Master's Theses

Recent Submissions

  • Ronimus, Dan (Helsingin yliopisto, 2021)
    Liikennehankkeiden suunnittelussa on 1960-luvulta lähtien hyödynnetty kustannus-hyötyanalyysiin perustuvaa vaikutusten arviointia, jonka käytännöt ovat merkittävästi ohjanneet sitä, millaisia väyliä ja millainen liikennejärjestelmä Suomeen on rakennettu. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten kustannus-hyötyanalyysi omaksuttiin liikennesuunnittelun lähtökohdaksi sekä miten vaikutusten arvioinnin käytännöt ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet. Suomalainen yhteiskunta on 2020-luvulla hyvin erilainen kuin 60 vuotta sitten, mutta tuolloin omaksuttu kannattavuuslaskenta on edelleen väylähankkeiden suunnittelun keskeisin työkalu. Tutkimuksessa selvitetäänkin, miksi kustannus-hyötyanalyysin asema on pysynyt näin vakaana yhteiskunnan kehittyessä. Metodiikaltaan kyseessä on historiallinen tutkimus, jonka aineisto koostuu liikenneviranomaisten tuottamista alkuperäislähteistä, kustannus-hyötyanalyysia käsittelevästä aikalaiskirjallisuudesta ja liikenteen kysymyksiin pureutuvista lehtijulkaisuista. Kirjallisuus muodostuu niin suomalaisen liikennesuunnittelun kuin yhteiskunnankin kehitysvaiheita selvittäneistä teoksista sekä tarkemmin vaikutusten arviointiin pureutuvista tutkimuksista. Historiallista otetta tarkennetaan teoreettisen viitekehyksen avulla. Historiallinen institutionalismi ja siihen kytkeytyvä polkuriippuvuusteoria auttavat ymmärtämään yhteiskunnallisten ilmiöiden pysyvyyden ja muutosten välistä suhdetta. Nykymuotoinen liikennesuunnittelu syntyi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin Suomen yhteiskuntarakennetta uudistettiin voimakkaasti. Uudenlaisen yhteiskunnan lähtökohdaksi otettiin kaiken toiminnan tehokkuus. Vanhoihin suunnittelukäytäntöihin tyytymättömät tieviranomaiset omaksuivat vaikutusten arvioinnin lähtökohdaksi tehokkuusajattelua puhtaimmillaan edustavan kustannus-hyötyanalyysin, johon sisällytetyt arvotukset ovat siitä lähtien määrittäneet sujuvuuden liikenteen keskeisimmäksi tavoitteeksi. Sittemmin merkittävimmin liikenteeseen kytkeytyviä yhteiskunnallisia teemoja ovat olleet liikenneturvallisuus ja ympäristö. Turvallisuustavoitteet onnistuttiin yhdistämään sujuvuutta painottaneeseen suunnitteluun jo 1970-luvulla, mutta ympäristökysymykset ovat vaikuttaneet suunnittelukäytäntöihin hyvin hitaasti vasta 1990-luvulta alkaen. Liikenneviranomaiset kehittivät sotien jälkeen uudenlaisen suunnittelujärjestelmän, joka saavutti nopeasti vakaan aseman sujuvuuteen tähtäävän liikenteen rakentajana. Vastaava ministeriö on läpi vuosikymmenten priorisoinut liikenteen taloudellisuuteen ja tehokkuuteen liittyvät tavoitteet muiden vaikutusten edelle. Vaikutusten arvioinnista ministeriö on rakentanut vahvan instituution, jota merkittävätkään yhteiskunnalliset ilmiöt eivät ole kyenneet juuri muuttamaan. Etenkin julkisen keskustelun keskiöön 2000-luvulle tultaessa nousseet ympäristötavoitteet on ministeriössä ja sen alaisuudessa toimivissa virastoissa jätetty liikenneväylien ja -järjestelmän käytännön suunnittelussa toistaiseksi sivuosaan.
  • Hakala, Anna (Helsingin yliopisto, 2021)
    The Master´s thesis examines the conceived value patterns the city officials use in the context of land-use regulation of small forest fragments. As a theoretical framework, the study utilises Boltanski and Thévenot´s theory on the common worlds with complementary literature, such as Thévenot’s cognitive formats and engagements. In light of extensive scientific research, urban greenspaces have multiple positive impacts to both urban structure and wellbeing of the residents. Small greenspaces, so-called forest fragments with no appointed recreational activities are, nevertheless, often presented as potential sites for infill construction. This appears especially in cities where strong population growth causes pressure for urban development. This Master´s thesis complements existing research in this regard by revealing the diversity of valuation that form the basis to differing interests, perspectives and decisions that direct urban land-use policy in these forest fragments. The empirical phase has been conducted among city officials in the City of Espoo (FI), who represent different operative units and positions. The analysis was conducted through an exploratory and semiquantitative Q methodology. In the study, the respondents (N=27) validated statements (Q=35) related to planning decisions on small forest fragments. The factor extraction was conducted by principal component analysis. The seven analysed factors form consistent value patterns, which may be used when describing and interpreting the justification of urban planning regulation in forest fragments. In each individual value pattern, either valuation of the local landscape, public good or personal advantage is emphasised. From the common worlds, argumentation based on the industrial or the market worlds highlight personal affinity, whereas, for instance, the civic or the domestic world form a basis for argumentation on social values and the common good. Human-centred biophilia is the most explanatory of the value patterns. Based on the valuation, forest fragments are seen as an integral part of the urban structure especially due to their cultural ecosystem services, such as recreational possibilities, effect on residents´ environmental consciousness and stability of the local landscape.
