Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet

Recent Submissions

  • Luuppala, Linnea (Helsingin yliopisto, 2015)
    Growing human populations and their growing appetites have caused severe environmental degradation. Ecological restoration promises an answer to environmental degradation and consequently serves as a major form of environmental management in the future. This Master s thesis is a conceptual analysis of ecological restoration, also looking at the ethical implications that should follow from the concept. It is important to define the concept clearly to ensure that it fully responds to the causes and challenges of environmental degradation instead of simply justifying them by assuming that it is possible to restore nature without any problems. In addition, ecological restoration goes to the very heart of environmental philosophy, by challenging the dichotomy between nature and humans and therefore, offers a welcome perspective to the search of human place in the natural world. The thesis takes an analytical approach to the search for an appropriate definition of ecological restoration. Conceptual analysis is the main form of inquiry and the aim is to understand how the term has been understood and how it should be understood in a global context. This thesis looks at how ecological restoration has been defined in both philosophical and ecological literature, but the emphasis is on the philosophical literature. The analysis is confined to the most influential work covering ecological restoration, that is, of Robert Elliot (1982 and 1997), Eric Katz (1992 and 1997), Andrew Light (2000, 2012 and 2009), Eric Higgs (2003) and William Throop (2000 and 2012). Also Aldo Leopold s (1949) work will be covered, even though he does not write about ecological restoration. The analysis is done by framing ecological restoration within four categories: goals, values, means and overall attitude. Framing ecological restoration within these categories ensures a thorough analysis of all the aspects of the concept that might otherwise remain hidden. If one of these categories is missing the concept would be lessened. The concepts of nature and wilderness have a major impact on how ecological restoration is understood. The dichotomy of nature and humans distorts the debate surrounding ecological restoration. Therefore, the concept of nature needs to be defined clearly or even redefined in order to allow ecological restoration. The aim of the thesis is to resolve this conceptual conflict. Ecological restoration has the potential to re-build the relationship between nature and humans and offers the opportunity to re-evaluate the concept of nature, so that it does not necessarily exclude humans. If defined carefully, ecological restoration has the potential to restore damaged ecosystems.
  • Merikoski, Paula (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajataustaisten naisten tilannetta työmarkkinoilla haastattelemalla työllistymisen palvelujen asiantuntijoita. Tavoitteena on selvittää, minkälainen diskursiivisesti tuotettu maahanmuuttajanaisen kategoria näissä palveluissa muodostuu. Sillä, mitä kykyjä ja ominaisuuksia maahanmuuttajanaisiksi nimetyillä henkilöillä ymmärretään olevan, on vaikutus siihen minkälaisia palveluita heille tuotetaan ja minkälaisia mahdollisuuksia he saavat. Lisäksi tutkimuksessa kysytään minkälaista osallisuutta heillä nähdään olevan, ja toteutuuko arjen kansalaisuus heidän kohdallaan yhteiskunnassa, jossa palkkatyön, suomenkielisyyden ja valkoisuuden voidaan nähdä olevan normeja. Tutkimus sijoittuu työn, aktivointipolitiikan ja maahanmuuton tutkimuksen kentille. Keskeisiä kysymyksiä lähestytään postkolonialistiselle feministiselle tutkimustraditiolle tyypillisellä tavalla; suhtautuen kriittisesti hyvinvointivaltiossa tuotettuihin sukupuolittuneisiin ja rodullistettuihin kategorioihin. Käsitteitä, joilla kategorioiden sisältämiä merkityksiä avataan, ovat muun muassa kulttuuri, toiseus, maahanmuuttajuus, etnisyys, kansalaisuus ja osallisuus. Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan ntersektionaalisen näkökulman kautta, eli erilaiset sosiaaliset erot, kuten sukupuoli, ikä, uskonto ja etnisyys huomioon ottaen. Tutkimuksen aineistona on yhdeksän teemahaastattelua, joista osa tehtiin julkisen sektorin työllistymisen palveluissa ja osa järjestöjen tuottamissa työllistymistä tukevissa palveluissa. Haastateltavat olivat asiantuntijoita, jotka työskentelivät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa moninaisia työllistymisen ongelmia ratkoen ja henkilökohtaista ohjausta antaen. Haastattelujen analysointi aloitettiin keskeisiä teemoja etsien ja sisältöä luokitellen. Metodologisena lähestymistapana käytettiin sisällönanalyysin lisäksi jäsenkategoria-analyysiä. Jäsenkategoroita analysoimalla saadaan selville, mitä ominaisuuksia tiettyyn kategoriaan liitetyllä henkilöllä nähdään olevan, ja minkälainen toiminta nähdään kategorialle tyypillisenä ja toivottavana. Tutkimuksessa havaitaan, että maahanmuuttajanaisen kategoriaa määrittelee muun muassa etnisyys ja uskonto. Maahanmuuttajanaiset sijoitetaan puheessa useimmiten maahanmuuttajaperheen kontekstiin, ja epätasa-arvoiseksi tulkittu asema parisuhteessa määrittelee maahanamuuttajanaisten naiseutta ja työntekijyyttä. Heidän osaamisensa nähdään kumpuavan ensisijaisesti maahanmuuttajuudesta ja äitiydestä. Ketä hyvänsä ei liitetä kategoriaan, vaan se määrittyy toiseuden, vierauden ja kulttuuristen erojen kautta. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että maahanmuuttajanaisen osallisuus nähdään vajaana. Palkkatyö on edelleen normi, ja sen ulkopuolella oleminen tuottaa ulkopuolisuutta yhteiskunnasta. Vieraskielinen maahanmuuttajanainen sijoitetaan puheessa useimmiten kodin piiriin, jolloin häntä ei nähdä osana ympäröivää suomenkielistä yhteiskuntaa. Pääsy täysipainoiseksi kansalaiseksi on vaikeaa alisteisessa asemassa olevalle henkilölle, jonka mahdollisuudet työelämässä ovat hyvin rajalliset, ja joka nähdään kulttuurisesti erilaisena kuin valtaväestö. Suomen kielen taidon merkitys korostuu aineistossa niin osallisuuden näkökulmasta kuin konkreettisena työllistymisen edellytyksenäkin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajuus, sukupuoli, ikä ja uskonto ovat tärkeämpiä sosiaalisia eroja, jotka määrittelevät maahanmuuttajanaisen ominaisuuksia, osaamista ja tilannetta työmarkkinoilla. Kategoriaan sisältyy ristiriitoja liittyen käsitykseen maahanmuuttajanaisen osallisuudesta yhteiskunnassa ja toimijuudesta. Yhtäältä heidät nähdään oletetun maahanmuuttajakulttuurin ja -perheen kehyksen kautta, mutta toisaalta heiltä odotetaan aktiivisuutta työmarkkinoilla ja heidän uskotaan haluavan rajoitetusta elämänpiiristä ulos. Tutkimuksen lopussa ehdotetaankin, että maahanmuuttajataustaisia naisia tulisi tutkia enemmän työn näkökulmasta. Heidät sijoitetaan niin arkikielessä kuin tutkimuksessakin useimmiten perheen kontekstiin, sen sijaan, että heitä tarkasteltaisiin toimijoina työmarkkinoilla. Tällä olisi merkitystä sekä sen kannalta, minkälaisia työllistymistä tukevia palveluja heille tuotetaan, että laajemmin tasa-arvon toteutumisen kannalta.
