Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet

Recent Submissions

  • Tsui, Ka Man (Helsingin yliopisto, 2015)
    Forest certification has been used as a tool to promote forestry responsibility towards sustainable forest management. Forest Stewardship Council (FSC) is one of the certification systems that is well recognised in Europe. Nevertheless, compared to other European countries, the number of FSC chain of custody (CoC) certifications in Finland is relatively low. Semi-structured interviews were conducted with six FSC CoC certified companies to explore their experiences towards implementing and maintaining the system in their companies. The sample group was comprised of wood and paper product industries in manufacturing and trading sectors. Thematic analysis of the interviews revealed the challenges companies encountered. The results indicated that there were eight types of challenges, including three internal and five external ones, hindering the development of FSC CoC certification in Finland. Internal challenges included competence, financial resources, and a lack of motivation to change. External challenges included insufficient marketing and demand, uncertain cost benefit, keen competitor programmes, limited supply, and long trademark approval time. Meanwhile, the relevant solutions these companies adopted to deal with the challenges were discussed. Since external challenges out-numbered internal ones, it seemed that certified companies are not able to tackle the existing challenges alone. Joint-effort among other actors in the forestry sector, for instance, the national authority, FSC national office, certification bodies are essential to influence the rate of certification uptake. Furthermore, participants discussed about the future development of FSC CoC certification system in Finland. Interviewees believed that the enactment of the EU Timber Regulation (EUTR) and the introduction of forest certification into national public procurement policy could positively impact the development of the system. The results of this study could be used as a reference for potential certificate users to prepare themselves for implementing FSC CoC certification system. In addition, the study could shed a light on the development of FSC in Finland in the future.
  • Pekkarinen, Tanja (2016)
    Emakoiden tilakuolleisuus ja suunnittelemattomat poistot erilaisten sairauksien ja tapaturmien vuoksi aiheuttavat tilalle suuria kustannuksia. Lisäksi suuri emakoiden kuolleisuus voi olla eläinten hyvinvointikysymys. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on koota tietoa kirjallisuudesta emakoiden poistoista ja kuolleisuudesta ja selvittää taustalla olevia syitä. Suomessa on parhaillaan meneillään laaja tutkimus, jossa selvitetään emakoiden tuotantokestävyyteen liittyviä tekijöitä kuten niiden kuolinsyitä. Suurin osa emakoista poistetaan tiloilta myymällä ne teurastamoon. Lisäksi emakoita kuolee itsestään tiloilla ja niitä joudutaan myös lopettamaan, koska ei haluta pitkittää niiden kärsimyksiä. Emakoiden kokonaispoistoprosentti tiloilla on keskimäärin 50. Emakot porsivat keskimäärin neljä kertaa ennen niiden poistoa tilalta. Monet emakot poistetaan tilalta ennen kuin ne ovat saavuttaneet suurimman tuotantopotentiaalinsa ja ennen kuin ne ovat korvanneet hankintakulunsa. Poistoprosentti ja keskiporsimakerta vaihtelevat hyvin paljon eri tilojen välillä. Teurastettujen emakoiden poistosyistä merkittävin on lisääntymisongelmat. Lisäksi etenkin nuoria emakoita poistetaan paljon tuki- ja liikuntaelinongelmien kuten ontumisen vuoksi. Vanhempien emakoiden tyypillinen poistosyy on huono tuottavuus tai vanhuus. Lisääntymisongelmista yleisimmät poistosyyt ovat tiinehtymättömyys ja kiimattomuus. Lisääntymisongelmien vuoksi poistetuilla emakoilla on suhteessa eniten tehottomuuspäiviä ja vieroitettujen porsaiden määrä on pienin verrattuna muiden syiden vuoksi poistettuihin emakoihin. Emakoiden kuolleisuus eri tutkimuksissa vaihtelee 4,6–16 %:n välillä, ja siihen kuuluvat yleensä sekä itsestään kuolleet että lopetetut emakot. Kuolleisuus vaihtelee paljon eri tiloilla. Tyypillisesti nuorilla 1–3 kertaa porsineilla emakoilla on suurin kuolleisuus. Suurin osa emakoiden kuolleisuudesta esiintyy porsimisen aikoihin ja heti sen jälkeen imetyskaudella. Tärkeimpiä emakoiden kuolinsyitä ovat sydämen vajaatoiminta, ontuminen, ruoansulatuskanavan elinten kiertymät ja muut sairaudet, porsimiseen liittyvät ongelmat sekä virtsatiesairaudet. Lisäksi emakoita kuolee hengitystiesairauksiin, erilaisiin tarttuviin tauteihin ja traumoihin. Sydämen vajaatoiminnan ja ruoansulatuskanavan elinten kiertymien vuoksi kuolevat emakot menehtyvät yleensä äkillisesti ilman aikaisempia oireita. Emakoiden lopetuksen suurin syy on niveltulehduksen tai murtuman aiheuttama ontuminen. Emakoiden poistoihin ja kuolleisuuteen voivat vaikuttaa vuodenaika, ilmasto, tuotannolliset tekijät ja emakoiden erilaiset ominaisuudet. Erilaiset tuotanto-olosuhteet, ruokinta ja eläinten hoito- ja poistokäytännöt selittävät eroja tilojen välillä. Emakoiden tuotantokestävyyttä voidaan rajallisesti parantaa jalostuksen avulla. Emakoiden kuolleisuuden vähentäminen ja kestävyyden parantaminen ovat oleellinen osa emakoiden hyvinvointia. Kirjallisuuskatsauksen tietoa emakoiden poistoista ja kuolinsyistä sekä niiden riskitekijöistä voidaan käyttää tilojen kuolleisuuden vähentämisessä ja tuottavuuden parantamisessa.