  • Page, Mathew (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract With rising income inequalities and increasing immigration in many European cities, residential segregation remains a key focus for city planners and policy makers. As changes in the socio-spatial configuration of cities result from the residential mobility of its residents, the basis on which this mobility occurs is an important factor in segregation dynamics. There are many macro conditions which can constrain residential choice and facilitate segregation, such as the structure and supply of housing, competition in real estate markets and legal and institutional forms of housing discrimination. However, segregation has also been shown to occur from the bottom-up, through the self-organisation of individual households who make decisions about where to live. Using simple theoretical models, Thomas Schelling demonstrated how individual residential choices can lead to unanticipated and unexpected segregation in a city, even when this is not explicitly desired by any households. Schelling’s models are based upon theories of social homophily, or social distance dynamics, whereby individuals are thought to cluster in social and physical space on the basis of shared social traits. Understanding this process poses challenges for traditional research methods as segregation dynamics exhibit many complex behaviours including interdependency, emergence and nonlinearity. In recent years, simulation has been turned to as one possible method of analysis. Despite this increased interest in simulation as a tool for segregation research, there have been few attempts to operationalise a geospatial model, using empirical data for a real urban area. This thesis contributes to research on the simulation of social phenomena by developing a geospatial agent-based model (ABM) of residential segregation from empirical population data for the Helsinki Metropolitan Area (HMA). The urban structure, population composition, density and socio-spatial distribution of the HMA is represented within the modelling environment. Whilst the operational parameters of the model remain highly simplified in order to make processes more transparent, it permits exploration of possible system behaviour by placing it in a manipulative form. Specifically, this study uses simulation to test whether individual preferences, based on social homophily, are capable of producing segregation in a theoretical system which is absent of discrimination and other factors which may constrain residential choice. Three different scenarios were conducted, corresponding to different preference structures and demands for co-group neighbours. Each scenario was simulated for three different potential sorting variables derived from the literature; socio-economic status (income), cultural capital (education level) and language groups (mother tongue). Segregation increases in all of the simulations, however there are considerable behavioural differences between the different scenarios and grouping variables. The results broadly support the idea that individual residential choices by households are capable of producing and maintaining segregation under the right theoretical conditions. As a relatively novel approach to segregation research, the components, processes, and parameters of the developed model are described in detail for transparency. Limitations of such an approach are addressed at length, and attention is given to methods of measuring and reporting on the evolution and results of the simulations. The potential and limitations of using simulation in segregation research is highlighted through this work.
  • Antila, Arttu (Helsingin yliopisto, 2021)
    Kaupungeissa on tunnistettu uudenlaista kansalaistoimintaa harjoittavia toimijoita, jotka eivät järjestäydy perinteisten yhdistysten tai järjestöjen kautta, vaan vapaamuotoisemmin neljännellä sektorilla. Tämä ilmiö ei ole käynnissä vain Suomessa, vaan samaan muutokseen on havahduttu myös kansainvälisesti. Kansainvälisessä kontekstissa ilmiö liitetään usein oikeus kaupunkiin – keskusteluun Henri Lefebvren innoittamana ja Suomessa ilmiöön liitetään yleensä keskustelut osallisuudesta. Kaupunkitapahtumat ovat yksi tämän ilmiön ilmentymismuodoista, ja tässä tutkielmassa keskitytäänkin niiden tutkimiseen. Tapaustutkimuksen kohteeksi on valittu viisi Helsingissä järjestettävää tapahtumaa: Ravintolapäivä, Siivouspäivä, Kallio Block Party, Arabian Katufestarit ja Mätäjokifestarit. Ravintolapäivä ja Siivouspäivä järjestetään myös muissa kaupungeissa, jopa ulkomailla asti, mutta tässä työssä keskitytään Helsingin tapaukseen. Tutkimuskohteeksi valittiin nämä viisi tapahtumaa, koska osa niistä edustaa kaupunkiaktivismin uutta aaltoa, kun taas osa on perinteisempiä tapahtumia. Tutkielmassa analysoidaan näitä ja vertaillaan niitä keskenään, sekä keskustellaan sen pohjalta neljännen sektorin käsitteestä. Tutkielma perustuu tapahtumien järjestäjien haastatteluihin ja on siis luonteeltaan laadullinen. Anthony Giddensin rakenteistumisteoriaa käytetään linssinä ymmärtää sitä, kuinka tapahtumat muotoutuvat ja kuinka niiden kautta on mahdollista kytkeytyä yhteiskuntaan. Tutkielmassa huomataan analyysin pohjalta, että tutkitut tapahtumat eroavat toisistaan monin tavoin. Niiden toiminta- ja organisoitumistavat sekä niihin liittyvän omistajuuden hajaumassa huomataan suuria eroja. Ravintolapäivä ja Siivouspäivä määritellään eräänlaiseksi osallistumisen alustaksi, jonka puitteissa osallistuvat kykenevät edistämään omia henkilökohtaiseen elämäänsä liittyviä pyrintöjä muilla elämänaloilla, esimerkiksi järjestöissä. Kallio Block Party ja Arabian Katufestarit määritellään fasilitoiduiksi tapahtumiksi, joissa tapahtumaorganisaatio näyttäytyy jykevämpänä, mutta joissa toiminta ei kuitenkaan jäsenny ensisijaisesti organisaation kautta. Mätäjokifestari on tapahtumista organisaatiokeskeisin, sen sijaitessa toimintatapojensa ja organisaatiomallinsa puolesta tukevasti kolmannella sektorilla. Tapahtuma määritettiin työssä keskusohjatuksi. Näiden tyypittelyiden lisäksi sovellettiin Giddensin rakenteistumisteoriaa sen ymmärtämisessä minkälaisissa prosesseissa tapahtumat rakenteistuvat. Tapahtumien luonteen muotoutumiseen näyttäisikin vaikuttavan sääntöjä ja resursseja, joita aineistosta tunnistetaan, jotka vaikuttavat siihen miten tapahtumien kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Giddensin rakenteistumisteoria tarjoaa myös näkökulman osallisuuteen, kun huomataan kuinka eri tapahtumien puitteissa toteutettu toiminta tulee tulkituksi myös laajemmin yhteiskunnassa. Giddensin rakenteistumisteorian avulla valotetaan myös sitä logiikkaa, jolla uudenlainen, laajemmin ymmärretty osallisuus ymmärretään neljännen sektorin kontekstissa. Keskeinen kontribuutio aikaisemmalle tutkimukselle on tarkentava havainto neljännellä sektorilla, instituutioiden välillä liikkuvien kansalaisten sosiaalisiin positioihin nojaavasta instituutioihin paikantuvien resurssien realisoinnista vapaamuotoisessa yhteistoiminnassa.
