Pro gradut ja vastaavat opinnäytteet: Äskettäin tallennettua

Näkyvissä 1-20 / 15029
  • Rahnasto, Matti (Helsingin yliopisto, 2018)
    Johdanto: Virvoitusjuomien käyttäjien tutkimus tuottaa arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää mm. kohdennettaessa ja kehitettäessä virvoitusjuomien käyttöön vaikuttamaan pyrkiviä kansanterveydellisiä interventioita. Virvoitusjuomien käyttöön yhdistyvistä sosioekonomisista tekijöistä, elämäntapatekijöistä sekä psykologisista tekijöistä on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Liikunnallisuuden yhteydestä virvoitusjuomien käyttöön on kuitenkin aikaisemmin julkaistu vain yksi pienehkö tutkimus, jossa liikunnallisuus ei ole ollut yhteydessä virvoitusjuomien käyttöön. Toisaalta runsas virvoitusjuomien käyttö yhdistetään tiettyihin (nuorten) alakulttuureihin, esimerkiksi nörttikulttuuriin, jota leimaa kiinnostus tieteeseen ja teknologiaan. Kuitenkaan tieteellisen kiinnostuneisuuden yhteyttä virvoitusjuomien käyttöön ei ole aikaisemmin tutkittu pitkittäisasetelmassa. Pyrimme siten selvittämään, miten tieteellinen kiinnostuneisuus ja liikunnallisuus 16-vuotiaina yhdistyvät virvoitusjuomien käyttöön 25-vuotiaina ja onko tieteellisellä kiinnostuneisuudella ja liikunnallisuudella yhteisvaikutuksia. Menetelmät: Käytössämme on vuosina 1975–1979 Suomessa syntyneistä kaksosista kyselylomakkeilla koostetun Nuorten kaksosten terveystutkimuksen (FinnTwin16) aineisto. Käytimme logistista regressiota selvittääksemme liikunnallisuuden ja tieteellisen kiinnostuneisuuden yhteyttä virvoitusjuomien päivittäiseen käyttöön. Vakioimme tuloksemme lähtötasolla mitatuilla painoindeksillä ja vanhempien koulutuksella. Analysoimme erikseen sokerilla ja keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat. Tulokset: Lopulliseen analyysiimme päätyi 1717 miestä ja 2070 naista. Miehet olivat selvästi tieteellisesti kiinnostuneempia ja liikunnallisempia kuin naiset ja he myös käyttivät enemmän sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia. Naiset kuluttivat enemmän keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia. Sekä yksi- että monimuuttujamallissa tieteellinen kiinnostuneisuus suojasi sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien käytöltä (miehillä kerroinsuhde (OR) 0,77, 95 % luottamusväli (CI) 0,69–0,86 ja naisilla OR 0,79 95% CI 0,65–0,94). Keinotekoisesti makeutettujen virvoitusjuomien käyttöön sillä ei puolestaan ollut yhteyttä. Liikunnallisuudella ei ollut yhteyttä kummankaan virvoitusjuomatyypin kulutukseen ja tieteellinen kiinnostuneisuus vaikutti miesten keskuudessa samalla tavalla kaikkien eri tavalla liikunnallisten keskuudessa kun taas naisilla suojaava yhteys heikkeni 2-3 kertaa viikossa liikkuvien keskuudessa verrattuna sitä useammin tai sitä harvemmin liikkuviin. Johtopäätökset: Tuloksiemme mukaan tieteellinen kiinnostuneisuus 16-vuotiaana suojaa sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien käytöltä 25-vuotiaana, vaikka malli vakioitaisiin lähtötason painoindeksillä ja vanhempien koulutuksella. Miesten keskuudessa emme havainneet viitteitä tilastollisesta yhteisvaikutuksesta liikunnallisuuden ja tieteellisen kiinnostuksen vaikutuksien välillä, mutta naisten kohdalla sellaisen mahdollisuutta emme voi täysin poissulkea.
  • Aspelund, Aleksanteri (Helsingin yliopisto, 2015)
    Keskushermostoa on pidetty imusuonista vapaana elimenä, jossa immuunivasteet ovat rajoit-tuneita. Imusuonien puutetta on pidetty eräänä immuunivasteita rajoittavana mekanismina. Tästä huolimatta useilla eläinlajeilla merkittävä osa aivo-selkäydinnesteen ulosvirtauksesta tapahtuu kaulan syvien imusolmukkeiden kautta. Ilmiötä on selitetty sillä, että aivo-selkäydinneste virtaa aivohermojen lukinkalvonalaista tilaa pitkin kallonulkoiseen tilaan, josta se imeytyy kudosnesteeseen ja edelleen imusuoniin. Ehdotettu mekanismi on kuitenkin hypo-teettinen, eikä sitä ole vielä pystytty osoittamaan kokeellisesti. Tässä työssä osoitamme, että hiiren uloimmista aivokalvoista löytyy imusuoniverkosto, joka näyttää osallistuvat aivo-selkäydinnesteen kuljetukseen lukinkalvonalaisesta tilasta kaulan alueen syviin imusolmuk-keisiin. Aivokalvojen imusuoniverkosto kulkee kovakalvon suurien laskimoiden ja valtimoiden yhteydessä, sekä aivohermojen ympärillä, jatkuen kallon ulkopuolelle näiden mukana. Ko-keemme viittasivat siihen, että aivokalvon imusuonijärjestelmä on yhteydessä aivojen kudos-nesteeseen asti glymfakierron välityksellä. Lisäksi tutkimme K14-VEGFR3 transgeenistä hii-rimallia, joka ilmentää keratinosyyteissä systeemisesti liukoista VEGF-C/D-signalointia estä-vää proteiinia. Näistä hiiristä aivokalvon imusuonisto puuttuu, mutta kaulan alueen syvät imusolmukkeet ovat tallella. Osoitamme, että aivokalvon imusuonien puuttuessa proteiini-merkkiaineen kertyminen aivokalvojen imusuonien ympärille estyy, poistuminen aivokudok-sesta hidastuu, ja kertyminen kaulan syviin imusolmukkeisiin estyy. Yllättäen aivojen imusuo-nien puute ei vaikuttanut aivojen kudosnestepaineeseen tai vesisisältöön. Kokonaisuudes-saan tulokset viittaavat siihen, että aivokalvojen imusuonisto osallistuu aivojen kudosnesteen ja aivo-selkäydinnesteen ulosvirtaukseen ja antigeenien kulkeutumiseen imusolmukkeihin. Tämä järjestelmä saattaa olla tärkeä ennen kaikkea makromolekyylien poistumisessa, jolla voi olla merkitystä useissa keskushermoston sairauksissa.