  • Kärkkäinen, Johannes (2016)
    Työn saaminen Eurooppalaisesta koulusta matematiikan opettajana sai tutkian innostumaan tuomaan esille Helsingissä sijaitsevan uuden koulun matematiikan opetusta. Koulu on uusi Suomessa, vaikka Euroopassa ollut jo pitkään. Mitä tämä koulu tarjoaa matematiikan saralla ja miten se eroaa Helsingin muiden koulun matematiikan opetuksesta. Tutkielmassa käytetään apuna Eurooppalaisessa koulussa ja Helsingin kunnan koulun opetusmateriaalia sekä opetussuunnitelmaa. Käydään läpi lukuvuosi kerrallaan ja tarkastellaan, miten eroavaisuudet ja samankaltaisuudet näkyvät opetussuunnitelmassa. Tämä tutkielman pyrkii valaisemaan näitä aiheita ja tarjoamaan vilahduksen matematiikan opetussuunnitelman näkökulmasta koulun matematiika opetusta yläkoulun puolella. Tutkija toimii tutkielmassa näkökulman antajana pitkälti mukanaan muutaman opettajan kertomat kokemukset, sillä koulun matematiikan opetuksesta ei ole monella Suomessa kokemusta. Tutkielman tarkoituksena on esitellä myös Eurooppalaisen koulun tarjoama vaihtoehto yksityiskouluna muihin yksityiskouluihin verrattuna kuten myös kunnan koulujen ohella, keskittyen ensi sijaisesti matematiikan opetukseen, jota Eurooppalaisella koululla on tarjota. Tutkielmassa nousee esille kulttuuri, jota Eurooppalaisella koululla on tarjota, sekä tavoitteet, joita koulu pitää yllä matematiikan opetuksessa. Tutkielman lopussa käännetään katsetta tulevaan ja mahdollisuuksiin mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaa uuden opetussuunnitelman muodossa. Miten matematiikka voisi näkyä tulevaisuudessa ja mihin se mahdollisesti voi viedä näiden kahden opetussuunnitelman ja koulukulttuurin matematiikan opettajan näkökulmasta.
  • Muhonen, Malla (2016)
    Tämän lisensiaatin tutkielman kirjallisuuskatsaus käsittelee hevosen paksusuolen asennonmuutoksia. Tutkimusosa on retrospektiivinen tutkimus hevosen paksusuolen oikeanpuoleisesta asennonmuutoksesta. Hypoteesinä oli, että Suomessa paksusuolen oikeanpuoleinen asennonmuutos joudutaan hoitamaan useammin kirurgisesti kuin muualla maailmassa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää leikkaushoidon tarpeeseen viittaavia tekijöitä, selviämisprosentteja ja mahdollisia vuodenaikaisvaihteluja esiintyvyydessä. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin yliopistollisen hevossairaalan potilastietojärjestelmän avulla. Kaikki paksusuolen oikeanpuoleisen asennonmuutoksen vuosina 2008-2013 sairastaneet potilaat sisällytettiin tutkimukseen. Potilaista saadut tiedot koottiin Open Office Databasen tutkimuslomakkeelle ja analysoitiin SPSS:n avulla. Tutkimusotanta koostui yhteensä viidestäkymmenestä kahdeksasta hevosesta, joista 30,8% hoidettiin konservatiivisesti ja 69,2% kirurgisesti. Potilaista 63% sairastui syys- ja tammikuun välisenä aikana. Vetosuhde hiekan havaitsemiselle syksyllä verrattuna kevääseen oli 18 (khiin neliö10,3, p=0,0014) Kirurgisesti hoidetuista potilaista 83,3% kotiutettiin. Konservatiivisesti hoidetuilla vastaava luku oli 81,2%. Tässä tutkimusotannassa suurempi osuus hevosista päädyttiin hoitamaan kirurgisesti verrattuna aiempiin julkaisuihin aiheesta. Paksusuolen oikeanpuoleista asennonmuutosta esiintyi eniten syksyllä. Vetosuhde (odds-ratio) hiekan esiintymiselle paksusuolen oikeanpuoleista asennonmuutosta sairastavilla hevosilla oli huomattavasti korkeampi syksyllä kuin keväällä. Tämä ei vielä todista hiekan olevan altistava tekijä paksusuolen oikeanpuoleiselle asennonmuutokselle, mutta se antaa viitettä mahdollisesta korrelaatiosta. Tämä ongelmakenttä vaatii jatkotutkimuksia.
