Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet

Recent Submissions

  • Rantala, Heikki (Helsingin yliopisto, )
    Tavallisessa haussa etsitään yksilöitä, kuten henkilöitä tai paikkoja. Joissain tilanteissa esimerkiksi historian tutkija voi olla kiinnostunut myös etsimään yhteyksiä henkilöiden ja paikkojen välillä. Tässä työssä esitetään metodi tällaisen yhteyshaun toteuttamiseksi käyttäen semanttisen webin sisältämää avointa dataa. Työssä muodostettiin graafi, joka sisältää kuvauksia Suomen kulttuurihistorian henkilöiden ja paikkojen välisistä kiinnostaviksi arvioiduista yhteyksistä. Graafi luotiin SPARQL CONSTRUCT -kyselyillä. Yhteyksien hakemista varten luotiin web-sovellus, joka hyödyntää fasettihakua. Tarvittavien SPARQL CONSTRUCT -kyselyjen luominen ei osoittautunut erityisen hankalaksi, mutta niiden soveltaminen yleisemmin eri aineistoihin vaatii jonkin verran työtä. Yhteyksien fasettihaku osoittautui mielenkiintoiseksi. Fasettihaku mahdollistaa haun tarkentamisen askel kerrallaan. Lisäksi yhteyksien suhteellisia määriä on mahdollista vertailla erilaisten rajausten mukaan. Tämä tarjoaa aineistoon uusia näkökulmia.
  • Kangassalo, Lauri (Helsingin yliopisto, )
    We study the effect of word informativeness on brain activity associated with reading, i.e. whether the brain processes informative and uninformative words differently. Unlike most studies that investigate the relationship between language and the brain, we do not study linguistic constructs such as syntax or semantics, but informativeness, an attribute statistically computable from text. Here, informativeness is defined as the ability of a word to distinguish the topic to which it is related to. For instance, the word 'Gandhi' is better at distinguishing the topic of India from other topics than the word 'hot'. We utilize Electroencephalography (EEG) data recorded from subjects reading Wikipedia documents of various topics. We report two experiments: 1) a neurophysiological experiment investigating the neural correlates of informativeness and 2) a single-trial Event-Related brain Potential (ERP) classification experiment, in which we predict the word informativeness from brain signals. We show that word informativeness has a significant effect on the P200, P300, and P600 ERP-components. Furthermore, we demonstrate that word informativeness can be predicted from ERPs with a performance better than a random baseline using a Linear Discriminant Analysis (LDA) classifier. Additionally, we present a language model -based statistical model that allows the estimation of word informativeness from a corpus of text.
  • Liao, Ke (Helsingin yliopisto, )
    With the development of web services like E-commerce, job hunting websites, movie websites, recommendation system plays a more and more importance role in helping users finding their potential interests among the overloading information. There are a great number of researches available in this field, which leads to various recommendation approaches to choose from when researchers try to implement their recommendation systems. This paper gives a systematic literature review of recommendation systems where the sources are extracted from Scopus. The research problem to address, similarity metrics used, proposed method and evaluation metrics used are the focus of summary of these papers. In spite of the methodology used in traditional recommendation systems, how additional performance enhancement methods like machine learning methods, matrix factorization techniques and big data tools are applied in several papers are also introduced. Through reading this paper, researchers are able to understand what are the existing types of recommendation systems, what is the general process of recommendation systems, how the performance enhancement methods can be used to improve the system's performance. Therefore, they can choose a recommendation system which interests them for either implementation or research purpose.
  • Kiirala, Niko (Helsingin yliopisto, )
    Ribonucleic acid, RNA, is an essential type of molecule for all known forms of life. It is a nucleic acid, like DNA. However, where DNA appears as two complementary strands that join and twist into a double helix structure, RNA has only a single strand. This strand can fold upon itself, pairing complementary bases. The resulting set of base pairs is the RNA secondary structure, also known as folding. It is typical that a prediction algorithm gives a large number of optimal or near-optimal foldings for an RNA sequence. Only in the simplest cases it is possible to manually go through all of these foldings, and in hard cases it is infeasible to even generate the full set of optimal foldings. In fact, we observe that the number of optimal foldings may be exponential in the sequence length, and that some naturally occurring RNA sequences of 2000–3000 bases in length have well over 10^100 optimal foldings, under the model of maximizing the number of base pairs. To help analyze the full set of optimal foldings, we apply the concept of safe and complete algorithms. In the presence of multiple optimal solutions, any partial solution that appears in all optimal solutions is called a safe part, and a safe and complete algorithm finds all of the safe parts. We show a trivial safe and complete algorithm that computes safety by going through the full set of optimal foldings. However, this algorithm is only practical for short RNA sequences that do not have too many optimal foldings. In order to analyze the harder RNA sequences, we develop and implement a novel polynomial-time safe and complete algorithm for RNA secondary structure prediction, using the model of maximizing base pairs. Using the dynamic programming approach, this new algorithm can compute how often each base pair and unpaired base appears in the full set of optimal foldings without having to produce the actual foldings. Our experimental evaluation shows that the safe parts of a folding are more likely to be biologically correct than the non-safe parts. We observe this both by using our implementation of the efficient safe and complete algorithm and by combining an existing predictor program with the trivial algorithm. As this existing predictor uses a modern minimum free energy model for predicting the RNA foldings, tests using this combination show that safety is a useful property, even beyond the simple maximum pairs model in our implementation.
  • Timonen, Janne (Helsingin yliopisto, )
    This thesis examines designing and implementing adaptive visual cues for a social virtual reality meditation environment. The system described here adapts into user’s bio- and neurofeedback and uses that data in visual cues to convey information of physiological and affective states during meditation exercises supporting two simultaneous users. The thesis shows the development process of different kinds of visual cues and attempts to pinpoint best practices, design principles and pitfalls regarding the visual cue development in this context. Also examined are the questions regarding criteria for selecting correct visual cues and how to convey information of biophysical synchronization between users. The visual cues examined here are created especially for a virtual reality environment which differs as a platform from traditional two dimensional content such as user interfaces on a computer display. Points of interests are how to embody the visual cues into the virtual reality environment so that the user experience remains immersive and the visual cues convey information correctly and in an intuitive manner.
