Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet

Recent Submissions

  • Koutonen, Heini (Helsingin yliopisto, 2019)
    Globaali väestönkasvu ja lisääntyvä kulutus ovat johtamassa muiden ongelmien ohella luonnonvarojen ehtymiseen ja maa- ja vesiekosysteemien saastumiseen. Eräs tapa ratkaista näitä ongelmia on siirtyä kohti resurssitehokkaampaa kiertotalousperiaatteiden mukaista luonnonvarojen käyttöä. Sekä taloudellisten ohjauskeinojen kautta syntyvät kannustimet että yritysten oma aloitteellisuus ovat keskeisiä kiertotalouden mukaisiin toimintatapoihin siirtyessä. Kokonaisvaltaisen muutoksen edistymistä helpottavat konkreettiset kiertotalouden indikaattorit ja mittaustavat. Ramboll Finland Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen luoma alueellinen resurssivirtamalli huomioi kattavasti sekä raha- että materiaalimääräisten resurssien liikkeet tarkastelualueella. Tämän tutkielman tavoitteena on laajentaa kyseistä mallia ottamaan huomioon myös yksittäisen yrityksen näkökulma. Tutkimuksessa noudatettiin konstruktiivista lähestymistapaa, jossa luotiin alueelliseen resurssivirtamalliin uusi ulottuvuus yritystason analyysin muodossa. Keskeisenä menetelmänä käytettiin alueellista ympäristölaajennettua panos-tuotosanalyysiä. Tutkielmassa kehitettiin teoreettinen yritystasolle laajennettu alueellinen resurssivirtamalli, jonka toimintaa testattiin numeerisesti Lapin maakunnan kattavasti käyttäen esimerkkiyrityksenä kuvitteellista paperiteollisuuden yritystä. Muodostettuun malliin kytkettiin kiertotaloutta edistäviä taloudellisia ohjauskeinoja, joita olivat maa-ainesvero, vedenottovero, vedenkäyttövero, sekä arvonlisäverokannan lasku valituilla toimialoilla. Lisäksi tutkittiin yrityksen oma-aloitteista muutosta energianlähteiden käytössä. Mallilla pystyttiin havainnollistamaan, kuinka alueen raha- ja materiaalimääräiset resurssivirrat muuttuvat uuden yrityksen tullessa alueelle. Lisäksi muodostetun mallin avulla pystyttiin tarkastelemaan kiertotaloustoimien vaikutuksia sekä yrityksen että aluetalouden raha- ja materiaalimääräisiin resurssivirtoihin. Tutkielman tulosten mukaan ohjauskeinojen vaikutukset sekä yrityksen että alueen talouteen jäivät varsin pieniksi. Ympäristövaikutusten mallinnuksessa huomattiin, että mallin jatkokehittelyssä tulee tehdä rahamääräisen kokonaistuotannon irtikytkentä ympäristövaikutuksista todenmukaisempien tulosten saamiseksi. Vastaava malli voidaan tutkielmassa käytetyllä menettelyllä muodostaa kuvaamaan haluttua aluetta ja siihen voidaan kytkeä minkä tahansa yrityksen tiedot.
  • Hekali, Oskari (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kolmoishermosäryn eli trigeminusneuralgian yleisyyttä MS-tautia sairastavilla ei ole kuvattu suomalaisessa aineistossa ja kansainvälisetkin tutkimukset on pääosin tehty pienissä potilasjoukoissa. Tämän vuoksi tutkimme MS- taudin ja kolmoishermosäryn yleisyyttä HUS-alueella. Jos MS-potilaalle oli tehty pään magneettikuvaukset (MK) lähivuosina kolmoishermosäryn alkamisen jälkeen, analysoimme ne löytääksemme mahdolliset MS-plakit, jotka voisivat olla aiheuttamassa kolmoishermosäryn. Tutkimus pohjautuu MS -rekisteriin (neurorekisteri.fi), johon kerätään kaikki suomen MS-potilaat. Analysoimme kaikki HYKS neurologian poliklinikoilla (Meilahti, Jorvi, Peijas) käyneet MS-tautia sairastavien potilaiden tiedot. Keräysvaiheessa sairaskertomukset käytiin tarkasti läpi ja löysimme potilaat, joilla oli diagnoosina kolmoishermosärky tai siihen sopiva oire. Vertailujoukkona oli HYKS alueen kolmoishermosärkyä sairastavat muut potilaat. Kolmoishermosäryn ilmaantuvuus MS -tautia sairastavilla potilailla oli 149/ 100 000 henkilövuotta (95 % LV 108-190/100 000 henkilövuotta). HYKS- alueella seuranta-aikana kolmoishermosäryn ilmaantuvuus oli muutoin 9,9/100 000 henkilövuotta (95 % LV 9,5-10,3/100 000 henkilövuotta.) Aineistosta löytyi yhtensä viisikymmentäviisi potilasta joilla oli MS tauti sekä kolmoishermosärky. Neljästäkymmenestäyhdestä potilaasta oli käytettävissä aivojen MK, joista enemmistöllä eli 24:llä (59 %) todettiin MS-tautiin sopiva tulehduspesäke trigeminustumakeseudussa. Potilaista 17:lla (71 %:lla) muutos oli MK:ssa samalla puolella kuin kolmoishermosärkyoireet. Heillä tämä vahvisti ajatusta demyelinaatiomuutoksista kolmoishermosäryn aiheuttajana. Vaikka potilas sairastaisi MS tautia on syytä pitää mielessä myös kolmoishermosäryn muut syyt. 188 sanaa
