittämishankkeen vaikutuksia tutkittiin kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin hankkeen loputtua 87 henkilölle. Vastausprosentti oli 65,5 %. Hankkeen vaikutusmekanismeja tutkittiin kyselylomakkeen ja oppimispäiväkirjojen avulla. Oppimispäiväkirja-aineisto (n=61) koostui kahden koulutusryhmän oppimispäiväkirjoista. Kyselylomakkeen strukturoitujen kysymysten vastauksista laskettiin frekvenssijakaumat ja vastaukset luokiteltiin tärkeimpien taustamuuttujien mukaan. Kyselylomakkeen avovastukset sekä oppimispäiväkirja-aineistot luokiteltiin aineistolähtöisesti. Kyselylomakkeeseen vastanneiden mukaan kehittämishankkeen pedagogisella koulutuksella oli seuraavia vaikutuksia: Osallistujat näkivät koulutuksen jälkeen oppimisen enemmän aktiivisena tiedon rakentamisen prosessina, jossa yksilöllisillä oppimistyyleillä ja strategioilla, yhteistoiminnallisuudella ja motivaatiolla on tärkeä vaikutuksensa. Opettajan roolin vastaajat näkivät haastavampana ja enemmän vuorovaikutteista ja aktiivista oppimista ohjaavana kuin aikaisemmin. Lisäksi yhteistyön eri toimijoiden välillä koettiin lisääntyneen. Koko tiedekunnassa opetusmenetelmien havaittiin monipuolistuneen, ja opetuksen arvostuksen koettiin kasvaneen hankkeen aikana. Hankkeen vaikutusmekanismit olivat kyselyvastausten mukaan seuraavat: hanke käynnisti muutoksen ja keskustelun, innosti kehittymään, tutustutti muihin, antoi uusia toimintatapoja sekä vaikutti oppimis- ja opettamiskäsityksiin. Oppimispäiväkirja-aineisto tuki kyselylomakkeen tuloksia. Lisäksi oppimispäiväkirja-aineisto valotti sitä, miten yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmät tukivat myönteisen oppimisilmapiirin luomista ja vähensivät ryhmän sisäisiä statuseroja. Yhteistoiminnallinen oppimiskulttuuri toimi yliopiston perinteisen oppimiskulttuurin peilinä aiheuttaen kulttuurien välisiä törmäyksiä. Kehitettäessä oppimis- ja opettamiskulttuuria tarvitaan yhteistoiminnallisen oppimisen lisäksi tietoa organisaatioiden kehittämisestä. Lisäksi yhteistoiminnallisen oppimisen behavioristis-humanistisen oppimiskäsityksen rinnalle tarvitaan uudempaa sosiokonstruktivistista teoriaa oppimisesta. Yhteistoiminnallisen oppimisen viitekehys sekä siihen perustuvat työskentelymenetelmät ovat käyttökelpoisia välineitä kehitettäessä akateemista oppimis- ja opetuskulttuuria. Yhteistoiminnallisten työtapojen avulla voidaan edistää hyväntahtoisen ilmapiirin syntyä sekä tukea ryhmien toimintaa ja yksilöiden oppimista ryhmissä. Työtapojen avulla ryhmien välisiä raja-aitoja päästään ylittämään, mikä lisää oppimisen tehokkuutta pienryhmissä ja tukee samalla organisaatiokulttuurin muutosta. Avainsanat-Nyckelord-Keywords: yhteistoiminnallinen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen, yliopisto- ja korkeakoulupedagogiikka, ryhmädynamiikka, organisaatiokulttuuri, organisaation kehittäminen
  • Tervala, Juha (Helsingin yliopisto, 2006)
    Tämä lisensiaatintutkimus tutkii finanssipolitiikan makrotaloudellisia vaikutuksia pienessä avoimessa taloudessa, joka on kelluvassa valuuttakurssijärjestelmässä, olettaen julkisen kulutuksen kohdistuvan kokonaan kotimaisiin hyödykkeisiin. Motivaatio tähän tutkimukseen tulee havainnosta, että uusi avoimen makrotalouden tutkimus on keskittynyt lähes yksinomaan kahden suuren maan malleihin, ja analyysit finanssipolitiikan vaikutuksista pienissä talouksissa ovat jääneet lähes kokonaan huomiotta. Tämä tutkimus pyrkii täyttämään ilmeistä vajetta kirjallisuudessa ja analysoi kuinka finanssipolitiikan makrotaloudelliset vaikutukset pienessä avoimessa taloudessa riippuvat kuluttajien preferenssien spesifioinnista. Tutkimusmenetelmänä on esittää kaksi teoreettista mallia, jotka ovat laajennuksia Obstfeldin ja Rogoffin (1995, Appendix) esittämään malliin. Ensimmäinen malli tutkii finanssipolitiikan makrotaloudellisia vaikutuksia käyttämällä mallia, jossa yksityinen ja julkinen kulutus ovat substituutteja. Mallin avulla tutkitaan kuinka finanssipolitiikan vaikutukset riippuvat yksityisen ja julkisen