  • Holthöfer, Anna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä, että unenaikaisen ylempiä hengitysteitä ahtauttavan (obstruktiivisen) uniapnean ja hampaiden kiinnityskudossairauden (parodontiitin) välillä on mekanismiltaan toistaiseksi tunnistamaton yhteys. Molempiin sairauksiin liittyy kohonnut koko elimistön (systeeminen) tulehdustila, inflammaatio ja niillä näyttää olevan yhteisiä riskitekijöitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollinen tarkempi tautiyhteys obstruktiivisen uniapnean ja parodontiitin välillä ja tunnistaa molemmissa sairauksissa esiintyviä biologisia merkkiaineita, biomarkkereita. Tutkimus painottui neutrofiilien erittämien entsyymien, kuten matriksin metalloproteinaasien -2, -8 ja -9 määrien, esiastemuotojen ja aktivaatioasteiden tutkimiseen terveillä ja obstruktiivista uniapneaa sairastavilla potilailla. Muita tutkittavia biomarkkereita olivat TIMP-1, NE, MPO ja NGAL, joiden tiedetään liittyvän yleiseen tulehdustilaan. Tähän esitutkimukseen valittiin 50 koehenkilöä, 13 tervettä verrokkia, 17 lievää/kohtalaista obstruktiivista uniapneaa sairastavaa ja 20 vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastavaa potilasta. Koehenkilöiltä kerättiin sylki- sekä seeruminäytteet ja määritettiin kliiniset hampaiden kiinnityskudoksiin liittyvät muuttujat (parodontaaliparametrit). Näytteiden analysointiin käytetyt menetelmät olivat gelatiinizymografia, IFMA ja ELISA. Tutkimustulokset osoittivat, että neutrofiilien erittämät entsyymit eivät näytä olevan toivottu patofysiologinen linkki obstruktiivisen uniapnean vaikeusasteen ja parodontiitin välillä. Näitä kahta sairautta yhdistävien biomarkkereiden löytämiseksi tarvitaan siis edelleen jatkotutkimuksia ja menetelmiä uusien biomarkkereiden tunnistamiseksi. Näiden sairauksien välisen yhteyden selvittäminen toisi mekanistista lisäymmärrystä kyseisiin sairauksiin, niiden diagnostiikkaan ja mahdollisesti myös hoitokäytäntöihin.
  • Johansson, Anna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Keinovaloa, jolla on jonkinlaisia haitallisia vaikutuksia, kutsutaan valosaasteeksi. Valosaaste on vasta suhteellisen vähän aikaa tunnettu ympäristöongelma, joka aiheuttaa monia haittoja eliöille ja ekosysteemeille sekä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on yhdistää kaksi valosaasteen näkökulmasta vähän tutkittua teemaa: yksityisten ihmisten näkemykset ja kokemukset sekä kuntien ja yritysten valaistusratkaisut. Nämä teemat yhdistyvät toisiinsa valaistusolosuhteen käsitteen kautta. Tässä valaistusolosuhteilla tarkoitetaan kolmea aluetta, joiden valaistukset eroavat toisistaan merkittävästi: kaupunkikeskustoja, metsäteollisuuden tuotantolaitoksia ympäristöineen sekä maaseutua. Tutkimusalueet sijaitsivat Etelä-Karjalassa ja tutkimus oli kaksiosainen. Yksityishenkilöitä käsittelevän osan tavoitteena oli selvittää sekä yleisellä tasolla että eri valaistusolosuhteissa asuvien eteläkarjalaisten suhtautumista keinovalovalojen vaikutuksiin sekä häiritsevyyteen. Lisäksi tarkoituksena oli löytää muita heidän mielipiteidensä taustalla vaikuttavia tekijöitä. Kuntia ja metsäteollisuusyrityksiä käsittelevän osan tavoitteena taas oli kartoittaa tutkimuskuntien ja -yritysten valaistuksen suunnittelua ja toteutusta sekä valosaasteen roolia näissä. Molemmissa tutkimuksen osioissa menetelmänä oli haastattelu. Yksityishenkilöitä häiritsivät eri valosaasteen lähteistä eniten valaistut mainostaulut sekä autojen valot, ja valosaasteen tyypeistä häiriötä aiheuttivat erityisesti voimakkaat valot sekä häikäisy. Keinovalojen hyödyistä korostettiin niiden turvallisuutta lisäävää, rikollisuutta ehkäisevää sekä mielialaa kohentavaa vaikutusta. Tähtitaivaan näkemisen ja luonnollisen pimeyden kokemisen vaikeutuminen taas koettiin suurimmiksi keinovalojen haitoiksi. Myös eri valaistusolosuhteiden vaikutus oli nähtävissä: Maaseudulla asuvat eivät tunteneet turvattomuutta pimeillä alueilla kaupunkien ulkopuolella tai pitäneet runsasta valaistusta viihtyisänä, mutta pitivät luonnollisen pimeyden kokemista tärkeänä. Muista taustamuuttujista erityisen voimakkaasti vastaajien näkemyksiin vaikuttivat luontosuuntautuminen, valoherkkyys, ympäristöasenne sekä sukupuoli. Kunnissa ja metsäteollisuusyrityksissä valaistuksen suunnittelu keskittyi alueellisiin suunnitelmiin. Kaikissa kunnissa ja yrityksissä yhtä lukuun ottamatta oli jollain tavalla huomioitu valosaaste, mutta huomioinnin muodot ja keinot vaihtelivat. Tulevaisuudessa sekä kunnat että metsäteollisuusyritykset tulevat panostamaan LED-valojen entistä laajempaan käyttöön. Tulokset