Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet

Recent Submissions

  • Georgi, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2019)
    This study consists of a comprehensive characterization of the geology, geochemistry, alteration, and mineralization at the Ronaldo prospect as well as an evaluation of its ore potential. Previous mapping campaigns of the prospect, which lies in the Central Andes in Peru at an elevation of 4300 metres, have identified intrusions overlain by a volcanic package. The intrusions are crosscut by silicified ridges that host epithermal mineralization. Satellite imagery reveals that the topographically elevated areas exhibit strongly altered rocks identified as an advanced argillic-altered lithocap. The methods used to define and better understand the geology and the evolution of the hydrothermal system included reconnaissance field mapping, whole-rock geochemistry, short-wave infrared spectroscopy, petrography, and geochronology. Previous studies have shown that only high-sulfidation epithermal mineralization can be spatially and temporally linked to porphyry Cu mineralization, and therefore this study investigates – among other aspects – what type of epithermal mineralization is present at Ronaldo in order to evaluate the potential for concealed at-depth porphyry Cu mineralization. Two separate lower Miocene intrusive units were identified, a porphyritic diorite and a porphyritic granodiorite, whose average age difference is 1.79 Ma. The intrusive units display intermediate argillic alteration. The overlying extrusive units are Sacsaquero Formation basaltic andesites and ignimbrites that are either unaltered or display propylitic alteration. The basaltic andesite roof pendants observed at Ronaldo indicate that the tops of the intrusions are preserved. At high elevations, advanced argillic alteration composed of pyrophyllite, kaolinite, and dumortierite was observed. This area is the remnant, deeper zone of a larger lithocap. The steeply dipping silicified ridges that display sericitic alteration were inferred to be the root zone of this lithocap. Elevated values of trace elements such as Te, Bi, As, and Sb suggest that the Ronaldo prospect is mostly situated in a sericitic alteration zone related to a porphyry-like magmatic-hydrothermal source located at greater depth. Isolated magnetite aggregates were observed in magmatic-hydrothermal breccia, which indicates that the sericitic alteration may have overprinted potassic alteration. A few intermediate-sulfidation epithermal veins and porphyry-related veins, including a banded molybdenite quartz vein, were observed in the creek near the major fault. At Ronaldo, high silica content and sericitic alteration correlate well with elevated concentrations of Ag, Au, and Mo, whereas Cu concentration does not correlate well with any alteration type or with silica content. Quartz veinlets in the silicified ridges that host abundant Ag and Au mineralization were interpreted to have formed at a slightly later stage and to be unrelated to the magmatic-hydrothermal system. This mineralization was interpreted to be low-sulfidation epithermal in origin due to features such as abundant adularia, lattice-textured bladed calcite replaced by quartz, crustiform banding, banded quartz-chalcedony veins, druse-lined cavities, and high Ag/Au ratios. In conclusion, the Ronaldo prospect comprises a hydrothermal system in which the deep, root zone of an advanced argillic lithocap is exposed. The exploration potential for low-sulfidation epithermal mineralization in the silicified ridges is rather significant, whereas the potential for porphyry Cu mineralization is minor due to the lack of appreciable Cu and Mo mineralization, typically shallow-depth porphyry-related hydrothermal alteration, and the lack of high-sulfidation epithermal mineralization.
  • Hirvonen, Katariina; Korhonen, Tellervo; Salomaa, Veikko; Männistö, Satu; Kaprio, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2017)
    DBH-geeni koodaa dopamiinia hajottavaa entsyymiä, joka on liitetty palkkiojärjestelmään vaikuttamisen kautta erilaisiin riippuvuuksiin. DBH:n variaatioiden on todistettu liittyvän tupakointikäytänteisiin ja –tapoihin monessa tutkimuksessa. Viimeisimpänä rs3025343 liitettiin tupakoinnin lopettamiseen suuressa GWAS meta-analyysissa. Tutkimuksemme tavoitteena olikin replikoida kyseinen löydös suuressa väestötutkimusnäytteessämme. Lisäksi halusimme tutkia, vaikuttaisiko rs3025343 jonkin muun ympäristötekijän kautta vai itsenäisesti tupakoinnin lopettamiseen. Tutkimusnäytteemme on peräisin suomalaisesta väestönäytteestä, FINRISK-tutkimuksesta. Siihen lukeutuu 26,582 genotyypattua henkilöä tupakointistatuksineen. Analyysit rajasimme 11,926 yksilöön, jotka olivat joko nykyisiä tupakoitsijoita (n=6,578) tai vähintään 6kk sitten tupakoinnin lopettaneita (n=5,348). Henkilöistä oli saatavilla myös kattavasti muita tietoja mukaan lukien sosioekonominen status, terveyteen liittyviä tapoja ja terveydentila, joita käytimme analyyseissä hyväksi. Yhteys rs3025343 ja tupakoinnin lopettamisen välillä (OR=1.12, p=0.094, 95%CI=0.98-1.30) osoittautui tutkimuksessamme identtiseksi GWAS-tutkimuksen kanssa (OR=1.12, 95%CI=1.08-1.18). Mikään testatuista fenotyypeistämme ei vaikuttanut tuohon yhteyteen merkitsevästi. Siviilisääty, koulutustaso, masennus, alkoholin käyttö, itseraportoitu terveys sekä COPD assosioituivat fenotyyppitekijöistä tupakoinnin lopettamiseen, mutta mikään edellämainituista assosiaatioista ei riippunut tutkimastamme genotyypistä. Vaikka tutkimustuloksemme ei ole tilastollisesti merkitsevä, efektikoko viittaa vahvasti siihen, että tutkimallamme polymorfismilla on jonkinasteinen yhteys tupakoinnin lopettamiseen. Merkitevyyden esiinsaamiseksi riittävällä voimalla (80%) otoskoon tulisi olla niinkin suuri kuin 36,092 tapausta ja 29,343 kontrollia, koska harvinaisemman alleelin kantajia on suhteellisen vähän (7,1%). DBH-geenin variaatiot ovat osoittautuneet monessa tutkimuksessa olevan yhteydessä nikotiiniriippuvuuteen tai tupakoinnin lopettamiseen. Jos näitä yhteyksiä saadaan tutkittua lisää, on mahdollista että tietoja voitaisiin käyttää hyväksi tulevaisuudessa esim. yksilöllisesti räätälöidyssä tupakoinnin lopettamisen hoidossa.