  • Seilonen, Josi (2016)
    1900-luvun Euroopan historialle tunnusomaista ovat suuret sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset muutokset sekä yhtenäisen eurooppalaisen yhteiskunnan luominen. Enemmistön Euroopan maista ollessa nyt EU:n jäseniä, poliittinen fokus on kuitenkin 2000-luvulla siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelta peräisin olevaan maahanmuuttoon. Vaikka EU sen aikaisemmissa muodoissa loi useita mekanismeja maahanmuuton koordinoimiseksi, virallinen alku yhteistyölle sijoittuu vuoteen 1999. Viime vuosina maahanmuuttokeskustelu on keskittynyt turvapaikanhakijoihin, ja tilannetta kutsutaan yleisesti pakolaiskriisiksi. Eurooppalainen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka eivät ole vain äärimmäisen ajankohtaisia aiheita, mutta suurin osa kattavasta tutkimuksesta on peräisin ajalta ennen Lissabonin sopimusta, ja tuoreemmat tutkimukset käsittelevät politiikkakehitystä vain lyhyesti. Toisaalta syvällisemmät katsaukset keskittyvät vain tiettyihin ajanjaksoihin EU:n historiassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä EU:n maahanmuuttopolitiikan kehittymisestä, ja tätä kautta tarjota selityksiä EU:n vaikeuksille selvitä nykyisestä pakolaiskriisistä ja luoda toimivaa turvapaikkajärjestelmää. Tässä onnistuttiin hyödyntämällä historiallis-institutionalistista näkökulmaa. Historiallinen institutionalismi tarjoaa työkaluja selittää EU:n kyvyttömyyttä saavuttaa yhteisymmärrystä etenkin turvapaikkakysymyksissä. Apuvälineinä toimivat etenkin polkuriippuvuuksien ja epäjatkuvuuskohtien analyysi sekä tuoreempana vähittäisen muutoksen käsite. Lisäksi kerronnallista prosessin seurantaa käyttäen muutoksen keskeisiä tekijöitä voitiin tunnistaa. Tutkimuksen toinen, kunnianhimoinen tavoite oli historiallisen institutionalismin tärkeimpiin tutkijoihin tukeutuen vastata teorian havaittuihin heikkouksiin, ja mm. syytöksiin sen kykenemättömyydestä selittää muutosta lainkaan. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miten eurooppalainen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat muuttuneet ajan saatossa? Miksi EU on epäonnistunut yhtenäisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa? Kerronnallista prosessin seurantaa soveltaen kehityksen analyysi liitettiin onnistuneesti kausaalisen prosessin askelten kuvailuun, alkaen kahdenkeskisistä sopimuksista ja laissez-faire -politiikasta johtaen vähitellen sopimusten luomiseen, joiden tarkoituksena oli luoda yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka. Sekä sisäisiä prosesseja että ulkoisia yllykeitä muutokselle havaittiin, ja päätösten ajallista aspektia sekä keskinäisriippuvuutta painottaen muodostettiin historiallisen institutionalismin mukainen narratiivi. Jatkuvalle kehitykselle löydettiin useita tekijöitä, joista monet olivat haasteita kuten laiton maahanmuutto, turvapaikanhakijoiden suuri määrä, ja turvallisuushuolet. Muita keskeisiä tekijöitä ovat EU:n sisäiseen vapaaseen liikkuvuuteen johtanut jatkuva integraatio, Euroopan yhtenäisasiakirja, laajentuneet ulkorajat ja ammattitaitoisen työvoiman tarve. Toiseen tutkimuskysymykseen liittyen huomattiin, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka eivät ole kovin organisoituja eivätkä johdonmukaisia. EU-instituutiot ovat itse tunnistaneet ristiriidan odotettujen lopputulosten ja todellisten seurausten välillä. Taustalla oleva institutionaalinen syy tälle vaikuttaa pitkälti olevan EU-lainsäädännön joustamattomuus. Lopuksi Hoffmannin tutkimusta hyödyntäen esitettiin osan ongelmista olevan seurausta joidenkin maiden näkemyksestä siitä, että kansalliset toimenpiteet ovat hyödyllisempiä yksittäisille maille kuin yhteistyö. Historiallis-institutionalistisia metodeita sovellettiin menestyksekkäästi todennettavien ja kiinnostuvien tuloksien saamiseksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan liittyen. Polkuriippuvuuden, epäjatkuvuuskohtien ja vähittäisen muutoksen yhdistäminen osoittautui erittäin toimivaksi institutionalistisen muutoksen selittämiseksi ja teorian kohtaan osoitettuun kritiikkiin vastaamiseksi. Vähittäisen muutoksen käsite osoittautui keskeiseksi analyysille. Tämä tutkimus on onnistunut lisäämään ymmärrystä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, ja teorian testaamisen kautta parantamaan historiallisen institutionalismin käytettävyyttä tutkimusmenetelmänä. Teorian perinteistä viitekehystä lähestyttiin kriittisesti, ja osaan kritiikistä vastattiin. Lopputuloksena osoitettiin, että historiallinen institutionalismi tarjoaa huomattavaa potentiaalia politiikan muutoksen selittämisessä.