  • Pylvänen, Emma (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tarkoitus: Kasvisruokavaliot kasvattavat suosiotaan jatkuvasti ja niiden vaikutukset suun terveyteen ovat hammaslääkäreiden kiinnostuksen kohteena. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, lisääkö kasvisruokavalio eroosioriskiä sekä pohtia mitkä tekijät kasvisruokavaliossa myötävaikuttavat eroosion syntyyn. Materiaalit ja menetelmät: Tutkielma koostuu pääosin kirjallisuuskatsauksesta, mutta sisältää myös laboratorio-osuuden, jonka tarkoituksena on tutkia kasvipohjaisten maitojen eroosiopotentiaalia. Aineisto kirjallisuuskatsaukseen haettiin Ovid Medline -tietokannasta. Laboratorio-osuuteen kuului kasvipohjaisten maitojen pH mittaus sekä puskurikapasiteetin määritys (mikäli pH-arvo oli alle neutraalin). Mittaukset tehtiin pH-elektrodin ja magneettisekoittajan avulla soija-, kaura-, riisi- ja mantelijuomista sekä vertailun vuoksi lehmänmaidosta. Tulokset: Kirjallisuuskatsaus osoitti, että toistaiseksi tutkimusta kasvisruokavalion ja eroosion korrelaatiosta on vähän ja tutkimusasetelmat vaihtelevia, mikä vaikeuttaa tulosten vertailua. Kaikissa kasvisruokavalion ja eroosion yhteyttä käsittelevissä tutkimuksissa kasvisruokailijoilla eroosion esiintyvyys (prevalenssi) on suurempi kuin verrokkiryhmillä. Kaikkien mitattavien kasvipohjaisten maitojen pH-arvot olivat neutraaleja (7.4-7.9). Vain lehmänmaidon (Kevytmaito) pH-arvo oli alle neutraalin. Korkein pH-arvo oli riisijuomalla (7.9) ja alhaisin kevytmaidolla (6.7). Johtopäätökset: Toistaiseksi tutkimusnäyttöä kasvisruokavalion ja eroosion korrelaatiosta on liian vähän ja tutkimusasetelmat ovat niin vaihtelevia, että on mahdotonta vetää johtopäätöksiä kasvisruokavaliosta eroosiota lisäävänä tekijänä. Tarvitaan lisää yhdenmukaisella arviointiasteikolla (BEWE) suoritettuja tutkimuksia, joissa on otettu huomioon kasvisruokavalion eri alaluokat. Kasvipohjaisilla maidoilla ei vaikuta olevan eroosiopotentiaalia, vaan niiden pH-arvo on jopa korkeampi kuin lehmänmaidon, jolla on eroosiolta suojaava vaikutus.
  • Silventoinen, Kristiina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä Referat – Abstract Akuutti myelooinen leukemia (AML) on geneettisesti heterogeeninen hematologinen tauti, jossa epäkypsät solut, blastit, valtaavat tilaa luuytimessä. WHO:n määritelmän mukaan leukemiassa blasteja on luuytimessä tai perifeerisessä veressä > 20%. Blastien lisääntyminen luuytimessä johtaa punasolujen, verihiutaleiden ja valkosolujen tuotannon vähenemiseen ja altistaa vuodoille, anemialle, kivuille sekä infektioille ja johtaa lopulta potilaan menehtymiseen. Hematologisiin kantasoluihin kerääntyy mutaatiota, jotka altistavat leukemian synnylle. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että inflammaatiolla on merkitystä mutaatioiden kehittymisessä ja syövän synnyssä, ja tämä on osoitettu niin kiinteiden kasvainten kuin hematologisten syöpien osalta. Tutkimme vuosina 2010-2017 Helsingin ja Uudenmaan sairaalan (HUS) hematologisella klinikalla AML-diagnoosin saaneiden potilaiden eksomit, ja etsimme niistä patologisia variantteja inflammaatiota säätelevissä geeneissä. Eksomit analysoitiin Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) ja analyysin käytettiin laskennallisia arvoja, (predicition score), jotka ennustavat geenien yhden emäksen muutosten eli snippien (SNV) sekä insertioiden että deleetioiden patogeenisuutta. Keskityimme alle 1 %:lla suomalaisessa väestössä esiintyviin variantteihin. Tarkastelun alla olevat geenit vaikuttavat usealla eri mekanismilla inflammaation syntyyn ja kävimme läpi 40 geeniä. 24 %:lla kohortin potilaista löytyi yhteensä 22 eri geenistä 32 erilaista patogeenistä varianttia. Lisäksi löysimme kuusi mahdollisesti uutta patologista varianttia. Tulos on merkittävä ja viittaa siihen että inflammaatiolla voi olla merkitystä AML:n kehittymisessä Jatkotutkimukset suuremmalla aineistolla sekä geenipaneelilla ovat aiheellisia tulosten varmistamiseksi.
  • Nurmi, Visa (Helsingin yliopisto, 2019)
    In diagnosis of many viral and some other microbial infections, measurement of IgG avidity is a globally emerging approach for identifying primary infections and estimating the time of clinical onset. While many calculation methods have been introduced for conversion of the raw data into a numerical avidity value, little information exists on their comparison and whether the complex and laborious ones show superior performance. We here compare diverse approaches for avidity calculation, and introduce for clinical use a new, highly sensitive and specific one. Enzyme immune assay (EIA) absorbance data from 135 parvovirus B19 IgG-positive sera were analyzed in parallel with the new and two reference methods (Avidity1.2 software representing gold standard methodology; avidity index (AI) widely used due to its simplicity). When sample dilutions were selected on the basis of optimal EIA absorbances, all three approaches performed equally (receiver operating characteristic area-under-curve, AUC, discriminating primary infection from past immunity 0.969-0.971). When the samples were reanalyzed at either lower or higher absorbance levels, avidity status (low, borderline or high) was altered, on the average, in 3.7 % of the samples with the new method, in 5.6 % with Avidity1.2 and in 28 % with AI. The new approach was further validated with extensive serum panels for cytomegalovirus, Toxoplasma gondii, rubella and Epstein–Barr virus (AUC 0.990-1.000). It allows for accurate measurement of antimicrobial IgG avidity even from samples with low IgG level, while the globally popular AI approach provides an alternative for samples with sufficiently high IgG level.