osoittivat, että keinovalot voivat aiheuttaa haittaa myös sellaisille ihmisille, jotka asuivat kirkkaasti valaistujen alueiden ulkopuolella, ja jotka eivät olleet erityisen kiinnostuneita valosaasteesta. Häiritsevyyden ja haitan kokemisen taustalla olivat ennen kaikkea vastaajien tottumus ja kokemukset sekä heidän arvonsa ja asenteensa. Kuntien ja yritysten toiminnassa valosaasteen näkökulmasta oli parannettavaa, ja niiden pitäisi panostaa mm. valaistussuunnitteluun, ylivalaisun välttämiseen sekä miellyttäväksi koettujen ja ympäristölle vain vähän haitallisten natriumlamppujen suosimiseen. Jatkossa olisi tärkeä selvittää ihmisten mielipiteitä ja kartoittaa valomaisemaa paikallisella tasolla, mikä helpottaisi alueellisesti soveltuvimpien valaistusratkaisujen löytämisessä. Mielipidetutkimuksissa olisi syytä myös tarkastella subjektiivisten ominaisuuksien vaikutusta ihmisten näkemysten taustalla. Kuntia ja yrityksiä koskevaa tutkimusta tulisi suunnata niille alueille, joissa valosaastetta ei säännellä, jotta saataisiin tietoa vapaaehtoisten valosaastetta vähentävien toimien motivaatiosta ja toteutuksesta.
  • Seppälä, Antti (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkielma tarkastelee välittäjäorganisaatioiden roolia kestävissä rakennemuutos, erityisesti koskien energiatuotantoa. Tutkielma keskittyy välittäjäorganisaatioiden rooliin uusien ympäristöystävällisten sosioteknisten niche-innovaatioiden levittämisessä ja tukemisessa kokeiluhankkeiden kautta. Teoreettisesti tutkielma ammentaa kestäviä rakennemurroksia käsittelevästä kirjallisuudesta, erityisesti stategic niche managment -teoriasta. Empiirisesti tutkielma keskittyy tapaustutkimukseen aurinkovoimaloiden yhteishankinnasta, joka toteutettiin osana ”Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille” (Välke) –hanketta Lounais-Päijänteellä vuonna 2016. Välke on ”Kohti hiilineutraalia kuntaa” (HINKU) –hankkeen alahanke, joten tutkielman tapaustutkimus liittyy vastaaviin HINKU-hankkeen kokeiluihin. Tutkimusmateriaali kerättiin toteuttamalla 9 puolistrukturoitua haastattelua kokeiluun osallistuneiden eri sidosryhmien jäsenten kanssa sekä käyttämällä jo olemassa olevaa sekundaarimateriaalia. Materiaali analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla ja käyttämällä analyyttista kehikkoa aiemmasta tutkimuksessa. Tutkielman tulokset osoittavat, että välittäjät tukevat niche-innovaation kehitystä keräämällä, kierrättämällä ja soveltamalla oppeja yhteishankintakokeilujen aikana ja niiden välillä. Tämä toteutettiin tuottamalla ja levittämällä asiakirjoja, mutta ennen kaikkea välittäjien henkilökohtaisen kontaktin kautta. Välittäjien verkostossa esiintyi hierarkisia rakenteita, sillä HINKU:n koordinaattori, Suomen ympäristökeskus, ylläpiti oppien säilytyspaikkoja ja loi yhteyksiä muiden kunnallisten välittäjien välille. Lisäksi kokeiluhankkeiden aikana korkeamman profiilin välittäjät – pääosin SYKE – tarjosivat apua alemman profiilin välittäjille. Tämä apu sisälsi tietoa kokeilujen toteteutuksen tueksi ja lisäksi se kasvatti alemman profiilin välittäjien itsevarmuutta. Vastaavasti alemman profiilin välittäjät antoivat samanlaista tukea kokeilujen osallistujille. Eri välittäjäroolit eivät olleet kuitenkaan pysyviä, sillä kokeilujen aikana alemman profiilin välittäjät omaksuivat joitakin korkeamman profiilin välittäjien rooleja. Tukeakseen aurinkosähkön kehitystä Suomessa, välittäjäorganisaatiot tekivät enemmän kuin vain keräsivät, kierrättivät ja sovelsivat oppeja kokeilujehankkeiden aikana ja niiden välillä. Ne panivat aktiivisesti aluilleen uusia muokattuja kokeiluja eri maantieteellisissä sijainneissa sekä tukivat lausunnoissaan aurinkosähköä. Tämä oli osittain seurausta välittäjätoimijoiden strategisesta luonteesta, sillä ne oli perustettu katalysoimaan toimia, jotka johtaisivat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Kuitenkin aktiivisen tuen osoittaminen yhdelle tietylle sosiotekniselle innovaatiolle vaikeutti välittäjien pyrkimystä näyttäytyä neutraaleina ja uskottavina toimijoina. Osittain tämän seurauksena – mutta myös johtuen aurinkosähkön kehityksen vaiheesta Suomessa sekä välittäjien resursseista ja kiinnostuksen kohteista – SYKE päätti olla tekemättä tulevia aurinkovoimaloiden yhteishankintoja yksityisille toimijoille, mutta hyödyntää yhteishankintojen innovatiivista menettelytapaa tukemaan muita ympäristöystävällisiä niche-innovaatioita. Tutkielman tulokset osoittavat, että välittäjät voivat ainakin alueellisesti edistää kestävää energiamurrosta. Tulokset painottavat välittäjien yhteistyön ja niiden välisen henkilökohtaisen kontaktin tärkeyttä sekä välittäjien kykyä hyödyntää hallinnollisia innovaatioita. Lisäksi tulokset osoittavat, että välittäjien voimakkaampi sisällyttäminen politiikkatoimiin nopeuttaisi energiamurrosta sekä laajempien kestävyystavoitteiden saavuttamista. Toisaalta tulokset osoittavat, että etenkin julkiset välittäjäorganisaatiot joutuvat toimimaan epäselvien mandaattien alaisina.