  • Jalkanen, Iina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suun limakalvojen pintaepiteelin erilaisilla muutoksilla ja tiloilla on toisinaan taipumus malignisoitua levyepiteelikarsinoomiksi. Keinoja suusyöpävaaraa lisäävien muutosten käyttäytymisen ennustamiseen etsitään jatkuvasti, sillä vain pieni osa niistä muuttuu maligniksi. Epävarmuus maligneista muutoksista kumpuaa geneettisistä ja molekylaarisista syövän alkuprosesseista, joista tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa. Aneuploidian yhteyttä malignisoitumiseen on tutkittu ja sitä on ehdotettu markkeriksi suusyöpävaaraa lisäävien muutosten ennustamiseen. Aneuploidia tarkoittaa alle yhden kokonaisen solun kromosomiston lisäystä tai menetystä ja se kuvastaa solun kokonaisvaltaista geneettistä epätasapainoa. Aneuploidia syntyy solunjakautumisen aikaisesta virheestä, jossa kromosomit eivät erotu toisistaan oikein, mikä johtuu solusyklin tarkistuspisteiden säätelyn epäonnistumisesta. Suurien ja paljon geenejä sisältävien kromosomien aneuploidia voi aiheuttaa muutoksia tuhansien geenien ilmentämisessä ja aneuploidia itsessään voi edistää toisten kromosomien geeniekspressiota koodaamiensa transkriptiotekijöiden kautta. Genomin epästabiliteetti on kaikkien syöpien yhteinen piirre ja perustavanlaatuinen tekijä. Rutiinihistopatologista dysplasian määritystä biopsiasta on kritisoitu subjektiiviseksi, suhteellisen hitaaksi ja kalliiksi menetelmäksi, joka vaatii pitkälle koulutetun patologin, joiden saatavuus ei kaikissa terveydenhuoltojärjestelmissä ole aina mahdollista. Tämän vuoksi vaihtoehtoisia, mahdollisimman objektiivisia ja luotettavia tekniikoita malignisoitumisen ennustamiseen on jo pitkään suunniteltu ja testattu. Aneuploidiaa pidetään lupaavana biomarkkerina malignien muutosten prognostiikassa. Sitä voidaan tutkia eri menetelmillä, kuten kuva- ja virtaussytometrialla sekä fluoresenssi in situ -hybridisaatiolla. Näistä menetelmistä kuvasytometrialla on tehty eniten aneuploidiatutkimusta ja se on osoittautunut menetelmistä sensitiivisimmäksi. Kuvasytometrian käyttöä aneuploidian määrittämisessä puoltavat monet seurantatutkimukset, joissa aneuploidialöydös suusyöpävaaraa lisäävästä muutoksesta on lisännyt malignisoitumisriskiä 3,12-kertaiseksi. Pätevin keino hallita suun potentiaalisesti maligneja muutoksia ja tiloja voisi olla säännöllinen seuraaminen, jonka frekvenssiä voitaisiin mukauttaa ploidiamäärityksen ja histopatologisen arvion perusteella. Tämä vaatii kuitenkin lisää tutkimusta aneuploidiasta sekä sen tutkimismetodien kehittämistä.
  • Aalto-Setälä, Juuso (Helsingin yliopisto, 2019)
    Globalisoitumisen myötä maatalousala kohtaa uusia muutoksia. Osa näistä aiheutuu Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksesta ja siihen liittyvästä markkinaohjautuvuuden kasvusta. Muutokset tuovat haasteita maatalousyrityksille, sillä alan kilpailu kovenee. Selviytyäkseen kilpailussa yrityksen tulee tarkkailla alan muutoksia ja sen on kyettävä mukautumaan kehitykseen. Kilpailun kasvaessa yrittäjän täytyy löytää uusia keinoja yritystoiminnan ja tuottavuuden kehittämiseen. Tuottavuuden nousu parantaa pitkällä aikavälillä yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tuottavuutta voidaan edistää asiantuntijoiden näkemyksiä hyödyntäen. Sidosryhmien näkemykset voivat ohjata maitotilayrittäjiä oikeaan suuntaan kehityksessä. Tämä tutkimus on osa tutkimushankkeesta, jossa tutkitaan, voidaanko kokonaisvaltaisella johtamisella parantaa maitotilayrityksen kannattavuutta. Tutkimushankkeen päätavoitteena on luoda apuvälineitä maitotilayrityksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen sekä tarjota uutta informaatiota, jota alan yritys voisi soveltaa toiminnassaan. Hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja sitä toteuttavat SeAMK ja Helsingin yliopisto yhdessä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa maitotilayritysten sidosryhmien, tässä tapauksessa asiantuntijoiden, näkemyksistä tuottavuudesta ja siihen vaikuttamisesta. Tutkimus kokoaa 12 asiantuntijan näkemyksiä maitotilayritysten tuottavuuden kehityksestä. Näkemykset sisältävät keinoja, miten maitotilayritykset voivat parantaa tuottavuutta, miten se on käytännössä toteutettavissa ja miten tuottavuuden parantamisen esteitä voidaan välttää. Lisäksi myös tuottavuutta parantavien toimien ja kokonaisvaltaisen johtamisnäkemyksen yhteys selvitetään. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu tuottavuuden näkökulmaan. Tuottavuus kytketään strategianäkökulmaan ja kokonaisvaltaiseen johtamiseen, sillä nämä kaikki liittyvät vahvasti toisiinsa. Tutkimus osoittaa, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi maitotilayrityksen tuottavuuteen voi vaikuttaa monien erilaisten toimenpiteiden avulla. Tuotantoprosessin tehostamista ja sujuvoittamista sekä teknologian tehokasta käyttöä pitäisi tehdä enemmän tuottavuuden parantamiseksi. Tutkimus kertoo myös, että suuri tekijä, joka joko edistää tuottavuuden parantamista tai hidastaa sitä, on maitotilayrittäjä itse. Pärjätäkseen lisääntyvässä kilpailussa yrittäjän liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu. Maitotilayrityksen kokonaisvaltainen hahmottaminen on tärkeää kuten myös ratkaisujen johdonmukaisuus. Operatiiviset toiminnot toimivat ajureina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Päätöksenteon tukena käytettyjen tietolähteiden tulee soveltua omalle tilalle ja olla luotettavuudeltaan faktapohjaisia.