  • Lemma, Aurora; Tolonen, Matti; Vikatmaa, Pirkka; Mentula, Panu; Vikatmaa, Leena; Kantonen, Ilkka; Leppäniemi, Ari; Sallinen, Ville (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tarkoitus: Äkillinen suoliston verenkiertovajaus (akuutti mesenteriaali-iskemia (AMI)) on edelleen, kehittyneistä hoitomuodoista huolimatta, korkean kuolleisuuden tauti. Yksi olennainen hoidon tuloksiin vaikuttava tekijä on viive ensimmäisestä terveydenhuollon pisteestä leikkaukseen (leikkausviive), mutta tämän viiveen syyt ovat huonosti tunnettuja. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli etsiä viiveeseen vaikuttavia tekijöitä, erityisesti hoitoketjun osalta. Aineisto ja menetelmät: Kyseessä on retrospektiivinen tutkimus, jossa tutkittiin 2006- 2015 Meilahden sairaalassa leikattuja AMI-potilaita. Poissuljimme tutkimuksesta potilaat, joilla oli pitkäaikainen, puoliäkillinen, paksusuoleen rajoittunut, laskimoperäinen tai verisuonia tukkimaton mesenteriaali-iskemia. Potilaat jaettiin kahteen alaryhmään sen mukaan, oliko ensimmäinen terveydenhuollon piste, jonka he kohtasivat kirurginen päivystys (KP) vai ei-kirurginen päivystys (ei-KP). Ensisijainen päätemuuttuja oli leikkausviive ja toissijaiset päätemuuttujat olivat sairaalahoidon kesto ja 90-päivän kuolleisuus. Tulokset: Lopullisessa tutkimuspotilasjoukossa oli 81 potilasta. Ei-KP ensimmäisenä hoitokontaktina oli itsenäisesti yhteydessä yli 12 tunnin leikkausviiveeseen (OR 3.7 (95% luottamusväli 1.3-10.2), mediaani viive 15.2 tuntia (IQR 10.9-21.2) vs. 10.1 tuntia (IQR 6.9-18.5), p = 0.025). Sairaalahoidon kesto oli lyhyempi (mediaani 6.5 päivää (4.0-10.3) vs. 10.8 päivää (7.0-22.3), p = 0.045) ja 90-päivän kuolleisuus matalampi KP-ryhmässä (50.0% vs. 74.5%, p = 0.025). Johtopäätökset: Ensimmäinen erikoisala johon potilas lähetetään, vaikuttaa oleellisesti AMI-potilaan leikkausviiveeseen ja kuolleisuuteen. Hoitoketjun sujuvoittaminen niin, että potilas pääsee mahdollisimman nopeasti hoitoon vatsaelin- ja verisuonikirurgiseen yksikköön, voi parantaa AMI:n hoidon tuloksia. (200 sanaa)
  • Tikka, Sini (Helsingin yliopisto, 2019)
    Masennustilat ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja kansanterveyden suurimpia ongelmia. Vakava ja normaalia nuoruuden kehitystä estävä masennusoireilu on huomattava ajoissa. Varhaisessa vaiheessa tarjottu tuki ja hoito parantavat masennuksen ennustetta ja ehkäisevät mielenterveyssyistä johtuvaa syrjäytymistä. Masennus on myös merkittävä itsetuhoisen käytöksen riskitekijä. Temperamentin ja luonteenpiirteiden on todettu olevan yhteydessä masennukseen. Tätä yhteyttä on nuorilla kuitenkin tutkittu kohtalaisen vähän verrattuna aikuisiin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään persoonallisuuden yhteyttä masennuksen kulkuun ja itsetuhoisuuteen nuorilla. Tutkimus toteutettiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ADS-tutkimushanketta (Adolescent Depression Study). Tutkimusaineisto on kerätty Peijaksen sairaalan nuorisopsykiatrian avohoitoon tulleista masennusta sairastavista potilaista (N=218). Potilaiden masennusoireita ja itsetuhoisuutta arvioitiin psykiatrisin diagnostisin haastatteluin. Masennuksen kulkua ja itsetuhoisen käytöksen esiintymistä seurattiin vielä yhden ja kahdeksan vuoden jälkeen alkuarviosta. Persoonallisuutta lähestyttiin Cloningerin temperamentti- ja luonteenpiirremallin näkökulmasta. Potilaat täyttivät persoonallisuutta arvioivan TCI-kyselyn (Temperament and Character Inventory) kahdeksanvuotisseurantahaastattelun yhteydessä. Analyyseissä nousi esiin temperamenttipiirteistä korkean vaikeuksien välttämisen (Harm Avoidance) ja luonteenpiirteistä matalan itseohjautuvuuden (Self Directedness) yhteys ajankohtaiseen ja krooniseen masennukseen. Lisäksi kroonisesti masentuneilla nuorilla havaittiin keskimäärin matalampaa yhteistyöhalukkuutta (Co-operativeness). Korkea vaikeuksien välttäminen osoittautui myös itsemurhayrityksen vaaratekijäksi. Itsemurhaa yrittäneillä havaittiin lisäksi luonteenpiirteiden osalta korkea itsen ja maailmankaikkeuden yhtenäisyyden kokemus (Self-transcendence), sekä matala yhteistyöhalukkuus ja itseohjautuvuus. Itsensä vahingoittamiseen ilman itsemurhatarkoitusta liittyi itsen ja maailmankaikkeuden yhtenäisyyden kokemus ja temperamenttipiirteistä sinnikkyys (Persistence). Persoonallisuuspiirteillä todettiin siis yhteys masennuksen kulkuun ja itsetuhoisuuteen myös nuorilla. Tätä yhteyttä voitaisiin tutkia lisää nuoruusiän masennuksen kroonistumisen ja itsetuhoisuuden riskinarvioinnin, sekä hoidon suunnittelun kehittämiseksi.