  • Kangasniemi, Ilmari (2016)
    Coarse structures are an abstract construction describing the behavior of a space at a large distance. In this thesis, a variety of existing results on coarse structures are presented, with the main focus being coarse embeddability into Hilbert spaces. The end goal is to present a hierarchy of three coarse invariants, namely coarse embeddability into a Hilbert space, a property of metric spaces known as Property A, and a finite-valued asymptotic dimension. After outlining the necessary prerequisites and notation, the first main part of the thesis is an introduction to the basics of coarse geometry. Coarse structures are defined, and it is shown how a metric induces a coarse structure. Coarse maps, equivalences and embeddings are defined, and some of their basic properties are presented. Alongside this, comparisons are made to both topology and uniform topology, and results related to metrizability of coarse spaces are outlined. Once the basics of coarse structures have been presented, the focus shifts to coarse embeddability into Hilbert spaces, which has become a point of interest due to its applications to several unsolved conjectures. Two concepts are presented related to coarse embeddability into Hilbert spaces, the first one being Property A. It is shown that Property A implies coarse embeddability into a Hilbert space, and that it is a coarse invariant. The second main concept related to coarse embeddability is asymptotic dimension. Asymptotic dimension is a coarse counterpart to the Lebesgue dimension of topological spaces. Various definitions of asymptotic dimension are given and shown equivalent. The coarse invariance of asymptotic dimension is shown, and the dimensions of several example spaces are derived. Finally, it is shown that a finite asymptotic dimension implies coarse embeddability into a Hilbert space, and in the case of spaces with bounded geometry it also implies Property A.
  • Liimatta, Eino (Helsingin yliopisto, 2008)
    Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää, millä tavoin 1700-luvun suomalaisen yhteiskunnan kokemus köyhyydestä sosiaalisena ilmiönä esiintyy Elias Laguksen suomentamassa vuonna 1790 julkaistussa Sionin Wirret -virsikirjassa. Lähdeaineistoksi on rajattu kirjahistoriallisen työskentelyn pohjalta Elias Laguksen vuoden 1790 suomennos. Tutkimustehtävän selvittämiseen käytetään yhdistellen ja toisiaan täydentävästi sosiaalihistoriallista ja teologianhistoriallisesti painottunutta kirkkohistoriallista tutkimusmenetelmää. Köyhyyden käsitettä käytetään tässä tutkielmassa laajassa historiallisessa merkityksessä, joka ei rajoittu vain taloudelliseen varallisuuteen liittyviin seikkoihin. Köyhyyden kokemusta käsitellään nälän, sairauden sekä asumisen ja toimeentulon teemojen kautta. Köyhyyttä lähestytään myös virsitekstien "köyhyyteen" liittämien arvojen ja asenteiden sekä köyhyyden uskonnollisen merkityksen kautta. Elias Laguksen suomentamat Sionin Wirsien sisältävät liittymäkohtia 1700-luvun köyhien ihmisten elämään. Virsiteksteistä löytyy useita viittauksia nälkäkatastrofin uhkaan. Nälkä saa myös erityisen uskonnollisen merkityksen. Sairaus yhdistetään kuolemaan virsiteksteissä. Kuolemaa pidetään elämän luonnollisena päätepisteenä eikä enää kauhistuttavana turmiovaltana. Sairauden maallisiin hoitokeinoihin suhtaudutaan epäilevästi. Sairaus käsitetään pietistiseen tapaan Jumalan rakkaudelliseksi kuritukseksi uskoville. Sairastuneen ihmisen kokema ruumiillinen heikkous ja yksinäisyys tulevat vahvasti esiin virsiteksteissä. Köyhyyttä kuvataan virsiteksteissä pysyväksi tilaksi, josta ei ole pois pääsyä. Köyhyys yhdistetään alastomuuteen, rumuuteen, omaisuuden menettämiseen, fyysisesti vammautuneisiin, murheellisuuteen ja kerjäämiseen. Uskonnollisena ihanteena köyhyys yhdistetään yksinkertaisuuteen. Köyhyyden kokemusta arvostetaan uskonnollisesti vanhan katolisen perinteen mukaisesti. Lähimmäisenrakkauden tekojen tarpeellisuutta ja moraalista oikeutusta perustellaan virsiteksteissä pietistisen kehitysoptimistisen ajattelun avulla. Synnin ei katsota hallitsevan uskovaa, joka voi uskon voimalla täyttää lain vaatimukset. Virsiteksteissä on epäsuorasti ilmaistua sosiaalista kritiikkiä, joka kuvastaa sääty-yhteiskunnan sisäisiä jännitteitä. Säätyasemaan, oppineisuuteen ja omaisuuteen suhtaudutaan kielteisesti ja vähättelevästi. Yläluokkaista elämäntapaa arvosteleva ylellisyyskritiikki yhdistyy kärsimystiikkaan 1600- luvun hartauskirjallisuuden tapaan. Pietismille ominaisesti virsiteksteissä korostetaan "maailmasta" erottautuvan uskovien muodostaman pikkuseurakunnan asemaa. Uskovien "Jeesuksen seura" on tarkoitettu ensisijaisesti köyhille syntisille eikä korkea-arvoisille. Sosiaalisen eron merkitystä vähätellään ja sen kumoutumisesta esitetään toiveita. Rikkauden ja köyhyyden katsotaan olevan toisarvoista sielun pelastuksen kannalta. Uskovan ihanteena pidetään tyytymistä omaan paikkaansa yhteiskunnassa. Pyrkimyksiin nousta säätyhierarkiassa suhtaudutaan torjuvasti. Herrnhutilaisen anti-intellektualismin mukaisesti yksilön uskonnollista kokemusta pidetään arvokkaampana kuin rationaalista teologianharjoittamista tai muuta oppineisuutta.
