Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 5243
  • Kaitarinne, Niko (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan singulaariarvohajotelmaa ja sen sovelluksena pseudoinverssiä. Lukija johdatellaan aiheeseen esittelemällä ensin joitakin tarvittavia esitietoja. Tämän jälkeen esittelemme unitaariset matriisit, jotka ovat yleistys ortogonaalisista matriiseista. Unitaaristen matriisien avullaesittelemme myös unitaarisen similaarisuuden käsitteen sekä Schurin hajotelmaksi kutsutun lauseen. Seuraavaksi esittelemme normaalit matriisit ja käsittelemme niiden tärkeimmät ominaisuudet. Vielä ennen tutkielman aiheeseen pääsyä käsittelemme hermiittiset matriisit, jotka ovat symmetristen matriisien yleistys, ja definiitit matriisit, jotka ovat hermiittisten matriisien eräänlainen osajoukko. Definiittien matriisien avulla käsitellään singulaariarvot sekä niiden avulla saatava singulaariarvohajotelma. Lopulta määritellään pseudoinverssi ja käydään läpi sen ominaisuudet, jonka jälkeen sovelletaan sitä pienimmän neliösumman probleeman ratkaisuun.
  • Kalinainen, Anni (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tutkielmassa selvitetään suomen kielen objektin sijanvalintaan vaikuttavia tekijöitä aistihavaintoverbien 'nähdä', 'kuulla', 'haistaa', 'maistaa' ja 'tuntea' osalta. Nämä verbit kuuluvat objektin suhteen ns. kvasiresultatiivisten verbien ryhmään. Tuon ryhmän verbejä on pidetty objektin sijanvalinnan pääsäännöstä poikkeavana, sillä ne saavat akkusatiiviobjektin, vaikka niiden kuvaama tilanne ei ole johtanut päätepisteeseen tai tulokseen. Objektin sijanvalintaa pidetään yleisesti ja näiden erityistapausten vuoksi hyvin vaikeana suomea toisena kielenä opiskeleville. Tavoitteena on aineistoa tutkimalla ymmärtää paremmin, mitkä semanttiset piirteet vaikuttavat objektin sijamuotoon. Aineisto on kerätty Kielipankista ja internetistä, sisältäen sanomalehtitekstejä ja vapaamuotoista kirjoitettua kieltä. Aineistoa luokitellaan sen mukaan, mitkä seikat vaikuttavat akkusatiivi- tai partitiiviobjektin valintaan. Analyysimetodina on yleislingvistinen semanttinen analyysi, jossa verrataan eri sijamuodon aiheuttamia muutoksia merkityksen tasolla. Tutkimuksessa huomioidaan verbien monimerkityksisyys ja sen vaikutus objektin sijamuotoon. Aistihavaintoverbit luokitellaan oman järjestelmänsä sisällä kolmeen tyyppiin: katsoa, nähdä, näkyä. Epäagentiivisen aistihavainnon luokkaan (nähdä) kuuluvat verbit jaotellaan aistihavaintomerkitykseen ja muihin merkityksiin. Aistihavaintomerkitys jaetaan vielä kahteen mikromerkitykseen: punktuaaliseen Näin hänet yhtäkkiä ja staattiseen Näen ikkunasta kirkon. Tämä eronteko on oleellinen objektin sijan selittämisen kannalta. Punktuaalinen havaintolause saa akkusatiiviobjektin, koska se ilmaisee päätepisteellisen muutoksen: aistija saa yhteyden ärsykkeeseen. Staattinen havaintoyhteys taas ei sisällä mitään muutosta, ja siksi sitä ilmaisevaa akkusatiiviobjektia on pidetty objektisääntöjen vastaisena. Eri sijoilla ilmaistava aspektuaalinen resultatiivisuus : irresultatiivisuus -oppositio koskee kuitenkin vain dynaamisia lauseita, ei staattisia, joten akkusatiivi on ymmärrettävä. Taustalla on sellainen historia, että kun partitiivi levisi objekteihin irresultatiivisen aspektin ilmaisimeksi, kehitys ei ulottunut staattisten lauseiden alueelle (huomaa myös lauseet 'Omistan tämän talon', 'Rasia sisältää korun'). Näissä säilyi alkuperäinen akkusatiivi, joka kyllä vaihteli kvantitatiivisista syistä (Näen laivan, Näen jo laivaa saaren takaa). Niinpä nykyisenkin akkusatiiviobjektin funktio staattisissa on lauseissa vain objektin erottaminen subjektista. Tutkimuksessa käsitellään myös partitiivinkäyttöjä, jotka ilmentävät muunlaista aspektuaalisuutta: frekventatiivisuutta (Näin häntä koulussa joka päivä) ja nopeasti tapahtuvaa havaintoa (Näin häntä vilaukselta). Lisäksi tutkimuksen kohteena on objektin sijaan vaikuttava jaollisuus : jaottomuus -oppositio, jonka tarkka määrittely ei ole aivan ongelmatonta. Tutkimuksessa esille tulleet aspektuaaliset partitiivin käytöt muussa kuin irresultatiivisessa merkityksessä olisivat hedelmällinen kohde jatkotutkimukselle. Lisäksi objektiteorian kannalta jako staattisiin ja dynaamisiin tilanteisiin olisi otettava paremmin huomioon ja tutkittava mitkä verbit ovat suomen kielen kannalta staattisia. Tämä jaottelu olisi myös S2-opetuksen kannalta tärkeää.
  • Koivunen, Niko (2015)
    Flavour violating processes have never been observed for charged leptons, electron, muon and tau. The existence of charged lepton flavour violating (CLFV) processes is however expected, since flavour is violated by all the other fermions of the standard model (SM). In the standard model the neutrinos are massless, which forbids the mixing of neutrino flavour and also the violation of lepton flavour. The zero mass of the neutrinos in the SM is in conflict with the experimentally observed neutrino oscillations. The standard model has to be extended to include massive neutrinos. The easiest way to explain the neutrino mass is to assume that they acquire masses in the same way as the rest of the SM fermions: in the Higgs mechanism. This way however leads to problems with the naturality of the neutrino Yukawa coupling. One of the most popular methods of generating the neutrino mass is the so called seesaw mechanism (type-I). The standard model, extended with the neutrino masses, allows the charged lepton flavour to be violated. This leads to unobservably small transition rates however. Therefore an observation of charged lepton flavour violating process would be a clear evidence of the existence of new physics beyond the standard model and it's trivial extensions. To have hope of ever observing charged lepton flavour violating processes, there must be an extension of the standard model which produces observable, though small, rates for CLFV processes. One of the most popular extensions of the standard model is the so called minimal supersymmetric standard model (MSSM). The neutrinos are massless in the MSSM, as they are in SM, and therefore CLFV processes are forbidden in the MSSM. Luckily the neutrino masses can be generated via seesaw mechanism in the MSSM as well as in the SM. The MSSM contains more potential sources for CLFV processes than the SM. The extra sources are the soft mass parameters of the sleptons. In supersymmetric models the sleptons couple to the leptons through the slepton-lepton-gaugino-vertices. These generate the CLFV processes at the loop-level. Often the off-diagonal soft terms are assumed zero in the MSSM at the input scale, where the supersymmetry breaks. Experiments are done at much lower electroweak scale. The soft SUSY-breaking terms acquire large radiative corrections as they are run from the input scale down to the electroweak scale. Here the seesaw mechanism kicks in. The seesaw mechanism brings with it the off-diagonal neutrino Yukawa coupling matrices. This allows the off-diagonal slepton mass terms to evolve non-zero at the electroweak scale. In this thesis the charged lepton flavour violation is discussed first in the context of the standard model. Then the CLFV processes, l(i) → l(j) γ, l(i) → l(j)l(k)l(l) ja l(i) ↔ l(j), are studied in the most general way: in the effective theories. Finally the charged lepton flavour violation is studied in the supersymmetric theories in general and more specifically in the minimal supersymmetric standard model extended with the seesaw mechanism (type-I).