  • Mäkipaakkanen, Katri (2016)
    Glass cliff-ilmiöllä tarkoitetaan naisten palkkaamista epävakaisiin tai kriisitilassa oleviin organisaatioihin. Haslam ja Ryan löysivät ilmiön tutkiessaan naisten palkkaamista pörssiyhtiöihin Isossa-Britanniassa. He tulivat johtopäätökseen, jonka mukaan naisia palkataan organisaatioiden johtoon silloin kun organisaatio on epävakaassa tilassa. Lasijyrkänne-ilmiö on tutkimuksen moniulotteinen ilmiö, jota selittävät useat psykologiset ja sosiaalisesti strukturoidut tekijät. Lasijyrkänne-ilmiölle altistavia tekijöitä tutkimuksen mukaan ovat muun muassa sukupuolistereotypiat, miesvaltainen organisaatiohistoria ja suora syrjintä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää voidaanko Suomessa havaita lasijyrkänne-ilmiötä. Tutkin tapaustutkimuksen avulla Merja Ailuksen ja Anneli Jäätteenmäen tapauksia, jotka ovat aiheuttaneet suurta mediahuomiota. Sekä Ailus että Jäätteenmäki jättivät johtoaseman kohun saattelemana. Tarkoitukseni on selvittää voidaanko heidän tapauksissa havaita glass cliff-ilmiön vaikutusta. Perehdyin tapauksiin tutkimalla Keskustapuolueen ja Kevan organisaatioiden miesvaltaisuutta ja tilaa ennen Ailuksen ja Jäätteenmäen nimittämistä. Tämän lisäksi tutkin miten lasijyrkänne-ilmiölle altistavat sukupuolistereotypiat ilmenivät ennen ja jälkeen Ailuksen ja Jäätteenmäen nimittämisen johtoasemaan. Aineistona käytin lehtiartikkeleita ja kirjallisuutta. Lehtien osalta päälähteeni olivat Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat. Halusin myös selvittää yleisiä lasijyrkänne-ilmiö ja siihen liittyvät sukupuolistereotypiat ovat suomalaisten naisjohtajien keskuudessa. Tätä kysymystä tutkin haastattelemalla tasa-arvoasioiden asiantuntijaa ja kolmea korkeassa asemassa olevaa naisjohtajaa. Merja Ailuksen ja Anneli Jäätteenmäen tapauksissa voidaan nähdä useita elementtejä lasijyrkänne-ilmiöstä. Molempien tapausten kohdalla esiin nousivat voimakkaat naisjohtajiin liitetyt stereotypiat. Tämän lisäksi sekä Kevan että Keskustan organisaatioissa oli havaittavissa epävakautta ennen Ailuksen ja Jäätteenmäen nimittämistä johtoasemaan. Anneli Jäätteenmäen puheenjohtajuutta edeltänyttä Keskustaa voidaan pitää myös hyvin miesvaltaisena. Kevan organisaatiossa miesvaltaisuus ei puolestaan näkynyt ennen Ailuksen nimittämistä toimitusjohtajaksi. Haastattelemani naisjohtajat eivät tunnistaneet glass cliff-ilmiötä suomalaisessa yhteiskunnassa. He toivat haastatteluissa kuitenkin esiin glass cliff-ilmiölle altistavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että sukupuolistereotypiat vaikuttavat yhä johtoasemissa toimiviin naisiin.
  • Meriläinen, Sonja (2016)
    Uudet opetussuunnitelman perusteet asettavat tavoitteeksi itseohjautuvan, tekemiensä havaintojen pohjalta kriittiseen ajatteluun kykenevän oppilaan. Jotta tähän päästäisiin, on opetuksessa pyrittävä siirtymään entistä enemmän oppilaskeskeiseen opetukseen. Erilaiset oppimisympäristöt, vaihtelevat työtavat ja digitaalisten välineiden käyttö opetuksessa ovat myös oleellisia. Tämän Pro gradu-työ pohjautuu näihin tarpeisiin. Tämä tutkimus on kehittämistutkimus, jossa kehitettiin mustikan ja puolukan kemiaa kontekstina käyttävä ja kokeellisiin kotitehtäviin nojaava verkkomateriaali. Mustikka ja puolukka ovat miltei jokaiselle suomalaiselle tuttuja, mutta niiden kemiaa käsitellään kouluissa suppeasti. Nämä marjat sisältävät runsaasti ravintoaineita sekä kemiallisia yhdisteitä, joiden terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti. Mustikka ja puolukka ovat raaka-aineina jokaisen saatavilla ja niiden käyttöä kokeellisissa kotitehtävissä tukee myös niiden vaarattomuus. Tämä kehittämistutkimus toteutettiin yhdessä kehittämissyklissä. Se sisältää teoreettisen ja empiirisen ongelma-analyysin, joiden pohjalta on kehitetty kehittämistuotos. Empiirinen ongelma-analyysi suoritettiin oppikirja-analyysillä ja opettajille suunnatulla lomaketutkimuksella. Toinen sykli kehittämistutkimuksessa olisi vaatinut kehittämistuotoksen testauksen oppilasryhmällä. Kehittämistuotos löytyy osoitteesta: https://marjojenkemia.wordpress.com/mustikan-ja-puolukan-kemiaa/
  • Kivi, Sami (2016)
    Termoelektriset materiaalit ovat yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa pyrittäessä suurempaan energiatehokkuuteen. Hukkalämmön ja muilla keinoilla hyödyntämättömissä olevan lämmön talteenotto sähköenergian muodossa kasvattaa esimerkiksi hybridiautojen hyötysuhdetta ja rakennusten energiatehokkuutta. Tehokkaat termoelektriset laitteet ovat hyödyllisiä myös kaikissa sovelluksissa, joissa halutaan tuottaa tietty lämpötilaero tarkasti hankalissa paikoissa, missä resistiivinen lämmitys ei ole mahdollista. Erilaisilla nanokomposiittirakenteilla on pyritty pienentämään materiaalin lämmönjohtavuutta. Rajapinnat ja epäjatkuvuudet sirottavat hilavärähtelykvantteja eli fononeja, ja tuottamalla materiaaliin eri mittaluokkien kidevirheitä voidaan vaikuttaa lämmönjohtavuuteen merkittävästi. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa käsitellään dimensionaalisuuden vaikutusta materiaalin termoelektrisiin ominaisuuksiin ja eri rakenteiden hyödyntämistä termoelektrisissä sovelluksissa, sekä muutamia esimerkkejä termoelektrisistä nanokomposiittimateriaaleista. Kokeellisessa osassa tutkittiin erilaisia atomikerroskasvatuksella (ALD) valmistettuja Bi2Te3/Al2O3- ja Bi2Te3/polyimidi-nanorakenteita. Näytteiden koostumusta ja rakennetta analysoitiin eri menetelmillä: komposiittinäytteissä havaittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM) Bi2Te3-ohutkalvoille ominaista morfologiaa ja kalvot olivat melko karkeita. XRD:llä havaittiin materiaalille ominaisia kidetasoja, joiden intensiteettisuhteet poikkesivat kirjallisuuden bulkkinäytteistä huomattavasti. Komposiittirakenteen tutkimisessa läpivalaisuelektronimikroskopia (TEM) oli välttämätön menetelmä. Termoelektrisiä ominaisuuksia tutkittiin TDTR-menetelmällä ja Seebeckin kertoimia mittaamalla. Kerrospaksuuksia säätelemällä pystyttiin kasvattamaan sekä nanolaminaatteja että nanodispersioita. Pienemmillä kerrospaksuuksilla kalvot olivat dispersiomaisia ja suuremmilla kerrospaksuuksilla laminaatteja. Nanokomposiittirakenteen havaittiin pienentävän kalvon lämmönjohtavuutta jopa kaksi kolmasosaa. Samalla tosin Seebeckin kerroin pieneni pelkkään Bi2Te3-kalvoon verrattuna.