  • Vallinkoski, Katja (Helsingin yliopisto, 2014)
    Objectives. School safety has long been a subject of wide-ranging debate, but scientific research on the subject has, however, been rather limited. Although the English language research is comprehensive, in educational sciences school safety has not been a common subject of research. Matti Waitinen’s (2011) dissertation is the first school safety culture investigative research in Finland. Waitinen images safety culture of Helsinki comprehensive school, and points out that the differences in security levels can be explained by a different safety cultures. The purpose of this thesis is to find out what are the most common needs to develop safety work that are encountered in comprehensive schools. Research methods. The target group here are four comprehensive schools and their safety groups. The study was carried out as so-called mixed - methods study, where the research data came from both quantitative and qualitative orientation. The data - collection in the first phase of the research was a questionnaire sent to schools, the purpose of which was to orient the school safety team members to the subject. The next step was, Tutor audit, which the Rescue Department of Keski-Uusimaa had developed. The audit, data were generated as quantitative and qualitative, structured group interview section yielded precise values of the school, the level of security, but on the other hand recorded and eventually transcribed conversation around the subject produced a material for the later content analysis. Results and conclusions. Based on the results it can be concluded that the safety work of comprehensive schools found plenty of areas for development. The audits on the basis of the values obtained, it can be said that none of the schools reached in the overall interpretation of the law formed through the minimum requirement, that is, the basic level three. There were found seven development themes: documentation, everyday and communally safety work, risk management, preparedness and independent development of safety, safety skills and safety training, as well as safety communication and paying attention to substitutes and stakeholders. Although the number of results can not be generalized to the comprehensive schools in general, the results can get an understanding of what kind of developments must be done in schools. The general conclusion is that the security work must continue to pay great attention to.
  • Saari, Juhani (Helsingin yliopisto, 2013)
    Tämä tutkielma tarkastelee Krzysztof Kieślowskin elokuvaa Kolme väriä: Sininen sekä sen ääniraitaa. Tutkimuksen keskiössä on kysymys toistamisen merkityksestä ihmisen psyykkiselle toiminnalle: mitä musiikin toistumisella pitkin elokuvaa yritetään mahdollisesti kuvata? Jo aiemmasta tutkimuksesta käy ilmi, että musiikki liittyy jollain tapaa elokuvan päähenkilön traumaattisiin kokemuksiin. Tässä tutkimuksessa pyritään tarkentamaan tätä kuvaa. Elokuvan musiikin on säveltänyt Zbigniew Preisner. Tutkimuksen ensisijaisen aineiston muodosti elokuvan DVD-julkaisu (1993). Tutkimuksen keskeisenä teoriapohjana on Pentti Ikosen ja Eero Rechardtin tekemä luenta Sigmund Freudin teoriasta elämän ja kuoleman vietistä, Eroksesta ja Thanatoksesta sekä Kimmo Lehtosen musiikkiterapeuttiset kirjoitukset. Teoreettinen osuus erittelee, paitsi Eros–Thanatos- tematiikkaa, myös musiikin suhdetta kuoleman viettiin sekä musiikin mielenterveyttä edistäviä ominaisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan ennen kaikkea elokuvan kahta musiikillista pääteemaa sekä niiden suhdetta päähenkilön mielenmaisemaan. Teemoja eritellään musiikki- ja psykoanalyyttisesti. Musiikkianalyysi painottuu useissa kohdin teemojen orkestraation tarkasteluun. Kohtauksista, joissa nämä teemat soivat, on analysoitu myös ääniraidan muut tapahtumat. Niistä ennen kaikkea kuvan ulkopuolisten, akusmaattisten, äänten vertauskuvallisuutta käsitellään myös. Tutkimuksessa esiin nousseiden seikkojen pohjalta todetaan, että musiikin toistuminen kuvaa kuoleman vietistä lähtöisin olevaa pyrkimystä saada traumaattinen kokemus hallintaan toistamisen avulla. Musiikin toistaminen, kokonaisen teeman toistuminen elokuvassa, kuvastaa kuoleman viettiä silloin, kun se liittyy johonkin ahdistavaan tai mielipahaa tuottavaan kokemukseen. Tässä elokuvassa myös akusmaattisilla äänillä kuvataan päähenkilön sisintä.