  • Leppäniemi, Antti (Helsingin yliopisto, 2019)
    Ihmisellä on neljä immuuniglobuliini G:n alaluokkaa: IgG1, IgG2, IgG3 ja IgG4. IgG4:ään liittyvä sairaus on uusi systeeminen autoimmuunisairaus, joka voi ilmetä lähes missä tahansa elimessä, ja jonka eri ilmentymiä on aiemmin pidetty omina itsenäisinä sairauksinaan. Sairaus on hieman yleisempi ikääntyneillä ja miehillä. Sairaudelle on tyypillistä sidekudoksen ja IgG4-positiivisten plasmasolujen kertyminen kudoksiin. Merkittävällä osalla potilaista on myös kohonnut seerumin IgG4-pitoisuus. IgG4:ään liittyvälle sairaudelle on tyypillistä hyvä hoitovaste kortikosteroideille tai hankalissa tapauksissa B-soluja tuhoavalle CD20–vasta-aineelle. Suomessa IgG4:ään liittyvän sairauden hoito ei ole keskittynyt millekään lääketieteen erikoisalalle. Aiemman tutkimuksen mukaan IgG4-vaste on suuntautunut useita eri antigeeneja kohtaan. Tavoitteenamme oli selvittää, onko jokin erityinen antigeenityyppi potilaiden poikkeavan IgG4-vasteen kohteena. Käytimme jatkuvasti immuunijärjestelmän kohtaamia normaaliflooran mikrobeja, autoantigeenina toimivaa DNA:ta ja harvoin rokotuksissa kohdattavia tetanus- ja difteriatoksiineja. Keräsimme tutkimusta varten verinäytteitä vapaaehtoisilta potilailta kirjallisen informoinnin ja kirjallisen tutkimusluvan saamisen jälkeen. Potilaamme ovat peräisin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan reumatologian poliklinikalta. Käytimme näytteiden analysointiin ELISA-menetelmää. Tulosten mukaan IgG4-pitoisuudet DNA:ta ja normaaliflooran mikrobeja kohtaan ovat potilailla terveitä verrokkeja korkeammat, mutta potilaiden vasteet harvoin kohdattavia rokotusantigeeneja kohtaan eivät merkittävästi eroa verrokkien vasteista. Havainto on mielenkiintoinen. Se tukee käsitystä potilaiden IgG4-vasteen suuntautumisesta useita eri antigeeneja kohtaan. Toisaalta se myös osoittaa antigeenityypin vaikuttavan IgG4-vasteeseen.
  • Leskelä, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2019)
    Lipopolysakkaridi (LPS) on gram-negatiivisten bakteerien ulkokalvossa esiintyvä rakenneosa, joka päästessään verenkiertoon (endotoksemia) aiheuttaa tulehdusreaktion. Endotoksemiaa on havaittu akuuttien bakteeri-infektioiden lisäksi myös kroonisten inflammatoristen sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitaudin, diabeteksen ja lihavuuden yhteydessä. Endotoksemian on myös havaittu olevan yhteydessä vahingolliseen veren rasva-aineprofiiliin, kuten korkeaan triglyseridin ja LDL-kolesterolin määrään sekä matalaan HDL-kolesterolin määrään. Tutkimus toteutettiin tekemällä genominlaajuinen assosiaatioanalyysi seerumin LPS-aktiivisuudesta. LPS-aktiivisuus mitattiin yhteensä 11 296 koehenkilön seeruminäytteestä Limulus Amobosyytti-lysaatti (LAL) –menetelmällä. Lisäksi osassa populaatiosta mitattiin LPS kahdella lisämenetelmällä: Endolisa-menetelmällä sekä nestekromatografiaan ja massaspektrometriaan perustuvalla menetelmällä (HPLC/MS/MS). Geneettisen riskisumman (GRS) vaikutusta endotoksemian sekä sydän- ja verisuonitapahtumien yhteyteen arvioitiin regressiomallien avulla. 741 yhden emäksen polymorfiaa (SNP) assosioitui tilastollisesti merkitsevästi seerumin LPS-aktiivisuuden kanssa. Suurin osa näistä polymorfioista sijaitsi lähellä geenejä, jotka liittyvät veren hyytymiskaskadiin tai lipoproteiinimetaboliaan. Tilastollisesti merkitsevimmät SNP:t eivät yhdistyneet kahdella lisämenetelmällä mitattuihin LPS-tasoihin, mutta LAL-menetelmällä mitatun LPS-aktiivisuuden ja lisämenetelmillä mitatun LPS-tason välillä oli korrelaatio. GRS:n lisääminen endotoksemian ja sydän- ja verisuonitapahtuman tai kehon painoindeksin väliseen regressiomalliin kasvatti endotoksemian vaikutuksen suuruutta. Veren LPS-aktiivisuudella on pieni, mutta tilastollisesti merkittävä geneettinen komponentti. Endotoksemia yhdistyy polymorfioihin perimän alueilla, jotka liittyvät veren kontaktiaktivaatioon, vasoaktiivisuuteen ja lipoproteiinimetaboliaan. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä kehon puolustusreaktiossa sekä LPS:n neutraloinnissa ja siten niillä on myös olennainen vaikutus verenkiertoelinsairauksiin.