  • Tamminen, Juuda (Helsingin yliopisto, 2021)
    This master’s thesis is an ethnographic study about everyday urban encounters and social interaction. It explores how residents in the suburban housing estate of Kontula in East Helsinki negotiate social and cultural difference in their everyday lives. The study focuses on the semi-public spaces of the local shopping centre and examines residents’ capacity to live with difference. The study contributes to a multi-vocal and historically informed understanding of the processes that shape the social landscapes of a socially mixed and multi-ethnic neighbourhood. The study is based on fieldwork carried out in two phases between August 2019 and February 2020. The study applies anthropological methods of participant observation and qualitative interviews. The eleven research participants are adults between the ages of 30 and 71 who live in the neighbourhood and have extensive personal experience of the shopping centre. Although the interviews were a crucial aspect of the meaning-making process, the study relies primarily on participant observation in constructing an interpretation and analysis of social interaction at an intimate scale. In order to contextualise everyday encounters at the shopping centre, this thesis assesses how Kontula, as a stigmatised territory in the urban margins, encapsulates a complex interplay between moral claims of a “good” and “bad” neighbourhood. While some residents confirm negative stereotypes about the shopping centre and bring attention to local social problems and issues of unsafety, others downplay these problems and instead emphasise how tolerant and sociable the shopping centre is. Observations of stigmatised territories reveal how the participation of marginalised individuals and ethnic minorities at the shopping centre challenges the processes and discourses that constitute them as objects of fear and nuisance. The concepts of conviviality and cosmopolitan canopies are used to analyse local social interactions. The analysis suggests that the capacity to live with difference is enabled by ordinary meeting places, such as pubs and cafés, where residents come into regular social contact and engage with diverse individuals and groups. While the maintenance of ethnic boundaries remains salient in the way residents negotiate the social landscapes, these ordinary spaces of encounter situationally reconfigure categories of “us” and “them” and thus expand local meanings of who belongs. The analysis concludes that the contested meanings of belonging and the everyday negotiation of difference are attributes of an open multi-ethnic society coming to terms with difference and change. The analysis suggests that an equal right to participate and interact in shared urban spaces, rather than community consensus, is the hallmark of a society’s capacity to live with difference.
  • Turkkelin, Anna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Transient expression is a preferred way to produce proteins compared to stable transformation because it is suitable for rapid screening of constructs. pEAQ-HT vectors are easy and quick vectors without the need for viral replication, and they are developed for transient expression. They promote high expression levels and allow the insertion of multiple expression cassettes in a single plasmid. Agroinfiltration is a widely used method to induce transient gene expression in plants because it is efficient and straightforward. This study aimed to improve heterologous protein expression using Gateway compatible pEAQ-HT-DEST vectors. The genes G2PS1, 2 and 3 were subcloned to these and pK2GW7 derived expression vectors and infiltrated into tobacco (Nicotiana benthamiana) leaves. pK2GW7 derived expression vectors were used as a reference when samples were analyzed by western blotting, ELISA and HPLC. Tobacco should produce 6-methyl-4-hydroxy-2-pyrone and 4,7-dihydroxy-5-methylcoumarin when one of these genes is expressed, but they both have not yet been observed at the same time. Higher expression levels could allow us to see that. That would be important for further studies because if the synthesis could get started under agroinfiltration, co-transformation with reductases can lead to gerberin, parasorboside and 4-hydroxy-5-methylcoumarin biosynthesis, thus proving function. Western blotting was successful and showed a stronger signal with all pEAQ-HT derived expression vectors compared to pK2GW7 derived expression vectors. Samples collected seven days after agroinfiltration showed a stronger signal than samples collected two days after infiltration. Results from ELISA also showed more protein from pEAQ-HT vectors even though quantitative data was not obtained. HPLC showed only 6-methyl-4-hydroxy-2-pyrone but not 4,7-dihydroxy-5-methylcoumarin. Previous studies have also shown increased expression using pEAQ-HT vectors. Hence, using pEAQ-HT vectors does increase transient gene expression compared to conventional binary vectors. Even though pEAQ-HT vectors are proved to work efficiently, there are already studies about improving them.
  • Salovaara, Katri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tavoitteena oli hankkia tietoa karjakohtaisesta elinikäistuottavuudesta ja siihen kytkeytyvistä tekijöistä Suomessa. Aineisto kerättiin valiolaisilta Tuotosseurantaan kuuluvilta maitotiloilta. Varsinainen tutkimusaineisto koostui yli 120 lehmän tiloista ja aineiston lopullinen määrä oli 191 tilaa. Tutkimusosuus koostui kahdesta osiosta. Tilastoanalyysia varten luotiin uusi yhdistetty muuttuja EKM/elinpäivä maitoa meijeriin, jossa yhdistettiin käytettävissä olevia tuotosindi-kaattoreita. Monimuuttujaisen lineaarisen regressioanalyysimallin avulla testattiin valittujen hyvinvointi- ja tuotosindikaattoreiden yhteyttä luotuun vastemuuttujaan. Tilasto-osuuden jälkeen toteutettiin tapaustutkimus haastattelemalla kymmentä yrittäjää heidän korkeiden elin-ikäistuottavuustietojensa taustoista. Tilastoanalyysissa havaittiin lypsytavan, poistettujen lehmien keski-iän, keskituotoksen, kokonaisjalostusarvon, lehmien ja ensikoiden poistoprosenttien ja poikimavälin selittävän reilun kolmasosan tilojen välisestä vaihtelusta tutkimusaineiston tiloilla. Lypsytapa nousi tuloksissa merkittävimmäksi selittäväksi tekijäksi siten, että asemalypsytiloilla EKM/elinpäivä maitoa meijeriin oli keskimäärin noin 1,56 kg suurempi kuin automaattilypsytiloilla. Taustalla voivat olla automaattilypsytilojen vaatimukset lehmien jalka- ja utarerakenteen suhteen. Näiden eläimen rakenteeseen yhdistyvien tekijöiden heikko laatu oli myös tapaustutkimuksessa usein poiston taustalla. Tilakohtaisessa tapaustutkimusosuudessa tärkeimmiksi tekijöiksi elinikäistuottavuuden taustalla nousivat matala hoitokynnys, ennakoiva eläinterveydenhuolto ja varhainen puuttuminen jo sairauden subkliinisessä vaiheessa. Toisaalta haastatteluissa kävi ilmi myös yrittäjien myönteinen suhtautuminen työhönsä, arvostus lehmiään kohtaan ja korkea motivaatio panostaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Tähän tutkimukseen luotua yhdistettyä muuttujaa EKM/elinpäivä maitoa meijeriin voidaan tietynlaisena osatuottavuusmittarina. Sen avulla voidaan kuitenkin tarkastella karjakohtaisen kestävyyden ja tuottavuuden yhdistelmää ja niiden muodostumista. Nykyaikaisen maitotilan toiminnassa voidaankin ajatella yhdistyvän kolme osa-aluetta: taloudellinen kannattavuus, ekologisuus ja eläinten hyvinvointi. Toisaalta eri osa-alueet voivat myös tukea toisiaan, kun tilan toiminta on oikein johdettua ja toimenpiteet osataan kohdistaa oikein ja eri osa-alueiden toimintamekanismeista ja kytköksistä toisiinsa on riittävästi tietoa. Vaikka elinikäistuottavuutta ei tässä tutkimuksessa kytketty taloudelliseen kannattavuuteen, voidaan kestävien, pitkäikäisten lehmien ajatella avaavan mahdollisuuksia myös jalostusvalinnan tehostamiseen. Maidontuotantoon voidaan valita vain parhaiden lehmäyksilöiden vasikat, kun uudistustarve pienenee ja jalostukseen käytettävät lehmät voidaan valita suuremmasta joukosta eläimiä. Tutkimus tulee tällaisenaan Valion Voimalehmä-hankkeen käyttöön.