  • Suurnäkki, Jessi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Universal Internet has a major role in facilitating information search for consumers. What visitors do online, how their behaviour can be predicted and influenced are one of the most important questions that web site developers and marketing specialists try to figure out. A comprehensive understanding of online behaviour has become a necessity for the success of websites. As there are more and more websites offering similar products to consumers, it is significant to increase the usability of the website and make it easy to find. While some consumers go directly to websites, some use search engines to reach desired websites and others browse websites via referral links. The main research question for this thesis was to analyse what kind of insight Web Analytics reveals about the characteristics of website visitors. The aim for this case study was to highlight with different metrics, the amount of traffic the current marketing tactics have generated and to discuss possible improvements. The theoretical framework of the study was based on the key aspects of the consumer decision process, which focuses on the search of information and the comparison of alternatives before the actual purchase transaction. The study of online purchase behaviour and information search by Comegys et. al. (2006) was in central role of the theoretical framework. As understanding and analysing key metrics played a pivotal role in this research, Plaza (2009) views on the proposed importance of adopting key metrics were used as the basis for the main research question. A pharmaceutical company was the cooperative company of this thesis. The research of the thesis was based on a case study inspecting the web analytics data of the case company’s Finnish and Danish websites. The characteristics of web site visitors were investigated through Google Analytics and web site visitors’ actions on the sites depending on their traffic source were also examined. All the relevant data concerning of consumer behaviour and decision process was collected from the Google Analytics data. The case study of this thesis examined eleven different web metrics collected from two websites during a period of twelve months. With Google Analytics data, the number of visits on a web site and the source of traffic, including organic results from search engines, links from referral web pages or direct access by entering the URL into the web browser was analysed. All these three traffic sources were viewed as different kinds of consumer behaviour. The findings in this study showed that for the case company’s Finnish website, visits generated by search engines bring the most traffic among the selected traffic sources followed by direct traffic and referral traffic. As for Danish web site, the organic traffic remains the source of most traffic while referral visits are the second largest group leaving direct traffic to be the smallest group. The findings from the data show that as the theoretical literature proposed, return visitors did spend a longer time on the site and viewed more pages than new visitors. Both visitor groups - new and returning visitors - spent more time at the web site when they used direct traffic. Findings show that case company websites were highly comparable. Key findings relating to traffic sources and demographics showed only minor differences and can therefore be compared with full confidence.
  • Kalve, Julia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Päästökauppa on markkinapohjainen instrumentti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti. Paikallisia päästökauppajärjestelmiä on voimassa useita ympäri maapalloa, lisäksi useita järjestelmiä on suunnitteilla. Globaalit markkinat kasvihuonekaasupäästöille ovat epätodennäköiset lähitulevaisuudessa, joten on kiinnostuttu paikallisten päästökauppajärjestelmien linkittämisen luomista mahdollisuuksista. Päästökauppajärjestelmien linkittämisellä tarkoitetaan, että päästökauppajärjestelmä sallii toisten järjestelmien päästöoikeuksia käytettävän omassa järjestelmässään. Järjestelmien linkittämisellä pyritään luomaan suuremmat markkinat kasvihuonekaasuille ja siten laskemaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kokonaiskustannuksia. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia välittömiä markkinavaikutuksia päästökauppajärjestelmien linkittyminen aiheuttaa sekä selvittää kuinka estää kokonaishyvinvointia vähentävän markkinakitkan syntyminen. Lisäksi tavoitteena on selvittää miten erot järjestelmien kunnianhimossa päästöjenvähentämisen suhteen vaikuttavat linkittymiseen. Päästökauppajärjestelmien linkittämisestä puhuttaessa tärkeimmäksi vaikutukseksi nostetaan usein kustannustehokkuus, mutta linkittämisellä on muitakin tärkeitä vaikutuksia. Tässä tutkielmassa tarkastellaan linkittymisen taloudellisia, poliittisia ja hallinnollisia vaikutuksia sekä vaikutuksia ympäristöön. Lisäksi tarkastellaan kahden päästökauppajärjestelmän linkittymistä analyyttisesti formaalin mallin avulla. Malli on Rehdanzin ja Tolin (2005) kahden päästökauppajärjestelmän linkittymistä tarkasteleva malli. Mallin perusteella voidaan sanoa, että kaupankäynnistä hyötyvät molemmat osapuolet ja että kaupankäynti on neutraalia ympäristön kannalta eli kokonaispäästöt eivät muutu linkittymisen myötä. Kaupankäynti kuitenkin vaikuttaa kannustimiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tästä syystä päästökaupan sääntely voi olla tarpeellista.