  • Soininen, Riikka (2015)
    The aim of this licentiate thesis is to assess by literature the potential exposure of humans to Mycobacterium avium subspecies paratuberculosis (MAP) through food and drinking water in Finland and Minnesota, USA and to represent the prevalence (the total number of cases of a disease at a specific time) of Johne’s disease and the prevalence and incidence (the number of new cases of a disease during a certain period of time) Crohn’s disease in the United States, Minnesota and Finland. Johne’s disease (JD), also known as paratuberculosis, is a globally important chronic intestinal disease of cattle and other ruminants such as goats and sheep caused by MAP. Crohn’s disease (CD) is a chronic intestinal disease of humans. The etiology of CD is unknown but in addition to genetic susceptibility, environmental factors have been found to have an impact on the onset of the disease. It has been suggested that MAP could be one of the etiologic agents of CD. In the United States, JD is more common in dairy cattle than in beef cattle. The apparent cow-level prevalence is 6% and apparent herd-level prevalence is 68% in dairy cattle. In Minnesota the apparent prevalence of JD in dairy cattle at the cow-level is 3% and at the herd-level 46%. In beef cattle the prevalence at the cow-level is only 0.3% in Minnesota. The prevalence of CD in the United States is 241/100,000 and the annual incidence 20/100,000. The prevalence of CD in Minnesota is 222/100,000 and the annual incidence 13/100,000. In Finland, JD has been diagnosed in five beef cattle herds since 1992. The disease has not been diagnosed in dairy cattle or sheep or goats in Finland. The prevalence of CD in Finland is 124/100,000 and the annual incidence 9/100,000. The prevalence of MAP in food and drinking water in Finland has not been studied. Despite this, it is unlikely that people are exposed to MAP through drinking water or by eating foods of Finnish origin because the prevalence of JD in Finland is very low. However, exposure to the bacterium is possible by eating imported beef and dairy products such as cheese and yogurt. The share of imported foods within these food groups is relatively large in Finland. Dairy products and beef are imported for example from Germany and Denmark where the prevalence of JD at the herd-level is about 50–80%. In the United States the occurrence of MAP in foods and drinking water has been studied quite much. It appears that the bacterium is found in foods and drinking water of U.S. origin. Because JD is so common in the United States and Minnesota, it is likely that people are exposed to the bacterium in Minnesota even though not all the food eaten is produced in the state. It is likely that people in areas of high prevalence of JD are exposed more to MAP than people in areas of low prevalence of JD. Comparing subsets of CD patients with high exposure to MAP to healthy controls with and without exposure to MAP could reveal the possible role of MAP in the complex etiology of CD. Based on this literature review it can be assumed that in Finland CD is caused by some other environmental agent than MAP. This licentiate thesis sets up further research needs to estimate the true human exposure to MAP.
  • Soini, Esa-Matti (2015)
    Silmän takaosan sairaudet, kuten silmänpohjan ikärappeuma ja diabeettinen retinopatia ovat vakavia verkkokalvoa vaurioittavia sairauksia, jotka voivat johtaa näkövaurioihin ja sokeutumiseen. Silmän etuosan sairauksia voidaan hoitaa silmän pinnalle annosteltavilla silmätipoilla, mutta silmän takaosan kudoksiin niiden avulla ei ole mahdollista saada riittävän suuria lääkeainepitoisuuksia. Tällä hetkellä silmän takaosan sairauksien lääkehoidossa käytetäänkin pääasiassa lasiaisen sisäisiä injektioita ja implantteja. Intravitreaaliseen annosteluun liittyy kuitenkin huomattavia riskejä, kuten verkkokalvon irtauma ja endoftalmiitti, minkä lisäksi toimenpide on potilaalle epämiellyttävä. Turvallisemmalle ja potilasystävällisemmälle annosmuodolle olisi siis tarvetta. Systeemisen annon jälkeen veriverkkokalvoeste ja veri-kammioneste-este rajoittavat lääkeaineiden pääsyä verenkierrosta silmän sisäosiin. Erikoistyön tavoitteena oli rakentaa farmakokineettinen simulaatiomalli, jolla ennustetaan silmäsairauksien hoidossa käytettävien lääkeaineiden jakautumista silmään systeemisen annon jälkeen. Tällainen malli olisi erittäin hyödyllinen lääkekehityksen apuvälineenä ennustamaan uusien tutkittavien lääkeaineiden farmakokinetikkaa ja jakautumista silmään systeemisestä verenkierrosta. Mallin ennustekykyä testattiin kymmenellä lääkeaineella, joille on julkaistu pitoisuudet lasiaisessa ja verenkierrossa kaneilla systeemisen annon jälkeen. Keskimäärin simulaatiomallin ennustetarkkuus oli varsin hyvä, sillä simuloitu lasiaisen lääkeainepitoisuuden AUC oli 125 % mitatusta ja Cmax 117 % mitatusta. Mallin ennustetarkkuudessa oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua lääkeaineiden välillä, sillä pienimmillään mallin ennustama silmän AUC oli 15 % vertailuarvosta ja suurimmillaan 403 %. Tällaisenaan malli ei siis ole riittävän hyvä käytettäväksi lääkekehityksen apuvälineenä. Simulaatiomallin toimivuutta voisi olla mahdollista parantaa lisäämällä siihen aktiivisen kuljetuksen vaikutus ja käyttämällä 2-tilamallia systeemikinetiikan mallinnuksessa.