  • Piesala, Essi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Maidontuotannon tulee olla pitkällä aikavälillä kannattavaa ja tuottajan on pyrittävä reagoimaan ennakoivasti toimintaympäristön jatkuvaan muutokseen. Strategisessa johtamisessa tuottajan on tärkeä tunnistaa toimintaympäristöstä tulevat muutostarpeet, muokata strategiaa uutta toimintaympäristöä vastaavaksi ja tunnistaa uusien innovaatioiden hyödyntämismahdollisuudet. Innovaatioiden merkitys korostuu etenkin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa toiminnan laajentaminen ja mittakaavaetujen tavoittelu ei enää riitä takamaan kilpailukykyä. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, kuinka luomumaidontuottajat ovat omaksuneet luomuinnovaation ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tuottajien päätökseen siirtyä luomumaidontuotantoon. Päätöksentekoprosessissa keskityttiin tarkastelemaan innovaation eri ominaisuuksien vaikutuksia siirtymispäätökseen. Tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tuottajan päätökseen siirtyä luomumaidontuotantoon ja onko innovaation käyttöönotto tuonut tavoiteltua hyötyä. Tutkimuksen teoriana on innovaatioiden leviämisen teoria ja näkökulmana on maitotilan strateginen johtaminen. Tuloksien perusteella strategian vaihtaminen on tuonut haastateltaville tiloille tavoiteltua hyötyä luomuinnovaation käyttöönoton myötä. Vastauksista nousi esiin, että taloudelliset tekijät ovat olleet merkittävin syy siirtymiselle, mutta eläinten hyvinvointi, kestävä viljely sekä kuluttajamarkkinoiden seuraaminen ovat olleet myös päätökseen vaikuttaneita tekijöitä. Luomuinnovaation omaksumista heikentävinä tekijöinä ilmenivät luomutuotannon byrokratia ja yhteensopivuus yhteiskunnan normien kanssa.
  • Salo, Santeri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Työn tavoitteena oli selvittää polttoöljyn suorapolton soveltuvuutta viljankuivaukseen tarkastelemalla kansallista lainsäädäntöä, paloturvallisuusmääräyksiä, elintarvikevaatimuksia, sekä polttotekniikkaa ja palamistulosta. Lisäksi toteutettiin käytännön kuivauskoe tekniikan toimivuuden, sekä mahdollisten haitallisten viljan kontaminaatioiden selvittämiseksi. Suorapolttoinen uuni on rakenteeltaan yksinkertaisempi ja hyötysuhteeltaan lämmönvaihtimella varustettua uunia parempi. Suorapolttoisia uuneja on käytössä viljankuivauksessa Suomessa jo maa- ja nestekaasukäyttöisinä. Lisäksi muualla Euroopassa käytetään suorapolttoisia öljyuuneja. Kirjallisuuden perusteella suorapoltto saattaa kohottaa kuivattavan viljan PAH- ja raskasmetallipitoisuuksia, jos poltin on säädetty ali-ilmalle. Suomen lainsäädännöstä ei löytynyt estettä öljyn suorapolton käytölle. Kuivauskokeessa todettiin tekniikan toimivan hyvin. Koe toteutettiin sekä polttimen optimisäädöillä, että ali-ilmalle säädetyllä polttimella. Vertailuksi otettiin näytteet myös lämmönvaihdinta käyttäen kuivatusta erästä. Viljanäytteistä analysoitiin PAH4-, lyijy- ja kadmiumpitoisuudet. Näytteistä ei havaittu haitallisia määriä edellä mainittuja yhdisteitä. Tutkimuksessa ei löytynyt suorapolton käyttöä estäviä tekijöitä. Tutkimuksen perusteella suorapolttoa voidaan pitää yhtenä vaihtoehtona viljankuivauksen lämmönlähdettä valittaessa myös Suomessa.