  • Reima, Karjalainen (Helsingin yliopisto, 2019)
    Wood reserves and growth in Finland’s forests are greater than ever. The 12th National Forest Inventory (NFI12) 2014–2017 measured the volume of trees at 2.5 billion cubic meters and the annual growth rate at 107 million cubic meters. The results showed that forest regeneration was well managed, but there was room for improvement in the care of seedlings and young stands. The late tending of seedling stands increased about 11% compared to the previous NFI11 inventory in 2009–2013. Costs of tending seedling stands and for first thinning in young stands are high. Harvesting costs for thinning from below methods including forest haulage constitute over half of all expenses. Reducing forest management costs is one of the most important goals in Finnish forestry. Using a boom-corridor thinning method would improve the cost-effectiveness of harvesting timber and wood bioenergy. The purpose of this study was to examine the time required for boom-corridor thinning methods and productivity of the mechanical first thinning in young pine forests in the existing harvesting technologies and well as to compare the productivity and costs of harvesting to the traditional practice of thinning from below. The study was performed for a project of the Natural Resources Institute Finland (LUKE) that studied boom-corridor thinning as a harvesting method for the first mechanical thinning of young Scots pines. The boom-corridor thinning development project was implemented in 2017–2018 as part of the rural development plans for North Karelia, Central Finland, and Northern Finland in 2014–2020. The objective was to sustainably manage forest resources and support renewable energy production. Study was made of Konnevesi test stands’ time study material and the tree database. The study compared the time required by three thinning methods: boom-corridor thinning in which the corridor location was tagged beforehand, boom-corridor thinning in which the operator selected the corridor location, and traditional thinning from below. A Ponsse Beaver harvester equipped with a Ponsse H6 harvester head was used in the Konnevesi test stands to thin by single tree harvesting. Time study and comparative research shows that boom-corridor thinning was more productive and economical than traditional thinning from below. For boom-corridor thinning method M2, in which the location of a corridor was tagged, the productivity E₀ was 18% higher than the traditional thinning from below method, when the average density of the removed trees were18 % bigger than harvesting from below. For boom-corridor thinning method M3, in which the operator chose the location of a corridor, the productivity E₀ was 4,5% lower than the traditional thinning from below method, when the average density of the removed trees was 26% lower than the other thinning methods. For boom-corridor thinning methods M2 and M3, productivity E₀ was 6,7% higher than the traditional thinning from below method. The statistical analysis shows that the differences between the harvesting methods correlate with the stem size, which was bigger in the boom-corridor thinning methods than the thinning from below, especially in the treatment M2.The boom-corridor thinning method M2 unit costs €/m³ were 15% lower than those of the traditional thinning from below method. For boom-corridor thinning method M3, joint average unit costs €/m³ were 5% higher than those of traditional thinning from below method M1 and 20 % higher than boom-corridor thinning method M2. The study concluded that boom-corridor thinning is a productive harvesting method worth developing for the first thinning of young forests. Using boom-corridor thinning methods will reduce costs of first thinning forests significantly. Compared to previous research, the main results of this study were similar, with a 16% increase in productivity. Other studies suggest productivity could be doubled with technology developed for boom-corridor thinning.
  • Rasilainen, Paavo (Helsingin yliopisto, 2019)
    The aim of this study is to find out how well the forest properties located in the regions of Pirkanmaa and Central Finland fit into the investment portfolio in order to reduce the risk. The research is based on Harry Markowitz's modern portfolio theory. In this study, an efficient frontier and a minimum variance portfolio are formed from three different investment alternatives. Portfolio investment options in this study are forest properties, shares and interest. Previous studies focusing on forest placement show that the return on forest investments is rather weak compared to equity investments, and forest investment itself is not very profitable. However, the research also indicates that the returns on forest investments are poorly correlated with equity investments, and therefore they fit into the investment portfolio to diversify the risk. The data used in the study were historical statistics on forest properties, shares and interest between years 1991 and 2018. For each investment option, the average return and the standard deviation of the return were calculated from historical returns. In addition, covariances and correlations between investment alternatives were calculated. Based on this information, a minimal variance portfolio and an efficient frontier were created using Excel's Solver. Comparison of the minimum variance portfolio and efficient frontier´s portfolios wages concluded how well forest property investments fit into the portfolio in order to reduce its risk. The study found that the correlation coefficient between forest property investments and shares has been negative in the period 1991–2018. In addition, the share of forest properties in the efficient frontier portfolios was significant at most risk levels: with 9,5 percent risk level, forest properties wage in portfolio was 70 percent. These results led to the conclusion that forest properties located in the provinces of Pirkanmaa and Central Finland were able to diversify and reduce the risk of the portfolio.