  • Mannisto, Jere (2016)
    Litteraturgranskningen i denna pro gradu behandlar oxidation av inerta C-H-bindningar med järnbaserade icke-hemkomplex. Naturligt förekommande enzymers aktiva centrum har använts som inspiration vid utveckling av katalytiska komplex. Forskningsområdet har attraherat stort intresse en längre tid eftersom kemiindustrins utgångsämnen är huvudsakligen ofunktionaliserade kolväten som utvinns ur råolja. Ett stort genombrott gjordes år 2001 då det syntetiserades ett järnkomplex vars katalytiska cykel involverade en metallcentrerad FeV=O-oxidant. Kolväten oxiderades avsevärt effektivare jämfört med tidigare komplex som oxiderade substrat via fria radikaler. Sedan dess har utvecklingen skett snabbt. Det har bevisats att ligandgeometrin påverkar kraftigt den katalytiska aktiviteten. Komplex med cis-α-geometri har den bästa aktiviteten. Oxidationsselektiviteten baserar sig på sterisk växelverkan mellan substrat och ligand, samt elektroniska och stereoelektoniska egenskaper hos substratet. Dessa faktorer kan överskridas om substratet har en dirigerande karboxylsyra. Steriskt hindrade ligander förlänger den katalytiska livstiden och förbättrar oxidationsselektiviteten. Det har nyligen föreslagits en alternativ katalytisk cykel som involverar en FeIV=O-intermediär för komplex med en trigonal bipyramidstruktur. I framtiden kommer det att vara relevant att indela icke-hemkomplex i två olika undergrupper på basen av geometri och oxidationstillståndet av järn. I den experimentella delen presenteras syntesen för nya ligander. Dessa jämfördes med kommersiella ligander vid järnkatalyserad oxidation av etylbensen och cyklohexan. Oxidation av C-H-bindningar skedde enbart i närvaro av järn. Utbytet förbättrades varken av de nya eller kommersiella liganderna. Produktprofilen tydde inte på en metallcentrerad oxidant. Sannolikt bildades det långlivade alkylradikaler såsom i Gif-kemi.
  • Borre, Katja (2016)
    The literature part goes over the discovery of frustrated Lewis pairs, and their use in catalysis to effect hydrogenation. It spans the road from simple hydrogen activation to asymmetric hydrogenation of substrates. The topic is limited to substrates with polar double bonds and amino- and phosphinoboranes as catalysts. The research comes in three parts. The first part was catalysis testing a newly found aminoborane in hydrogenation reactions in mild conditions. This entailed relatively normal laboratory glassware: Schlenk tubes and the Schlenk line to provide the inert gas atmosphere and of course the hydrogen gas itself. The second and third part are concerned with catalyst synthesis. The second was attempting to create Lewis acids in the image of the catalyst in the first part, to gain more insight of the effects of the structure of the acid. The third similarly was concerned with creating a new variant of an already existing catalyst to see whether minor tweaking of its structure might improve its performance. For the second and third parts however, the synthesis was quite difficult, and catalysis was never reached. Based on literature it was found that adduct formation did not necessarily exclude hydrogen activation, but that an equilibrium state was necessary for them to co-exist. However, sterically demanding environment was no longer a requirement for both the acid and base. For the reversible reaction to be feasible, the acid and base mustn't have too much affinity to their half of the hydrogen molecule. It seems that the acid has more impact on the reversibility of hydrogen activation, and it may be possible to modify an acid to make an irreversible activation reaction reversible. For enantioselective catalysis, the catalyst itself must introduce the element of chirality to the system, so that it may favour one orientation of the substrate over the other. Whether chiral or not, it seems clear that a hindered catalyst will prefer unhindered substrates and vice versa. This allows us to choose an appropriate catalyst for the substrate we have in mind. To that end, it is a good thing to have a spectrum of catalysts: specific tools for specific jobs. In designing new chiral catalysts, it seems one needs to consider how to implement the element of chirality to the structure, the electronic and steric conditions, and the acidity and basicity of the acid and base groups. Especially worth considering are the 4- and 6-membered rings that form in the catalyst before and after hydrogen activation. 6-membered rings in the salt are especially worth avoiding. The catalysis testing yielded preliminary results and guided the path to finding the most optimal conditions for each substrate tested. One of the catalysis syntheses suffered from straightforward difficulties in synthesis and purification, and larger, more complicated Lewis acids of similar structure have already been synthesized. Thus it doesn't seem likely that this particular branch of study is worth the effort, certainly not commercially. The other catalysis synthesis had the most difficulty in separating the diastereomers, which was time consuming. Therefore that branch doesn't seem very practical either.