kulutuksen substituutiojoustosta. Malli tarjoaa intuitiivisia ennusteita siitä, kuinka finanssipolitiikan vaikutukset riippuvat ko. joustosta. Mallin keskeinen tulos on, että mitä suurempi substituutiojousto yksityisen ja julkisen kulutuksen välillä, (i) sitä suurempi syrjäytymisvaikutus julkisilla menoilla on yksityiseen kulutukseen (ii) ja sitä vähemmän julkisen menot lisäävät tuotantoa. Hyvinvointianalyysi tuo esiin, että mitä suurempi substituutiojousto yksityisen ja julkisen kulutuksen välillä sitä vähemmän julkisten menojen lisäys vähentää yksityistä hyvinvointia. Tutkimuksen toinen malli analysoi sitä kuinka finanssipolitiikan vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin riippuvat substituutiojoustosta avoimen ja suljetun sektorien hyödykkeiden kulutuksen välillä. Tästä mallista käy ilmi, että tämä substituutiojousto on keskeinen muuttuja selittämän valuuttakurssin, vaihtotaseen ja tuotannon muutoksia kun julkisia menoja lisätään pysyvästi. Lisäksi malli osoittaa, että väliaikaisen julkisten menojen lisäyksen aiheuttavat vaikutukset ovat riippumattomia ko. substituutiojoustosta, ja väliaikainen julkisen menojen muutos on tehokas stabilisaatioväline epämieluisten tuotannon vaihteluiden tasoittamiseen. Väliaikaisella julkisten menojen muutoksella voidaan epämieluisat tuotannon vaihtelut stabilisoida kokonaan aiheuttamatta lainkaan sivuvaikutuksia.
  • Ylikoski, Petri (Helsingin yliopisto, 1997)
  • Penttilä, Antti (Helsingin yliopisto, 2009)
    The polarization of asteroids and comets, and especially the various models for polarization observations, are studied. The goal of this study is to compare existing models for polarization and their properties. Based on the results presented here a particular model and estimation technique can be found suitable for a certain types of polarization observations and research frames. With the polarization particularly the linear polarization ratio is referred here. The Sun radiates light or more generally electromagnetic radiation - in the framework of this study to an asteroid or to a comet - in where all the linear polarization planes are equally represented, i.e. non-polarized light. Depending on its surface structure the target might scatter the different polarization planes of the radiation with different intensities making the scattered radiation polarized. The ratio between the difference and the sum of the perpendicular and parallel polarized components is called the linear polarization ratio. The linear polarization ratio can tell the researcher something about the target properties, e.g. about the surface material composition, packing density and roughness. Some models have been developed for the linear polarization ratio, and the models can be fitted to the observations as a function of the phase angle. These models are fully empirical and are not based on actual physical modeling of the polarization event. The estimated models are, however, useful when comparing polarization properties between different targets with often quite sparse and limited observational data. The nonlinear regression analysis and also Bayesian nonlinear regression analysis are used in the model estimation. With the Bayesian method the a priori information about the behavior of the polarization curve can be utilized, making the estimation robust also in cases where the number of observations is small or the data is insufficient in other ways. The polarization is also studied as a function of the wavelength of light when the interest is in the effect of the wavelength on the polarization properties. Modeling these effects reliably requires a delicate selection of the proper model and the estimation technique. The possibilities of the multiple response and the hierarchical Bayesian regression analysis in modeling are studied. Suitable models for analyzing the polarization observations are presented and compared in the thesis, and some results concerning the wavelength effect in polarization are studied.