  • Al-Eryani, Yasmeen (Helsingin yliopisto, 2012)
    This thesis discusses Yemeni civil society in the context of development aid using Bourdieu’s social theory. It examines the hypothesis that Yemeni aid-civil society comprises a distinct social class in the Bourdieuan sense. It is an analysis of restrictive and asymmetrical structures and the possibilities for social movement and repositioning. Often times Yemeni civil society is studied through a strictly local lens and is pinned down in normative terms; does it represent a popular base, is it donor-driven, is it democratic -in other words, does it fit into the pre-cut mould of civil society as envisioned by development aid or by society at large? Instead this thesis studies aid-civil society as a social class and attempts to understand how this social class is constituted by its members and how, in turn, it constitutes its members. The thesis also presents an initial attempt to broaden the framework and shed light on the position of Yemeni aid-civil society in relation to broader civil society trends and shifting relations between state and society - a phenomenon that is not exclusive to Yemen. The analysis of the social space is done in three stages; the first is through determining the perceptible distinctions that mark the outer boundary of the social space from other social groups; the second is through analysing legitimation practices articulated in the form of putative roles and functions of aid-civil society; and the third is the relational tensions and hierarchies which lead to the clustering of practices in different fields within the social space. Together these three dimensions provide an outline of the social space and allow for a discussion on the possible forms of social movement through which agents assert their subjectivity.
  • Loughney, Melanie Denise (Helsingin yliopisto, 2018)
    Media reform groups in the United Kingdom post 2011 phone-hacking scandal face many challenges. This thesis studies how some of these media reform groups work, specifically concerning their campaigning for changes surrounding ownership polices and ethical guidelines. The main question for this research is: How do media reform groups work regarding their campaigns for changing ownership policies and the ethical culture of the media in the United Kingdom? This study focuses on five of the main media reform groups now operating in the United Kingdom: Media Reform Coalition, Hacked Off, National Union of Journalists, Campaign for Press and Broadcasting Freedom, and MediaWise. It focuses specifically on how they have carried out campaigns in light of the 2011 phone-hacking scandal, the problems they face, and how they feel about the power of the media and the current situation regarding ownership policies and ethical regulations. Media reform groups are in a unique situation in that the phone-hacking scandal has provided them with an opportunity to embrace and mobilise the public to conquer the issues of ownership and ethics that they have been battling with many decades.
  • Acmo, Marie Christine (Helsingin yliopisto, 2012)
    This thesis evaluates how Philippine newspapers present the issue of journalist killings in the Philippines through a content analysis of 59 newspaper articles published from 2008 to 2012. The primary goal of this thesis is to identify possible recommendations for journalists to effectively write articles that can draw attention to the issue of journalist killings. This study answers the following research questions: 1) How much freedom of the press do journalists enjoy in a society where violence undermines democracy and press freedom? 2) How do Philippine newspapers bring the issue of journalist killings to prominence, and how do they urge the authorities to take actions? The research questions are answered through a close analysis of the different parts of the newspaper articles which are the headline, lede paragraph, and the body texts. The analyses show that there are some elements in each part of the newspaper articles that lacks coverage, which can draw significant attention to the issue of journalist killings if covered dominantly.