  • Pasanen, Sara (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän pro gradu -tutkielman kirjallinen osa käy läpi uusia psykoaktiivisia aineita ja niiden tunnistukseen käytettäviä laitteistoja ja menetelmiä. Tutkielman kokeellisen osan suoritus alkoi 56 uuden psykoaktiivisen aineen tunnistamisella ja viemisellä laboratorion tietokantaan vertailuaineiden avulla. Tutkimuksen toinen osa keskittyi m/zCloud –tietokannan tutkimiseen uusien psykoaktiivisten aineiden tunnistuksessa.
  • Behm, Katariina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimukseni aiheena on Clara Assisilaisen (1193/94–1253) perustama köyhien sisarien sään-tökunta ja sen johtaminen. Päätutkimuskysymykseni on, miten Clara halusi köyhiä sisaria joh-dettavan vuosina 1225–1253. Muita keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Mikä oli johtamisen ja johtajan yleinen malli köyhien sisarien yhteisössä? Millainen oli Claran vaikutus johtamisen malliin? Millainen johtajan tuli olla? Millainen oli sisarien välinen hierarkia? Mitkä olivat sisa-rien ja veljien johtamisen erot? Lähteinä käytän Claran kirjoittamia tekstejä: neljää kirjettä Agnesille ja Claran elämän-sääntöä. Kaikki käyttämäni lähteet ovat Joan Muellerin tekemiä englanninkielisiä käännöksiä alkuperäisestä latinankielisestä tekstistä. Tarkastelen sitä, miten Claran käsitykset köyhien sisa-rien johtamisesta näkyvät lähteissäni. Etsin lähteistä johtamiseen liittyviä aiheita ja näkökul-mia. Kiinnitän huomioni lähteiden sanavalintoihin, lähteiden tapaan esittää asiat ja siihen, mi-ten aiheeni historiallinen konteksti näkyy lähteissä. Lisäksi tutkin, miten johtamisen käsitykset eroavat eri lähteiden välillä. Päätutkimustuloksena on se, että Claran mukaan köyhien sisarien sääntökunnalla täytyi olla selkeä johto. Koko köyhien sisarien yhteisöllä täytyi olla johtaja, joka huolehti vahvalla otteella koko sääntökunnasta kuten Clara oli itse tehnyt. Lisäksi jokaisella sisaryhteisöllä täytyi olla ohjaajana abbedissa, joka tiesi asemansa oikeudet ja velvollisuudet. Johtaja oli samaan aikaan auktoriteetti, palvelija, opettaja, yhteisönrakentaja ja äidillinen ohjaaja. Johtaja oli osa köyhien sisarien hierarkiaa, jonka pystyy muodostamaan Claran elämänsäännön pohjalta. Johtajalla oli päätösvaltaa ja velvollisuuksia. Vaikutusvaltaa oli myös muilla sisarien yhteisön toimijoilla. Claran mielestä johtamisessa keskeisintä oli kyky pitää sisarien yhteisö pyhän köyhyyden mukaisessa elämäntavassa.
  • Köykkä, Joel (Helsingin yliopisto, 2019)
    Most packaging solutions require adequate protection from water and water vapor. Concerns over current thermoplastic barrier materials due to lack of biodegradability, recyclability and repulpability have sparked interest in more environmentally friendly and economical alternatives such as water-based barrier coatings (WBBC). With WBBCs the barrier to water vapor still remains most challenging task, owing to hydrophilicity of available materials and required thin coating. In this thesis, the performance of latex-pigment dispersion coatings on a special paper was studied. The fundamentals of moisture transportation and emulsion polymerization are presented. The effects of amount of pigment, drying temperature, coat weight and temperature-humidity environment to water vapor transmission rate (WVTR) were studied using styrene-acrylate latex and clay pigment coating colour blends. Filler-binder compatibility and possible tortuous effect studies on diffusion were made by using a range of pigment grades, such as carbonates and clay blends, along with a range of latices of different composition. Coatings were made using laboratory scale coater, and the WVTR was determined with gravimetrical cup method. Experimental emulsion polymerizations were also carried out to study the role of latex hardness and functional monomers with different crosslinking ability. Great improvement in suppressing both WVTR and water absorption in paper is possible using styrene-acrylate based dispersion coatings. Water vapor barrier can be improved with higher coat weigh with optimized clay filler amount and drying conditions. It was evident that hydrophobic latex structure provides the main barrier component to the film structure. Functionalizing or internally crosslinking the styrene-acrylate latex can have minor impact on the barrier performance. Tropical environment WVTR tests proved to be challenging to acrylate based coatings, resulting in multiplication in WVTR values compared to standard 23 °C and 50 % relative humidity conditions.
  • Vohra, Shyama (Helsingin yliopisto, 2019)
    Polymeric macromolecules have a new class emerging named Dendrimers. These are highly branched and monodispersed materials comprising of three different elements i.e. core, branches and terminal groups. They have an ability of entrapping or conjugating bioactive agents by host-guest interactions and covalent bonding. Due to this distinctive property they have wide range of applications in biomedical and industrial field. Owing to their toxicity problems, the usage of these macromolecules in biological systems is restricted. Recently, Janus amphiphilic dendrimers, a novel division of dendrimers have captivated much importance in pharmaceutical and biomedical areas because of their unique characteristics and structures. Taking these into consideration, the present review has been divided into two parts. The first part has focused on various methods of dendrimer synthesis, drug delivery and targeting. The second half of the review focused on the amphiphilic dendrimers in terms of their synthesis, properties and applications along with future research for clinical applications to resolve health related issues. The objective of this research was the synthesis of JDs up to third generation through divergent method of synthesis. The produced generations hold polyester dendrons as a backbone for the purpose of drug loading. The anhydride of 5-Methyl-2-phenyl-1,3-dioxane-5-carboxylic acid was the main building block of the whole synthesis process. The third generation dendrimers were synthesized successfully. All the main products were produced in decent yield and were isolated by IR and NMR spectroscopic techniques.