  • Pylkkö, Marika (2016)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Brasilian tummaihoisten etnistä kategorisointia sekä koulutukseen liittyviä haasteita ranskalaisen antropologin Pierre Bourdieun teorioiden avulla. Brasilian kansallisissa tilastoissa on tapana jaotella väestö ihonvärin perusteella, ja näiden tilastojen valossa tummaihoiset brasilialaiset ovat aliedustettuina korkeakouluissa. Yhdysvalloista lähtöisin oleva affirmative action -politiikka on saanut jalansijaa Brasilian julkisessa keskustelussa erityisesti 1990-luvulta lähtien, ja sen myötä joissakin julkisissa korkeakouluissa on otettu käyttöön kiintiöt tummaihoisille opiskelijoille. Kuitenkin affirmative actionia on kriitisoitu siitä, että se esittää epätasa-arvon johtuvan etnisestä epätasa-arvosta, vaikka erojen voitaisiin ajatella johtuvan sosioekonomisesta epätasa-arvosta. Historiallisesti Brasilian on ajateltu olevan rasismista vapaa yhteiskunta, mistä on käytetty nimitystä rodullinen demokratia. Etnisen kategorisoinnin tarkasteluun käytetään bourdieuläisiä habituksen ja symbolisen pääoman käsitteitä. Habituksella viitataan yksilön sisäistämään asenteiden ja toimintatapojen kokonaisuuteen, jonka avulla henkilö arvottaa ja tulkitsee havaittua todellisuutta sekä toimii siinä. Symbolinen pääoma puolestaan viittaa kaikkiin Bourdieun pääomalajeihin liitettyyn tunnustukseen ja arvostukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on täten analysoida erilaisia arjen tasolla esiintyviä ihonvärikategorisointiin liittyviä ilmiöitä, jotka ovat kulttuurisesti rakentuneet. Tarkastelen tutkielmassa sitä, miten habituksellisia ja pääomaan liittyviä erontekoja tapahtuu, ja mitä merkitystä sillä saattaa olla etnisen kategorisoinnin ja koulutuksen välisessä vuoropuhelussa. Tutkimusongelman tarkastelua varten keräsin aineistoa Koillis-Brasiliassa kahden kuukauden mittaisen kenttätyöjakson aikana. Aineistonkeruussa käytin etnografisia kenttätyömenetelmiä, erityisesti osallistuvaa havainnnointia, puolistrukturoituja sekä strukturoimattomia haastatteluja. Haastattelut koostuivat julkisen peruskoulun rehtorin ja opettajan haastatteluista, kahden tummaihoisen kiintiöopiskelijan haastatteluista sekä yksityisen yliopiston opiskelijan haastattelusta. Lisäksi hyödynsin aineiston analysoinnissa aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä havaintoja ja tulkintoja tummaihoisten kokemista tilanteista. Haastattelemani henkilöt olivat kokeneet tilanteita, joissa etniseen taustaan ja tummaihoisuuten liittyviä symbolisia arvostelmia voidaan pitää merkittävinä. Myös aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta nousi esille esimerkkejä tästä. Havainnoimissani tilanteissa sisäistetyt sosiaaliset arvostelmat selittävät tarkkailemieni ihmisten habituksenomaista toimintaa. Näillä esimerkeillä voidaan olettaa olevan merkitystä brasilialaisen yhteiskunnan hierarkkiselle rakentumiselle ihonvärin mukaan Bourdieun näkemysten mukaisesti.
  • Lindström, Eeva (2016)
    Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Faculty of Social Sciences Laitos – Institution – Department Department of Social Research Tekijä – Författare – Author Lindström Eeva Kristiina Työn nimi – Arbetets titel – Title Voluntary Work as a Form of Social Capital and as a Tool for Inclusion and Integration Oppiaine – Läroämne – Subject Social Policy Työn laji – Arbetets art – Level Master’s Thesis Aika – Datum – Month and year May 2016 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Tiivistelmä – Referat – Abstract The aim of this thesis is to investigate the role of voluntary work as a form of social capital, in the context of immigrants residing in Finland. The theoretical framework for this case study is that of social capital. The concept of social capital can be considered to occur on a personal, communal or at a societal level. In this research, the concept of social capital will be used according to Pierre Bourdieu’s (1986) perspective, which emphasises that the accumulation and benefits of social capital occur mainly on a personal level. Social capital can also be considered as a resource that promotes a person’s or a community’s abilities to function through the accumulation of social networks, which may reinforce the meaning of trust and understanding of societal norms. Therefore, it seems that the concept of social capital appears as a suitable approach to study the formation and accumulation of social capital whilst doing volunteering. Within this research, social capital is considered to consist of trust, reciprocity, friendships, participation and involvement in activities that foster the accumulation of social capital. This thesis is a qualitative case study about the effects of volunteering amongst immigrant participants. The data for this study consists of nine interviews, out of which five were immigrants who have entered Finland as asylum seekers. During the interviews the immigrant participants were asked to elaborate and reflect upon their personal experiences about taking part in volunteering activities whilst seeking asylum. The four others were expert interviews. The expert interviewees consist of individuals who either work or have worked with asylum seekers in the context of voluntary work. The gathered data is analysed by abductive content analysis. The findings of the research suggest that volunteering can have a positive impact on a personal wellbeing of an asylum seeker. The research show how volunteering can be a useful way to find meaningful activities whilst seeking asylum and a way for the asylum seekers to share and to use their skills. In addition, volunteering offers a great opportunity to become familiar with Finnish values and customs alike, in an environment that fosters reciprocity. In order to accumulate social capital in the context of volunteering, volunteers need to feel valued, be able to form friendships, and to be recognised as individuals. Therefore, volunteering can offer possibilities for asylum seekers to be actively involved in the Finnish society. The expert interviews allow one to understand the possible practical hindrances that might occur when planning volunteering activities. Within these interviews, it is also apparent that at times asylum seekers are not being recognised as potential volunteers. However, when possibilities for volunteering are available for asylum seekers, they are able to contribute as well as to gain personally benefit from volunteering. This study shows that the accumulation of social capital can be seen to have a positive impact on the social integration of an individual through the means of active volunteering. Furthermore, this thesis reinforces the idea that integration needs to be considered as a two-way process, where integration is studied as a phenomenon that is influenced by the prevailing societal level structures and policies, as well as the personal level preconceived ideas and attitudes of immigrants and Finnish people alike. The study provides information of the importance of taking into account the personal social level integration, when discussing immigrant integration policies and practices alike.