  • Ryske, Iiris (Helsingin yliopisto, 2021)
    The modern food production consumes substantial amounts of fossil energy. Meanwhile, the bioenergy that is embedded in the side streams of food production – such as manure and excess grass biomass, is lost. That energy could be utilized by anaerobic digestion in biogas plants, which would also contribute to an efficient nutrient cycling since the nutrient-rich digestate can be used as a fertilizer. Agroecological symbiosis is a local model for a sustainable food system that is based on the cooperative actions of food production stakeholders around a biogas plant. The aim of this study was to discover what the application of agroecological symbiosis would mean for energy self-sufficiency, nutrient cycling, food production and the structure of agriculture on municipal level. The study subject area was the agricultural area in the municipality of Saltvik on Åland, where grassland for forage and pasture cover 40 % and grains 38 % of the agricultural land area. There are 0,56 livestock units per agricultural hectare. The current state of the food production was modelled based on local farming statistics. Based on that, three scenarios (S1-S3) with increasingly wide modifications were created. In the first scenario (S1), only the digestion of side streams in a biogas plant was added compared to the current system. On the second scenario (S2), 25 % of the agricultural land area devoted to grain production was altered to green manure leys, and in the third scenario (S3) 50 %. The reduction of grain area led to a lower degree of local self-sufficiency of grain feed, which was corrected by reducing the number of animals. The released share of grassland for forage was used for cultivating peas for direct human use. That way the scenarios represented a possible situation, where plant-based food production is increased and animal-based is decreased. The energy self-sufficiency was estimated by the relation of potential bioenergy production and fossil energy use. The rate of energy self-sufficiency rose scenario by scenario, as it was 58 % in S1, 69 % in S2 and 83 % in S3 due to the increased amount of bioenergy produced, as well as the decreased amount of fossil energy used. Simultaneously the portion of recycled nutrients used for fertilization was increased. Compared to the 46 % share of recycled nitrogen in the current system, 5, 9 and 17 percentage units more were used in the S1-S3, respectively. As for phosphorus the corresponding percentage units compared to the original 70 % were 3, 4 and 5 in S1-S3, respectively. The local self-sufficiency of feed remained unchanged and the food production nearly unchanged in each scenario compared to the current state. The study demonstrated the current potential to produce renewable energy in Saltvik based on agricultural side streams to a degree that would cover over half of the current fossil energy use of local food production. By shifting the focus of food production towards plant production, and by expanding the area of green manure furthermore increased the energy and nutrient self-sufficiency.
  • Välimäki, Mervi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Viherpesulla tarkoitetaan kuluttajia harhaanjohtavaa markkinointia ja viestintää tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Viherpesua on tutkittu aiemmin pääasiassa yritysnäkökulmasta ja suurin osa tästä tutkimuksesta on tehty ulkomailla. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet viherpesulla olevan negatiivisia vaikutuksia muun muassa ostoaikomukseen ja ostopäätöksen muodostumiseen. Viherpesu on lisääntynyt samassa suhteessa kuin ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat markkinat ovat kasvaneet. Viherpesusta on myös tullut hienovaraisempaa, mikä on tehnyt sen havaitsemisen hankalammaksi kuluttajille. Tässä tutkielmassa selvitettiin suomalaisten kuluttajien näkemyksiä viherpesusta ja sen vaikutuksista ostopäätöksiin. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka hyvin viherpesu on kuluttajille tuttu ilmiö sekä onko sitä kohdattu sekä millaisissa tilanteissa. Tavoitteena oli tämän lisäksi tutkia, miten kuluttajat suhtautuvat viherpesuun ja miten se vaikuttaa ostopäätösten muodostumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2021 internet-kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa avoimia kysymyksiä. Vastaajia saatiin 46 ja he olivat iältään 23-74-vuotiaita miehiä ja naisia. Eniten vastauksia saatiin pääkaupunkiseudulta, mutta vastauksia saatiin myös muualta Suomesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Enemmistölle vastaajista viherpesu oli entuudestaan tuttua ja useat olivat myös epäilleet tai kohdanneet sitä. Suhtautuminen viherpesuun oli pääasiassa negatiivista ja sitä kohdanneet kertoivat boikotoivansa yrityksiä, jotka käyttävät viherpesua hyödykseen. Suurin osa vastaajista ilmaisi ympäristöarvojen olevan tärkeitä kriteereitä ostopäätöksiä muodostaessa, mutta nämä eivät välttämättä aina toteutuneet lopullisissa tuotevalinnoissa. Ympäristömerkkejä kohtaan osoitettiin suurempaa luottamusta kuin yritysten esittämiä väitteitä kohtaan. Viherpesulle toivottiin tiukempaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten tarkempaa seurantaa. Vastaajat toivoivat myös, että tietoisuutta viherpesusta lisättäisiin. Tutkimus osoittaa, että kuluttajat kokevat laajaa luottamuspulaa yritysten viestintää ja markkinointia kohtaan. Vastaajien keskuudessa oli nähtävissä myös epävarmuutta heidän omasta ymmärryksestään koskien viherpesua, millä on vaikutuksia heidän mahdollisuuksiinsa arvioida tuotteiden ympäristövaikutuksia ostopäätöstilanteissa sekä heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kulutuksen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin.
  • Shehbala, Eyerusalem Sija (Helsingin yliopisto, 2021)
    Genus Vicia comprises more than 190 species that chiefly grow in the temperate area of Europe and Asia as well as some parts of tropical Africa, North America, and South America. Based on inflorescence length and the presence of nectariferous spots on the stipules, the genus is divided into two subgenera Cracca (Vicilla) and Vicia, consist of 17 and 9 sections, respectively. The most widely known species is faba bean (V. faba), also referred to as poor man’s meat. However, the close relatedness of V. faba from section Faba with section Narbonensis is still uncertain while V. hirsuta placed in section Cracca although morphological and biochemical evidence support its separation from Cracca. Moreover, there is also the issue of further dividing the genus by separating Ervum as the third subgenus. Therefore, this work aimed to examine the evolutional relationship among 24 selected species of genus Vicia by using housekeeping genes, nuclear ribosomal internal transcribed spacer (ITS2) and mitochondrial cytochrome c oxidase subunit I (Cox1). The plant DNA was extracted and amplified with gene-specific primers followed by PCR product clean up by using GeneJET. The cleaned DNA fragments were cloned with a pGEM-T vector and sequenced. The sequence alignment was performed using CLUSTAL W and MAGA-X to construct maximum likelihood phylogenetic trees. The result showed that most of the species were monophyletic and there were few paraphyletic groupings. Species in section Narbonensis were in the last part of the tree whereas V. faba was placed in the upper part far from those species. V. hirsuta formed a clade with section Narbonensis rather than with section Cracca. Similarly, section Ervum grouped with species of section Cassubicae and Panduralae instead of being separated from the rest of the species. In conclusion, this work showed the molecular phylogenetic tree of 24 selected species of genus Vicia which are able to provide more acceptable details to classify as compared to previous Vicia morphological phylogenetic tree. ITS2 was a more informative tool than Cox1 for dealing with phylogenetic relationships.