  • Kotilainen, Juho (Helsingin yliopisto, 2019)
    Vesilintujen poikuelaskentaa on organisoidusti toteutettu Suomessa vuodesta 1989 saakka. Jatkuva poikuetuoton seuranta on tärkeä osa vesilintukantojen seurantaa, joka taas on tärkeä muuttuja vesilinnuille tärkeiden elinympäristöjen muutosten tarkkailussa. Vesilintupoikueiden laskentamenetelmäksi vakiintunut pistelaskenta ei kuitenkaan ole aukoton tapa seurata poikuetuottoa, sillä osa poikueista jää laskennan ulkopuolelle. Myös tiheä rantakasvillisuus estää muuten otollisten vesialueiden laskennan. Pistelaskennan luotettavuudesta ei ole kattavaa tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, soveltuuko dronepohjainen ilmakuvatulkinta vesilintupoikueiden kustannus-tehokkaaksi laskentamenetelmäksi. Tuloksia verrattiin pistelaskennalla saatuihin havaintoihin. Tutkimuksen tarkoitukse-na oli myös saada tietoa pistelaskennan tarkkuudesta, vesilintujen käyttäytymisestä dronen suhteen sekä dronen rajoituksista sekä mahdollisuuksista riistantutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin laskemalla 15 vesialuetta kolmena eri ajankohtana sekä lisäksi kaksi kosteikkoa keskimmäisellä laskentakerralla. Laskennat toteutettiin peräjälkeen siten, että ensin kohteella suoritettiin pistelaskenta, jonka jälkeen alue kuvattiin dronella. Dronekuvauksen aikana lintujen käyttäytymistä koskeneet havainnot kirjattiin muistiin. Kerätty yli 4600 kuvan aineisto käytiin kuva kerrallaan läpi ja havaitut vesilinnut, poikueet ja poikasten lukumäärä sekä ikäluokka kirjattiin ylös. Lopuksi pistelaskenta-aineiston tuloksia verrattiin pistelaskenta-aineiston tuloksiin. Lintujen käyttäytymishavainnot jaoteltiin herkkyyksittäin kolmeen luokkaan ja kohdennettiin lajeittain. Havainnot jaoteltiin herk-kyysluokkien sisällä havaintoyksikön statuksen mukaan kolmeen luokkaan ja tarkennettiin reaktiovastein. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että dronepohjainen ilmakuvatulkinta ei sovellu vesilintujen kustannustehokkaaksi poikuelaskentamenetelmäksi. Kameraoptiikan suorituskyky ei ole riittävä tuottamaan tarpeeksi laadukasta ilmakuvamate-riaalia luotettavaa lajitunnistusta varten. Havaintojen perusteella lentokorkeutta ei ole mielekästä pudottaa alle 40 metrin dronen häiriövaikutuksen voimistumisen vuoksi. Poikasten ikäluokan määrittäminen kuva-aineistosta ei onnistu yhtä tarkasti, kuin pistelaskentamenetelmällä tapahtuva määritys. Lintujen reaktiot droneen olivat vaihtelevia, mutta kategorioittain pääsääntöisesti johdonmukaisia. Kahlaajat olivat erit-täin herkkiä. Vesilinnut olivat herkkiä tai ei herkkiä. Poikueelliset emot eivät lähteneet pakolennolle, mutta olivat varuil-laan ja hakeutuivat sivuun dronen lentoreitiltä. Poikueettomien vesilintujen ja lokkien suhtautuminen vaihteli kohteittain. Haukat olivat herkkiä vain oletetun pesimäreviirin läheisyydessä. Optista suorituskykyä parantamalla dronen käyttömahdollisuudet laajenevat, kun haluttu kuvatarkkuus saavutetaan tavoi-telentokorkeudessa. Drone- ja etenkin akkuteknologian kehittyessä dronen lentoaikaa on mahdollista lisätä, jolloin kuvattavan alueen laajuutta on mahdollista kasvattaa. Poikuelaskenta olisi ehkä jo nykyteknologialla mahdollista toteut-taa riittävällä tarkkuudella, mutta huipputeknologian käyttö ei ole enää kustannustehokasta. Tutkimus antoi käyttökelpoista tietoa ja hyödyllisiä havaintoja riistan dronetutkimuksen pohjaksi.
  • Nelimarkka, Karoliina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suomalainen henkilöstöruokailujärjestelmä on kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria. Yli puolella suo-malaisista työssäkäyvistä on mahdollisuus henkilöstöravintolassa ruokailuun, mutta vain neljä kymme-nestä hyödyntää tätä mahdollisuutta. Henkilöstöravintolaympäristö voi tukea terveellisten valintojen te-kemistä, mutta ruokailija vastaa itse valinnoistaan. Valintoihin vaikuttavat mm. yksilöiden henkilökohtai-set mieltymykset, arvostukset ja tarpeet. Pro gradu -työ on osa ”Minä valitsen ja ympäristö tukee” -hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää hen-kilöstöravintolan asiakkaiden ruokavalintoja ohjaavia tekijöitä. Tulokset auttavat kehittämään ruokai-luympäristöä täysipainoisen ja terveellisen ruoanvalinnan tukemiseksi. Pro gradu -työn tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat ruokavalintoihin henkilöstöravintolan asiakkailla sekä kuvata ruoanva-lintaa käyttäen Furstin ym. (1996) Käsitteellistä mallia ruoanvalinnan prosessista. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten ruokailijat huomioivat terveellisyyden valinnoissa ja mikä merkitys lounaalla on heille osana päivän muita aterioita. Kuuttakymmentäkahta satunnaisesti valittua henkilöstöravintolan asiakasta pyydettiin ajattelemaan ää-neen ruoanvalintaperusteitaan lounaslinjastolla ruokaa ottaessa. Lisäksi tutkittavia haastateltiin struktu-roituja ja puolistrukturoituja kysymyksiä käyttäen mm. lounasruoan valintaan yleisesti vaikuttavista teki-jöistä, terveellisyyden merkityksestä valinnoissa sekä lautasmallin tuntemisesta ja noudattamisesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Ruokavalintoihin vaikuttivat tutkittavien makumieltymykset. Ruoka valittiin aiempien kokemusten ja ulko-näön perusteella. Oleellista monille oli vähähiilihydraattisuus, vähärasvaisuus tai runsasproteiinisuus. Allergiat, sairaudet ja ruoka-aineiden koettu sopimattomuus vaikuttivat valintoihin. Osa suosi kevyttä ruokaa paremman töissä jaksamisen tai painonhallinnan vuoksi, ja osa halusi syödä täyttävästi. Muita ruoanvalintaan vaikuttaneita tekijöitä olivat mm. lisäaineiden välttely, ekologisuus ja uusien makujen kokeilemisen mahdollisuus. Suurin osa otti terveellisyyden huomioon valinnoissa. Tutkittavat pyrkivät ottamaan runsaasti kasviksia tai noudattamaan lautasmallia. Moni vältteli lihaa tai punaista lihaa tai suosi kasvis- tai kalaruokaa terveellisyyden vuoksi. Terveellisyyteen liitettiin myös ruokavalion kokonaisuus, täysipainoisuus ja kohtuullisuus. Tutkittavien ruoanvalintaan vaikuttavissa tekijöissä näkyivät 2010-luvun ravitsemuskeskustelun teemat, kuten vähähiilihydraattisuus ja gluteenittomuus. Ruoan terveellisyys oli tutkittaville tärkeää. Tutkittavien terveystietoisuutta selitti korkea koulutustaso. Lisäksi henkilöstöravintolassa ruokailivat ne, jotka halusi-vat syödä terveellisesti. Tulokset ovat pääosin yhteneväisiä muiden ruoanvalintaan liittyvien tutkimusten kanssa ja mahdollista esittää Furstin ym. Ruoanvalinnan mallin avulla.