  • Vanhanen, Saara (2015)
    Erilaisia lääkehoidon arviointimenetelmiä on kehitetty monissa maissa parantamaan lääkehoitoa. Suomessa lääkehoidon kokonaisarviointi kehitettiin 2000-luvulla. Tutkimuksia lääkehoidon kokonaisarvioinnin vaikuttavuudesta on tehty Suomessa vain muutamia, mutta maailmalta tutkimuksia löytyy enemmän. Tämän pro gradu -tutkielman kirjallisuusosion tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia mittareita on käytetty lääkehoidon arvioinnin tutkimuksissa ja millaisia tuloksia niistä on saatu. Mittareina on usein käytetty lääkityksen tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä mittareita, kuten lääkitykseen liittyviä ongelmia (Drug Related Problems, DRP), lääkityksen tarkoituksenmukaisuusindeksiä (Medication Appropriateness Index, MAI) ja mahdollisesti iäkkäille sopimattomien lääkkeiden tietokantoja. Näihin mittareihin, kuten lääkitykseen liittyviin ongelmiin, lääkehoidon arvioinneilla on ollut positiivinen vaikutus. Elämänlaatumittareihin lääkehoidon arvioinneilla ei ole tutkimusten mukaan ole saatu vaikutusta. Toimintakykyä mittaavia mittareita ei ole paljon käytetty lääkehoidon arviointien tutkimuksissa ja niistä saadut tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Omahoitosuunnitelma 2100 (OMA21) -tutkimushanke, joka tutkii lääkehoidon kokonaisarvioinnin vaikuttavuutta suomalaisessa terveydenhuollossa, voisi mahdollisesti pitkän seuranta-aikansa puolesta tuottaa tuloksia myös elämänlaatu- ja toimintakykymittareihin. Tutkielman kokeellisessa osiossa tarkoituksena oli arvioida Omahoitosuunnitelma 2100 (OMA21) -tutkimushankkeen lääkehoidon kokonaisarviointien tasalaatuisuutta tekemällä neljälle interventiopotilaalle rinnakkaisarvioinnit ja katsoa, kuinka paljon esiin nostetuista ongelmista oli samoja eri arvioijilla. Arvioinneista esille nostetuista ongelmissa oli paljon hajontaa. Yhteensä 40 eri ongelmasta vain 17,5 % oli samoja kaikilla arvioijilla. Lisäksi 12 potilaan lääkehoidon kokonaisarvioinneista havaituille ongelmille tehtiin lääkitykseen liittyvien ongelmien luokitus PCNE V6.2 -luokituksen mukaan. Tapauksista havaittiin yhteensä 69 ongelmaa, joista PCNE V6.2 -luokituksen mukaan yleisin ongelmaluokka oli hoidon teho (P1) (37,7 %). Ongelmille löydettiin yhteensä 92 syytä, joista yleisin oli lääkkeen valinta (C1) (39,1 %). Lisäksi kokeellisessa osiossa arvioitiin Kustannus Oy Duodecimin kehittämää lääkityksen kokonaisarviointityökalun (EBMeDS) käytettävyyttä OMA21-tutkimushankkeessa. Työkalun käytettävyys arvioinneissa todettiin olevan rajallinen potilastietojärjestelmässä olevien kirjaamismerkintöjen, kuten lääkelistan ja indikaatioiden, puutteen vuoksi. Vain noin 30 % (vaihteluväli 0-57 %) lääkkeistä oli ilmoitettu indikaatio. Työkalu voisi kuitenkin jatkossa nopeuttaa lääkitykseen liittyvien ongelmien määrittämistä vuosikontrollien yhteydessä OMA21-tutkimushankkeessa, jos potilaiden tiedot saadaan kirjattua potilastietojärjestelmiin oikein, koska työkalu pitää sisällään monenlaisia tietokantoja, joita arvioinneissa usein käytetään.
  • Sandelin, Iris (2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan organisaatiomuutoksen toteutusta ja työntekijöiden kokemuksia muutoksesta Vantaan toimeentulotuen palveluyhteistyökokeilun kautta. Tutkimus on tapaustutkimus. Käytetty aineisto koostuu kokeilussa työskennelleille työntekijöille ja esimiehille tehdyistä haastatteluista, kokeilua käsittelevistä poliittisista asiakirjoista sekä kokeilun kokouksia kuvaavista kokousmuistiinpanoista. Käytetyt menetelmät ovat laadullisia, ja aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimus alkaa kuvailemalla organisaatiomuutosta ja työntekijöiden suhtautumista siihen. Työntekijöiden suhtautumisella muutokseen on havaittu olevan merkittävä yhteys siihen, kuinka toivottu muutos toteutuu. Huomio kiinnitetään tekijöihin, jotka heijastuvat työntekijöiden kokemuksiin. Muutos toimii tapauksen tarkastelulinsseinä: toimeentulotukikokeilu edustaa yhtä tapausta laajemmasta ilmiöstä. Tämän jälkeen esitellään tarkastelun kohteena oleva etuus ja tutkittava tapaus: Vantaan toimeentulotuen kehittämiskokeilu. Kokeilun tavoitteena on ollut helpottaa toimeentulotukiasiakkaan asiointia ja mahdollistaa resurssien aiempaa paremman jakautumisen. Tutkimuksen analyysiosiossa selvitetään, kuinka työntekijät ovat suhtautuneet kokeilun tuomaan muutokseen ja millaiset tekijät suhtautumista selittävät. Aineistolähtöisen tutkimuksen teoreettisina näkökulmina toimivat organisaatiomuutoksen käsite, työntekijöiden muutossuhtautumista tarkastelevat aiemmat tutkimukset, Michael Lipskyn katutason byrokraatti -käsite, valtaistamiseen liittyvä tutkimus sekä organisaatiokulttuurin käsite. Tulokset osoittavat, että työntekijät suhtautuvat muutokseen ristiriitaisesti riippuen siitä, puhutaanko muutoksen sisällöstä vai prosessista. Työntekijät uskovat kokeilun sisältöön: muutoksen tarvetta perustellaan erityisesti asiakkaan asioinnin helpottumisena. Sen sijaan muutosprosessiin työntekijät suhtautuvat kriittisemmin. Prosessissa ei koeta riittävästi huomioidun työntekijöiden asemaa ja tarpeita. Tulos osoittaa toisaalta, että muutoksen toteutus, esimerkiksi esimiestyöskentely, heijastuu työntekijöiden suhtautumiseen. Samalla se kertoo myös, että työntekijöiden asemaa organisaatiomuutoksissa ei kunnolla tunnisteta: huomiota kiinnitetään pikemmin asiakaslähtöisyyteen.