  • Kähkönen, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin sairaanhoitajien kokemuksia kärsimyksen kohtaamisesta vastasyntyneiden perhehoitotyössä. Tutkimuksessa etsittiin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) millaista kärsimystä sairaanhoitajat ovat kohdanneet ja kokeneet työssään vastasyntyneiden perhehoitotyössä, sekä 2) mikä auttaa sairaanhoitajia kohtaamaan perhehoitotyössä ilmenevää kärsimystä. Tutkimusaineisto sisältää 15 kirjoitelmaa HYKS:n Naistenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla työskenteleviltä, eri-ikäisiltä ja eri työkokemusvuosien omaavilta sairaanhoitajilta. Tutkimusaineistoa täydennettiin parihaastattelulla ja henkilöhaastattelulla, joihin osallistui yhteensä kolme sairaanhoitajaa. Yksi parihaastatteluun osallistunut sairaanhoitaja palautti myös kirjoituspyynnön, joten tutkimusaineisto koostuu yhteensä 17 tutkimushenkilön tuottamasta aineistosta. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosluvut ovat empiirisestä aineistosta muodostettu kategorisointi ja niiden sisällöt. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat ovat kohdanneet työssään fyysistä kärsimystä, emotionaalista kärsimystä, psykososiaalista kärsimystä ja kontekstisidonnaista kärsimystä. Sairaanhoitajien kokema subjektiivinen emotionaalinen kärsimys oli luonteeltaan samankaltaista kuin sairaan vastasyntyneen perheenjäsenten kokema emotionaalinen kärsimys, mutta sisälsi myös erityistä emotionaalista kuormitusta, joka syntyi perheenjäsenten emotionaalisesta kannattelusta hoitosuhteessa. Lisäksi sairaanhoitajat kokivat työkuormitusta, joka oli sairaan vastasyntyneen hoitotyöstä ja työympäristöstä johtuvaa, osittain työntekijästä riippumatonta kuormitusta. Kärsimyksen kohtaamista tukevina keinoina tutkimusaineistosta nousivat esiin toimiva vuorovaikutus, toimiva työyhteisö, työkykyä tukevat toiminnot, työn sisältö sekä ammatilliset tiedot ja taidot. Nämä voidaan nähdä sekä asiakkaan kärsimystä lievittävinä ja poistavina keinoina hoitotyössä, että sairaanhoitajien työn merkityksellisyyden kokemusta rakentavina tekijöinä. Tutkimus herättää kysymyksen sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamisen sekä työn merkityksellisyyden kokemuksen ja hyvän hoitotyön toteutumisen välisistä yhteyksistä. Millä tavoin merkityksellisyyden kokemus hoitotyössä vaikuttaa työntekijän eettiseen herkkyyteen ja eettisesti vastuulliseen toimijuuteen?
  • Aaltio, Juho (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tausta: DNA:n sekvensointitekniikoiden kehitys mahdollistaa yhä useammin harvinaista perinnöllistä sairautta sairastavan potilaan molekyyligeneettisen diagnoosin löytämisen. Uuden sukupolven sekvensointitekniikoista etenkin koko geenistön analyysiä eli eksomisekvensointia on alettu käyttää yleisesti suurien potilaskohorttien taudinaiheuttajamutaatioiden löytämiseen. Suomessa perinnöllisten sairauksien diagnostiikka keskittyy edelleen erilaisten geenitestien ja –paneelien käyttämiseen kliinisen epäilyn perusteella. Eksomisekvensoinnilla voidaan arvioida yhdellä kertaa potilaan kaikkia proteiinia koodaavia geenin alueita mutaation löytämiseksi. Tavoitteet ja menetelmät: Tutkiaksemme eksomidiagnostiikan merkitystä perinnöllisten sairauksien diagnostiikassa, teimme prospektiivisesti eksomisekvensoinnin 48:lle vaikeaa aivosairautta sairastavalle lapselle, ja vertailimme retrospektiivisesti 48:n kontrollipotilaan sairauskertomustietoja selvittääksemme, onko alkuvaiheen eksomisekvensointi parempi vaihtoehto harvinaisten aivosairauksien diagnostiikassa lapsilla. Tulokset: Eksomikohortista 18/48 (37,5%) potilaista sai diagnoosin eksomisekvensoinnilla, kontrollikohortissa muulla kuin eksomisekvensoinnilla diagnoosin sai 10/48 (20,8%). Kontrollikohortista 10 potilasta päätyi myöhäisessä vaiheessa eksomisekvensointiin, jolloin 5/48 (10,4%) sai diagnoosin. Ero eksomisekvensoinnilla ja muulla kuin eksomisekvensoinnilla saatujen diagnoosien (37,5%, 20,8%) välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,072). Diagnoosiin kuluvassa ajassa eksomikohortissa diagnoosi saatiin keskimäärin 2,8 vuodessa, kontrollikohortissa 4,0 vuodessa (n=18, n=15). Ero ajassa diagnoosiin ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,401). Eksomikohortin potilaista 3 geenidiagnoosia mahdollisti hoitokokeilun aloittamisen. Pohdinta: Tutkimuksellamme saimme eron diagnostiikassa kohorttien välille, vaikka ero ei ollutkaan tilastollisesti merkitsevä. Tuloksessa on pidettävä mielessä, että monet eksomisekvensoinnilla saaduista geenidiagnooseista eivät olisi olleet sairaaladiagnostiikassa käytettävillä geenitesteillä mahdollisia. Tutkimuksemme jatkuu eksomidiagnostiikan kustannustehokkuuden tutkimisella, jolloin selvitämme kohorttien välisiä kustannuksia diagnostisissa selvittelyissä.