  • Lamberg, Laura (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee parlamenttiedustajien siirtymistä parlamentista toiseen kesken kauden. Tutkielma lanseeraa englanninkielisen “mid-term level-hopping” (kaudenkeskinen tasohyppely) -käsitteen, jolla tarkoitetaan poliitikon ennenaikaista siirtymää yhdestä poliittisesta toimesta toiseen toimeen eri alueellisella tasolla. Nämä siirtymät ovat mahdollisia useiden politiikan tasojen ja epäsynkronisten vaalikausien kautta. Tämä tutkielma esittää kaikki tälläiset kesken kauden tapahtuvat siirtymät Euroopan parlamentin (EP) ja EU15-maiden kansallisten parlamenttien välillä vuosina 1994–2016, tavoitteena kartoittaa ilmiötä EU:n monitahoisessa poliittisessa järjestelmässä. Tutkielman empiirinen tutkimus pohjautuu yksilöllisten tavoitteiden ja institutionaalisten mahdollisuusrakenteiden käsitekehikkoon, jota sovelletaan ja kehitetään aiempien parlamentteja ja poliitikkojen uria käsittelevien tutkimusten perusteella. Empiirisessä analyysissä etsitään vastauksia kysymyksiin viiden ulottuvuuden pohjalta. Nämä ulottuvuudet olivat parlamenttien välisten urasiirtymien yleisyys, suunta, maiden väliset erot, ajallinen kehitys ja ilmiötä selittävät tekijät. Ensimmäistä neljää näistä tutkittiin yksinkertaisilla tilastomenetelmillä. Kausaalisuutta tarkasteltiin teorialähtöisesti multinomiaalisen lineaarisen regressioanalyysin voimin. Kesken kauden tapahtuvista parlamenttien välisistä urasiirtymistä kerätty aineisto kattaa koko perusjoukon. Koko perusjoukko valittiin tutkimuksen yleisluontoisen tavoitteen ja tutkimuskysymysten luonteen vuoksi. Kaudenkeskisten urasiirtymien yleisyys, suunta ja ajallinen kehitys vaihteli merkittävästi maiden välillä. Yhteensä 266 siirtymätapausta löydettiin. Koko EU15:n kontekstissa siirtymät olivat painottuneet kohti EP:tä (63,2% siirtymistä yhteensä). Toisaalta, kaudenkeskisten urasiirtymien osuus kaikista edustajuuksista oli suurempi EP:ssä sekä saapuvien että lähtevien siirtyjien osalta verrattuna kansallisiin parlamentteihin. Kaudenkeskisten siirtymien yleisyys ja suunta pysyivät tasaisina tarkastelukauden ajan, jälleen maakohtaisin vaihteluin. Regressioanalyysin perusteella edustajantoimien saatavuus, saavutettavuus ja houkuttelevuus olivat hyödyllisiä käsitteitä siirtymien yleisyyden ja suunnan selittämisessä, saatavuus näistä tärkeimpänä. Yllättävänä voidaan pitää sitä, että korkeammat palkat eivät lisänneet siirtymiä oletettuun suuntaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kesken kauden tapahtuvien urasiirtymien näkökulma on arvokas lisäys poliittisten urien tutkimusperinteeseen. Tutkielman tulosten perusteella kaudenkeskiset siirtymät vaikuttavat olevan pysyvä osa parlamentaarista politiikkaa. Tutkimuksen tuloksissa huomionarvoisaa on kyky fasilitoida urapäätöksiin vaikuttavien tekijöiden ja toteutuneiden urasiirtymien yhteyden tutkimista sekä yhdistää poliittinen professionalismi pohdintoihin poliitikkojen demokraattisista velvollisuuksista. Tutkielman perusteella toivonkin, että käytettyjä lähestymistapoja kesken kauden tapahtuviin urasiirtymiin hyödynnetään tulevaisuudessa myös muilla alueilla, tasoilla ja tutkimuskysymyksillä.
  • Uotila, Julia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Jewish immigration to Israel is a phenomenon that raises discussion and there are multiple ways of approaching the study on the subject. Yet, there are sides to the story that are often left unheard, one of them being that of the Jewish immigrants themselves. This Master’s thesis examines the ways in which Jewish immigrants make sense of their immigration to Israel, by analysing stories of ten immigrants that have moved to Israel from different countries, during the recent decades. The study draws upon narrative research and social constructionism and is located to the field of social scientific qualitative research on immigration that uses storied data and gives value to the meaning-making and the subjective constructions in the context of immigration. The research attempts to reply to the main research question of ‘how the immigrants make sense of their immigration to Israel in their narratives’ by focusing on the meanings constructed for the immigration in the stories and on the ways in which the immigrants structure their immigration experience. Close reading, including an actant analysis (Greimas 1980/1966), was conducted for each of the stories individually, followed up by the construction of meaning-categories based on the principal ways of making sense of the immigration in the stories. The principal ways of making sense of the immigration were constructing it as an enabler, as an ideological fulfilment, as homecoming or as an unfortunate turn of events. The immigrants drew upon various different narrative resources in constructing their stories, such Zionist narratives, family history or the Bible. Indeed, the stories were very different from one another and were given also individual titles to provide an additional dimension to the interpretation and manifest their uniqueness. For some Jewish immigrants, return migration seems like the appropriate lens through which to analyse their immigration, while for others the concept of return seem altogether unbefitting: their stories weren’t stories of return, but of new beginnings in their new home country or even of a temporary stopover in their journey. Indeed, I would view other lenses, such as those of transnationalism and cosmopolitanism, more suitable for analysing some of the stories. References: Greimas, A. J. & Courtés, J. (1982). Semiotics and language: An analytical dictionary. (L. Christ, D. Patte, J. Lee, E. McMahon II, G. Philips, M. Rengstorf, Trans.) Bloomington: Indiana University Press. (Original work published 1979.)
