Browsing by Subject "15D-intstrument"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Alakoski, Anna (2012)
    Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Terveydenhuollon kustannukset kasvavat vuosi vuodelta, ja syövän hoidon kustannukset ovat yhteiskunnalle merkittäviä. Voimavarojen niukkuuden takia tarvitaan entistä enemmän tietoa sairauksien aiheuttamista kustannuksista sekä hoidon vaikuttavuudesta. Nykyään kliinisen vaikuttavuuden lisäksi terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta mitataan potilaan näkökulmasta mittaamalla hoidon vaikutusta elämänlaatuun. Tässä tutkielmassa tehtiin kirjallisuuskatsaus eturauhassyövän hoitokustannuksiin, eturauhassyöpäpotilaiden elämänlaatuun ja eturauhassyövän hoitojen kustannusvaikuttavuuteen. Tutkimusosion tavoitteena oli selvittää, mikä on lääkekustannusten osuus eturauhassyövän hoidon kustannuksista taudin eri vaiheissa ja kuinka potilaiden elämänlaatu muuttuu ensimmäisen hoitovuoden aikana. Lääkekustannusten osuutta hoidon kokonaiskustannuksista tarkasteltiin terveydenhuollon näkökulmasta kuuden kuukauden poikkileikkauksena taudin vaiheen mukaan. Tutkimuksessa oli yhteensä 629 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hoidettua eturauhassyöpäpotilasta. Elämänlaatu tutkimusjoukko (N=367) oli eri kuin lääkekustannusten laskemisessa olevat potilaat, ja elämänlaadun muutoksia tarkasteltiin hoitomuodon mukaan. Elämänlaatua mitattiin HUS:ssa käynnissä olevan kustannusvaikuttavuushankkeen mukaisesti 15D-mittarilla ennen hoidon alkua ja kolme, kuusi ja 12 kuukautta hoidon alkamisesta. Lääkekustannusten osuus hoidon kokonaiskustannuksista oli merkittävä. Etäpesäkkeistä syöpää sairastavilla lääkekustannukset olivat 53 % kokonaiskustannuksista. Elpymävaiheen potilaiden kokonaiskustannukset olivat alhaisimmat, mutta lääkekustannusten osuus kuitenkin 30 %. Oireenmukaista hoitoa saavilla lääkekustannusten osuus oli 19 %, paikallista tai uusiutunutta syöpää sairastavilla 13 % ja potilailla, joilla oli juuri diagnosoitu syöpä 0 % hoidon kokonaiskustannuksista. Lääkkeiden lisäksi poliklinikkakäynnit ja polikliiniset toimenpiteet olivat merkittävä kustannuserä. Eturauhassyöpäpotilaiden elämänlaatu on hämmästyttävän hyvä verrattuna ikävakioituun väestöön. Ensimmäisen hoitovuoden aikana potilaiden elämänlaatu kuitenkin heikkenee tilastollisesti ja kliinisesti merkitsevästi. Ennen hoitoa potilaiden 15D-lukema oli 0,91 ja 12 kuukauden kuluttua 0,88. Hoitoryhmittäin tarkasteltuna seurantapotilaiden elämänlaatu heikkeni selvästi vähiten, ja suurin tilastollisesti merkitsevä elämänlaatumuutos tapahtui sädehoitopotilailla. Tutkimuksen vahvuutena on, että kustannukset perustuivat todelliseen resurssien käyttöön ja ne laskettiin potilasta kohden. Tutkimuksen heikkoutena on, ettei perusterveydenhuollon kustannuksia ole huomioitu lainkaan. Lääkekustannuksiin tulisi laskea mukaan syöpäkipu-, masennus- ja erektiolääkkeet. Elämänlaadun seuranta-ajan oli tässä tutkimuksessa liian lyhyt. Tulevaisuudessa olisi tärkeä tutkia lääkkeiden ja eri hoitomuotojen kustannusvaikuttavuutta.