  • Barrere, Ian (Helsingin yliopisto, 2016)
    The purpose of this paper is to conclude with some certainty the issue of the nature of the vowel harmony system of Proto-Mongolic. Since the first reconstructions, Proto-Mongolic has featured a palatovelar harmony similar to that of Proto-Turkic. Recently, however, scholars such as Ko (2012) have proposed differing reconstructions in which the vowel harmony of Proto-Mongolic is defined by tongue root position; the same basis as that of modern Khalkha, for example. To defend the traditional reconstruction, I have compiled a list of arguments for an original palatovelar harmony in Proto-Mongolic. The justifications include attributes of Written Mongol, synchronic and diachronic phonological considerations of contemporary Mongolic languages, in addition to language universals both inside and outside of the Mongolic family. With these arguments in mind, a compelling case is made for the palatovelar nature of Proto-Mongolic. As such, despite recent proposals to the contrary, there is sufficient evidence to continue supporting the traditionally-reconstructed vowel system of Proto-Mongolic.
  • Sumari, Laura (Helsingin yliopisto, 2016)
    Liikkuvuus on yksi globalisoituneen maailman keskeisimpiä piirteitä. Erityisesti nuoret liikkuvat paljon, ja tälläkin hetkellä miljoonia nuoria opiskelee kotimaansa ulkopuolella. Vaihto-opiskelun suosion kasvu on kuitenkin lisännyt erilaisten kriisitilanteiden, kuten onnettomuuksien, sairastumisten ja rikoksen uhriksi joutumisten määrää vaihdon aikana. Siksi vaihto-opiskeluun liittyvälle turvallisuustutkimukselle on tarvetta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomesta, Helsingin yliopistosta kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia ulkomailla opiskelusta turvallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen fokuksena on turvallisuuden merkitys ja rooli vaihto-opiskelijoiden jokapäiväisessä elämässä. Tutkielmassa selvitetään, miten vaihto-opiskelijat suhtautuvat turvallisuuteen ja miten turvallisuuteen liittyvät tekijät vaikuttavat heidän elämäänsä vaihdossa. Tarkastelun kohteena ovat myös vaihtokohteeseen liitetyt turvallisuuskuvat sekä niiden vaikutus turvallisuuteen suhtautumiseen. Lisäksi työssä eritellään, minkälaiset asiat vaihto-opiskelijoita uhkaavat, millaisia valintoja opiskelijat tekevät turvallisuuteen liittyen sekä kuinka tärkeää turvallisuus heille on. Näitä teemoja tarkastellaan erityisesti vaihto-opiskeluun liittyvän tilallisuuden ja sen kokemisen kautta. Tutkielman tavoitteena on luoda kattava yleiskuva suomalaisten vaihto-opiskelijoiden turvallisuuskokemuksista ja heitä uhkaavista vaaroista. Tutkimus on ensisijaisesti ihmisen kokemuksen monitieteistä empiiristä tutkimusta. Aineisto koostuu kahteen kirjoittajan laatimaan internet-kyselyyn saapuneista 192 kyselyvastauksesta sekä kymmenestä keskimäärin vajaa tunnin mittaisesta haastattelusta. Aineistoa analysoidaan kontekstualisoiden ja käsitteellisesti analysoiden tutkimukselle keskeisten teemojen kautta sisällönanalyysin menetelmiin ja kokemuksen tutkimuksen teoriaan tukeutuen. Tutkimusote on vahvasti käsitteellinen. Kulttuurintutkimukselle tyypillisellä tavalla tutkimuksessa pyritään erilaisten tutkimussuuntausten piirteitä yhdistellen monitieteisesti jäsentämään aineistosta kumpuavia kulttuurisia merkitysjärjestelmiä. Vaihto-opiskelijat kokevat opiskelijavaihtonsa pääpiirteittäin turvalliseksi. Erilaisia uhkaavia tilanteita kuitenkin esiintyy suhteellisen paljon liittyen esimerkiksi onnettomuuksiin, sairastamiseen sekä rikoksiin, ja suurin osa opiskelijoista kertoo pelänneensä tai kokeneensa turvattomuutta vaihdon aikana. Turvallisuus ja turvattomuus kiinnittyvät opiskelijoiden ajatuksissa tilaan ja paikkaan sekä erityisesti tilan sosiaaliseen ulottuvuuteen. Vaihtokohteella ja sen erityispiirteillä sekä urbaanilla kaupunkiympäristöllä on suuri vaikutus opiskelijoiden turvallisuuskokemuksiin. Toisaalta myös ajallisuus muodostuu tärkeäksi tekijäksi, sillä turvattomuuteen liittyvät kokemukset kiinnittyvät usein pimeään yöaikaan. Eurooppa nähdään opiskelijoiden vastauksessa usein hyvin turvallisena, vaikka terrorismin uhka vaikuttaa opiskelijoiden ajatuksiin suurien kaupunkien turvallisuudesta. Useat Euroopan ulkopuolella vaihdossa olleet opiskelijat sitä vastoin toivoisivat lisää informaatiota turvallisuuteen liittyvissä asioissa yliopistoilta.