  • Lehtisalo, Minna (Helsingin yliopisto, 2019)
    The xanthine oxidase inhibitor febuxostat was recently found to inhibit the breast cancer resistance protein (BCRP) in vitro. Rosuvastatin is a substrate of BCRP and genetic variability in BCRP markedly affects rosuvastatin pharmacokinetics. The aim of this study was to investigate possible effects of febuxostat and allopurinol, another xanthine oxidase inhibitor, on rosuvastatin pharmacokinetics. In a randomized, crossover study with three phases, 10 healthy volunteers ingested once daily placebo for 7 days, 300 mg allopurinol for 7 days, or placebo for 3 days followed by 120 mg febuxostat for 4 days, and a single 10 mg dose of rosuvastatin on day 6. Febuxostat increased the peak plasma rosuvastatin concentration 2.1-fold (90% confidence interval 1.8-2.6; P=5·10-5) and the area under the plasma rosuvastatin concentration-time curve 1.9-fold (1.5-2.5; P=0.001). Allopurinol, however, had no effect on rosuvastatin pharmacokinetics. These findings suggest that febuxostat inhibits BCRP-mediated rosuvastatin efflux in the small intestine. Concomitant use of febuxostat may increase the risk of rosuvastatin-induced muscle toxicity.
  • Summala, Aurea (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiibetinbuddhalaisuuden suosio on kasvattanut länsimaissa suosiotaan 1960-luvulta lähtien. Länsimaihin saapuessaan itäinen henkisyys paitsi muokkaa, myös ottaa vaikutteita ympäröivistä yhteiskunnista. Millaiseksi suomalainen tiibetinbuddhalaisuus on muodostunut? Opinnäytteessä lähestyn kysymystä diskursiivisen uskonnontutkimuksen näkökulmasta. Uskonto, tai tämän työn puitteissa ”henkisyys”, on tyhjä merkitsijä, jonka sisällöt ovat pitkälti kontekstisidonnaisia. Tavat, joilla siitä puhutaan, paljastaa laajempia diskursseja, asenteita ja arvoja, joihin se on kytköksissä. Arjen konteksteissa esimerkiksi omaa henkistä identiteettiä ei yleensä ole tarpeen kyseenalaistaa, ja siksi tutkimusasetelmani rakentuu virikehaastattelun varaan. Luetutin suomalaisilla tiibetinbuddhalaislla haastateltavillani tekstin theravada-kaanonin Therigatha-kokoelmasta. Näin he joutuivat asemoimaan omaa henkisyyttään suhteessa olemassa olevaan, toisen suuntauksen tekstiin. Lisäksi kartoitin henkisyyden eri ilmenemismuotoja haastateltavien arjessa väljän kysymysrungon avulla. Tibetologi Donald S. Lopezin inspiroimana tarkastelen haastatteluaineistoa diskursiivisesti tuotettuna simulakrumina. Filosofi, sosiologi Jean Baudrillard esittää, että todellisuutta on mahdotonta tarkastella, koska ihmiset jäsentävät maailmaa koskevaa tietoa jatkuvasti sekä aiemmin omaksumiensa mallien pohjalta että ympäristöstään vaikutteita imien. Erilaiset maailmaa koskevat (mieli)kuvat jäsentyvät simulakrumeiksi, joiden järjestelmä muodostaa simulaation. Tiedon tarkasteluun ja tuotantoon liittyy siis väistämätön subjektiivisuus: neutraalia tulokulmaa ei ole. Länsi ja itä, Tiibet ja Suomi ovat toki olemassa, mutta analyysissä niitä tarkastellaan kulttuurisina mielikuvina, simulaation osina. Baudrillardin ajatuksissa on itäistynyt, liki tantrinen pohjavire, jota pyrin analyysiluvuissa hyödyntämään. Haastateltavat (n11) olivat kaikki naisia, mutta aineisto ei kerro vain naisista. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi referoin myös popkulttuuria ja muita yhteiskunnallisia ilmiöitä. Henkisyys asuu telkkarissa siinä missä temppelissäkin, ja intertekstuaalisuus ja Internet heijastuvat myös aineistoon. Baudrillard kompassinani ja diskursiivinen uskonnontutkimus karttanani pyrin osoittamaan, millaisissa asiayhteyksissä suomalainen hyperreaali Tiibet kasvaa ja kukoistaa. Aineiston valossa sen keskeisiä biotooppeja ovat länsimainen okkulttuuri, buddhalaisuuden modernismi ja subjektivismin ja hyvinvoinnin kulttuurinen eetos. Haastateltavat eivät ole oman henkisyytensä passiivisia kuluttajia, vaan vaikuttavat valinnoillaan siihen, millaiseksi suomalainen tiibetinbuddhalaisuus nyt ja jatkossa muodostuu.
