Browsing by Subject "education for sustainable development, environmental education, children gardening, child-plant relationship"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Laaksoharju, Taina (2008)
    Tässä pro gradu työssä tutkittiin lasten suhdetta kasveihin ja kasvien kasvatukseen sekä kasvien kasvatusta sisältävän opetuskokonaisuuden (”Hedelmäpommi”) soveltuvuutta koulun kestävän kehityksen aihekokonaisuuden opiskeluun. Lapsi-kasvisuhdetta verrattiin tyttöjen ja poikien ja helsinkiläisten lähiölasten sekä Paltamon Kainuulaistaajamassa elävien lasten välillä. Verranneryhmä Paltamosta (n=34) osallistui ainoastaan kyselyyn. Tutkimus suoritettiin neljättä luokka käyville Mustakiven ala-asteen koululaisille (n=42) keväällä 2006. Tutkimus hyödynsi menetelmätriangulaatiota ollen pääosin kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto koottiin kyselylomakkeiden, havainnoinnin ja teemahaastatteluiden avulla. Kyselylomakkeet teetätettiin helsinkiläislapsille ennen ja jälkeen opetuskokonaisuuden. Vastaava ennakkokysely lähetettiin myös Paltamoon. Kyselyssä oli sekä strukturoituja että vapaamuotoisia kysymyksiä. Opetuskokonaisuuden aikana lapsia havainnoitiin ja opetuksen jälkeen heitä teemahaastateltiin. Kaksi viikkoa opetuksen päättymisestä luokan opettajia haastateltiin ja haastattelut tallennettiin. Opetuksen jälkeinen kyselylomake teetettiin helsinkiläisillä oppilailla noin 10 päivää opetuskokonaisuuden päättymisestä. Aineiston analysoinnissa käytettiin triangulaatiomenetelmää. Ensinnä lasten käyttäytymisestä tehtiin havaintoja, joita tulkittiin. Toiseksi aineistoa analysoitiin tilastollisesti SPSS ohjelmiston χ2 -testillä (tytöt/pojat, Helsinki/Paltamo, ennen/jälkeen) sekä kolmanneksi kyselyaineiston perusteella tehdyn luokittelevan tulkinnan perusteella. Kasvienkasvatuskokeilua, opetuskokonaisuus Hedelmäpommia, analysoitiin kestävän kehityksen kolmijaon mukaisen jaottelun avulla, jossa toimintatutkimuksen eri osa-alueet taulukoitiin sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen ulottuvuuteen. Analyysin toinen apuväline oli Palmerin ympäristökasvatuksen puumalli, jota hyödyntäen arvioitiin opetuskokonaisuuden teemojen ja työtapojen toimivuutta oppimisympäristön ja ympäristöherkkyyden osalta. Tältä osalta analyysitapa oli teoriasta lähtevä ja luokitteleva. Tulokset osoittavat lapsi-kasvisuhteessa eroja sekä tytöillä ja pojilla että Helsingissä ja Paltamossa. Tytöille kasvien kauneus ja niiden tuottama ilo on tärkeää, pojilla korostui kasvien merkitys elämän antajana. Kasvien kasvattamien oli lapsille mieluisaa mutta vierasta. Tyttöjä kasvit kiinnostivat poikia enemmän. Oman kasvin kasvattaminen sai lapset innostumaan ja aloittamaan omia kasvatuskokeilujaan. Aineiston helsinkiläislapset erosivat paltamolaisista puiden tunnistamistaidoissa sekä vapaa-ajanviettotottumusten osalta. Paltamossa vietettiin enemmän vapaa-aikaa metsissä esim. majoja rakentaen. Paltamossa kaikki lapset kokivat ihmisen olevan osa luontoa kun Helsingissä neljännes oli eri mieltä. Kasvien kasvatus luokkahuoneessa voi toimia johdatuksena kestävän kehityksen teemoihin, mutta toimiminen ympäristön puolesta voi toteutua vasta, kun puutarhatoimintaa harjoitetaan lapsen lähiympäristössä ulkona. Lapsen kasvisuhteen tukeminen kouluissa monipuolisesti voi kuitenkin olla tärkeää ympäristövastuullisten arvojen kehittymiseen ja lapsen normaalin kehityksen turvaamiseksi.