  • Saaristo, Annukka (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimukseni käsittelee espoolaislähiö Olarin räppäreiden kotiseutuun kytkemiä ajatuksia ja identiteettejä. Aineistona ovat kuuden räppärin haastattelut sekä olariräpin kappaleiden sanoituksia, jotka kertovat kotiseudusta tai Olarista. Haastattelut toteutin teemahaastatteluina vuosina 2017 ja 2018. Haastattelut on tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. Pro gradu -työni teoreettisen lähtökohdan muodostavat performanssitutkimus ja John Miles Foleyn luoma esitysareena -käsite. Esitysareena on tulkintakehys, jonka kautta esiintyjä ja kuulija luovat tilan yhteiselle ymmärrykselle ja arjesta poikkeaville tulkinnoille. Esitysareenalla toimivat tilannesidonnaiset rekisterit, jotka sekä areenalle osallistuvat että esiintyjät voivat tunnistaa. Onnistuneeseen tulkintaan tarvitaan rekistereiden aktivoituminen esitysareenan sisällä. Tarkastelen teoreettisen viitekehyksen kautta räppäreiden tuottamia performansseja muun muassa Olarista, olarilaisuudesta ja suomiräpistä. Tutkimuskysymykseni käsittelevät olarilaista kotiseutua: miten olarilaiset kuvaavat kotiseutuaan, miltä olarilainen kotiseutuidentiteetti näyttää räppäreiden ja räpin näkökulmasta esitysareenalla sekä millaisena kotiseutu näyttäytyy alueelle kiinnittymisen kautta? Millaisia rekistereitä olarilaisella esitysareenalla aktivoituu? Käsittelen haastatteluja ja kappaleita performanssin kautta ja nostan esiin kolme suomiräpin yleistä narratiivia: päihteet, huumorin ja seksuaalisuuden. Lisäksi hahmottelen suomiräpin intertekstuaalisuutta ja sen merkitystä olariräpin viittauksiin sekä lokaalisti että globaalisti. Moderni kotiseutu, lähiö, luo lähtökohdan kotiseutuidentiteetin tutkimukselle Olarissa ja pohdin lähiön merkitystä olariräpin kotiseudun muodostumiseen. Olariräpin kotiseudun eri puolet tulevat tutkimuksessani näkyviksi ajan, paikan, sosiaalisten suhteiden ja nostalgian kautta. Kotiseudun käsitys on muodostunut räppäreille omien kokemusten, paikan sekä yhteisöjen risteämissä. Paikat saavat merkityksensä sosiaalisten suhteiden ja tapahtumien kautta ja syventävät merkityksiään kappaleiden sanoituksissa. Paikallistarinat, paikalliset ihmiset ja paikkaan kuulumisen tunteet kirjoitetaan sanoituksiin, joiden tasot aukeavat paikallistuntemusta omaaville, avaten oven esitysareenalle. Kotiseutu, oma yhteisö ja olariräp ovat räppäreille tärkeitä identiteetin elementtejä, joiden merkitystä he eivät kuitenkaan pohdi aktiivisesti arjessa. Kotiseudun edustaminen kytkeytyy räpin globaaliin narratiiviin, jonka kautta aitoudesta ja alueen edustamisesta on tullut tärkeitä elementtejä performanssin näkökulmasta. Räpin avulla kerrotaan keitä ollaan ja mitä edustetaan, sekä luodaan samalla tiettyyn paikkaan ja yhteisöön kuulumista.
  • G M, Alisha (Helsingin yliopisto, 2019)
    Liver Kinase B1 (LKB1), also known as STK11, is a well-known tumor suppressor and a metabolic regulator, mutated in Peutz-Jeghers syndrome (PJS) and other sporadic cancers. LKB1 regulates several cellular functions: metabolism, polarity, cytoskeleton organization, differentiation, and proliferation by activating 14 AMPK-related downstream substrates. In a recent study, LKB1 was found to maintain intestinal homeostasis by repressing ATOH1 with the involvement of pyruvate dehydrogenase kinase 4 (PDK4). ATOH1 is a transcription factor and master regulator of secretory lineage in the intestine. It has been reported that ATOH1 is epigenetically regulated in inner hair cells and intestinal epithelium via Polycomb repressive complex 2 (PRC2). However, the repression mechanism of ATOH1 by LKB1 is currently unknown. This study aimed to determine the molecular mechanism of ATOH1 repression by LKB1. In this study, Ls174t, a human colorectal adenocarcinoma cell line, was used to investigate ATOH1 induction by LKB1 signaling from two angles: First, involvement of LKB1 downstream substrates was investigated using shRNA mediated knockdown screen. Interestingly, silencing of either MARK4 or SIK3 alone was found to induce ATOH1 and thus mimic silencing of LKB1 unlike other LKB1 substrates including AMPK kinases. A second angle explored possible epigenetic mechanism in ATOH1 repression pathway, using dichloroacetate (DCA, a PDK4 inhibitor) and GSK126 (a PRC2 inhibitor). DCA treatment resulted in no change on the global levels of histone modifications tested. In addition, GSK126 caused the downregulation of ATOH1 in both control and LKB1 depleted condition. Thus, this study concludes that LKB1 represses ATOH1 through MARK4 and SIK3 and that global changes in the histone modifications investigated are not involved in the mechanism.
  • Nerelli, Rauna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kaksikielistä kriisiviestintää ei ole Suomessa erityisemmin tutkittu. Tarve kielellisten oikeuksien toteutumiselle on kuitenkin kaksikielisessä maassa merkittävä myös kriisiviestinnässä, jossa nopean ja helposti omaksuttavan tiedon merkitys on suuri. Valtionhallinnon ministeriöissä ja virastoissa työskenteleville viestijöille suunnatussa kyselytutkimuksessa selvitettiin, millaisia kielellisiä valmiuksia valtionhallinnon toimijoilla on ruotsinkieliseen kriisiviestintään, miten kriisiviestintä ruotsiksi on organisoitu valtionhallinnossa, millaisia näkemyksiä viestijöillä on ruotsinkielisestä kriisiviestinnästä sekä millaisia ratkaisuja viestijät arvioivat löytyvän paremmalle ruotsinkieliselle kriisiviestinnälle. Kyselytutkimus toteutettiin verkossa keväällä 2019 ja siihen osallistui 33 vastaajaa valtionhallinnosta. Vastaukset analysoitiin määrällisellä ja laadullisella sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella valtionhallinnon viestijöiden kielelliset valmiudet eivät ole riittäviä nopeaan ruotsinkieliseen kriisiviestintään ja hallinto turvautuu usein kääntäjien apuun, mikä hidastaa viestintää. Suurin osa organisaatioista ei ole varautunut systemaattisesti ruotsinkieliseen kriisiviestintään. Käännöspalveluiden käytössä ei ole huomioitu riittävästi kriisiviestinnän nopeutta, sosiaalisen median käännöksiä tai äkillisesti syntyvää kriisiviestinnän tarvetta virka-ajan ulkopuolella. Suullisia taitoja painottavat visuaaliset viestintätavat sekä viestintä sosiaalisessa mediassa kaipaisivat parantamista. Viestijöillä on kuitenkin myönteinen näkemys ruotsinkielistä kriisiviestintää kohtaan. Vastaajat kokivat sen merkittäväksi erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Ruotsinkielisen kriisiviestinnän merkitystä ei kuitenkaan ymmärretä täysin ymmärrettävyyden tai turvallisuuden kannalta. Ratkaisuiksi kriisiviestinnän haasteisiin ehdotettiin huomion kiinnittämistä kielikysymykseen jo rekrytointivaiheessa sekä joustavampia käännöspalveluita.