  • Kovala-Viita, Minna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tarkoitus: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteisiin on viime vuosina kiinnitetty lisääntyvästi huomiota. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista kognitiivis-behavioraalisen Elämäntaitokurssi-intervention avulla. Erityisesti tarkasteltiin intervention vaikutusta osallistujien elämään tyytyväisyyteen ja minäpystyvyyteen. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, välittääkö minäpystyvyyden muutos mahdollisia muutoksia elämään tyytyväisyydessä. Menetelmät: Aineisto on kerätty vuosina 2012 - 16 Nyyti ry:n tutkimushankkeessa Opiskelijoiden hyvinvointi ja Elämäntaitokurssi. Tutkimuksessa oli mukana 189 opiskelijaa pääkaupunkiseudun korkeakouluista. Osallistujat satunnaistettiin arpomalla kontrolliryhmään ja interventioryhmään, joka osallistui kuusi viikkoa kestävälle ryhmämuotoiselle Elämäntaitokurssille. Kurssin tavoitteena on tukea osallistujien elämänhallinnan ja mielen hyvinvoinnin taitoja. Tutkimukseen osallistujien elämään tyytyväisyyttä ja minäpystyvyyttä arvioitiin tutkimuksen alkaessa, intervention jälkeen sekä kuusi kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Arviointimenetelminä käytettiin Elämään tyytyväisyyden mittaria (SWLS) sekä tätä tutkimusta varten luotua Minäpystyvyysasteikkoa. Tulosten analysoimisessa käytettiin toistomittausten varianssianalyysia sekä mediaatioanalyysia. Tulokset: Elämään tyytyväisyydessä ei välittömästi intervention jälkeen havaittu ryhmien välisiä eroja, mutta kuuden kuukauden seurannassa interventioryhmän elämään tyytyväisyys oli kontrolliryhmää korkeampaa. Minäpystyvyydessä ei havaittu ryhmien välisiä eroja välittömästi intervention jälkeen tai kuuden kuukauden seurannassa. Elämäntaitokurssille osallistuneiden minäpystyvyyden havaittiin kuitenkin intervention kuluessa lisääntyneen, mitä ei tapahtunut kontrolliryhmän sisällä. Minäpystyvyyden ei tässä tutkimuksessa havaittu välittävän elämään tyytyväisyydessä tapahtunutta muutosta. Johtopäätös: Tutkimuksessa havaittiin, että Elämäntaitokurssilla oli joitain positiivisia vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta esimerkiksi siitä, miten lyhytinterventioiden vaikuttavuutta voitaisiin parantaa ja ketkä niistä parhaiten hyötyvät. Vaikuttavien interventioiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä kehitys- ja tutkimustyötä.
  • Leikos, Susanna; Tokariev, Anton; Koolen, Ninah; Nevalainen, Päivi; Vanhatalo, Sampsa (Helsingin yliopisto, 2019)
    Ennenaikainen syntymä on merkittävä riskitekijä lapsen poikkeavalle neurologiselle kehitykselle. Ennenaikaisesti syntyneiden lasten somatosensorisia hermoratoja tutkitaan perinteisesti mittaamalla mediaanushermon sähköisen ärsykkeen herättämiä vasteita aivokuorella (ns. herätevasteita). Tämä vakiintunut menetelmä kuitenkin jättää huomioimatta monia keskoslasten herätevasteille tyypillisiä ominaisuuksia. Tämän työn tavoitteena oli kuvata systemaattisesti kosketuksen tuottamien herätevasteiden piirteitä ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla. Lisäksi työssä arvioitiin aivokammioverenvuodon aiheuttamia mahdollisia muutoksia herätevasteissa. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 45 aivosähkökäyrää 29 keskosena syntyneeltä lapselta. Lasten keski-ikä mittaushetkellä oli 30.7 gestaatioviikkoa. Kosketusärsyke kohdistui lasten käsiin sekä jalkapohjiin. Vasteet analysoitiin yksittäin suodattamatta signaalia, jolloin myös hitaimmat osat vasteesta saatiin mukaan. Tutkimuksessa todettiin visuaalisesti havaittavat herätevasteet 95%:ssa käsi- ja 83%:ssa jalkaärsykkeen jälkeen. Lisäksi todettiin selvä kehityksellinen muutos sekä vasteen hitaassa että nopeassa komponentissa. Aivokammioverenvuoto ei aiheuttanut merkittävää eroa herätevasteissa ennen gestaatioviikkoa 30. Gestaatioviikon 30 jälkeen havaittiin kuitenkin vasteissa alentuntunut bilateraalisuus niillä lapsilla, joilla oli todettu molemmin puolinen aivokammioverenvuoto. Työ osoittaa, että kosketusärsyke on yksinkertainen tapa tuottaa selkeitä aivokuorelta mitattavia herätevasteita, joissa erottuvat keskosajalle tyypilliset piirteet. Näiden vasteiden tarkempi tutkimus voi jatkossa tarjota työkaluja keskoslasten kliiniseen neurofysiologiseen arvioon.
