Browsing by Subject "vähemmistöjensuojelu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Jutila, Matti Antero (2009)
    Tämä tutkielma käsittelee kylmän sodan jälkeistä eurooppalaista vähemmistöjensuojelujärjestelmää ja sen toimintaa Latvian venäjänkielisen väestön oikeuksien puolustamiseksi. Työssä hahmotellaan kansainvälisen vähemmistöoikeuksien järjestelmän rinnalle toista, poliittiseen painostukseen perustuvaa järjestelmää ja paneudutaan tarkemmin syihin, joiden vuoksi poliittinen painostus on ollut tehokasta Latviassa, vaikka monissa muissa tapauksissa painostus ei olekaan tuottanut tulosta. Tutkimuskohdetta lähestytään käyttämällä Heikki Palomäen After International Relations -teoksessa (2002) esittelemää kriittisen realismin metodologiaa ja siihen liittyvää sosiaalista ontologiaa. Tutkielmassa luodaan aluksi yleisluontoinen katsaus Latvian vähemmistödynamiikan kehitykseen kylmän sodan jälkeen. Latvian ja Venäjän toiminnan kuvauksessa käytetään apuna Rogers Brubakerin kehittämiä kansallistavan nationalismin ja kotimaanationalismin käsitteitä. Työssä Brubakerin luomaa mallia täydennetään lisäämällä vähemmistöihin liittyvään dynamiikkaan kansainväliset järjestöt yhdeksi toimijaryhmäksi. Kansainvälisten järjestöjen toiminnan yleistä esittelyä seuraa tarkempi empiirinen analyysi Latvian ja kansainvälisten järjestöjen välisestä kiistasta kansalaisuuslainsäädännön muuttamisesta vuosina 1996-98. Gavan Duffyn ja kumppaneiden artikkelissa Language Games (1998) esittelemän dialogisen metodin avulla kansainvälisten järjestöjen ja Latvian hallituksen välisestä julkisesta kommunikaatiosta luodaan systemaattinen luenta, jonka avulla etsitään syyt Latvian hallituksen päätökseen hyväksyä järjestöjen vaatimukset keväällä 1998. Analyysi nojaa työn aikaisempiin lukuihin ja Tomas Rissen toiminnan logiikkojen esittelyn perusteella luotuihin hypoteeseihin mahdollisista syistä hallituksen päätöksen taustalla. Toiminnan logiikoista rationaalisen valinnan teoriaan nojaava tavoitteellisuuden logiikka onnistuu kuvaamaan tilannetta parhaiten. tämn näkökulman mukaan Latvian hallituksen toiminta oli strategista toimintaa, jonka päämääränä oli jäsenyys EU:ssa. Myös soveliaisuuden logiikan mukainen identiteetin vahvistaminen liittyy hallituksen päätökseen muuttaa linjaansa, mutta se ei ole yhtä vahvasti esillä kuin strateginen toiminta. Kommunikatiivisen toiminnan teorian mukaista väittelyä soveliaista toimintalinjoista ei ole juurikaan löydettävissä neuvotteluista. Tutkielmassa hahmoteltu poliittinen vähemmistöjensuojelujärjestelmä todetaan toistaiseksi toimivaksi, muttta rajoittuneeksi, koska se soveltuu vain EU:n ja Naton hakijamaihin. Se ei sovellu EU:n ja Naton nykyisiin jäseniin, eikä maihin jotka eivät halua järjestöjen jäseniksi. Järjestelmä ei toimi tulevaisuudessa edes niissä maissa, joissa se on toiminut viimeisen kymmenen vuoden aikana, koska maiden EU- ja Nato -jäsenyyksien jälkeen järjestelmän toimivuuden kannalta välttämätön kannustin katoaa. Kansainvälistä vähemmistöjensuojelujärjestelmää on siis kehitettävä, jotta tulevaisuudessakin kansainvälisen oikeuden suojelun ulottumattomissa olevien vähemmistöjen oikeuksien loukkauksiin voitaisiin puuttua tehokkaasti.