  • Haimila, Roosa (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä tutkimuksessa tarkastelen, selittävätkö samat ihmiset luonnonkatastrofeja tai niistä aiheutunutta kärsimystä sekä yliluonnollisilla tarkoituksilla että tieteellisesti. Kuvaan myös, missä määrin ja miten aineiston kirjoittajat selittävät luonnonmullistuksia tai niistä johtuvaa kärsimystä yliluonnollisilla, tarkoituksen sisältävillä selityksillä. Tutkimuksessani hyödynnän psykologisia, kognitiivisia teorioita ihmisten selityksistä havaitsemalleen todellisuudelle. Legaren, Evansin, Rosengrenin ja Harrisin mukaan sama ihminen voi tilanteesta riippuen selittää samaa ilmiötä tieteellisesti, yliluonnollisesti, molemmilla selitysmalleilla tai näitä yhdistäen. Sovellan myös Kelemenin teoriaa ”epämääräisestä” teleologiasta, eli ihmisten taipumuksesta havaita yliluonnollisia tarkoituksia muun muassa luonnonilmiöissä. Pro gradun aineisto on vuosina 2004‒2013 kirjoitettu suomalainen internetkeskustelu, jonka viesteistä valtaosa käsittelee Intian valtamerellä vuonna 2004 tapahtunutta tsunamia. Keskustelu koostuu 288 kirjoittajan 1275 viestistä. Analysoin aineiston Saldañan kausaatiokoodauksen pohjalta kehittämälläni teoriaohjaavalla tekstinkoodausmenetelmällä. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että valtaosa yliluonnollisia, tarkoituksen sisältäviä selityksiä soveltaneista kirjoittajista selittää tapahtumia myös tieteellisesti. Vähemmistö luonnonkatastrofeja tai niistä aiheutunutta kärsimystä selittäneistä kirjoittajista esittää tapahtumille yliluonnollisia tarkoituksia. Keskustelijat selittävät yliluonnollisilla tarkoituksilla luonnonkatastrofista aiheutunutta kärsimystä ‒ tieteellisiä selityksiä keskustelijat sen sijaan käyttävät sekä luonnonilmiön että siitä johtuvan kärsimyksen selittämiseen. Kirjoittajat ilmaisevat yliluonnollisia tarkoituksia eksplisiittisesti ja metaforisesti, ja ilmaisutavalla on yhteys tieteellisten selitysten soveltamiseen. Kaiken kaikkiaan tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan osa ihmisistä selittää luonnonkatastrofeista aiheutunutta kärsimystä sekä tieteellisesti että yliluonnollisilla tarkoituksilla myös melko sekulaarissa ja korkeasti koulutetussa yhteiskunnassa. Saman ilmiön tieteelliset ja yliluonnolliset selitykset voivatkin tietyissä olosuhteissa olla psykologisesti yhteensopivia, vaikka ne kulttuurisessa keskustelussa usein esitetään toisensa vastapareina.