  • Palin, Maria (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan huumeita käyttävien ihmisten ja heidän läheistensä elämästä kertovia tarinoita. Tutkielman tavoitteena on luoda käsitys siitä, millaisina toimijoina huumeita käyttävät henkilöt esiintyvät, ja millaisena huumeiden käytön leimaama elämä kertomuksissa näyttäytyy. Tutkielmassa tarkastellaan muun muassa sitä, millaisin keinoin huumeiden käytön alkamista ja loppumista kuvataan, ja miten huumeiden käytön leimaaman elämänvaiheen kuvaukset eroavat huumeettomien aikojen kuvauksista. Tutkielman aineistona toimii kymmenen tekstiä, joista kukin kertoo yhden tai useamman henkilön elämästä. Tekstit ovat internetin uutissivustoilla julkaistuja lehtitekstejä. Ne edustavat eri tekstilajeja, kuten esimerkiksi kirjareferaatti ja henkilöjuttu. Noin puolessa teksteistä on haastateltu huumeita käyttäviä henkilöitä, puolessa taas henkilöitä, joiden lapset käyttävät huumeita. Päähenkilöiden ja kertojien joukossa on sekä miehiä että naisia. Tutkielman väljänä viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssianalyysi. Analyysin teoreettisina välineinä toimivat narratologian tutkimusperinne ja roolisemantiikka. Analyysin myötä nähdään, että huumeiden käytön leimaamaa elämänvaihetta kuvaillaan hyvin kielteisesti. Päähenkilöt näyttäytyvät tapahtumien suhteen voimattomilta, ja tapahtumat huumeiden käytön alkamisesta sen loppumiseen näyttävät tyypillisesti tapahtuvan aivan itsestään. Aineistossa esiintyy usein toistuvia lausekonstruktioita, jotka vahvistavat käsitystä huumeiden käyttäjästä passiivisena kokijana. Työssäkäynti, opiskelu ja perhe-elämä esiintyvät kertomuksissa huumeiden käytön vastakohtana, joka on mahdollista toteuttaa vain täysin raittiina. Huumeiden käytön lopettaminen näyttäytyy päähenkilölle ilmaantuvana ominaisuutena.
  • Käkönen, Taru (Helsingin yliopisto, 2019)
    New words are acquired during childhood but also in adulthood, for example by learning neologisms or foreign languages. Known words differ from novel, previously unknown, words in that their phonological forms as well as meanings are stored in neural memory traces. This difference between familiar and novel words can also be seen in the event-related potentials (ERPs) for these stimuli measured by electroencephalogram (EEG). Earlier studies observed that when novel spoken words are presented repeatedly within a short (~14 – 30 min) exposure, the ERP response increases and begins to resemble the response to familiar words. This phenomenon is called rapid word learning, which purportedly reflects cortical memory trace formation for the newly acquired words. The neural memory trace formation for novel words with unfamiliar phonology, on the other hand, has been observed to be weaker. This Master’s thesis investigated the effect of articulatory rehearsal on rapid learning of novel words. Participants (n = 19) listened to familiar Finnish words and two types of novel words: wordforms with familiar phonology and non-native wordforms with unfamiliar phonology. Continuous EEG was recorded in two conditions with different tasks: participants were instructed to either attentively listen to and memorise the spoken word stimuli or repeat the words. aloud. The active training conditions were preceded and followed by passive listening of the same stimuli. Behavioural learning was tested with a word recognition test after both conditions. In this study the focus is on the results of the active training sessions. ERPs were analysed by comparing responses to each word type in the early, middle and late phases of attentive and articulatory training. An ERP response to novel wordforms (~50 ms after the point at which the word could be identified) was modulated by the type of training and word type. During the attentive training the response to novel wordforms with familiar phonology increased, as expected. Responses to novel non-native wordforms and familiar words showed no significant changes during attentive listening. Within the articulatory rehearsal condition, however, responses to novel non-native wordforms but also to familiar words enhanced significantly. A later response ~135 ms after word disambiguation point increased during training irrespective of condition or word type. Behavioural word recognition did not differ between training conditions, and familiar words were recognised with highest precision. The ERP-results of this study suggest that attentive training enhances learning of novel words with native phonology while repeated articulation seems to enhance the formation of neural memory traces for novel non-native words.
  • Nippala, Elina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen kohteena ovat Ruotsissa asuvat perheet, joissa toisen vanhemman äidinkieli on suomi. Tutkielmassa tarkastellaan perheiden kielipolitiikkaa, kuten kielistrategioiden valintaa ja eri kielten käyttöä arjessa. Tämän lisäksi tutkielmassa keskitytään vanhempien kielivalintoihin, eli siihen, onko suomen kieli siirretty sukupolvessa eteenpäin vai ei. Tutkimuksella on erityisesti haluttu selvittää, minkä vuoksi suomen kieli päätetään siirtää tai päätetään olla siirtämättä eteenpäin ja mitkä tekijät siihen ovat vaikuttamassa. Työssä sivutaan myös vanhempien päätösten taustalla vaikuttavia kieli-ideologioita. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus, mutta siinä on hyödynnetty myös etnografista tutkimusotetta informanttien ja heidän perheenjäsentensä täyttämän kellotaulutehtävän kautta. Tutkimus asettuu sosiolingvistiikan ja tarkemmin kielipolitiikan sekä kieli-ideologioiden tutkimuksen kentälle. Teoriataustan muodostavat perheen kielipolitiikkaan, kieli-ideologioihin sekä kaksikieliseen kasvattamiseen ja kielen ylläpitoon liittyvä teoria. Aineistona toimii haastatteluaineisto sekä perheiden itse täyttämä kellotaulutehtävä. Aineistoa on analysoitu diskurssianalyyttisin keinoin sekä osittain osittain laadullisen sisällönanalyysin avulla. Työstä käy ilmi, että osa vanhemmista on siirtänyt kielen eteenpäin ja osa ei. Kielen siirtäneillä vanhemmilla syinä oli nähtävissä kielen tärkeys heidän omassa elämässään, suomen kielen tuoma hyöty, kaksikielisyyteen liittyvät hyödyt sekä omat positiiviset kokemukset tai tieto kaksikielisyydestä. Kielellä nähtiin olevan itseisarvo, mutta myös välinearvo ja tärkeä merkitys lasten tulevaisuudessa. Esiin nousi myös toive lasten riittävästä kielenoppimisesta. Jokainen kielen siirtäneistä vanhemmista käytti yksi kieli–yksi vanhempistrategiaa kielen siirtämiseen ja oli valinnut lapselle suomenkielisen päiväkodin. Kouluvalintaan vaikuttivat ennemmin logistiset kuin kielelliset kysymykset. Kielten välille pyrittiin jatkuvasti luomaan tasapainoa, vaikka ruotsi saikin perheiden arjessa suhteellisen suuren merkityksen sen ollessa maan valtakieli. Osa informanteista oli huomannut ruotsalaisen yhteiskunnan yksikielisyysnormin ja kuullut negatiivisia kommentteja kielen eteenpäin siirtämisestä. Toisaalta he olivat saaneet myös paljon tukea lähimmäisiltään kielen siirtämiseen. Kielen siirtämättömyys ei ollut itsestään selvä päätös informanteille. Toinen informanteista valitsi lopulta kielen oman tunnekielensä perusteella ja toisella vanhemmalla tapahtui kielenvaihto lapsen kanssa tämän ollessa pieni. Taustalla vaikuttivat vanhemman oma kielenoppimisprosessi, ajatus suomen kielen vähäisemmästä arvosta verrattuna muihin maailman kieliin sekä selkeän kielisuunnittelun puute. Syyt olivat silloiseen elämäntilanteeseen sidottuja. Lisäksi ympäristön vähäinen tuki vaikutti asiaan. Kielen siirtämättömyydestä koettiin myöhemmin katumusta ja perheisiin oltiinkin tutustutettu suksessiivisen kaksikielisyyden strategia. Kielen opettaminen oli kuitenkin tässä vaiheessa haastavaa, sillä lapset osasivat vastustaa itselleen vierasta kieltä. Suomen kielellä oli perheissä asema arjen pienten askareiden kielenä. Haastatteluista kävi myös ilmi, ettei päivittynyt tieto lasten oikeudesta oman äidinkielen opetukseen ollut saavuttanut informanttejaTutkimus osoittaa, ette perheidenkin kielipolitiikkaa kannattaa kokonaiskuvan saamiseksi aina tarkastella useammasta eri näkökulmasta. Kielen suunnittelun, kielen käytön sekä kieli-ideologioiden tarkastelu antaa kattavan kuvan perheen kielipolitiikasta sekä siihen vaikuttavista mikro- ja makrotason tekijöistä.