  • Naskali, Kaisa Leena (2015)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan australialaisten, altruististen sijaissynnyttäjien ja aiottujen äitien välille syntyvää läheistä suhdetta keinona naturalisoida ja normalisoida sijaissynnytyksen kautta tapahtuva lisääntyminen. Tutkielmassa pohditaan myös sitä, kuinka sijaissynnytysjärjestelyissä toimijat osittain ristiriitaisesti vastustavat normatiivista, biologisesti rajattua näkemystä sukulaisuudesta ja (ydin)perheestä samalla tavoitellen normatiivista, ”geneettistä vanhemmuutta”. Tutkielma paikantuu sukulaisuutta tarkastelevan antropologian kentälle. Tärkeitä teemoja antropologisessa sukulaisuuskeskustelussa ovat luonnon ja kulttuurin tai biologisen ja sosiaalisen välille muodostettu tai muodostunut eronteko. Tarkastelen luonnollisen ja sosiaalisen määritelmiä erityisesti äidinvaistoihin liittyvien käsitysten valossa. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä kahdeksasta teemahaastattelusta ja Facebookissa sijaissynnytystä käsittelevällä australialaisella foorumilla käytyjen keskustelujen seuraamisesta. Aineistona on hyödynnetty myös lehtiartikkeleita ja avoimia blogeja. Haastattelut suoritettiin Australiassa. Haastateltavista kolme oli sijaissynnyttäjiä, neljä aiottuja äitejä ja yksi sijaissynnytystä tukevan järjestön, Surrogacy Australian, puheenjohtaja. Aineiston keruussa on pyritty toteuttamaan Sherry Ortnerin kuvaamaa etnografista otetta, jossa tutkija sitoutuu mahdollisimman tiheän eli rikkaan, monivivahteisen ja yksityiskohtaisen aineiston hankintaan. Tutkielman keskeisimmät johtopäätökset liittyvät altruistisen sijaissynnyttäjän ja aiotun äidin välille muodostuvan suhteen luonteeseen ja merkitykseen. Tutkielmassa suhde tulkitaan keinona normalisoida ja narturaliosoida sijaissynnytyksen kautta tapahtuva lisääntyminen. Tutkielman aineisto antaa viitteitä siitä, että australialaiset, altruistiset sijaissynnyttäjät ja aiotut äidit tekevät tästä varsin epänormatiivisesta lisääntymisen tavasta moraalisesti hyväksyttyä puhumalla keskinäisestä suhteestaan sukulaisuuden termein. Vastakohtana näyttäytyy Australian ulkopuolella tapahtuva, kapitalistinen, kaupallinen, sopimuksenvarainen ja väliaikainen sijaissynnytysjärjestely. Lisäksi tutkielmassa pohditaan sitä, kuinka sijaissynnyttäjän ja aiotun äidin välille muodostuva suhde toisaalta kyseenalaistaa normatiivisen, biogenetiikkaan tukeutuvan sukulaisuuskäsityksen, mutta toisaalta toimijat tavoittelevat usein geneettistä vanhemmuutta ja perhettä, jossa on ”ainakin kaksi lasta” eli he toimivat kulttuuristen ideaalien ja normien mukaisesti. Siispä sijaissynnytystä voidaan tarkastella ilmiönä, joka asettaa toimijat kulttuuristen, kyseenalaistamattomien, sukulaisuutta, perhettä ja vanhemmuutta koskevien arvojensa kanssa vastakkain. Tämä tutkielma osoittaa, että länsimainen käsitys sukulaisuudesta biogeneettisenä siteenä on vahvasti läsnä niin australialaisten sijaissynnyttäjien kuin aiottujen vanhempien puheessa, mutta myös vastakkainen diskurssi, joka korostaa hoivaa ja huolenpitoa sukulaisuuden määrittelyssä, tunnustetaan.
  • Peksiev, Tiina (2015)
    Tutkimuksessa selvitetään, mitä on ikääntyvän päihdekuntoutujan toimijuus ja millaisia kokemuksia ikääntyvillä on erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista päihdekäyttäjän näkökulmasta. Tarve ikääntyvien päihdetutkimukselle on ajankohtainen, sillä päihteiden runsas käyttö on opittu suurten ikäluokkien ja heitä nuorempien sukupolvien nuoruudessa. Nyt tämä runsas alkoholinkäyttö jatkuu vanhuuteen ja tuo päihdeongelmaan lisäksi ikääntymisen ulottuvuuksia ja haasteita. Tutkimushaastattelut on tehty Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa, jossa yhtenä kuntoutusyhteisönä on ikääntyvien yhteisö. Haastateltavat ovat poikkeuksetta kulkeneet koko päihdepalveluketjun avopalveluista laitoshoitoon, joten heillä on lähtökohtaisesti kokemuksia erilaisista päihdepalveluista. Vyyhtiytyneen päihdeongelman kanssa rinnalla kulkevat usein somaattiset sairaudet ja ongelmat, joita alkoholin liikakäyttö aiheuttaa, joten ikääntyvällä päihdelaitoskuntoutuksessa olevalla on kokemuksia myös terveydenhuollon palveluista. Toimijuuden analyysi on toteutettu Jyrki Jyrkämän kehittämiä toimijuuden ulottuvuuksia eli modaliteetteja käyttäen. Laadullisessa sisällönanalyysissä on pyritty löytämään ne toimijuuden konkretiat, joita haastateltavat puheessaan kuvaavat. Toimijuuden modaliteettinäkökulma tarkastelee toimijuutta yksilön sisältä päin, ja keskittyy kokemisen ja kykenemisen sisältöihin. Modaliteettinäkökulman ydin syntyy käsitteistä haluta, täytyä, tuntea, voida, kyetä, osata. Näiden käsitteiden kantajana ihminen arvioi, mitä kykenee tekemään esimerkiksi alkoholinkäyttönsä suhteen. Tutkimustulokset jakautuvat kahteen osaan tutkimuskysymysten mukaisesti. Toinen tutkimuskysymys pyrkii vastaamaan siihen, millaisia toimijuuden konkretioita ikääntyvä päihdekuntoutuja puheessaan kuvaa. Toinen tutkimuskysymys vastaa siihen, millaisia toimijuuteen suhteutettuja kokemuksia haastateltavilla on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Haastateltavat kuvaavat, että alkoholinkäyttö on nuoruudessa liitetty hauskanpitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vaikka siitä on tullut jossain vaiheessa elämää ongelma, työ on ollut juomista hillitsevä ja rajoittava tekijä. Työelämästä eläkkeelle siirtyminen on vaaranpaikka, joka mahdollistaa kokopäiväisen alkoholinkäytön. Samaan aikaan alkoholinkäytön havaitaan vaikuttavan herkemmin terveyteen, ja myös sosiaaliset suhteet kärsivät. Avioero on monille haastateltavista yksi juomisen seuraus. Samaan aikaan koetaan yksinäisyyttä, ja seuraa haetaan sieltä, mistä sitä helposti koetaan saatavan: ryyppyporukoista ja juomaseurasta. Palveluista ylivoimaisin raittiuden tukija ja siihen kannustaja on vertaistuki. Sitä haetaan sekä AA:sta että matalan kynnyksen päivätoimintakeskuksista. Kuitenkin tueksi tarvitaan myös monipuolisia päihdehuollon avo- ja laitospalveluita. Terveydenhuollon palvelut näyttäytyvät osin negatiivisessa valossa. Haastateltavat ovat kokeneet leimautumista päihdeongelman vuoksi, ja yksilö ja hänen terveysongelmat peilataan terveydenhuollossa alkoholin ongelmakäytön läpi. Ikääntyvä päihdekuntoutuja on relevantti tiedonantaja oman päihdeongelmansa hoidossa ja palvelutarpeissa. Terveydenhuollossa asenneilmapiiri tarvitsee muutosta, jotta kasvava määrä ikääntyviä päihdekäyttäjiä osataan kohdata ja ohjata päihdepalveluiden piiriin. Päihdepalveluissa ja päihdekuntoutuksessa ikääntyvän ääni tulisi saada kuuluviin palveluita räätälöitäessä ja sisältöä suunniteltaessa.
  • Izadi, Ramin (2015)
    During the last two decades, many municipalities in Finland have attempted to cut costs by closing down small schools. Especially rural schools with low enrollment have been the target of these savings. This continuing tendency has raised many concerns on the effect of school closings on students, and remains a controversial issue in public discourse. The current study examines 600 students from rural schools, who were displaced due to school shut downs during 1999–2000 in the last years of their primary education. Relative to previous literature, where bad school performance has influenced school shut downs, in the setting of the present study only cost savings are used to justify school closings. Additionally, because of the rural setting, the effects of displacement include increases in school trips as well as in school size. To address the non-random displacement of students, the effect of school closures on student grades and high school graduation rates are estimated by comparing the displaced students to control students that are matched based on a number of relevant covariates. I find no adverse effects of school closures on any of the measured outcomes. This implies that negative effects on students' school performance does not have empirical support as an objection to the school closing policies.