  • Oikarinen, Oskari (Helsingin yliopisto, 2020)
    Värttinäluun pään (caput radii) murtuma on yleisin kyynärpään alueen murtuma. Virheasentoinen tai pirstaleinen murtuma, varsinkin yhdistettynä kyynärnivelen tai kyynärvarren sijoiltaanmenoon, voi heikentää merkittävästi kyynärnivelen tukevuutta ja toimintaa. Pirstaleisia murtumia on totunnaisesti hoidettu värttinäluun pään poistolla ja sittemmin useimmiten murtumakappaleiden kiinnityksellä. Värttinäluun pään poistoon ja pirstaleisen murtuman kiinnitykseen on kuitenkin liittynyt huomattavia komplikaatioita, ja toiminnalliset tulokset ovat olleet osassa seurantatutkimuksista epätyydyttäviä. Värttinäluun pään korvaamisen metallisella tekonivelellä on biomekaanisissa tutkimuksissa havaittu turvaavan useimmiten hyvin kyynärnivelen tukevuuden ja riittävät liikeradat pirstaleisten murtumien ja murtumaluksaatiovammojen yhteydessä. Tekonivelellä hoidettujen potilaiden seurantatutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia, mutta potilasaineistot ovat olleet pieniä ja tekonivelmallit vaihtelevia. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki Töölön sairaalassa vuosina 2009-2015 metallisella rHead Recon- bipolaaritekonivelellä hoidetut värttinäluun pään murtumapotilaat. Yhteensä 58 potilasta osallistui tutkimusvastaanottokäynnille, ja päätulosmuuttujana olleeseen OES-kyselyyn vastasi lisäksi kirjeitse seitsemän potilasta. Vastaanottokäynnillä potilaat vastasivat toimintakykymittareiden kysymyksiin, ja kyynärnivelten liikelaajuudet mitattiin. Potilaiden keskimääräinen tulos Oxford Elbow Score (OES)- toimintakykymittarissa oli 41 pistettä, mikä on mittarin tulkintaosion mukaan vitteellinen tulos kyynärnivelen pääosin ongelmattomalle toiminnalle. Tärkeimmän toissijaisen tulosmuuttujan Mayo Elbow Performance Scoren (MEPS) keskimääräinen pistemäärä oli 91 pistettä, mikä vastaa sanallisesti arvioiden erinomaista kyynärnivelen toimintaa. Tutkimuksen tulos vahvistaa aiemmista kliinisistä seurantatutkimuksista saatuja havaintoja, joiden mukaan vaikeiden pirstalemurtumien ja murtumaluksaatiovammojen hoito metallisella bipolaaritekonivellä näyttäisi useimmiten turvaavan kyynärnivelen tyydyttävän toiminnan arkielämässä.
  • Uotila, Eino (Helsingin yliopisto, 2020)
    Executive functions refer to abilities that enable successful regulation of behaviour and other activity appropriate for the current situation. Executive functions can be assessed using different assessment methods. Usually visual fluency is examined as part of a wider assessment of executive functions. Visual fluency is often assessed using tasks of figural fluency. Figural fluency tasks are thought be a nonverbal analogue to tasks of verbal fluency as part of assessment of executive functions. However it remains unclear what executive or cognitive functions can be assessed by using figural fluency tasks. The present thesis set out to examine, how task performance in a figural fluency task is related to task performance in other tasks of cognitive and executive functions. Figural fluency task performance was hypothesized to be related to verbal fluency, visual executive and reasoning functions and motor function. Forty-five adults were assessed using tasks of figural fluency, verbal fluency, visual processing speed, working memory flexibility, visual reasoning and motor functions. Relationships between performance in the figural fluency task and the other tasks were compared. In addition the relationship between figural fluency task performance and visual reasoning task performance was compared to that of figural fluency task performance and performance in the tasks of visual processing speed and working memory flexibility. Lastly, the contribution of motor function to the relationships between performance in the different tasks was investigated through partial correlation. Figural fluency task performance was related to performance in all the tasks, except for semantic verbal fluency (r = .32, p = .123) and motor functions (r = .01, p = .952). Performance in the working memory flexibility task was more strongly related to task performance in the figural fluency task (r = -.64, p < .001), than performance in the visual reasoning task (r = .56, p < .001). Performance in the visual reasoning task was however more strongly related to figural fluency task performance, than performance in the task of visual processing speed (r = -.41, p = .008). Motor function did not contribute to the observed relationships. Results of this thesis corroborate the role of figural fluency tasks in the assessment executive functions and elaborate that figural fluency is related to other visual functions.
  • Kaartinen, Essi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Purpose of the study The interpersonal and affective features of psychopathy, callousness and unemotionality, as well as the behavioral component of psychopathy can be thought to have a negative influence on parenting quality. Little research has been conducted, however, on how psychopathy affects parenting. The current study looked into the relationship between psychopathy and parenting from the perspective of Life History Theory. Early rearing environment, especially the quality of attachment bonds, create the foundation for individual life history (LH-)strategy. Unsecure attachment orients the individual towards a fast LH-strategy, adaptive under harsh conditions, with its emphasis on short-term gains and diminished investment in parenting. Methods The study sample (N = 332) was part of an United States based Pathways to Desistance -study that followed young criminals for a period of seven years. Psychopathy was measured with Youth Psychopathic Traits Inventory (YPI)-questionnaire before the birth of the first child. Parental orientation was measured with parenthood-section of the Adult Role Orientation -questionnaire and the amount of child contact was measured by creating a three point variable on co-living and frequency of contact. Both parenting variables were measured during the last interview. The relationship between psychopathy and parenting orientation was analyzed using linear regression whereas the amount of child contact was predicted using multinomial logistic regression. In both cases the interactional effects between psychopathy and gender were also studied. Results and conclusions Among women psychopathy, especially lying ja manipulation, predicted lower parental orientation. Among men only callousness predicted lower parental orientation, whereas unemotionality predicted higher parental orientation. Behavioral features of psychopathy predicted lesser child contact in both genders. Gender had the greatest effect on child contact: almost all of the women lived with their child, whereas most of the men did not. The results were mostly in line with the hypothesis and previous studies. The results underline the importance of taking gender and the different psychopathy traits into account when studying the effects of psychopathy.