  • Annila, Elias (Helsingin yliopisto, )
    Alhaisimman kustannuksen reitin etsintä on paikkatietoanalyysi, jolla pyritään selvittämään edullisin mahdollinen kustannus kustannuspinnan kohteiden välillä. Perinteisesti paikkatieto-ohjelmissa analyysi on toteutettu siten, että kustannuspinta mallinnetaan rasterina, jossa jokainen solun arvo kuvaa kustannusta liikkua kyseisen solun alueella. Kustannuspinnan mallintamiselle on rasterin lisäksi olemassa useita muitakin vaihtoehtoja, kuten kustannusviivat ja polygonit. Eri tavat mallintaa kustannuspintaa soveltuvat käytettäväksi erilaisten aineistojen kanssa, mutta mikään tavoista ei sovellu hyvin käytettäväksi kaiken tyyppisten aineistojen kanssa. Tässä työssä esitetään menetelmä, jolla eri aineistotyyppejä voidaan yhdistää yhdeksi kustannuspinnaksi ja muodostaa siitä yhtenäinen verkko reitinetsintää varten. Esitelty menetelmä hyödyntää kuudentoista naapurin menetelmää rasteriaineistoissa ja näkyvyysverkkoon perustuvaa menetelmää aluemaisten vektorikohteiden osalta. Työssä esitellään kuinka erityyppisten aineistojen yhdistäminen yhdeksi verkoksi tehdään teoriatasolla, selvitetään kuinka tämä verkonmuodostus saadaan tehtyä tehokkaasti käytännön sovelluksessa ja testataan algoritmin toimintaa käytännön tapaustutkimuksen kautta. Kehitetty menetelmä todettiin tapaustutkimuksessa käyttökelpoiseksi ja sen havaittiin mahdollistavan entistä monimutkaisempien kulkukustannukseen vaikuttavien ilmiöiden mallintamisen käyttäen tavanomaisia paikkatietoaineistoja. Kehityskohteita havaittiin liittyen algoritmin tehokkuuteen, tarkkuuteen ja algoritmin vaatiman kustannuspinnan muodostamisen helppouteen. Useisiin havaituista kehityskohteista esitetään mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja, joiden käytännön toteutus jätettiin kuitenkin jatkotutkimuksen kohteeksi.
  • Mikkola, Eelis (Helsingin yliopisto, 2019)
    In Mongolia wrestling is the national sport and it is connected to Buddhism, Shamanism and the cult of Chinggis Khaan. This thesis explores these connections and answers the question: What religious elements are key to becoming a successful Mongolian wrestler? There is very little prior research done in English on Mongolian wrestling and its relation to religion, and the research question could not be answered using existing materials. Because of this I made a field trip to Mongolia where I collected new material. The aim of this study is to not only answer the question, but also to incorporate new data into the larger field of studies on Mongolian wrestling. The ethnographic material of my study was collected during the summer of 2017, when I visited Mongolia and interviewed five men who were experts in either wrestling or religion. The interviews were recorded, transcribed and translated. The translations were categorized using theory directed content analysis with the help of Atlas.ti. New data was introduced and analyzed alongside contradicting and supporting elements of prior research. The analysis paints a picture where various religious elements are deemed necessary to becoming a successful Mongolian wrestler. The most relevant are karma, hiimori (luck and fortune), the right state of mind, proper ethical conduct, protective rituals, date of birth and bloodlines. The interviews were contradicting on many occasions, and the prior research was on some points in conflict with the new material. Because of this the results have elements which were not accepted by all of my interviewees. My material provides a new point of view to the research of the relationship between Mongolian wrestling and religion, which were not covered by previous studies. Many new and interesting questions arise from the research project.
  • Helminen, Eetu (Helsingin yliopisto, 2019)
    Venäjän ortodoksinen kirkko (VOK) ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko (SELK) käsittelivät vuoden 2005 kahdenvälisissä oppineuvotteluissaan kristillistä ihmiskäsitystä. Neuvotteluissa lausuttiin 14 lopputeesiä, joita pohjustivat neuvotteluissa pidetyt taustaesitelmät, pienryhmien muodostamat teesiluonnokset sekä niistä käyty yleiskeskustelu. Tutkielmassani tutkin, miten nämä 14 teesiä ovat syntyneet ja muodostuneet neuvottelujen aikana esitelmien, teesiluonnosten ja yleiskeskustelujen pohjalta sekä millainen ihmiskäsitys niiden pohjalta hahmottuu. VOK:n ja SELK:n välisissä vuoden 2005 neuvotteluissa Turussa pidettiin neljä esitelmää, jotka käsittelivät kristillistä ihmiskäsitystä. Näistä esitelmistä on runsaasti selviä linkkejä neuvottelujen lopputeeseihin. Lisäksi kahdesta neuvotteluissa pidetystä sosiaalietiikkaa ja Euroopan arvoja käsitelleestä taustaesitelmästä löytyy suoria linkkejä ihmiskäsitystä käsitteleviin teeseihin. Monien teesien kohdalla suoraa linkkiä johonkin tiettyyn esitelmään ei näy, jolloin teesi on syntynyt yksinomaan teesiluonnosryhmän sekä yleiskeskustelun pohjalta. Neuvotteluissa lausuttiin kristillisestä ihmiskäsityksestä 14 teesiä, jotka käsittelivät ihmistä luomisessa ja alkutilassaan ennen syntiinlankeemusta, synnin vaikutuksia ihmiseen, pelastusta ja ihmisen tahdon asemaa siinä sekä pelastuksen vaikutuksia ihmiseen. VOK:n ja SELK:n yhteinen käsitys ihmisen luomisesta pohjautuu Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomuksiin. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Alkutilassaan ihmisellä ei ollut taipumusta syntiin ja ihmisen vapaa tahto piti yhtä Jumalan tahdon kanssa. Osapuolten yhteinen käsitys synnin alkuperästä pohjautuu Ensimmäisen Mooseksen kirjan syntiinlankeemuskertomukseen, jota täydentää Paavalin Roomalaiskirjeen jae 5:12. Synnin nähdään johtavan hengelliseen eroon Jumalasta, itsekkyyteen ja tahdon vääristymiseen. Synnin vaikutuksia käsitteleviä teesejä muodostaessa ero luterilaisen ja ortodoksisen opin välillä tuli esille kysymyksessä ihmisen tahdon kyvyistä. Osapuolten yhteinen käsitys pelastuksesta pohjautuu Jumalan armoon ja Kristuksen pelastustyöhön, joka vapauttaa ihmisen synnin vallasta. Pelastus on kokonaisvaltainen ja toteutuu täysin vasta ikuisuudessa, mutta siitä voi saada Pyhän Hengen vaikutuksesta kokemuksen jo tässä elämässä. Osapuolilla ei ollut yksimielisyyttä ihmisen tahdon asemasta pelastuksessa, minkä seurauksena siitä ei esiinny lausumia teeseissä. Osapuolten yhteinen käsitys pelastuksen vaikutuksista ihmiseen korostaa kirkon ja seurakunnan merkitystä kristityn ihmisen elämässä. Selkeää yksimielisyyttä osapuolten välillä näkyi ihmisen luomiseen ja alkutilaan liittyvissä teeseissä sekä kolmen viimeisen teesin lausumissa kirkon ja seurakunnan merkityksestä kristityille. Runsaasti keskusteluissa käsitellyistä ihmisen tahdon asemasta kääntymyksen hetkellä sekä tekojen vaikutuksesta pelastukseen ei löytynyt yhteistä näkemystä.