  • Sundell, Sigrid Karolina (2015)
    I min pro gradu vill jag fokusera på de partiellt arbetsförmögnas situation I dagens läge I Finland. Jag har intervjuat personer med nedsatt mental hälsa I Helsingfors på den Psykosociala föreningen Sympati r.f.s kontor på Eriksgatan 8. Narrativen eller livsberättelserna är för mig intressanta då jag söker efter regulariteter för insjuknandet hos personerna. De flesta har insjuknat under studietiden eller under tidig vuxenålder. Min teoretiska referensram är Allardt och Goffmans stigma, jag nämner även en hel del andra teoretiker som är aktuella för min frågeställning. Diskriminering och utslagning bekämpas som psykologiska fenomen. Den psykiatriska begreppsmanualen är viktig för mig då jag definierar fenomenen och sjukdomen som oftast kommer in som en fiende I ens liv. Många har svårt att acceptera att de lider av en psykisk sjukdom som måste medicineras I de flesta av fallen. Insjuknandet sker ofta I tidig vuxenålder som ett resultat av stress och andra faktorer som betungar psyket maximalt. Droger kan finnas med I bilden och de utlöser ofta en psykos. Jag behandlar den psykiatriska diagnosmanualen mycket lätt och går inte in på symptomen för varje psykisk sjukdom för sig, utan behandlar dem mer ur ett grupp- perspektiv där diskussionen om stigma och kamratstöd blir viktigare och intressantare. Jag har själv drabbats av psykisk ohälsa under studietiden och väljer därför att ha ett “insider”- perspektiv I frågan. Mina informanter har öppnat sig fint för mig, antagligen på grund av att de ser mig som en av dem. Detta har varit mycket fruktbart för intervjuernas resultat. Det har visat sig svårt för partiellt arbetsförmögna personer att få och bevara ett arbete på arbetsmarknaden. Detta granskar jag och problematiserar I min studie. Det finns stödåtgärder som gjorts av Arbets- och Näringsministeriet och som Arbetskraftsbyråerna tillämpar på sina kunder, till exempel har man tillsatt en arbetsduglighetskoordinator som en tredje part I arbetsansökningsprocessen. Den finska staten strävar efter att minska socialutgifterna avsevärt då det kommer till personer med mental ohälsa eftersom detta är den största gruppen som får invaliditetspension I Finland I dag. Ohälsa på arbetsplatsen leder oftast till sjukskrivning och därefter till ofrivillig arbetslöshet. Genom att sätta in stödåtgärder på arbetsplatserna minskar man kraftigt på sjukskrivningar och förtidspensioner. Detta gäller främst unga arbetstagare med mental ohälsa. Mina främsta informanter är de unga rehabiliterande inom mentalhälsovården som jobbar på Seesam työhönvalmennus I Böle, men eftersom deras personuppgifter är försedda med dataskydd, kunde jag inte ställa fem korta frågor anonymt till dem. Materialet fick alltså bli ett helt annat, det med personer med ett längre livsperspektiv som lider av mental ohälsa på ett eller annat sätt. I mitt fall är detta medlemmar I Sympati. De belyser min fråga om sysselsättningsprinciperna på ett adekvat sätt och berättandet växer fram som en terapeutisk stil där man kan skönja vissa diskurser; läkarens, sjukdomens, normalitetens, arbetslivets osv. Jag vill även framhäva anti- stigma kampanjer som förs för att kunskapen om psykisk ohälsa skall nå ut till samtliga medborgare I samhället. Förståelse av fenomenet leder till mindre rädsla och misstankar bland våra medmänniskor och framförallt på arbetsplatsen. Grundad teori är en av mina huvudsakliga metoder som grundar sig på egen insikt I fenomenet som studeras. Förhandskunskapen finns hos forskaren.
  • Cingi, Rebecca (2015)
    The thesis proposes an interpretative reading of René Descartes’ work Meditations on First Philosophy. This reading is called the unificationist reading and it is contrasted with a tradition of reading The Meditations with an epistemological attitude. These opposing views are called the justificationist reading based on their emphasis on justifications of beliefs. The unificationist reading instead emphasizes a metaphysical approach to The Meditations and is based on Joseph Almog’s reading of Descartes. The reading aims to unify those parts of Descartes’ theory that would in the justificationist tradition lead to strict dualisms and distinctions inside the theory. Almog has presented his reading of Descartes in a series of lecture courses held in Helsinki in 2013. In addition to these courses, class notes, class meetings and correspondence, Edwin Curley’s and John Carriero’s substantial works on Descartes’ are used to present the unificationist view. Interpretation of The Mediations with the help of these works is the main method for contrasting the unificationist and the justificationist view. The benefits of abandoning the epistemological attitude and the justificationist view are shown in the cases of the unity of man and of God. The justificationist reading leads to a strict dualism of mind and body as separate entities whereas the adoption of the unificationist view enables Descartes’ idea of men to be units of one (substance). It is shown that Descartes in fact seems to support a unified concept of men and his metaphysical distinction of mind and body does not seem to apply in the case of men. Furthermore, Descartes’ arguments for the existence of God seem circular or vague when considered within the justificationist tradition. The so-called ontological argument is taken under consideration and shown how it can be interpreted differently within the unificationist reading. The unificationist reading gives God the greatest importance in Descartes’ theory whereas the justificationist tradition sometimes denies God having any or only little importance in The Meditations and this is shown to adduce several issues. It is shown how adopting the unificationist view Descartes’ philosophy appears its integral entirety. The unificationist view leads to a global theory of existence instead of a scattered collection of justified beliefs concerning existence.