  • Tani, Saara (2016)
    Syftet med min forskning var att undersöka vad som utgör en Flower Boy, hur Flower Boy uttrycks och görs, och vad det här kan berätta om maskulinitet, könsroller och könsideal i det sydkoreanska samhället. Min forskningsfråga var ”Hur uttrycks (”görs”), förmedlas och (åter)produceras Flower Boy som en ny form av maskulinitet i sydkoreanska TV-reklamer?”. Mitt material bestod av sydkoreanska reklamvideon som finns tillgängliga på internet, på den sociala videodelningsnätsidan Youtube. Jag valde ut tio reklamer för mitt syfte och min analysmetod var en form av semiotisk diskursanalys applicerad på videomaterialet. Min teoretiska utgångspunkt var socialkonstruktionistisk. Jag använde Raewyn Connells maskulinitetsteori (1995) för att granska och förstå maskulinitetshierarkin i det sydkoreanska samhället samt Butlers performativitetsbegrepp (2011) och Goffmans (1979, 2000) dramaturgiska begrepp som verktyg i min analys. Med hjälp av dessa redskap analyserade jag de strukturer och delar av performativt beteende som uttrycktes i mitt material. Mina främsta resultat och slutsatser var att Flower Boy, ett fenomen inom den sydkoreanska populärkulturen och en form av maskulinitet, görs genom en mängd olika gester, handlingar och egenskaper. Då Flower Boy görs används gester som traditionellt förknippats med kvinnor, det vill säga förföriska blickar, gosande, självberöring och andra feminina gester. Vidare används särskilda kulturspecifika gester eller roller för att göra Flower Boy som aegyo (gulliga gester) och oppa-rollen. Dessa tillsammans bygger upp en bild av en charmig prins, en Flower Boy. Dessutom konstaterade jag att även om Flower Boys använder flera tekniker och gester som traditionellt använts av kvinnor i reklam så tycks dessa sällan innehålla underordnad och dessa görs med någon form av makt eller i en maktposition och med självsäkerhet. Maktpositionen och självsäkerheten kan tolkas i blicken, i hur mannen relateras till andra i reklamen (t.ex. kvinnor) samt hur han positioneras som en expert för produkten och skönhet. De mest tydligt underordnande gesterna och rörelserna lämnas bort, medan de mindre underordnade gesterna återanvänds och återskapas till makt-verktyg istället, vilket kan ses som en form av mild makt.
  • Airaksinen, Pasi (2016)
    Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos – Institution – Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä – Författare – Author Pasi Airaksinen Työn nimi – Arbetets titel – Title Maahanmuuttajat ja toimeentulotuen dynamiikka – tutkimus maahanmuuttajien toimeentulotukiasiakkuuksista Oppiaine – Läroämne – Subject Sosiaalityö Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year Marraskuu 2016 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 94 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajien toimeentulotukiasiakkuuksia vuosien 2006-2008 aikana yhden esimerkkikunnan - Vantaan kaupungin alueella. Tutkielman tavoitteena on selvittää poikkeavatko maahanmuuttajien toimeentulotukiasiakkuudet kantaväestön asiakkuuksista niiden yleisyyden tai keston osalta. Tutkielma liittyy samanaikaisesti maahanmuuttajia koskevaan pohjoismaiseen sosioekonomiseen tutkimusalaan, aiempaan suomalaiseen köyhyystutkimukseen sekä erityisesti toimeentulotukea koskevaa asiakastutkimukseen. Tutkimuksen avulla voidaan havainnoida miten maahanmuuttajat näyttäytyvät toimeentulotukiasiakkaina ja että onko erityisesti toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien osalta havaittavissa etnistä paikantumista tiettyihin kansallisuus- ja kieliryhmiin. Tutkielmassa pohditaan myös sosiaalityön asemaa toimeentulotukityössä. Tutkielma on toteutettu vertailevana kvantitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa aineistona on käytetty Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen asiakasrekisteriaineistoja vuosien 2006-2008 osalta (N=9972). Kokoaineistosta on laadittu vertailu toimeentulotukiasiakkuuksien yleisyydestä eri ryhmien osalta. Vertailutietoina on käytetty myös väestötietoja. Aineistosta on edelleen laadittu uusia toimeentulotukiasiakkaista koskeva tarkempi pitkittäisotos (N=2707), jonka avulla on tarkasteltu