  • Laakso, Suvi (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2014 ramadan- eli paastokuukauden aikaisten julkaisujen monimediaista virtaa suomalaisten tai Suomessa asuvien muslimien Facebook-ryhmissä. Tutkielmassa kysytään, millaisia tuottamisen ja kuluttamisen käytäntöjä julkaisuissa esiintyy. Toisekseen selvitetään, kuinka tarkastelemani ramadan-käytännöt tuottavat ummaan, islamin universaaliin yhteisöön, kuulumista ja ilmentävät osallistavaa uskontoa suositulla sosiaalisen median alustalla. Ramadanin on tutkimukseni ajallinen ja merkityksiä rakentava kehys, koska siihen liittyy monenlaisia uskonnollis-ruumiillisia käytäntöjä, joiden medialisoitumista ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu. Lisäksi ramadan-kuukautta leimaa voimakkaasti yhteisöllisyys. Tutkielma perustuu sosiaalisen median ja media-antropologian kysymyksenasetteluihin ja teorioihin. Keskeisiä käsitteitä ovat medialisaatio eli median ja sen logiikan levittäytyminen muille yhteiskunnan alueille sekä prosumeristiset käytännöt, jolla viitataan tuottajan ja kuluttajan perinteisen roolijaon hämärtymiseen sosiaalisessa mediassa. Umma eli islamin universaali yhteisö taas on islamintutkimuksen käsite, jolla voidaan analysoida uskonnossa tapahtuvia sosiaalisia muutoksia. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan uskonnon analyysiin hedelmällisen käsitteellisen näkökulman tarjoaa osallistuva uskonto, jolla tuotetaan kuulumisen tunnetta yhteisöjen ja verkostojen ristivedossa. Aineiston muodostavat julkaisujen tuottamisen, tykkäämisen, kommentoimisen ja jakamisen käytännöt. Aineisto rakentuu ramadanin-aikaisesta viestinnästä viidessä Facebook-ryhmässä, joita havainnoidaan verkkoetnografisella otteella vuoden 2014 ramadan-kuukauden (29.6.–27.7.) ajan. Analyysiluvuissa eritellään aineistossa rakentuvia humoristisia ja ironisia käytäntöjä, terveyttä edistäviin itsekäytäntöjä, islamilaista estetiikkaa hyödyntäviä, nostalgisoivia käytäntöjä, informaatiokäytäntöjä, muslimisubjektiviteettien tuottamisen tapoja ja kielellisiä valintoja. Prosumeristisia Facebook-käytäntöjä tulkitaan medialisaation, toistamisen ja toisin toistamisen sekä erilaisten subjektivointien kehyksessä. Tulosten perusteella on pääteltävä, että ramadanin-aikaisissa Facebook-käytännöissä tuotetaan osallistuvaa uskontoa. Ramadaniin osallistuminen Facebookissa puolestaan synnyttää tai vahvistaa tunnetta kuulumisesta maailmanlaajuiseen islamin yhteisöön ummaan.
  • Pohjanpalo, Maija (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielma käsittelee norsunluun käyttöä huonekalujen koristelussa Kreikan myöhäisellä pronssikaudella (n. 1600–1100 eaa.). Työn päämääränä on rakentaa nykyistä tarkempi kuva huonekalujen muodoista, materiaaleista ja koristelusta. Erityistä huomiota kiinnitetään norsunluun rooliin aineistossa. Tutkimusongelmaa lähestytään Pyloksen mykeneläiskeskuksesta löytyneen, Ta-sarjaksi nimetyn huonekaluluettelon kautta. Tutkimuksen päämääriin pyritään analysoimalla näiden lineaari B -tekstien kielellisiä ongelmakohtia sekä vertailemalla tekstiaineistoa, kuvallista- ja arkeologista aineistoa toisiinsa. Tarkoituksena on saada näin selvyyttä Ta-sarjan sanaston tulkintaongelmiin ja toisaalta liittää irtonaisia norsunluureliefilöytöjä alkuperäisiin konteksteihinsa. Tutkimuksen arkeologinen lähdeaineisto koostuu norsunluufragmenteista ja norsunluuesineistä. Aineisto on rajattu alueellisesti ja laadullisesti. Suurin osa materiaalista koostuu Pyloksesta ja Mykenestä löytyneistä norsunluureliefeistä. Toinen osa arkeologista lähdeaineistoa ovat säilyneet osat pronssikauden huonekaluista. Tutkimus on aineistolähtöinen ja sen metodina vertaileva tutkimus, jossa analysoidaan primaarilähteitä. Tutkimus on toteutettu vertailemalla ja analysoimalla teksti- ja arkeologista aineistoa kielitieteen ja arkeologian menetelmin. Tutkimus osoittaa, että yhdistämällä arkeologisen materiaalin tarkastelun tekstiaineistoon saadaan tarkempi ja monipuolisempi kuva myöhäisen pronssikauden huonekalujen rakenteesta ja koristelusta sekä norsunluun käytöstä. Norsunluisia koristeosia on löytömateriaalissa runsaasti ja osassa on jälkiä kiinnityksistä sekä intarsiakoristeluista. Reliefien muodot ja yhdistelmät löytökontekstissa antavat vihjeitä niiden käytöstä, samoin kuin löytökontekstin muun materiaalin huomioon ottaminen. Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa, että norsunluuta on vastoin aiempaa oletusta voitu käyttää myös huonekalujen rakenteellisiin osiin. Ta-sarjassa esiintyviin tulkinnaltaan epävarmoihin sanoihin löytyy todennäköisiä vastineita huonekalujen aineistosta sekä norsunluureliefien ikonografiasta. Muutamat näistä viittaavat muotoa kuvaileviin adjektiiveihin, mutta niiden identifiointi vaatisi vielä syvällisempää kielitieteellistä ja arkeologisen materiaalin sekä kuvallisten esitysten vertailua. Ta-sarjan huonekalujen käytön analyysi tukee viimeaikaisen tutkimuksen näkemyksiä Ta-sarjan tulkinnasta palatsikeskuksen pitoihin liittyvänä dokumenttina. Ta-sarjassa esiintyvien, tulkinnaltaan epäselvien ilmauksien kielitieteellinen ja vertaileva jatkotutkimus voisi tuoda vahvistuksen sanojen identifioinneille.