  • Sintonen, Meri (Helsingin yliopisto, 2018)
    The global financial crisis 2008-2009 has shown the significance of the financial markets in the transmission of monetary policy on the real economy. Most of the literature examines the domestic effects of monetary policy, but the international transmission of monetary policy has received less attention. However, the monetary policy of the United States has shown to create booms and busts globally leading to recessions in other countries. In recent years, the empirical research on this area has rapidly grown, and the credit channel is proved to be an important mechanism the international transmission of monetary policy. This thesis contributes to the existing literature by studying the spillover effects of the US monetary policy on the euro area via credit channel. To analyze the causal effects of the US monetary policy on the euro area economy, I estimate the joint response of a variety of economic and financial variables to a US monetary policy shock. These responses can be evaluated within a structural vector autoregression (SVAR), which is identified using external instruments (also known as a proxy SVAR). Empirical studies have shown that basic identification methods of a structural VAR often fail to embody the contemporaneous reactions between fast-moving financial market variables and monetary policy. Therefore, I use a recently developed identification procedure, which uses high-frequency changes in the federal funds futures rates to identify the monetary policy shocks. These changes in the futures prices are calculated within narrow time windows around monetary policy announcements by the Federal Reserve so that they can be considered to be almost pure measures of unexpected policy actions by the Fed. The surprises based on the futures contracts also yield another advantage, since they include also shocks to forward guidance. This important during a period the central bank hit the zero lower bound. This thesis provides empirical evidence on that the US monetary policy shocks are transmitted to the euro area via the credit channel. I find that credit costs, measured by mortgage spread and corporate bond spread, are significantly affected by US monetary policy shocks. In addition, I find that stock prices significantly decrease in the euro area as a response to Fed’s tightening. The magnitude of the responses is virtually the same as within US borders. Moreover, I find that Fed’s tightening leads to depreciation of the euro against the dollar, which is accompanied by a decline in output level and inflation. However, the significance of the output level’s response depends on the model specification, but otherwise, my results are robust to alternative model specifications. Furthermore, the results obtained in this thesis are consistent with other researchers’ findings. Therefore, my results suggest that the US monetary policy shocks transmitted to the euro area through the credit channel, thus leading to an increase in credit costs and slowdown in economic activity. I conclude that additional macroprudential tools are needed to insulate economies from the spillover effects originating from the US monetary policy.
  • Bui, Lily (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielma pyrkii tutkimaan vuoden 2017 lopulla toteutetun kiertotalouskampanjan strategista viestintää. Kampanjassa oli 15 yhteistyötahoa, josta päädyttiin tutkimaan Neste Oyj:n, suomalaisen polttoaineyhtiön viestintää kampanjaan liittyen. Tavoitteena on hahmottaa, millaisia strategisia viestejä Neste Oyj pyrki välittämään Kinkkutempun kautta ja kuinka näillä strategisilla viesteillä pyrittiin vahvistamaan legitimiteettiä. Tutkielmassa määritellään avainkäsitteinä yhteiskuntavastuun ja legitimiteetin käsitteet. Legitimiteetin eri ulottuvuudet, pragmaattinen, moraalinen ja kognitiivinen, määritellään Marc Suchmanin kehittämään teoriaan nojaten. Tutkimusta varten on kerätty kaikki Neste Oyj:n sosiaalisen median julkaisut, jotka on julkaistu kampanja-aikana 15.11.2017–31.1.2018 ja sisältävät tunnisteen #kinkku-temppu tai #hamtrick, tai sanan kinkkutemppu tai hamtrick. Tutkimusaineistoon sisällytettiin myös kampanjan toteutuksesta vastanneen viestintätoimisto Milttonin ylläpitämä Kinkkutempun oma Facebook-sivu. Sosiaalisesta mediasta kerättyä aineistoa täydentää Suomen viiden kokonaista-voittavuudeltaan suurimman lehden verkkouutiset sekä Yleisradion verkkouutiset, jotka on julkaistu kampanja-aikana ja löytyivät kyseisiltä verkkouutissivustoilta hakusanalla kinkku-temppu. Aineistoa analysoitiin kehysanalyysin avulla, jossa nojataan muun muassa Erwin Goffmanin kehysteoriaan. Tutkielman keskeisiä tuloksia on, että Neste Oyj pyrkii kehystämään kiertotalouskampanjan itselleen edullisella tavalla. Vaikka Neste Oyj ei saa taloudellista voittoa kampanjasta, se pystyy strategisella viestinällään luomaan maine-etuja ja vahvistamaan legitimiteettiään vastuullisena yrityksenä.