  • Tammes, Hanna-Mari (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmani aiheena on kieli-ideologiat suomalaisissa espanjan oppikirjoissa. Aineistoni koostuu kolmesta kahdella eri vuosikymmenellä julkaistusta kirjasarjasta; Entre amigos, ¡Acción! 1-2 ja ¡Dime! 1-4. Jokainen näistä kirjasarjoista sisältää lukion lyhyen B3-kielen oppimäärän, yhteensä 8 kurssia. Tavoitteeni on selvittää sekä laadullisten että määrällisten tutkimusmetodien avulla, miten eri espanjan kielen varieteetit ja espanjankieliset kulttuurit esitetään kyseisissä lukiotason espanjan oppikirjasarjoissa. Pyrkimykseni on sisällönanalyysin avulla tunnistaa yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia kirjasarjojen esittelemien teemojen välillä. Teen lisäksi laskelmia ja taulukoita esimerkiksi eri espanjankielisistä maista kotoisin olevien julkisuuden henkilöiden esiintyvyydestä kirjasarjoissa. Analysoin myös oppikirjojen multimodaalista ympäristöä tekemällä havaintoja oppikirjatekstien yhteydestä niiden ohessa esitettävien opetuskuvien kanssa. Tutkielmani teoreettisessa osiossa esittelen kieli-ideologian määritelmän eri tieteenaloja edustavien tutkijoiden näkemyksiin pohjautuen. Esittelen myös aiempia tutkimuksia oppikirjojen kieli-ideologiosta ja tarkastelen suomalaista espanjan opetusta ohjaavia dokumentteja kuten Opetushallituksen (2015) ”Lukion opetussuunnitelman perusteet”. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että tämän tutkimuksen aineistona käytetyissä suomalaisissa lukiotason espanjan oppikirjoissa on havaittavissa Espanjan keski- ja pohjoisosille tyypillisen espanjan kielen varieteetin ja samaisen alueen kulttuurin suosiminen muiden espanjan kielen varieteettien ja espanjankielisten kulttuurien sijaan. Tulokset osoittavat myös, että espanjankielisen Amerikan maat esitellään usein niiden maailmalle tarjoamien vientituotteiden kuten turismin tai musiikin muodossa. Sen sijaan että oppikirjat esittelisivät espanjankielisen Amerikan maiden kansalaisten arkea nykypäivänä, ne keskittyvät usein edelleen kuvailemaan alueen maita kolonialistisesta näkökulmasta käsin. Nämä tulokset ovat linjassa aiempien oppikirjojen kieli-ideologioita tarkastelevien tutkimusten kanssa. Päiväntasaajan Guinea sekä El Salvador jäivät molemmat kaikissa kirjasarjoissa täysin huomiotta (lukuun ottamatta ¡Acción! 1 -kirjan alussa esiteltyä listaa maista, joissa espanjan kieli on valtion virallinen kieli). Espanjan kielen eri varieteetit ja espanjankielisen Amerikan kulttuurit ovat esillä selkeästi useammin 2010-luvulla julkaistuissa kirjasarjarjoissa ¡Acción! sekä ¡Dime! kuin 2000-luvun alussa julkaistussa Entre amigos-kirjasarjassa. Tätä selittää nähdäkseni Opetushallituksen (2015) ”Lukion opetussuunnitelman perusteet” -dokumentin kytkeminen EVK:een, jota Entre amigos-kirjasarjan julkaisu edeltää. Kuitenkin tuoreemmatkin kirjasarjat välittävät erityisesti Latinalaisen Amerikan maista hyvin stereotyyppisen kuvan korostaen kulttuurien mystisiä piirteitä, maiden alkuasukasväestön kehnoja elinoloja sekä maiden yleisen ilmapiirin rauhattomuutta.