  • Takanen, Takae (Helsingin yliopisto, 2016)
    Pro Gradu-tutkielmani aihe on virheanalyysi - analysoin suomalaisten japaninkielisissä kirjoitelmissaan tekemiä virheitä. Aineistoni koostuu opiskelijoiden Sosiaalimedian Lang-8 -sivustolle lähettämistä kirjoitelmista. Tutkimukseni tarkoitus on löytää japanin kielen kirjoitelmista suomalaisille tyypillisiä virheiden piirteitä. Toivon voivani hyödyntää näitä tuloksia omassa opetuksessani, ja aikomuksenani on jakaa tulokset muiden japanin kielen opettajien kanssa. Hypoteesini ovat: (1) ääntämistavat vaikuttavat kirjoittamiseen; (2) suomen kieli vaikuttaa sanavalintoihin ja sanajärjestykseen; (3) itsenäisesti kieltä opiskelevien kirjoitelmissa on eniten kielivirheitä. Vertailuryhmät koostuvat itsenäisesti kieltä opiskelevista ja kursseille osallistuneista opiskelijoista. Teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt virheanalyysin teorioita. Metodologiani ovat seuraavat: (1) tutkin miten erilaiset oppimisympäristöt vaikuttavat suomalaisten opiskelijoiden kielen tuottamiseen; (2) vertailen suomalaisten ja ruotsalaisten japaninkielisissä kirjoitelmissaan tekemiä virheitä. Olen kattavasti kartoittanut sellaisten virheiden piirteitä, jotka ovat tyypillisiä suomalaisille japaninkielen opiskelijoille. Lopputuloksena havaitsin, että sekä suomen, että ruotsin kielen ääntämistapa vaikuttaa kirjoitusmerkkien valintoihin. Molemmat kielet vaikuttavat myös sanavalintoihin. Sanojen semanttiset merkitykset vaikuttavat myös sanavalintoihin kirjoitettaessa japaniksi. Lisäksi sopimattoman tyylin valinnoista johtuvia virheitä esiintyi merkittävästi. Kun tutkin oppimisympäristön vaikutusta opiskelijoiden tekemiin virheisiin, havaitsin että itsenäisesti kieltä opiskelevat tekivät enemmän virheitä, kuin kursseille osallistuneet opiskelijat. Jatkossa olisi tärkeää tehdä vertailevaa tutkimusta (1) japanin kielen opiskelijoiden vaikeiden sanojen välttämistilanteista; (2) syntyperäisen japanin kielen puhujien vaikeiden sanojen välttämistilanteista; (3) suomen kielen ja ruotsin kielen syntyperäisen kielen puhujien sanojen välttämistilanteista. Aihetta ei ole tutkittu paljoa ja japanin kielen opetuksen kehittämisen kannalta tutkimus on myös aiheellista.
  • Modovan, Daniela (Helsingin yliopisto, 2016)
    This Master’s thesis is an ethnographic study that focuses on Romanian transnational migrant families. It explores, from an anthropological perspective the transformations that have happened in the lives of the Romanian migrants in Spain, on how the context of migration influences people’s lives and on how the changes are perceived by the migrants. The fieldwork was conducted in 2014 in a Romanian Community situated in a small village near Roquetas del Mar, Almeria, in the Southern part of Spain. The collected material consists of 15 interviews, participant observation diary and a collection of photos and videos. The data was analyzed using micro-interpretive social constructionism. Through thematic analysis, three important changes were identified. The first theme concentrates on the changes that have happened in the perception of family and family life. Hence, the research examines how the concept of family has changed and how the family has been constructed in the migration context. The second theme explores the experiences of the migrants from a human security perspective. The manner in which migrants perceive their human security is reflected in their daily discourse and it has a significant influence on their behaviour. The third theme of this study focuses on the religious transformation. The aim of this section is to investigate how the everyday religion has been changing in the migration context and how people have been making sense of their religious experiences. This study is unable to encompass the entire complexity of the changes that have happened in the lives of the Romanian migrants. However, it sheds a new light on specific changes that are important for the migrants. Since this is a qualitative based research that draws on a limited number of participants, it is impossible to generalize the results. Nevertheless, this research provides new insights into subjects that previous studies have not dealt with in much detail.