eri kieli- ja kansallisuusryhmien asiakkuuksien kestoa. Aineistoa on analysoitu ristiintaulukoinneilla ja logistisella regressioanalyysilla tavoitteena eri tarkasteluryhmien väliset erot ja erojen tilastolliset merkitsevyydet. Tutkielman keskeisenä havaintona voidaan pitää sitä, että maahanmuuttajat näyttäytyvät hyvin heterogeenisena asiakasryhmänä. Osa kansallisuus- ja kieliryhmistä ei poikkea juuri lainkaan asiakkuuksien yleisyyden tai keston osalta esimerkiksi suomalaisesta kantaväestöstä. Vastaavasti osa kansallisuus- ja kieliryhmistä erottautui selvästi niin asiakkuuksien yleisyyden kuin kestonkin osalta: erityisesti niissä kansallisuus- ja kieliryhmissä kuten arabian-, somalin- tai albaniankielisissä ryhmissä, joissa on paljon humanitäärisin syin maahantulleista maahanmuuttajia olivat asiakkuudet erittäin yleisiä ja myös asiakkuuksien kestot poikkesivat myös muiden ryhmien jakaumista ollen tilastollisesti merkittävästi pidempi. Tältä osin tutkielman tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kanssa niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Edellä mainittuihin taloudellisesti heikkoihin kansallisuus- ja kieliryhmiin onkin jossain määrin paikannettavissa merkittävä riski kasautuvasta huono-osaisuudesta, joskin tämä tutkimus ei kykene selvittämään tätä kysymystä kuin vain toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien osalta. Maahanmuuttoa koskeva suomalainen tutkimuskirjallisuus myös osoittaa, että taloudelliset erot eri kansallisuusryhmien välillä ovat tapana tasoittua maassa vietetyn ajan myötä. Keskeisenä tekijänä tässä ovat työllisyyserojen tasoittuminen ja kotoutumisen onnistuminen. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuudet olivat myös maahanmuuttajien kohdalla verrattain harvinaisia ja tyypillisesti asiakkuudet olivat joko ajoittain toistuvia asiakkuuksia tai lyhytkestoisia asiakasjaksoja. Asiakkuustyyppien jakautuminen on tässä suhteessa hyvin samankaltainen kuin kantaväestönkin osalta. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Maahanmuutto, toimeentulotuki, köyhyystutkimus, rekisteriaineistot, sosiaalityö
  • Harvilahti, Daina Kukka (2016)
    Tutkielmani on vahvan etnografinen tapaustutkimus, joka kuvaa Etelä-Intian Karnatakaan sijoittuvaa kulttuurikeskus Adimaa. Adima pyrkii edistämään inklusiivista politiikkaa, tiukan hierarkkisten kasti-, sukupuoli-, luokka- ja uskonnollisten jakojen sijaan. Tutkimus liikkuu kulttuurikeskuksen historiallisista ja ideologisista lähtökohdista tarkastelemaan keskuksen ja sen keskeisten henkilöiden pyrkimyksiä, politiikkaa ja teatteritoimintaa. Tutkimukseni perustuu ensinnäkin työskentelylleni kyseisessä kulttuurikeskuksessa vuosina 2009, 2010–2011 ja kenttätyölleni maalis-huhtikuussa 2014. Metodologisesti katsottuna tutkielmani lähtökohtina ovat siis osallistuva havainnointi ja haastattelut. Kenttätyöni aikana syvensin aikaisempaa kokemustani kulttuurikeskuksesta ja seurasin Adiman pitkäaikaisen johtohahmon K. Ramaiahin valmistautumista ja osallistumista Intian parlamenttivaaleihin keväällä 2014. Lisäksi kiersin Kolarin piirikuntaa tekemässä haastatteluja kastijärjestelmän syrjinnän ja sorron vastaiseen dalit-liike Dalit Sangharsha Samithiin aktiivisesti osallistuneiden henkilöiden kanssa. Käytän aineistonani aikaisempina vuosina Adiman käyttöön laatimiani tekstejä, henkilökohtaisia ja kenttäpäiväkirjojani, nauhoitettuja haastatteluita ja puheita, kuvamateriaalia, lehtiartikkeleita, painettuja esitteitä, Adimassa esitettyjä lauluja sekä teatteriesityksiä (videomateriaalia). Tämän aineiston pohjalta olen luonut kokonaisvaltaisempaa kuvaa siitä, mihin kulttuurikeskus Adima toiminnallaan pyrkii ja miten se sijoittuu suhteessa kastista käytyyn keskusteluun. Lähden tutkimaan Adiman toimintaa sen oman ideologisen julistuksen kautta ja tutkimukseni pyrkii tuomaan esiin informanttieni äänen. Tästä syystä inklusiivisuuden ja vastustuksen teemat ovat vuoropuhelussa keskenään - ensimmäisen ollessa vastaus siihen, kuinka ihmiset ja erilaiset ryhmät voisivat elää sopusointuista elämää keskenään ja jälkimmäisen nostaessa esiin hegemonioiden kritiikkiä, subversiivisia käänteitä sisältävien teatteriesitysten muodossa.