  • Porokuokka, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2019)
    Vakiintuneen käsityksen mukaan merkittävä osuus englannin kielestä perustuu valmiiksi tuotettuihin fraaseihin, joiden avulla kielenkäyttäjät voivat edistää ilmaisunsa sujuvuutta sekä ymmärrettävyyttä. Aiemman tutkimustiedon perusteella kaavamaisesta kielestä (engl. formulaic language) hyötyvät paitsi englannin kieltä äidinkielenään puhuvat myös kielenoppijat. Aihetta käsittelevä kirjallisuus on kuitenkin antanut viitteitä siitä, että englannin kielelle ominaisen kaavamaisen ja idiomaattisen ilmaisutavan oppiminen on yksi haasteellisimmista osa-alueista kyseistä kieltä vieraana kielenä puhuville oppijoille. Pro gradu -tutkielmani aiheena on kaavamainen kielenkäyttö suomalaisten lukioikäisten englannin kielen oppijoiden tuottamassa puheessa. Keskityn tutkielmassani yhteen aiemmin määriteltyyn kaavamaisen kielenkäytön luokkaan: epätarkkoihin ilmauksiin (engl. vague expressions). Tutkielmani aineistona on kaksi oppijakorpusta, FUSE- sekä Hy-Talk -korpukset, jotka koostuvat suomalaisten lukiolaisten suullista englannin kielen taitoa testaavien kokeiden tallenteista. Tutkielmani sisältää sekä määrällisiä että laadullisia piirteitä. Selvitän ensinnäkin korpusohjelmiston avulla, missä määrin kokelaat käyttävät tarkastelun kohteena olevia ilmauksia vertaamalla tuloksia myös aiempaan tutkimukseen. Tutkielmani laadullisessa osuudessa selvitän epätarkkoja ilmauksia ja niiden tekstiympäristöjä tutkimalla, millaisia käyttötarkoituksia varten kokelaat hyödyntävät kyseisiä fraaseja sekä missä määrin havaitut tarkoitukset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Lisäksi tutkin, ovatko kokelaiden Hy-Talk -kokeesta saamat kokonaisarvosanat yhteydessä epätarkkojen ilmauksien tiuhempaan ja monipuolisempaan käyttöön. Aineiston perusteella suomalaiset kielenoppijat hyödyntävät puheessaan epätarkkoja ilmauksia laajasti ja monipuolisesti jopa englantia äidinkielenään puhuviin verrattuna. Laadullisessa tarkastelussa ilmeni, että kokelaat käyttivät tarkasteltuja ilmauksia pitkälti samoja käyttötarkoituksia varten kuin natiivit, mikä osaltaan antaa viitteitä tällaisten fraasien näkyvästä roolista suomalaisten englannin kielen oppijoiden puheessa. Epätarkkojen ilmauksien määrän ei havaittu muodostavan tilastollisesti merkittävää vastaavuussuhdetta suullisen kielitaidon kokeessa saatuun korkeampaan kokonaisarvosanaan. Kokelaiden käyttämien epätarkkojen ilmauksien monipuolisen käytön puolestaan havaittiin olevan tilastollisesti yhteydessä korkeampaan kokonaisarvosanaan.
  • Mettälä, Kasper (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tarkastelen Pro Gradu -tutkielmassani Kazuo Ishiguron romaaneja Never Let Me Go (2005) ja The Buried Giant (2015) kirjallisuuden lajityyppien ja muistitutkimuksen näkökulmasta. Perehdyn tutkielmassa Ishiguron tapaan käyttää tieteiskirjallisuuden ja fantasian lajityypeille ominaisia rakenteita, jotka luovat kirjailijalle uusia tapoja tarkastella muistin yksilöllistä ja kollektiivista ulottuvuutta. Tutkielman tarkoituksena on osoittaa, miten lukijat pääsevät muistin eri ulottuvuuksiin liittyviin teemoihin käsiksi Ishiguron valitsemien lajityyppien rakenteiden ja niissä esiintyvien strategioiden kautta. Tutkielman ensimmäinen analyysiluku tarkastelee romaania Never Let Me Go. Analysoin romaanista valittujen otteiden avulla, miten kahteen eri aikaan kohdistuva minäkerronta tieteiskirjallisuuden viitekehykseen sijoitettuna muodostaa lukijalle kuvan yksilön muistiin liittyvistä kyvyistä ja voimasta. Hyödynnän analyysissäni muun muassa Peter Fittingin käsitteitä tieteiskirjallisuuden konventioista ja Yugin Teon muistia käsittelevää teoriaa. Toinen analyysiluku perehtyy romaanin The Buried Giant henkilöhahmoihin. Brian Atteberyn yhteenvetoa strukturalismista hyödyntäen pyrin osoittamaan, miten Ishiguro soveltaa fantasian tyypillisesti yksiulotteisia henkilöhahmorooleja tutkiakseen muistamisen ja unohtamisen dynamiikkaa yhteiskunnallisella, kollektiivisella tasolla. Kyseinen lähestymistapa tarjoaa uudenlaisen tavan pohtia yhteiskunnan kollektiiviseen muistiin liittyvää problematiikkaa. Viimeinen luku keskittyy analysoimaan tieteiskirjallisuuden ja fantasian tapoja ilmaista abstrakteja käsitteitä metaforan ja allegorian avulla. Osoitan Astrid Erllin muistitutkimukseen nojaten, miten muistin eri ulottuvuudet avautuvat edellä mainittujen kirjallisten esitysten kautta. Tutkielman lopuksi ehdotan kirjallisuuden lajityyppien käytössä ilmenevän yhtäläisyyksiä kulttuurisen muistin (engl. cultural memory) kanssa. Korostan näin Ishiguron romaaneissa ilmenevien lajityypillisten rakenteiden ja muistin eri ulottuvuuksien dynamiikkaa.
  • Sirén, Iina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tarkastelen tutkielmassani erään lukiolaisryhmän tapaa ilmaista mielipiteensä yleisönosastokirjoituksiksi tarkoitetuissa teksteissä. Tutkimukseni tavoitteena on paljastaa, millaisia erilaisia tehtäviä mielipiteen ilmaisemisella on aineistossa. Tarkastelen aineistoani tekstilajin näkökulmasta ja peilaan tuloksiani genrestä ja etenkin koulun genreistä aiemmin esitettyihin näkemyksiin. Tutkimusaineistonani on 55 tekstiä, jotka on kirjoitettu vastaukseksi kandidaatintutkielmaani varten kehittelemääni tehtävänantoon. Analysoin aineistoani Bhatian tekstilajianalyysimallia sekä Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriaa soveltaen. Lähestyn tutkimusongelmaani neljän tutkimuskysymyksen kautta. Ensin selvitän, millainen on koulussa kirjoitettujen tekstien konteksti. Sen jälkeen analysoin, rakentuvatko tekstit suhtautumisen teorian termein yksi- vai moniäänisistä tekstijaksoista sekä tarkemmin mitä sitoutumisen keinoja tekstijaksoissa hyödynnetään. Lopuksi analysoin kontekstin ja kielellisten piirteiden pohjalta, millaisiin viestinnällisiin päämääriin sitoutumisen ilmaiseminen kytkeytyy. Tutkimus osoittaa, että aineiston tekstit ovat eräänlaisia genrehybridejä: niissä sekoittuu useita päällekkäisiä tavoitteita, eikä tehtävänantoon rakennettu alkuperäinen tekstilaji useissa tapauksissa säilytä luonnettaan. Mielipide ilmaistaan tyypillisesti suhtautumisen teorian termein spekuloimalla, jolloin ilmaisun tavoitteena on kantaa ottamisen sijaan pohtia ja eritellä aiheena olevaa ilmiötä. Aineistosta erottuu kolmen tekstilajin – aineen, referaatin ja mielipidekirjoituksen – tunnuspiirteitä, joita kirjoittajat yhdistelevät ja sekoittavat vastausteksteissään.