  • Ihalainen, Paavo (2015)
    Tämä pro gradu -tutkimus käsittelee kotimaisten pelilehtien, Pelit- ja Pelaaja-lehden, kolumnien ja pääkirjoitusten reto-riikkaa. Tutkin erityisesti sitä, mitä pelilehdet itse kertovat omasta työstään ja yleisesti pelijournalismista. Miten lehdissä argumentoidaan median oman toiminnan, kirjoittamisen, kritiikin ja journalismikäsityksen puolesta? Kokevatko lehdet olevansa riippumattomia vai kaupallisiin yrityksiin solmimiensa suhteiden ja yleisön palvelun sitomia? Mikä on itse-reflektiivisen pelijournalismista kirjoittamisen sävy ja mitä sillä yritetään todistaa ja vakuuttaa lukijalle? Aihe ja tekstianalyysi on rajattu koskemaan erityisesti pelilehden toimittamista ja sen ongelmia käsitteleviin kolumneihin ja pääkirjoituksiin. Työn keskeinen tutkimusmetodi on luotu Chaïm Perelmanin kehittämän uuden retoriikan teorian poh-jalta. Tämä tutkii retoriikkaa yleisön ja viestijän välisenä dialektiikkana, jossa pyritään selvittämään argumenttien veto-avuuden syyt. Perelmanin tutkimuksen avulla erottelen kolumnien ja pääkirjoituksien tekstien argumentaation arvokäsi-tyksiä, yleisöön vetoamisen tapoja, ja niiden omalle toiminnalleen esittämiä (ja siten myös hyvän pelijournalismin) mal-leja ja vastamalleja. Yleisesti pelilehdet haluavat pitää kiinni omasta journalistisesta linjastaan, sekä esiintyä itsenäisinä ja riippumattomina, eivätkä halua leimautua markkinointiviestinnäksi. Tutkimissani lehdissä tätä yritetään vakuuttaa yleisölle erilaisin argu-mentein. Pelit-lehti haluaa korostaa, että on kriittisempi alan käytäntöjä kohtaan ja tämän vuoksi se nostaa mielellään esiin erilaisia epäkohtia. Pelaaja-lehti puolestaan korostaa mieluummin yhtenäisyyttä lukijaa kohtaan. Pelaaja toimii mielellään kuluttaja-apuna, tuotekuvastona joka puntaroi potentiaalisten ostosten hyvät ja huonot puolet. Molemmat lehdet nostavat keskeisiksi arvoikseen kritiikin tarkan harkinnan ja asiallisuuden, lukijoiden kunnioittamisen sekä laadukkaiden tuotteiden esille nostamisen. Näitä arvoja kuitenkin painotetaan eri tavalla. Oman lehden pelijourna-lismi esitetään ylivertaisen kriittisenä ja rehellisenä muihin verrattuna. Hyvän pelijournalismin vastapuolena nähdään peliyritysten markkinalähtöiset pr-toimijat, heitä kritiikittömästi kuuntelevat ja sanomaa toisintavat huonot pelijournalistit sekä ajoittain myös muualla mediassa esiintyvä väärä ja leimaava kuva pelijournalismin sisällöstä. Pohjimmaisena ajatuksena molemmissa lehdissä on pelikulttuurin kehittäminen – kirjoittelulla pyritään poistamaan muun median väärinä nähtyjä käsityksiä pelaamisesta harrastuksena ja pelilehdistä vain yhtenä osasena pelialan yhä kasva-vassa markkinointikoneistossa. Lehtien konsepti ja arvosidonnaisuus näkyvät siinä, miten ne esittävät kolumnien ja pääkirjoitustensa argumentit ja suostuttelevat niiden avulla lukijoita. Kun retoriikka on taitavaa, lukija omaksuu itsekin pelilehden argumentoivat näkemykset.
  • Tippett, Ann-Mari (2015)
    This study applies conversation analysis (CA) methodology for examining how talk is organized between clients and professionals at a social welfare setting, where the institutional task is to deliver a preventive intervention for a group of depressed parents. The intervention itself is designed to alleviate the risk of intergenerational transmission of depression and to promote family resilience through mobilising protective factors in the family life. It was of interest to examine how the parents, in collaboration with the group facilitators, make sense of important issues and negotiate problem constructs in and through talk, while being informed by the core aims and beliefs of the intervention. Attention was also paid to the ways in which the participants are sensitive to the institutional context and their role within it. The most striking feature of the social interaction between the participants was the parents’ reluctance to comply with the intervention protocol. This was typically managed through rejecting topic shifts, maintaining long silences, or responding only minimally. Certain ways of asking questions attracted tension and defensive behaviour in the parents. The advantage of CA is its ability to elucidate problems in conversation at the level of interactional detail, through which various reasons for the parents’ passive participation are explored. This study also looked at conversational strategies used by the participants for accomplishing peer support, or the sense of sameness in experiences between the parents. It became evident that the construction of peer support was a collaborative accomplishment in which the group leaders played a major role, as they invited the parents to construct their personal stories in such manner that produced mutually relevant experiences between them. The wider implications of these findings are discussed in relation to the importance to pay attention to language organization when delivering interventions. Recommendation is made to utilise those conversational strategies which are designed to help accomplish emotional support, alignment, and trust between speakers. This paper demonstrates the potential for applied CA to be in a position to both inform practice, and to support efforts to develop and improve similar intervention models within the social sector.
  • Ruohoranta, Verneri (2015)
    Työelämä kehittyy kahteen eri suuntaan: Toisaalta huono taloustilanne pakottaa pitämään henkilöstöä osa- ja määräaikaisina tai irtisanomaan työntekijöitä. Toisaalta taas tietotyöläiset haluavat luovuttaa osaamisensa organisaation käyttöön vain määräajaksi ja edetä nopeasti urallaan. Kehitys asettaa kyseenalaiseksi sitoutumisen tärkeyden nykypäivän vaihtelevassa työelämässä. Tutkimus keskittyy näissä olosuhteissa tarkastelemaan työntekijöiden sitoutumista tieto-organisaatioissa kysyen, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijöiden sitoutumiseen, ja miten organisaation johto sitä pyrkii edistämään. Erityistarkastelussa sitoutumisen suhteen tutkimus tarkastelee sisäisen viestinnän mahdollisuuksia tässä suhteessa keinojen ja sanoman perillemenon näkökulmista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sisäisen viestinnän, yhteisöllisyyden, uuden työn sekä organisaatio- ja sitoutumisteorioiden ympärille. Teoriaosuus alkaa perehtymisellä organisaatio ja yhteisö -käsitteisiin tietotyön olosuhteissa jatkuen tarkastelemalla sisäisen viestinnän kehitystä organisaatioteorian kehityksessä kohti nykypäivää. Kun perusteet on luotu, siirtyy työ käsittelemään kolmea eri lähtökohdista kumpuavaa sitoutumis- ja työhyvinvointimallia, jonka pohjalta yhdistävistä tekijöistä tutkimus ehdottaa synteesiä, joka koostuu viidestä tekijästä: 1. luottamus, 2. tukeminen/välittäminen, 3. merkitsevyys/ylpeys, 4. arvostus/kunnioitus ja 5. turvallisuus. Synteesiä työ vertailee kolmesta tietotyöorganisaatiosta koostuvaan kaksivaiheiseen tapaustutkimukseen. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli organisaation sisäisen viestinnän vastuuhenkilön puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelun tuloksia verrattiin toisen vaiheen kyselylomaketutkimukseen, joka osoitettiin organisaatioiden työntekijöille. Suomalaiset organisaatiot valittiin Great Place to Work -tutkimuksen menestyksen perusteella. Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että organisaatiot edelleen panostavat työntekijöiden sitoutumiseen sekä sisäisten että ulkoisten motivaatiotekijöiden kautta. Tällaisia pyrkimyksiä työntekijät myös toivoivat. Tärkeimmiksi sitoutumista lisääviksi tekijöiksi tutkimuksen perusteella nousivat merkitsevyys/ylpeys ja arvostus/kunnioitus. Muutkin tutkimuksen ehdottaman synteesin sitoutumistekijät noteerattiin tuloksissa hyvin. Aineiston pohjalta tärkeiksi tekijöiksi nousivat lisäksi hyvä ilmapiiri sekä rekrytointiin panostaminen. Sisäinen viestintä tulee tulosten perusteella sisällyttää näihin tekijöihin, koska sen rooli oli merkittävä tekijöiden toimivuudessa. Lisäksi pienissä alle sadankin hengen organisaatioissa johdolta tulevien viestien onnistuminen vaati selkeää ja monipuolista viestintää sanoman onnistumisen näkökulmasta.