  • Oksanen, Roosa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkielma pyrki selvittämään, millaisia merkityksiä aktivismiin liitetään yhdysvaltalaisessa tyttöjen verkon vaihtoehtomediassa. Lisäksi tutkielma pyrki selvittämään, millaista nuorten aktivismia koskevaa vastajulkisuutta kyseisen vaihtoehtomedian voi nähdä organisoivan. Tutkimuksen lähtökohtana olivat internetin tarjoamat mahdollisuudet nuorten omien mediasisältöjen levittämiselle ja näkemys siitä, että vaihtoehtomediat heijastavat vastajulkisuuksia, jotka muovaavat jäsentensä identiteettejä ja vastustavat laajempia valtarakenteita. Lisäksi tutkimusta innoitti aiemmissa tutkimuksissa todettu aktivismin muuttunut luonne ja sukupolvien väliset erot siinä, mitä pidetään poliittisena toimintana. Tutkimuksen aineistona oli 65 aktivismia käsittelevää artikkelia, jotka olivat peräisin yhdysvaltalaisesta Rookie-verkkolehdestä. Verkkolehteen kirjoittavat pääasiassa tytöt ja nuoret naiset. Artikkelien analyysimetodina oli diskurssianalyysi. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin piirteitä kriittisestä diskurssianalyysista. Aineistosta löytyi seitsemän merkittävää aktivismiin liittyvää diskurssia, jotka heijastavat eri puolia Rookie-lehden käsityksestä aktivismista. Neljä diskursseista korostaa aktivismin yleistä arvoa ja merkitystä. Nämä diskurssit korostavat nuorten arvoa aktivisteina, internet-kommunikaation arvoa merkityksellisenä aktivismina, perinteisen politiikan arvoa aktivismissa, ja pienten aktivististen tekojen arvoa. Lisäksi kolme aineistosta löytynyttä diskurssia korostavat eri tavoin aktivistin yksilöllisten mieltymysten arvoa aktivismiin osallistuessa. Nämä diskurssit korostavat oman hyvinvoinnin priorisoimista aktivismissa, oman persoonallisuuden ja kiinnostuksenkohteiden hyödyntämistä aktivismissa, ja muiden aktivistien näkemysten kuuntelemisen tärkeyttä. Tulokset osoittavat, että aktivismi käsitetään Rookie-lehdessä hyvin laajasti, ja monenlaiset tavat osallistua aktivismiin käsitetään merkityksellisiksi ja helposti lähestyttäviksi nuorille. Lisäksi tulokset osoittavat, että Rookien artikkelit korostavat yksilöllisyyden roolia aktivismissa: lehden diskurssien mukaan aktivismia voi ja pitää tehdä oman elämän ehdoilla ja omia rajoja kuunnellen. Aktivismiin liittyvät diskurssit on Rookiessa usein selvästi esitetty vastadiskursseina sitä kohtaan, että nuoria pidetään poliittisesti apaattisina. Nuorten aktivismia ja sen arvoa korostetaan artikkeleissa. Tutkimuksen perusteella voikin sanoa, että aktivismiin liittyvien diskurssien levittäminen Rookiessa organisoi nuorten aktivismia koskevaa vastajulkisuutta. Rookie-lehden heijastama vastajulkisuus haastaa ajatuksen nuorten poliittisesta passiivisuudesta ja esittää sen sijaan kuvan nuorista aktiivisina toimijoina, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan erilaisin keinoin ja myös pystyvät siihen.
  • Salmela, Teemu (Helsingin yliopisto, 2018)
    Työssä tutkitaan kolmea sähköautojen kehityksen kannalta merkittävää ajanjaksoa länsimaisissa yhteiskunnissa. Modernin autoteollisuuden syntymiseen vaikuttavat tekijät olivat moninaisia ja sähköautoilla oli siinä merkittävä rooli. Polttomoottori kehittyi hallitsevaksi energiamuodoksi ihmisten liikkumisessa. Tilanne oli pitkään muuttumaton, kunnes modernin yhteiskunnan modernin teollisuuden aiheuttamat sosiaaliset ja ympäristökriisit laukaisivat tarpeen vaihtoehtoisille energiamuodoille. Kolmanneksi teknologisen pakottamisen keinot ovat vaikuttaneet teknologisten innovaatioiden syntyyn sähköautoilun saralla. Työn tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnallisia tilanteita, joissa kestävämpien ei-fossiilisten elektrokemian keinojen hyödyntäminen on tullut mahdolliseksi. Siten työssä etsitään deterministisestä historiankirjoituksesta poikkeavia energiateknologian käänteitä. Aineisto on kerätty itse tutkien kansainvälisiä lehtikirjoituksia, populaaria tiedekirjallisuutta ja elektrokemian tutkimuksia. Siten tutkimus noudattaa historiantutkimuksen yleisiä metodeja. Tavoitteena ei ole ollut tehdä lineaarista tai determinististä kuvausta historiasta, vaan tieteen ja teknologian tutkimuksen tutkimusmenetelmien avulla selvittää sattumanvaraisiakin tapahtumia, jotka ovat muovanneet teknologioiden käyttöönottoa. Ehdottoman sosiaalikonstruktionistisiin tekijöihin kuuluvat esimerkiksi sukupuoliroolit, kun taas laajempiin energiapoliittisiin tekijöihin kuuluvat suurien intressiryhmittymien, kuten auto- ja öljyteollisuuden vaikutukset energiapolitiikan muodostumisessa. Johtopäätös on, että myös uutena elektrokemian aikakautena tarvitaan uusia sosiaalisia tapoja ymmärtää liikkumisen tarve.