  • Erkkilä, Riku (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmani käsittelee kahta ersän kielen paikallissijaa: illatiivia ja latiivia. Aiemman tutkimus esittää, että nämä sijat ovat merkitykseltään identtisiä tai lähes identtisiä. Tutkimuksessani selvitän, onko sijojen merkityksessä tai käytössä eroja ja jos on, niin minkälaisia nämä erot ovat. Tutkimuksen pohjana on korpusaineisto, josta olen kerännyt 200 esiintymää sekä illatiivista että latiivista. Käytän tutkimuksessani kognitiivisen kielentutkimuksen metodeja ja käsitteitä, erityisesti prototyyppisyyden käsitettä. Sen mukaan minkä tahansa kielen elementin, tämän tutkimuksen tapauksessa sijan, voi esittää joukkona esiintymiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän läheisessä suhteessa toisiinsa. Tällaisen joukon kaikista tyypillisintä edustajaa kutsutaan prototyypiksi. Prototyypin määrittelyyn on kehitetty erilaisia keinoja, joita tutkimuksessani hyödynnän. Toinen tärkeä kognitiivisen kielentutkimuksen käsite, jota käytän, on skemaattisuus. Skemaattisuus tarkoittaa sitä, että yhdellä kielen tasolla yhtenäinen kategoria voi olla alemmalla skemaattisella tasolla jaettavissa osiin. Osoitan, että sekä illatiiville että latiiville voidaan sijan tasoa alemmalla skemaattisella tasolla määrittää eri merkityksiä. Nämä merkitykset selittävät sen, minkä takia eri konteksteissa illatiivi- tai latiivimuotoinen sana tulkitaan eri tavoin. Tutkimukseni perusteella määritän illatiiville kuusi ja latiiville viisi merkitystä. Nämä merkitykset ovat yhtä illatiivilla esiintyvää lukuun ottamatta samat molemmilla sijoilla, ja sijojen merkitysten ero onkin pääasiassa esiintymisfrekvenssissä. Tutkimukseni mukaan merkityksiä tärkeämpi ero illatiivin ja latiivin välillä vaikutaakin olevan kuvattavan tilanteen käsitteistys ei se, miten kielenkäyttähahmottaa tilanteen ja puhuu siitä. Kun kielenkäyttäjä käyttää illatiivia, hahmottaa hän toiminnan tapahtuvan loppuun asti tai johonkin tiettyyn paikkaan, kun taas latiivia käytettäessä toiminnan loppukohta ja loppuun saattaminen taka-alaistetaan, eli ne eivät ole yhtä kielenkäyttäjän mielestä yhtä tärkeitä kuin illatiivia käytettäessä. Sen sijaan latiivia käytettäessä korostuu se, että tapahtuvalla toiminnalla on jokin tietty suunta, jota kohti se etenee.
  • Lindgren-Kontkanen, Martina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä – Sammandrag – Abstract Syftet med denna avhandling är att belysa hur lärarna i den finska och svenska skolan idag ser på den tvåspråkiga skolan. Anser de att den är nödvändig och skulle den ge ett mervärde till dagens skola? Målet är förutom att reda ut lärarnas åsikter och ståndpunkter också att redogöra för de olika tvåspråkiga modellerna som finns. I bakgrundskapitlettar jag upp Magmas undersökning från 2013 om Tvåspråkiga skolor och Sally Boyd & Åsa Palviainens analys av debatten som fördes 2011 om en tvåspråkig skola i Finland. Jag redogör också för hur Finlands språklag ser ut och hur tvåspråkighet och modersmål definieras. Jag redogör för tidigare forskning som behandlar tvåspråkighet. I kapitlet om skolspråk redogör jag för hur skolspråket i Finland har utvecklats från 1800-talet till idag, därtill förklarar jag närmare definitioner av tvåspråkiga skolor och språkbad. Materialet för undersökningen utgörs av fem kvalitativa intervjuer med högstadielärare i en finsk och en svensk skola i huvudstadsregionen. Analysen baserar sig på lärarnas svar i relation till Boyd & Palviainens definitioner av idealister och preservationister. Min undersökning, framförallt intervjuerna, visar att intresset för en tvåspråkig skola inte är särskilt starkt idag och problemställningen om hur man definierar en tvåspråkig skola och hur den skulle byggas upp är densamma idag som 2013. Slutligen diskuterar jag för- och nackdelarna med en tvåspråkig skola. Fördelarna är enligt min undersökning att språkgrupperna skulle föras närmare varandra vilket sannolikt skulle minska på fördomarna på båda sidorna. Hela det finländska samhället skulle berikas av att flera individer skulle behärska både finska och svenska. Samtidigt finns det nackdelar med den tvåspråkiga skolan. Till exempel att tvåspråkiga elever börjar tala mer finska sinsemellan och att det finska språket blir det dominanta i skolan. En tvåspråkig skola kan vidare innebära ett hot mot svenska skolor på tvåspråkiga orter. Nu väljer majoriteten av tvåspråkiga barn den svenska skolan men om alternativet vore en tvåspråkig skola skulle fler tvåspråkiga sannolikt välja den tvåspråkiga skolan. Detta skulle i sin tur kunna leda till att elevunderlaget i de svenska skolorna minskar och i värsta fall kunde man bli tvungen att lägga ner några svenska skolor. Det skulle behövas en tydlig modell för hur en tvåspråkig skola i Finland byggs upp för att kunna bereda en basis för en mer nyanserad debatt om frågan i samhället.
  • Jelena, Matovic (Helsingin yliopisto, 2019)
    Boron Neutron Capture Therapy is a binary cancer treatment based on the nuclear capture and fission reaction which occur when 10B is irradiated with low energy thermal neutrons. BNCT has throughout the years shown noticeable clinical results with the boron delivery agents that are currently available for testing. However, these delivery agents display deficiencies on multiple frontiers. My goal was to synthesize three different carbohydrate delivery agents for BNCT. Carbohydrate delivery agents have great potential for multiple reasons. They have low toxicity, high aqueous solubility and a high amount of boron atoms can be attached to a single molecule. These three synthesized molecules, 6-O-o-carboranylmethyl-D-glucopyranose, (O)-carboranylmethyl -D-glucopyranoside, (O)-carboranylmethyl -D-glucopyranoside, consist out of a glucose moiety and a carborane cage at both anomeric positions 1 as well as position 6. The synthetic pathways developed were 5-6 steps long and the overall yields varied between 13-15%. The synthesized molecules are currently undergoing biological evaluation.