  • Puustinen, Nino (2015)
    This research work examines conflict of interest papers written by the EU and the OECD in collaboration with their subsidiary organisations and expert consultation. An attempt is made to evaluate them against the main features of European public administration. This is accomplished by examining two other papers, also produced by EU and the OECD, in order to uncover first, the contextual attributes of European governance, and second, its consistency with conflict of interest guidelines and recommendations. In other words, the structure of the work is built on two main pillars: conflict of interest data and related concepts (principles, norms, themes), plus the context of European public administration, together with its key developments and characteristic traits. The data pertain to the period from the 1990s until 2010. To summarise, four papers are divided into two groups: the first group represents wider contextual descriptions of European governance, and the other deals directly with the phenomenon of conflict of interest in the administration of public affairs. The results draw an ambivalent picture. The context of European governance has partly remodelled its practices to follow mainstream managerial trends, and partly retained its fundamental core; such developments have a compound impact on the effective application of the conflict of interest model in practice. The Critical Management Study with its poststructural stream is chosen to be the main theoretical underpinning. Carol Bacchi’s ‘what is the problem represented to be?’ (WPR) technique of policy analysis both supplements the Critical Management Study through its poststructural stance, and is used as a methodological tool.
  • Keski-Hakuni, Laura (2015)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Suomen valtio sitoutui vuonna 1995 YK:n Pekingin julistuksen ja toimenpideohjelman allekirjoittaessaan ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon kaikessa toiminnassaan. Pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten sukupuolivaikutuksia arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisten talousarvioesitysten valmistelussa ja miten sukupuolinäkökulma ilmenee valtion talousarvioesityksessä. Tutkimuksen kontekstina ovat 1980- ja 1990-luvuilla tapahtuneet politiikan muutokset, jotka asettavat yhä tiukemmat reunaehdot tasa-arvopolitiikan suunnittelulle ja toimeenpanolle. Tutkielma soveltaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista käsittelevää kansainvälistä ja kansallista tutkimusta. Tämän lisäksi se pohjaa uusinstitutionalistiseen ja uusliberaalia hallintoideologiaa käsittelevään tutkimukseen. Tutkielman kirjalliseen aineistoon kuuluvat Suomen valtion talousarvioesitys vuodelle 2014, sosiaali- ja terveysministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma vuosille 2012–2015 sekä ministeriön toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän työsuunnitelma vuodelle 2014. Tutkielman empiirinen haastatteluaineisto koostuu seitsemän henkilön asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat toimivat kahdessa tarkasteltavassa ministeriössä talousarviovalmisteluun tai tasa-arvovastuisiin liittyvissä tehtävissä. Tutkimustulosten perusteella sukupuolivaikutusten arvioinnit eivät ole vakiintuneet osaksi tarkasteltavien ministeriöiden valmistelu-työtä. Vastuu sukupuolivaikutusten arviointien tekemisestä on haastateltaville epäselvä, ja ministeriöiden sisäisten tasa-arvo-työryhmien asema talousarvioesityksen valmistelussa on epäselvä tai heikko. Ministeriöiden hallinnonalakohtaisissa yhteenvedoissa esityksen sukupuolivaikutuksista ilmenee eroja erityisesti siinä, ketkä osallistuvat yhteenvedon laatimiseen ja tehdäänkö arvio vuosittain. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ei ole tällä hallituskaudella juurikaan kehitetty osana talousarvioprosessia. Haastateltavat tunnistavat talousarvioesityksen sisällössä vähintään välillisiä sukupuolivaikutuksia. Samalla he katsovat, ettei tehdyillä sukupuolivaikutusten arvioinneilla ole välitöntä vaikutusta talousarvioesityksen sisältöön. Tasa-arvoon liitetyt tavoitteet tai sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eivät esiinny talousarvioesityksen alun yhteenveto-osiossa, jossa esitellään hallituksen finanssipoliittinen linja ja esityksen määrärahojen pääpiirteet. Sukupuolivaikutusten arviointia ei mainita myöskään valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisen talousarvioesityksen kohdissa, jotka käsittelevät hallinto- ja talouspolitiikan valmistelua. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalakohtaisessa esityksessä mainitaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kehittäminen talousarvion laatimisessa hallituksen tasa-arvo-ohjelman pohjalta, muttei mitään yksityiskohtaisempaa toimenpidettä tavoitteen edistämiseksi. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella on institutionaalisesti vahvempi asema sosiaali- ja terveysministeriössä kuin valtiovarainministeriössä. Tämä on nähtävissä sekä haastatteluaineistossa sekä talousarvioesityksessä, jossa valtavirtaistaminen mainitaan valtiovarainministeriön hallinnonalakohtaisessa yhteenvedossa, mutta se ei ole toimintatapana vakiintunut talousarvioesityksen valmistelussa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kuuluvien velvoitteiden institutionaalinen asema on heikko siksi, että niiden toimeenpanoa ei valvota eikä laiminlyöntiä ole sanktioitu. Valtavirtaistamisen epäselvä säädöspohja ja poliittinen tavoitteenasettelu näkyvät siinä, että vastuu toimeenpanosta nojaa lähinnä hallinnollisiin järjestelyihin, esimerkiksi verkostojen ja työryhmien toimintaan, joiden asema talousarvioesityksen valmistelussa on epäselvä tai heikko. Kehysbudjetoinnista ja Euroopan unionin finanssipoliittisesta sääntelystä aiheutuvien esteiden lisäksi talousarvioesityksen rakenteessa ja sen laatimiseen kuuluvassa prosessissa on institutionaalisia piirteitä, jotka vaikeuttavat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toimeenpanoa. Myös budjetoinnin panosorientoituneisuus asettuu sukupuolivaikutusten arviointeihin liittyvää tulosorientoitunutta budjetointia vastaan. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen säädöspohja tai poliittinen tavoitteenasettelu ei heijastele uusliberaalia hallintoideologiaa, mutta sen piirteitä ilmenee valtavirtaistamisen toimintatavoissa, esimerkiksi toiminnan horisontaalisuudessa sekä sukupuolineutraalissa kielessä ja toimintavoissa. Pohdittaessa, miten sukupuolivaikutusten arviointi voisi toteutua valtion talousarvioesityksen valmistelussa vaikuttavammin, keskeistä on, katsotaanko arvioinneilla olevan selkeä tarkoitus. Sukupuolivaikutusten arviointien tulisi liittyä ja vaikuttaa sekä talousarvioesitykseen sisältyvään hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun että toimintaan osoitettaviin määrärahoihin, ja sitoa niiden valmistelua yhteen. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Budjetointi, finanssipolitiikka, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, sukupuolivaikutusten arviointi, talouspolitiikka, tasa-arvo, uusinstitutionalismi, uusliberalismi, vaikutusarviointi, valtiontalouden kehykset, valtion talousarvio