  • Mohamud Yusuf, Abdirahman (Helsingin yliopisto, 2021)
    This master's thesis explores the possibility of utilizing blockhain technology in Finnish food production chains. The blockchain technology is a distributed database that decentralizes network operations into an efficient operating environment, without a centralized institution. The innovation in blockchain technology lies in the concensus protocols of the blockchain, whose cryptographic security system ensures that once placed, information cannot be forged from there. In that reason interest in blockchain technology has grown in the world since the introduction of financial institutions and as a result, research in agriculture and food production has grown around the phenomenon. With blockchain technology, the food trace tracking data is written to the blockchain, whereby the security of the data is guaranteed and the safety of the food is ensured. At the same time, the blockchain technology decentralized system connects real-time food supply chain to all parties in real time, reliably, securely, openly, transparently to create value at the entire supply chain level. The aim of this study is to give an overall picture of the phenomenon, such as what blockchain technology is, how it can be applied in the food production chain and to whom it could provide value. The phenomenon is new in the Finnish food supply chains and because of this the study is carried out interdisciplinary in the treatise as a literature review and with the help of the strategy of the Blue Sea strategy. It is possible to survey the phenomenon and the functionality of the theory widely and comprehensively by connecting different research methods. By combining different research methods, it is possible to map the phenomenon and the functionality of the theory extensively and comprehensively. In the scoping mapping, the research materials have been collected with the help of a mapping literature review. The collected research material has been compiled from the Helka database of the University of Helsinki and partly with the help of Google choolar. The material of the dissertation consists of 20 scientific articles related to the utilization of blockchain technology in agriculture or in the food production chain. Based on the research results, blockchain technology is in its infancy due to technological barriers. Even though in Finland has developed the world's best monitoring systems to ensure food safety, at the same time, however, the supply chain is not open, transparent and fair between the parties. For this reason, blockchain technology has a huge potential to revolutionize the current production chain if exploited by favorable strategies and policies in its deployment. Technology needs strategies to guide development in agriculture and its exploitation requires favorable political climate to support it. Further research would be needed for example on how the use of blockchain technology in feed futures trading, such as how a transparent, real-time and open ecosystem of blockchain technology affects feed price fixing.
  • Mäkipää, Veera (Helsingin yliopisto, 2021)
    Iodine deficiency is a global health problem that causes physical and mental development disorders in humans. School-age children, pregnant women and consumers of organic food are particularly vulnerable to iodine deficiency. The popularity of organic products is growing, and attention should be paid to the iodine content of organic milk, as the iodine content of organic milk is usually lower than in conventionally produced milk. The aim of this study was to increase the iodine content of organic milk by adding two different species of seaweed, Ascophyllum nodosum and Laminaria digitata, to dairy cow diets, and thus create a sustainable mineral feeding strategy for dairy cows in organic production. The aim was to study the effect of dietary seaweed addition to iodine content of milk together with rapeseed cake or pea, as rapeseed cake is known to contain goitrogenic compounds that reduce iodine transfer to milk. The experiment was conducted at the Viikki Research Farm from 31 March to 25 June 2020. The experiment included 12 lactating Ayrshire cows and the experimental design was a cyclic changeover study. The factors studied were the effects of dietary protein source (rapeseed cake or pea) and the species A. nodosum or L. digitata on the intake of mineral and trace elements on dairy cows and on the mineral content of milk. In particular, effects on milk iodine were studied. The experiment had three 17-day trial periods and there was an 18-day wash-out period between the periods, when no seaweed was fed in order to minimize the carry-over effects between periods. The samples were collected on the last four days of the periods. Experiment included six dietary treatments in which protein feed was isonitrogenously either rapeseed cake or pea and diets were supplemented with seaweed. The dietary treatments were: rapeseed control K-R (no seaweed), pea control K-H (no seaweed), which were supplemented with 56,9 g dry matter (DM)/d A. nodosum i.e. seaweed 1 (M1- R, M1-H) and 7,8 g DM/d L. digitata i.e. seaweed 2 (M2-R, M2-H). The target iodine content of control diets was 1 mg/kg DM and seaweed diets 4 mg/kg DM. Finnish iodine recommendation for feeds that do not contain goitrogenic compounds is 1 mg/kg DM. Cows had ad libitum access to partial mixed ration that contained grass silage, barley and protein feed. In addition, concentrate was given to cows 1,8 kg/d and contained minerals (300 g/d), molassed sugar beet pulp, molasses and also seaweed in seaweed diets. The forage to concentrate ratio was 65:35. Mineral used in diets was approved for organic production and contained iodine 60 mg/kg DM. Dietary treatments did not affect DM intake. Compared to rapeseed diets, pea diets had a 0,15 kg/d lower crude protein intake, 0,24 kg/d lower crude fat intake and 49,7 µg/d lower iodine intake. Iodine intake increased on average by 63,4 µg when seaweed was added to the diet and the effect was greater when adding L. digitata compared to A. nodosum. Also, milk yield was lower with pea diets than with rapeseed diets. The iodine content of milk was higher with pea diets than with rapeseed diets (324 vs. 117 µg/l). Moreover, the addition of seaweed increased the iodine content of milk (on average +226 µg/l). Based on the results, iodine intake was lower with pea diets than with rapeseed diets, as expected, due to the higher iodine concentration of rapeseed cake. Both seaweeds increased the iodine content of milk, but the transfer of iodine to milk was higher with pea-based diets compared to rapeseed-based diets, due to goitrogenic compounds in the rapeseed cake.
  • Qiu, Yachen (Helsingin yliopisto, 2021)
    Onion (Allium cepa L.) is an important vegetable, which provides major nutritional benefits. In Finland, basal rot caused by Fusarium fungal species (FBR) has become the most destructive disease of onion in recent years. It causes damping off and stunted growth on onion seedlings and root death and abscission and bulb rot on mature onions. The average onion crop loss caused by basal rot has been up to 10% in conventional farming and as high as 30% in organic farming. In this study, a seedling assay was conducted to test the virulence of different Fusarium isolates on a commercial onion cultivar. The study goals were, primarily, to find out which of the Fusarium isolates, originating from onion and crop rotation plants grown in Finland, are pathogenic, and secondly, to compare the virulence of different isolates. Altogether 115 Fusarium isolates were tested for virulence on onion seedlings in a greenhouse. Fifty-five of the tested isolates of F. oxysporum, F. proliferatum and F. redolens were more or less virulent. 19.4% of F. oxysporum isolates, 35.3% of F. proliferatum isolates and 18.2% of F. redolens isolates showed high virulence. Among the aggressive pathogens isolated from onion samples, F. oxysporum f.sp. cepae is still the dominant onion pathogen, F. proliferatum is a new pathogen on onion in Finland, and relatively more aggressive than F. oxysporum. The F. solani and F. tricinctum isolates tested did not have any detrimental effects on the onion seedling health or growth. In order to control FBR in Finland, avoiding planting onion in the infested soils, growing onions from local seedlings to avoid new contamination and storing onions at cold temperatures are recommended.