  • Husiev, Yurii (Helsingin yliopisto, 2019)
    The aim of the research was to explore the new possibilities of indoles activation via photoredox catalysis. The interest in general was focused on synthesis of related biaryls through C(sp2)-C(sp2) radical mediated cross-coupling reactions. Conducted literature overview revealed that photochemical methods are undergoing rapid development, being highly promising tools in a way to our goals. As a result, it was discovered that 3-bromoindoles may interact with acridinium and iridium based photocatalysts, producing free radicals that can be coupled with aryl of interest. The further method development helped to optimize the reaction condition to achieve good to excellent biaryls yield. In addition, new ground-up synthetic routes toward several indoles, their derivatives and one of Fukuzumi catalyst were disclosed and supplemented by spectral data. The obtained results might also be useful for developing more complicated dual catalysis systems.
  • Rajala, Noora (Helsingin yliopisto, 2019)
    Fluori-18 on hyvin suosittu nuklidi PET-kuvantamisessa ja yhä useampi merkkiaine halutaan leimata sillä. Kaikkia molekyylejä ei kuitenkaan pystytä 18F-fluoraamaan perinteisillä menetelmillä tai niiden radiokemialliset saannot ovat olleet huonoja. Varsinkin aromaattisten renkaiden suora, yhdenvaiheen 18F-fluoraus on ollut synteesimenetelmillä vaikeaa tai lähes mahdotonta. Siirtymämetallivälitteisellä 18F-fluorauksella voidaan välttää perinteisen fluorauksen heikkouksia. Uusilla menetelmillä voidaan syntetisoida [18F]fluoridilla merkkiaineita, joita on aiemmin pystytty tuottamaan vain elektrofiilisellä [18F]F2-kaasulla. Tähän mennessä aryylien siirtymämetallivälitteistä 18F-radiofluorausta on tutkittu esimerkiksi palladiumillä, nikkelillä, hopealla, kuparilla ja ruteniumilla. Pro Gradu-työn tarkoituksena oli optimoida siirtymämetallivälitteisiä radiofluorausmenetelmiä (kupari ja rutenium) ja tutkia niiden toimivuutta. Synteesit tehtiin Turku PET-keskuksessa lyijykaapissa puoliautomatisoidulla synteesilaitteella ja radiokemialliset saannot analysoitiin käyttäen radio-HPLC:tä. Kuparivälitteisissä radiosynteeseissä [18F]fluoridi irrotettiin kuparitriflaatin ja litiumtriflaatin avulla ja mallisynteesinä käytettiin tert-butyyli-(1R,3S,5S)-3-((6-([18F]fluori-pyridiini-2-yyli)oksi)-8-atsabisyklo[3.2.1]oktaani-8-karboksylaatin ([18F]7) synteesiä. Ruteniumvälitteisissä synteeseissä pyrittiin tuottamaan kahta aivokuvantamisen radiomerkkiainetta: 5-(3-[18F]fluorifenyyli)-3-(((R)-1-fenyylietyyli)amino)-1-(4-(trifluori-metyyli)fenyyli)pyrrolidiini-2-onia ([18F]4), sekä N,N-dietyyli-2-(2-(4-[18F]fluorifenyyli)-5,7-dimetyylipyratsoli[1,5-a]pyrimidiini-3-yyli)asetamidia ([18F]6). [18F]7 synteesitulos saatiin 7 mg:n anioninvaihtopatruunalla, jolloin irrotusprosentti oli 56 % ja tuotteen radiokemiallinen saanto 83 %. [18F]4 synteesi optimoitiin onnistuneesti ja sen radiokemiallinen saanto oli 86,2 %. Synteesin kriittisiä vaiheita olivat tarpeeksi korkea lämpötila (T= 160 ℃) ja 1,3-bis(2,6-diisopropyylifenyyli)-2-kloroimidatsoliumkloridin lisääminen kuumaan kompleksoituun lähtöaine-rutenium-kompleksi-seokseen, jolloin se pystyi muodostamaan sidoksen lähtöaine-kompleksin kanssa ja auttamaan [18F]fluoridin nukleofiilisessä substituutio reaktiossa. Toisella ruteniumvälitteisellä synteesimenetelmällä valmistetun [18F]6:n synteesin tulokset olivat heikkoja (8,3 %).
  • Barua, Shawon (Helsingin yliopisto, 2019)
    Monitoring of indoor air quality (IAQ) is important because IAQ is directly related to human health and comforts. The purpose of this study was to develop a non-targeted approach for the screening of organic compounds present in indoor air. The sampling was done using cryogenic active and passive samplers, and the separation and analysis were done by using a liquid chromatograph coupled with a triple quadrupole mass spectrometer (LC-QQQ-MS). First, experimental design for sampling by variables, cooling temperature and sampling period was made and optimized to -15 ˚C and 120 minutes respectively to ensure efficient sample collection. For mass spectrometry in both positive and negative ionization modes, the ion source parameters, gas temperature, gas flow, nebulizer pressure and capillary voltage were optimized to 300 ˚C, 10 L/min, 45 psi and 4000 V respectively to enable as much detector response as possible facilitating detection and analysis of the compounds in the sample. The concentration of compounds in the raw sample being very low, one important step was to optimize the sample preparation method to enrich the sample for smooth detection and further analysis. Since the sample was collected in the form of condensate water, different sample preparation methods such as evaporation, liquid-liquid extraction (LLE) and solid-phase extractions (SPEs) with different cartridges were adopted for preconcentration. Comparing the outcomes from different sample preparation methods, it was found that sequential SPE using C2 and C18 cartridges gives maximum compound recovery, e.g., 1.5 and 2.6 times compared to evaporation and LLE respectively in positive ion mode, and 2.6 and 4.1 times in negative ion mode. Therefore, this methodology was adopted to analyze the condensate water samples from two sick houses in Finland. The results from the sick houses were compared with a reference house having no sick building syndrome (SBS) to look for potential compounds causing health issues. The data analysis was done using MZmine 2.3.4 software. Additionally, tandem mass spectrometric (MS/MS) acquisition parameters were optimized and product ions were determined as the initial step of identification of compounds in the sample of the first house. The methods developed in this work would be useful to analyze various natural samples including the analysis of outdoor air also.

View more