  • Rahunen, Johanna (2015)
    Tutkielman tavoitteena on valaista miten kaupunkimaisille pientaloalueille esitetyt yhteisöllisyystavoitteet ovat toteutuneet, kun asiaa tarkastellaan asukkaiden omien kokemusten, havaintojen ja suhteiden kautta. Tutkielmassa avataan sosiaalista elämää ja sen muotoutumisen logiikkaa eräällä pääkaupunkiseudulla sijaitsevan esikaupunkialueen täydennysrakennusalueella, joka on toteutettu kaupunkimaisille pientaloalueille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Täydennysrakentamiselle ja kaupunkimaisille pientaloalueille on annettu painoarvoa asumiseen liittyviin uusiin haasteisiin vastaajana. Pääkaupunkiseudun asuinalueiden eriytymisen mekanismina toimii valikoiva muuttoliike. Tämän taustalla vaikuttaa myös sosiaaliset seikat, jotka perustuvat esimerkiksi hyväosaisten lapsiperheiden omiin kokemuksiin. Tutkielmassa kohtaavat asuntopoliittiset ja kaupunkisuunnitteluun nojaavat tavoitteet, rakennetut puitteet ja asukkaiden kokemukset paikallisuudesta. Tutkielmassa kysytään, miksi ja miten paikallinen sosiaalinen elämä muotoutuu ja missä määrin kyse on paikallisista riippuvuuksista. Tutkielman näkökulma nojaa Norbert Eliaksen (1974) esittämään paikallisen yhteisöllisyyden teoriaan, jossa on kyse yksilön ja yhteisön suhteesta ja modernisaatioprosessista. Tutkimusteoreettisena kehyksenä tutkielmassa toimii myös Matti Kortteisen (1982) ja Erkko Anttilan (2014) pääkaupunkiseudun esikaupunkialueiden paikalliseen elämään keskittyvät tutkimukset. Asukkaiden haastatteluilla kerätyn pääaineiston tukena käytetään asukkailta kyselylomakkeiden, karttojen ja suhdelomakkeiden avulla kerättyjä tietoja sekä asuinalueen havainnointia. Tutkielmassa esitettyjä kysymyksiä lähestytään haastateltavien tulkinnoissa esiin tulleiden paikallisuuden ja sosiaalisen elämän merkitysten kautta ja samalla kuvataan tapaa, jolla he liittävät itsensä osaksi kuvaamaansa sosiaalista maailmaa. Tutkielmassa kuvattu korttelin sisäinen sosiaalinen elämä rajautuu arjen toimien ja elämänvaiheen mukaan. Sosiaalisen elämän kaksinaisessa luonteessa yhdistyy samanaikaisesti pyrkimykset yksityisyyteen ja lasten kautta rakentuvat riippuvuudet. Tutkielmassa esitetään, että vanhemman ja lapsen välinen sidos toimii yhteisyyttä järjestävänä tekijänä ja välittävänä sidoksena yhteisöön. Yhteisyys näyttäytyy valikoivana kuulumisena, jossa keskeistä on lasten paikallisuudelle annetut merkitykset esimerkiksi kaverisuhteiden, turvallisuuden ja autonomisuuden kautta. Tutkielmassa esitetään, että korttelin sisälle rakentunut sosiaalisen elämän luonne sopii yhteen korttelin arkkitehtuurin kanssa. Tutkielmassa tulee esiin arjen lapsilähtöinen ontologia, itsestään selvänä näyttäytyvä tapa tulkita kysymyksiä arjesta, perheestä, kodista ja paikallisuudesta. Ontologian sisältämien ajallisten, sosiaalisten ja materiaalisten elementtien ja niiden yhteenkietoutumisen tarkastelemisen kautta hahmottuu, miten yksityiseen perhe-elämään, keskiluokkaiseen vanhemmuuteen ja hyvään lapsuuteen liittyvät arvot ja normit kytkeytyvät arjen käytäntöihin ja paikallisuuden merkityksiin. Tutkielmassa esitetään myös, että arjen lapsilähtöisen ontologian kautta katsottuna ei näytä yhdentekevältä, millaisia muutoksia lähiympäristön sosiaalisissa ja fyysisissä rakenteissa tai erilaisissa palvelujärjestelmissä tapahtuu.
  • Karvanen, Matti (2015)
    Tämä tutkielma tarkastelee Euroopan Unionin toimintaa Kongon Demokraattisen Tasavallan turvallisuussektorin reformissa tukitoimissa (Security Sector Reform, SSR). Tutkielma keskittyy tarkastelemaan EU:n normatiivisen inhimillistä turvallisuutta korostavan lähestymistavan implementointia Kongon kontekstissa. Sen tutkimuskysymys on, missä määrin EU:n SSR-tukitoiminta Kongossa on onnistunut omaksumaan ja toteuttamaan lähestymistapaa, joka keskittyy turvallisuussysteemiajatteluun ja laajan turvallisuuden käsitteeseen, sekä pyrkii edistämään inhimillistä turvallisuutta. Tutkielma lähestyy tutkimusaihettaan laadullisin menetelmin. Se totetuttaa tapaustutkimuksen EU:n toiminnasta Kongon turvallisuussektorin reformissa. Aluksi tutkielma keskittyy EU:n normatiivisten inhimillistä turvallisuutta käsittelevien politiikkadokumenttien tarkastelemiseen. Pääaineistona tutkielmassa käytetään EU:n tukea toteuttavien haastattelujen analyysia. Lopuksi em. tutkimuskysymykseen vastataan. Tutkielman tärkein johtopäätös on, ettei EU:n käytännön toiminta Kongon turvallisuussektorin reformin tukemisessa vastaa politiikkadokumenttien normatiivisia tavoitteita.
  • Ilunga, Yannick Edgard (2015)
    Over the last two decades, social movements and protest groups have been reshaped by their use of the Internet and ICT technology. On the one hand, such tools have helped social movements find and disseminate information, recruit participants, organise, coordinate, and make decisions (Kavada, 2010: 101). Groups such as the Zapatistas, hailed ̳first informational guerrilla movement‘ by Castells (2004), are an example of how protest groups have been reshaped by the adoption of the Web ICT technology. On the other hand, the Internet has generated a new form of protest: online activism. Despite the proliferation of online activist campaigns, this form of ―activism through clicks‖ has been subjected to criticism (Morozov, 2009a, 2009b, 2011; Christensen, 2011, 2012). For the slacktivist critique, such typology of activism does not appear to be motivated by and does not seem to aim at solving issues of political nature and of global resonance. This study focuses on the SOPA Strike, protest launched in response to the Stop Online Piracy Act. The American nonprofit Fight for the Future, successfully managed to engage and mobilise thousands of Internet users, advocacy groups, tech companies, gamers and other groups who, on January 18, 2012, joined the largest protest in the history of the Internet. By looking at three online campaigns the NGO launched in response to SOPA – Free Bieber, American Censorship Day and Boycott GoDaddy – as well as its discourse on social media, this thesis tries to identify the tactics Fight for the Future used to enhance e-mobilisation. Keywords: online activism, e-mobilisation, protest tactics, SOPA, Fight for the Future, slacktivism