  • Viisanen, Leevi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa gastrointestinaaliseen stroomakasvaimeen (GIST) tunkeutuvien immuunijärjestelmän solujen määrä T-lymfosyyttien, tappaja-T- lymfosyyttien, säätelijä-T-lymfosyyttien, B-lymfosyyttien, luonnollisten tappajasolujen ja makrofagien osalta. Tutkimuksen materiaali koostui kasvainnäytteistä, jotka oli kerätty Scandinavian Sarcoma Group (SSG) lääketutkimus XVIII:n yhteydessä. Kasvainnäytteet värjättiin immunohistokemiallisin menetelmin kunkin immuunijärjestelmän solutyypin osalta yleisesti hyväksi todennetuilla vasta-aineilla (CD3, CD8, FOXP3, CD20, NCR1, CD48). Kasvainnäytteet värjättiin myös KIT-vasta-aineella, joka on yleisesti hyväksytty vasta-aine GIST:n diagnostiikassa. Värjäyksen jälkeen kasvainnäytteet kuvattiin automaattisella mikroskoopilla. Tämän jälkeen kasvaimeen tunkeutuvien solujen määrä laskettiin tietokoneella ImmunoRatio2-ohjelmalla viidestä eniten positiivisesti värjäytyneestä alueesta. KIT-värjäyksellä saatiin varmistettua, että solut lasketaan vain kasvaimen alueelta. Alkuperäiseen lääketutkimukseen osallistui alun perin 400 potilasta. Tässä tutkimuksessa analysoitava tulos saatiin 285-330 potilaasta, määrä vaihtelee eri värjäysten välillä. Tuloksissa havaittiin, että kasvaimeen tunkeutuvien immuunijärjestelmän solujen määrä on suuri GIST:ssä. Eniten havaittiin T-lymfosyyttejä sekä makrofageja. T-lymfosyyteistä iso osa oli tappaja-T-lymfosyyttejä, mutta säätelijä-T-lymfosyyttejä havaittiin myös suhteellisen paljon. B-lymfosyyttejä esiintyi myös suhteellisen paljon. Luonnollisten tappajasolujen määrä oli vähäinen. Tulokset ovat suurelta osin linjassa aiemmin julkaistujen tulosten kanssa. Seuraavaksi tutkimuksessa saatu informaatio kasvaimeen tunkeutuvista immuunijärjestelmän soluista yhdistetään alkuperäisen SSG:n lääketutkimuksen tuottamaan informaatioon. Tämän jälkeen analysoidaan kasvaimeen tunkeutuvien immuunijärjestelmän solujen tyypin ja määrän assosiaatio GIST potilaan taudin kehittymiseen ja ennusteen. Lopulliset tulokset julkaistaan tieteellisen artikkelin muodossa.
  • Rintanen, Antti (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pitkälle edenneen nivelrikon vakiintunut hoito on tekonivelleikkaus. Tekonivelinfektiot ovat harvinaisia mutta kalliita sekä inhimillisesti raskaita tekonivelleikkauksen komplikaatioita, jotka aiheuttavat merkittäviä kansanterveydellisiä kustannuksia. Tekonivelinfektioille tunnetaan useita riskitekijöitä. Potilaan ihon kunnon merkitystä leikkaushetkellä tekonivelinfektioiden esiintyvyyteen on tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää tekonivelpotilaan ihon kunnon vaikutusta tekonivelinfektioiden esiintyvyyteen ja miettiä voisiko infektioriskiä arvioida preoperatiivisesti niinkin yksinkertaisella keinolla kuin huolellisella ihon kunnon arvioinnilla. Tutkimukseen kerättiin kaikki Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin tekonivelyksikössä leikatut lonkan ja polven tekonivelpotilaat. Tutkimukseen valittiin 1671 potilasta. Potilaiden ihon kunto arvioitiin prospektiivisesti leikkaussalissa preoperatiivisesti. Potilaista kerättiin tiedot tunnetuista tekonivelinfektioiden riskitekijöistä potilasasiakirjoista. Potilaita seurattiin noin viiden vuoden ajan. Tekonivelinfektio toimi päätemuuttujana ja se diagnosoitiin sekä määriteltiin kansainvälisten kriteerien mukaisesti. Potilaiden ihon kunto luokiteltiin alakategorioihin ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Potilailla, joilla todettiin normaalista poikkeava ihon kunto, todettiin 3-4 kertaa suurempi riski saada syvä tekonivelinfektio sekä 33% suurentunut riski saada pinnallinen tekonivelinfektio 5 vuoden seurannan aikana. Huono ihon kunto lisäksi tekonivelinfektioiden riskiä erityisesti miehillä jopa 11-kertaiseksi naisiin verrattuna. Löydös on kliinisesti merkittävä ja mahdollistaa yksikertaisen ja halvan tavan löytää merkittävästi kohonneessa tekonivelinfektioriskissä olevat potilaat preoperatiivisesti. Tätä tietoa hyväksikäyttämällä voidaan yksiköissä vähentää tekonivelinfektioihin liittyviä kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Se miten miten näiden kohonneessa riskissä olevien potilaiden infektioriskiä voidaan laskea normaalitasolle jää myöhemmissä tutkimuksissa selvitettäväksi.

View more