  • Peltonen, Henna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Background: Preschoolers suffer frequently from infections. Large group sizes and varying hygiene practices may enhance pathogen transmission within preschool settings. Preschool-attributable infections cause economic consequences for society, which is why identifying the related risk factors is of importance. One such may be diet. Appropriate immune defence requires sufficient intakes of energy, protein, polyunsaturated fat, dietary fibre, and numerous micronutrients, whereas excess sugar and saturated fat may be harmful. However, previous nutritional research examining preschoolers’ infections has mainly focused on probiotics. Little research has been done on the role of whole-diet in preschoolers’ susceptibility to infections. Aim: The present study aimed to investigate the associations of dietary patterns with common colds, gastroenteritis, and antibiotic courses among Finnish preschoolers. Methods: The study sample included 721 children aged 3-6 years attending the cross-sectional DAGIS survey. The parents reported retrospectively how many common colds, gastroenteritis, and antibiotic courses their children had experienced during the past year. Children’s food consumption was recorded using a 47-item food frequency questionnaire filled in by the parents. The parents also reported background factors of their children and family. The following three dietary patterns were identified based on the food consumption frequencies using principal component analysis: 1) sweets-and-treats pattern (high loadings of e.g. biscuits, chocolate, and ice cream); 2) health-conscious pattern (high loadings of e.g. nuts, natural yoghurt, and berries); and 3) vegetables-and-processed meats pattern (high loadings of e.g. vegetables, colds cuts, and fruits). Dietary pattern scores were calculated for each child to describe the strength of adherence to each identified dietary pattern. The distributions of the dietary pattern scores were divided into thirds that were labelled low, moderate, and high adherence groups. Negative binomial regression analysis was used to examine the associations between thirds of the dietary pattern scores and the prevalence of common colds and antibiotic courses. Logistic regression analysis was used to investigate the associations between thirds of the dietary pattern scores and a chance of experiencing at least one gastroenteritis. Results: Prevalence of common colds was lower in moderate and high adherences to the sweets-and-treats pattern compared to low adherence (PR=0.89, 95% CI=0.80-1.00; and PR=0.88, 95% CI=0.79-0.99, respectively) and higher in high adherence to the health-conscious pattern compared to low adherence (PR=1.13, 95% CI=1.01-1.27) after adjusting for age, sex, number of children living in the same household, frequency of preschool attendance, probiotic use, and the highest educational level in the family. Moderate adherence to the sweets-and-treats pattern was associated with a lower chance of at least one gastroenteritis (OR=0.63, 95% CI=0.44-0.92) and lower prevalence of antibiotic courses (PR=0.77, 95% CI= 0.59-1.00) compared to low adherence. No significant associations were observed between the vegetables-and-processed meats pattern and the infectious outcomes. Adjustments for the background factors did not modify the associations. Conclusion: The results were unexpected. The associations observed would suggest that favouring unhealthier foods but avoiding healthier foods was linked to better immunity, which is difficult to accept as true. Parents who were most health-conscious of their children’s diet might also have been more conscious of their children’s illness conditions than less health-conscious parents, which may explain the results. Further research with longitudinal designs is needed to determine whether dietary habits play a role in preschoolers’ susceptibility to infections.
  • Ollila, Tuure (Helsingin yliopisto, 2021)
    Consumption in growth-based economic system from the sufficiency perspective: Qualitive and data-driven content analysis of SKS’s Kestävä kehitys -writing competition texts The master’s thesis examines overconsumption in a growth-based economic system from the perspective of sufficiency, and in particular the questions: what is overconsumption, what factors support overconsumption in Finnish society, and how could consumption be sufficient so that it does not “exceed”? The data of this study is created as a result of the Finnish Literature Society’s (SKS) archive’s Kestävä kehitys -writing competition (2018) “Pieniä ponnistuksia, Suuria saavutuksia”, which is part of the archive materials collections on Traditional and Contemporary Culture (SKS KRA). The research method is data-driven content analysis. The themes highlighted in the data are the problematic nature of the growth-based economic system, consumer criticism, the individual's ability and inability to influence change, the factors influencing overconsumption and the sufficiency of consumption. The thesis describes the opinion of respondents of different ages and from different localities about the prevailing consumer culture, what it should be like, how ready they are personally for change, and what changes are needed at the individual and structural level. The theoretical framework of the thesis is based on the critique of the growth-based economic system and the literature on the sufficient economy and the sufficiency of consumption. Overconsumption can be defined as consumption that leads to uncontrolled climate change, biodiversity loss and overexploitation of natural resources. In Finland, overconsumption is built on the demands of a growth-based market economy, where only continuous economic growth secures employment and well-being. This claim is associated with a consumer culture that supports overconsumption. The more materially wealthy the culture and, through it, the wealthier the citizens, the greater is the consumption. Cultural change is required to make consumption more sufficient. The results of the thesis emphasized the importance of changing attitudes, eco-efficiency in everyday choices and behavior, and limiting the marketing of consumer credit. Political decision-makers were called upon to dare to change consumption in a more sustainable direction through means of control. In order for consumption to be sufficient, well-being shouldn’t be based solely on economic growth, wealth, and a material lifestyle. Increasing efficiency through technology in order to reduce emissions is also not enough if consumption continues to grow and thus the use of natural resources. In a society where the economic system, an over-consuming consumer culture, a market economy, the media and the activities of businesses and consumers are all interlinked, cooperation between researchers, businesses, politicians and NGOs plays a key role in bringing about cultural change.