  • Peura, Maria (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tavoitteet. Masennus on paljon subjektiivista kärsimystä aiheuttava mielenterveyden häiriö, ja lisäksi se on suuri kansantaloudellinen ongelma. Yksi keskeinen masennukseen altistava ja sitä ylläpitävä tekijä on taipumus vatvomiseen, eli märehtimiseen. Vatvomisella tarkoitetaan toistuvaa masennukseen liittyvien asioiden, tunteiden, syiden ja seurausten pyörittämistä mielessä. Masentuneilla esiintyy myös paljon välttelykäyttäytymistä, mikä ylläpitää oireilua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vatvomiseen ja behavioraaliseen aktivoimiseen keskittyvän kognitiivis-behavioraalisen ryhmäterapian vaikuttavuutta toistuvan ja pitkittyneen masennuksen hoidossa. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin kaupungin Ryhmäterapiakeskuksella vuosina 2018 – 2019. Tutkimukseen osallistui 57 henkilöä. Heidän subjektiivista hyvinvointiaan, sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireilua mitattiin 14 viikkoa kestävän ryhmäterapian alussa ja lopussa. Subjektiivista hyvinvointia mitattiin lisäksi kuukauden kuluttua terapian päättymisestä seurannassa. Subjektiivisen hyvinvoinnin osa-alueista tarkasteltiin lisäksi erikseen hyvinvointia, oirefaktoria, toimintakykyä ja riskejä. Tutkittavilta kysyttiin erillisellä lomakkeella kokemuksia terapiasta. Aineiston analysoimiseen käytettiin toistettujen mittausten varianssianalyysia, ja lisäksi muutosta tarkasteltiin laskemalla efektikoot (Cohenin d). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan ryhmäterapiaan osallistuvien henkilöiden subjektiivinen hyvinvointi parani, ja sen osa-alueista toimintakyky, hyvinvointi ja oireet paranivat ryhmäterapian aikana ja sen jälkeisessä kuukauden seurannassa. Masennus- tai ahdistuneisuusoireilussa ei tapahtunut tilastollisesti merkittävää muutosta. Ryhmäterapiaan osallistuvat henkilöt kokivat ryhmäterapiassa hyödyllisiksi tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen omasta itsestä ja masennusoireista, vertaistuen, sekä toiminnallisen aktivoitumisen arjessaan. Vaikka tutkimuksen tulokset ovat osittain ristiriitaisia, antaa tutkimus lupaavia viitteitä siitä, että vatvomiseen ja aktivointiin keskittyminen toistuvan tai pitkittyneen masennuksen hoidossa on suotavaa
  • Tarhonen, Rilla (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tavoitteet Kaksosuuteen liittyy monenlaisia pre- ja perinataalivaiheissa esiintyviä riskejä, jotka voivat vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen. Kaksosten kognitiivista suoriutumista on kuitenkin tutkittu verrattain vähän etenkään aikuisuudessa, eikä syntymäriskien vaikutusta ole useimmiten huomioitu. Tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään syntymäriskiaineistolla, eroaako kaksosten kognitiivinen suoriutuminen yksösistä 5-, 9-, ja 40-vuoden ikävaiheissa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, eroaako syntymäriskejä omaavien kaksosten suoriutuminen kaksosista, joilla syntymäriskejä ei ollut. Menetelmät Tutkielman aineisto on peräisin KOPUTUS (Kognition pitkittäistutkimus) -tutkimusprojektista. Projektissa on seurattu 1970-74 vuosina kerättyä syntymäriskikohorttia sekä myöhemmin kerättyjä kontrolleja 40-45 -vuoden ikään saakka. Aineisto jaettiin neljään ryhmään: riskikaksoset, kontrollikaksoset, riskiyksöset ja kontrolliyksöset. Ryhmien kognitiivista suoriutumista verrattiin kolmessa ikävaiheessa. Viiden ja 9-vuoden ikävaiheessa mittarina toimi ITPA (Illinois Test of Psycholinguistic Abilities), sekä 9-vuoden vaiheessa myös WISC (Wechsler Intelligence Scale for Children). Aikuisiän kognitiivisen suoriutumisen mittarina oli WAIS-IV (Wechsler Adult Intelligence Scale-IV), sekä korkein saavutettu koulutustaso. Analyysit toteutettiin regressioanalyyseina, joissa ryhmien eroja tarkasteltiin referenssikategoriaa vaihtamalla. Saavutettu koulutustaso oli kaksiluokkainen muuttuja, joten sen analysoinnissa käytettiin logistista regressioanalyysia. Analyysit toteutettiin kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä huomioitiin pelkästään ryhmät, jälkimmäisessä lisäksi taustamuuttujia ja syntymäriskejä muiden kuin kaksosuuden efektien kontrolloimiseksi. Tulokset ja johtopäätökset Kaksosten kognitiivisessa suoriutumisessa suhteessa yksösiin oli vaihtelua ikävaiheiden ja arviointimenetelmien välillä. Kaksoset suoriutuivat kuitenkin kaikissa ikävaiheissa heikommin tai korkeintaan yhtäläisesti kuin yksöset Riskikaksosten ja kontrollikaksosten välisessä tarkastelussa kontrollikaksoset suoriutuivat paremmin 5- ja 40 -vuoden ikävaiheissa.Taustamuuttujien ja syntymäriskien huomiointi hävitti osan, mutta ei läheskään kaikkia eroja ryhmien välillä. On siten mahdollista, että kaksosten suoriutumiseen on vaikuttanut syntymäriskien lisäksi jokin kaksosspesifi tekijä. Kaksosten kognitiivista suoriutumista olisi hyvä tarkastella enemmän aikuisuuteen asti ulottuvilla aineistoilla sekä huomioiden syntymäriskit.

View more