  • Seilonen, Josi (2016)
    1900-luvun Euroopan historialle tunnusomaista ovat suuret sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset muutokset sekä yhtenäisen eurooppalaisen yhteiskunnan luominen. Enemmistön Euroopan maista ollessa nyt EU:n jäseniä, poliittinen fokus on kuitenkin 2000-luvulla siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelta peräisin olevaan maahanmuuttoon. Vaikka EU sen aikaisemmissa muodoissa loi useita mekanismeja maahanmuuton koordinoimiseksi, virallinen alku yhteistyölle sijoittuu vuoteen 1999. Viime vuosina maahanmuuttokeskustelu on keskittynyt turvapaikanhakijoihin, ja tilannetta kutsutaan yleisesti pakolaiskriisiksi. Eurooppalainen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka eivät ole vain äärimmäisen ajankohtaisia aiheita, mutta suurin osa kattavasta tutkimuksesta on peräisin ajalta ennen Lissabonin sopimusta, ja tuoreemmat tutkimukset käsittelevät politiikkakehitystä vain lyhyesti. Toisaalta syvällisemmät katsaukset keskittyvät vain tiettyihin ajanjaksoihin EU:n historiassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä EU:n maahanmuuttopolitiikan kehittymisestä, ja tätä kautta tarjota selityksiä EU:n vaikeuksille selvitä nykyisestä pakolaiskriisistä ja luoda toimivaa turvapaikkajärjestelmää. Tässä onnistuttiin hyödyntämällä historiallis-institutionalistista näkökulmaa. Historiallinen institutionalismi tarjoaa työkaluja selittää EU:n kyvyttömyyttä saavuttaa yhteisymmärrystä etenkin turvapaikkakysymyksissä. Apuvälineinä toimivat etenkin polkuriippuvuuksien ja epäjatkuvuuskohtien analyysi sekä tuoreempana vähittäisen muutoksen käsite. Lisäksi kerronnallista prosessin seurantaa käyttäen muutoksen keskeisiä tekijöitä voitiin tunnistaa. Tutkimuksen toinen, kunnianhimoinen tavoite oli historiallisen institutionalismin tärkeimpiin tutkijoihin tukeutuen vastata teorian havaittuihin heikkouksiin, ja mm. syytöksiin sen kykenemättömyydestä selittää muutosta lainkaan. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miten eurooppalainen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat muuttuneet ajan saatossa? Miksi EU on epäonnistunut yhtenäisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa? Kerronnallista prosessin seurantaa soveltaen kehityksen analyysi liitettiin onnistuneesti kausaalisen prosessin askelten kuvailuun, alkaen kahdenkeskisistä sopimuksista ja laissez-faire -politiikasta johtaen vähitellen sopimusten luomiseen, joiden tarkoituksena oli luoda yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka. Sekä sisäisiä prosesseja että ulkoisia yllykeitä muutokselle havaittiin, ja päätösten ajallista aspektia sekä keskinäisriippuvuutta painottaen muodostettiin historiallisen institutionalismin mukainen narratiivi. Jatkuvalle kehitykselle löydettiin useita tekijöitä, joista monet olivat haasteita kuten laiton maahanmuutto, turvapaikanhakijoiden suuri määrä, ja turvallisuushuolet. Muita keskeisiä tekijöitä ovat EU:n sisäiseen vapaaseen liikkuvuuteen johtanut jatkuva integraatio, Euroopan yhtenäisasiakirja, laajentuneet ulkorajat ja ammattitaitoisen työvoiman tarve. Toiseen tutkimuskysymykseen liittyen huomattiin, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka eivät ole kovin organisoituja eivätkä johdonmukaisia. EU-instituutiot ovat itse tunnistaneet ristiriidan odotettujen lopputulosten ja todellisten seurausten välillä. Taustalla oleva institutionaalinen syy tälle vaikuttaa pitkälti olevan EU-lainsäädännön joustamattomuus. Lopuksi Hoffmannin tutkimusta hyödyntäen esitettiin osan ongelmista olevan seurausta joidenkin maiden näkemyksestä siitä, että kansalliset toimenpiteet ovat hyödyllisempiä yksittäisille maille kuin yhteistyö. Historiallis-institutionalistisia metodeita sovellettiin menestyksekkäästi todennettavien ja kiinnostuvien tuloksien saamiseksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan liittyen. Polkuriippuvuuden, epäjatkuvuuskohtien ja vähittäisen muutoksen yhdistäminen osoittautui erittäin toimivaksi institutionalistisen muutoksen selittämiseksi ja teorian kohtaan osoitettuun kritiikkiin vastaamiseksi. Vähittäisen muutoksen käsite osoittautui keskeiseksi analyysille. Tämä tutkimus on onnistunut lisäämään ymmärrystä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, ja teorian testaamisen kautta parantamaan historiallisen institutionalismin käytettävyyttä tutkimusmenetelmänä. Teorian perinteistä viitekehystä lähestyttiin kriittisesti, ja osaan kritiikistä vastattiin. Lopputuloksena osoitettiin, että historiallinen institutionalismi tarjoaa huomattavaa potentiaalia politiikan muutoksen selittämisessä.
  • Meri, Maija (2016)
    Indigenous tourism has become popular worldwide due to the increased interest towards indigenous people´s traditional lifestyles and cultures. Despite the variety among different indigenous groups, common cultural, behavioral, linguistic and ritualistic aspects, as well as the close relation with nature, are perceived central in shaping indigenous people´s identity. Indigenous identity is seen as a holistic construct, dynamically interrelated with historical, socio-economic and geopolitical features. This study examines the ways in which indigenous community-based tourism influences the reconstruction of ethnic indigenous identity through a case study in the Bribri -community of Yorkín in Costa Rica. Moreover, this work explores how redefining identity relates to broader questions of development in indigenous communities. Identity construction is analyzed through a theoretical framework of categorization, identification and comparison, largely outlined by a dualistic discourse amidst cultural preservation versus modernization. The study is based on ethnographic research through participant observation and semi-structured interviews, conducted in Yorkín during a seven-week period in April-May 2014. Another visit to the community was made in December 2015. Altogether 24 thematic interviews and informal conversations were analyzed along with the field notes by using qualitative content analysis. The findings show that tourism plays a central role in the way the indigenous hosts perceive themselves, especially those working in tourism. The interviewees demonstrated strong ethnic awareness and a collective sense of belonging to an indigenous group. Within tourism, indigeneity is expressed and evaluated through mutual interaction with the visitors on a local and more global level. Tourism has had a positive effect in increasing cultural pride, self-esteem and gender equality, and has encouraged to revitalize Bribri language skills and revalorize traditions. Discrimination is therefore perceived in situations, where the historical position between the white and the Indians emerges and power relations become an issue. Indigenous identity can flexibly adapt into different situations and contradictions can be observed in the use of identity for different purposes. Tourism can increase the pressure of reconstructing the image of a "legitimate Indian", causing division of identities. Community-development, for example the construction of new houses and the will to put electricity, can be in conflict with the principles of tourism development. This can eventually lead to the commodification of identity in order to maintain indigeneity as the essence of the tourism attraction. Tourism is not considered a threat concerning indigenous identity but possible challenges include the worry of mixing with non-indigenous people and different future visions regarding everyday practices within the community