  • Kurki, Satu (Helsingin yliopisto, 2021)
    Eturauhassyövän ja sen etäispesäkkeiden diagnostiikassa käytettävien radiolääkkeiden tärkeä kohdemolekyyli elimistössä on prostataspesifinen membraaniantigeeni (PSMA), jonka esiintyminen on eturauhassyövässä yliekspressoitunutta. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on kehitetty lukuisia radioleimattuja PSMA-merkkiaineita, pääosin pienimolekylaarisia peptidomimeettejä, jotka inhiboivat PSMA:n toimintaa. Positroniemissiotomografiassa eli PET-kuvantamisessa käytettävistä fluori-18-leimautuista PSMA-inhibiittoreista merkittävimmät ovat [18F]DCFPyL ja [18F]F-PSMA-1007. Kyseisiä radiolääkkeitä kyetään tuottamaan teollisesti riittävän suurilla eräkohtaisilla aktiivisuuksilla ja synteesisaannoilla sekä hyödyntämään synteesissä suoria fluorinointireaktioita ja automatisoituja synteesiyksiköitä. Skaalattaessa tuotantoaktiivisuuksia tutkimusmittakaavasta teolliseen tuotantoon, haasteena on valmisteen radiolyysi eli hajoaminen joko suoraan säteilyn vaikutuksesta tai säteilyn muodostamien liuottimen radikaalien reagoidessa lääkeainemolekyylin kanssa. Radiolyysiä pyritään estämään lisäämällä formulaatioon radiolyysin estäjää tai vaikuttamalla radioaktiivisuustasoihin synteesiprosessin kriittisissä vaiheissa ja lopputuotteessa. Kokeellisessa osuudessa tutkittiin koesynteesien ja nestekromatografiamenetelmän avulla [18F]F-PSMA-1007-radiolääkkeen hajoamiseen vaikuttavia tekijöitä ja hajoamistuotteita tunnistettiin nestekromatografia-massaspektrometrisellä menetelmällä. Lisäksi vertailtiin kahden eri formulaatioliuoksen kykyä estää tuotteen radiolyysiä. Tutkimuksessa todettiin, että [18F]F-PSMA-1007:n hajoaminen tapahtuu suoraan beeta(+)-säteilyn ja radikaalireaktioiden kautta. Askorbaatti-ionit kykenevät tehokkaasti estämään tuotteen radiolyysiä. Radiolyysiä tapahtuu jo reaktioastiassa ja se kasvaa merkittävästi synteesin alkuaktiivisuuden noustessa yli 100 GBq. Hajoamistuotteita muodostuu lukuisia ja kokeellisessa osuudessa tunnistettiin muutama mahdollinen pilkkoutumiskohta tutkittavasta molekyylistä.
  • Oksanen, Anni (Helsingin yliopisto, 2021)
    The consumption of meat will be growing in the near future. However, meat production is unsustainable and uses great amounts of environmental resources. Meat consumption could be reduced by usage of meat analogues that are foods or food ingredients that are mostly made of plant proteins and their mouthfeel, texture, nutritional value and visual appearance resemble meat. Faba bean (Vicia faba L.) is a potential raw material for meat analogues although not widely studied. At the moment the most established method for production of meat analogues is wet extrusion (also called high moisture extrusion). The objective of the present work was to produce plant based extrudates with fibrous structure through wet extrusion of faba bean protein concentrate and isolate and study the effect of various processing parameters on the structure of the extrudates. Wet extrusion of faba bean protein fractions is not widely studied, so there was need for this study. Experiments were carried out using split-plot Box-Behnken design, where the variables were faba bean protein isolate content (30, 50 and 70%), water content of the mass (60, 62.5 and 65%) and temperature of the long cooling die (40, 60 and 80 ℃). The response variables were pressure at the die and torque, hardness, gumminess, springiness, chewiness, color, water and oil absorption capacities, water hydration capacity and cutting strength of the extrudate. The results were analyzed using regression analysis. Extrudates were produced successfully in all the experiments, and they had fibrous structure to some extent. The content of protein isolate had significant effect on torque, hardness, gumminess, chewiness, cutting strength, water absorption capacity and lightness. Water content of the mass had also significant effects on torque, hardness, gumminess, chewiness, cutting strength, water absorption capacity and lightness, although the effect was mostly smaller than isolate contents. The temperature of long cooling die had effect only on perpendicular cutting strength and water absorption capacity and the effects were very small. This study showed that producing fibrous plant based extrudates through wet extrusion is possible using faba bean protein isolate and concentrate. The best structures of extrudates were obtained with 30–50% isolate content. Water content didn’t have as clear optimum values as isolate content, but samples with soft and good fibrous structure were obtained at water content of 62.5–65%. In the future the effects of extruder barrel temperature or addition of some other ingredient on the structure of extrudates could be investigated. Faba bean proteins are a potential raw material for plant based extrudates.
  • Oksanen, Saara (Helsingin yliopisto, 2021)
    There is an increasing demand for protein production as the population of world keeps growing. Lupins are leguminous plants that grow well in different climates and can bind atmospheric nitrogen to the soil. Lupins have good nutritional value and high protein content. Extrusion is a widely used processing method to modify plant proteins and when water content is 40–70% the process is called wet extrusion. The aim of this study was to make a plant protein based extrudate from lupin isolate, concentrate and flour that has a fibrous structure and study the effects of different process variables to response variables. In this study split-plot Box-Behnken design was used, and the independent variables were the content of lupin protein isolate in the isolate-concentrate mixture (LPI, 30, 50, 70%), temperature of the cooling die (TCD, 40, 60, 80 °C) and water content of the mass (WC, 45, 50, 55%). Lupin flour content was kept constant. Response variables were torque, pressure, and different structural and color properties of the extrudates. The results were analyzed using multiple linear regression and partial least squares regression. It was possible to make a lupin protein based fibrous extrudate and all the samples had nice fibrous structure. WC had statistically significant negative effect on torque, pressure, and most of the structural properties and positive effect on water holding capacity and L* and b* values. LPI has milder effect on most of the same response variables excluding pressure, cutting strengths and water holding capacity, while TCD had only slight effect on response variables. The fibrous structure was achieved only when lupin flour was added to the mixture. Extrudates with the lowest WC had relatively hard structure and WC from 50–55% produced softer extrudates. Increasing WC lowered the viscosity of the mass and lead to less texturized protein structure. Extrudates had nice color and mild taste. Lupin seems to be a potential ingredient for future texturized plant protein products.

View more