  • Hentinen, Hanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Syftet med min avhandling är att studera i hur professionella och klienter upplever informations- och kommunikationsteknologins (IKT) roll i socialt arbete. Temat är aktuellt idag och kommer att vara det även i framtiden i och med att det är frågan om ett ämne som utvecklas ständigt, speciellt inom socialt arbete. Jag är intesserad av vilka uppgifter IKT kan uppfylla inom vuxen socialt arbete och vilka förändringar det innebär inom det traditionella sociala arbetet. Min studie har tre forskningsfrågor: 1. Hur förhåller sig professionella och klienter inom socialt arbete till utnyttjande av informations- och kommunikationsteknologi inom klientförhållandet? 2. Hur kan elektronisk kommunikation tillämpas inom socialt arbete enligt professionella och klienter? 3.Vilka för- och nackdelar upplever professionella och klienter att det finns med att kombinera/implementera socialt arbete med informations- och kommunikationsteknologi? Den teoretiska begreppsramen för min studie baserar sig på Faye Mishnas et al (2012) forskning om internetkommunikation inom socialt arbete, hon har bland annat undersökt hur internetkommunikation påverkar face-to-face bemötandet mellan professionella och klienter inom socialt arbete . Begreppsramen innefattar fyra olika delområden: 1) Klientstyrt arbete 2) Pandoras ask - Det oförutsägbara socialarbetet 3) Den etiska gråzonen 4) Flytande gränser i kommunikationen kan försvåra gränsdragningar. Jag har intervjuat både professionella (socialarbetare och socialhandledare) och klienter inom vuxen socialt arbete. Analysmetoden som jag använt i min studie består av innehållsanalys. Genom innehållsanalysen har jag kunnat lyfta fram de uppfattningar och tankar som informanterna framfört i intervjuerna. Analysen består av sju underrubriker som den teoretiska begreppsramen orienterat. Forskningsresultaten för denna avhandling påvisar bland annat att professionella inom vuxen socialt arbete förhåller sig positivt till att utnyttja elektronisk kommunikation i sitt jobb. Samtidigt framförde de kritiska synpunkter och ifrågasatte till exempel informations- och kommunikationsteknikens etiska hållbarhet och vilka för- och nackdelar det innebär för socialt arbete. Klienterna som jag intervjuat förhöll sig skeptiska mot IKT och det fanns en oro om att face-to-face bemötanden ersätts av elektronisk kommunikation. Elektronisk kommunikation kan tillämpas i socialt arbete då det är ändamålsenligt och då klienten själv är villig till det. Den professionella har ett ansvar över att överväga hurdan kommunikation som passar in just i klientförhållandet i fråga. Övervägandet görs tillsammans med klienten. Möjligheter och utmaningar med utnyttja IKT inom socialt arbete diskuteras som en tredje forskningsfråga. Då man pratar om bra och dåliga sidor med IKT inom socialt arbete handlar det ofta om att jämföra just detta med det traditionella sociala arbetet. IKT ger möjlighet till att forma kommunikationen i klientförhållandet till sådan som passar den enskilda individen bäst; i bästa fall kan förhållandet mellan den professionella och klienten fördjupas desto mer. En av de främsta utmaningarna är att alla inte har samma möjligheter och förutsättningar till elektronisk kommunikation, vilket leder till att alla inte får jämlik service.
  • Sahlman, Paula (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkielma on osa Development through Sport -keskustelua erityisesti sukupuolen näkökulmasta ja sen pyrkimykseen parantaa naisten yhteiskunnallista asemaa kehittyvissä maissa käyttämällä liikuntaa työkaluna. Tutkielma pyrkii etnografian keinoin kuvaamaan sukupuolen tuottamaa asemaa ja erityisvaikutuksia liikunnan ja koulutuksen kentässä Tansaniassa. Tutkimuksen näkökulma on holistinen pyrkimyksessään huomioida tansanialaisen yhteiskunnan, talouden ja poliittisen kehityksen vaikutukset tyttöjen ja naisten asemaan kou-lutuksessa ja liikunnassa. Tutkielma toteutettiin 7 viikkoa kestäneenä kenttätyönä tansanialaisessa opettajankoulu-tuslaitoksessa. Koulu oli sisäoppilaitos ja tutkielmassa keskityttiin pääasiallisesta liikun-nanopettajaopiskelijoihin. Tutkielmassa käytetty data kerättiin osallistuvan havainnoinnin, in-formaalien keskusteluiden, puolistrukturoiduin teemahaastatteluin sekä strukturoidulla lomakekyselyllä. Lisäksi aineistoon kuului koulutuksesta kerättyä materiaalia, kuten muun-muassa kurssikuvauksia ja opiskelijoille annettuja ohjeistuksia. Haastattelut analysoitiin teema-analyysin keinoin. Tyttöjen ja naisten liikkumatila urheilun maskuliinisuuden piiriin kuuluvassa kentässä on Tansaniassa kapea ja haastava. Sosiokulttuuristen syiden vuoksi naisten on vaikeaa hank-kia liikunnan opettamisessa tarvittavia motorisia ja psykososiaalisia taitoja lapsuudessa ja nuoruudessa. Tyttöjen ja naisten on vaikeampi päästä ja liikkua maskuliinisissa tiloissa, joita ovat paitsi urheilu ja urheilukentät, myös kodin ulkopuolella tehtävä palkallinen työ. Palkkatyötä tarvitaan koulutuksen rahoittamiseen, mutta tähän liittyy moraalisia rajoituksia. Nais-ten koulutuksen moraalisesti hyväksyttyjä rahoitustapoja ovat isät ja aviomiehet. Itse hankitussa rahoituksessa on moraalisia rajoitteita tai ristiriitoja, kuten transaktionaalisessa seksissä tai ruumiillisessa, kouluttamattomassa työssä. Kulkemalla näissä maskuliinisissa, itsenäisissä ja riippumattomissa tiloissa naisen moraalisuus ja siten hänen arvonsa voidaan kyseenalaistaa ja siten estää naisten yhteiskunnallisen aseman ja taloudellisen rippumattomuuden kehittyminen.
  • Sadeoja, Samuli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pieni joukko nopeasti kasvavia yrityksiä luo suurimman osan uusista työpaikoista. Nämä yritykset ovat keränneet paljon huomiota, mutta niiden kasvun kestävyydestä ei tiedetä kovinkaan paljoa. Tässä tutkielmassa tutkin nopeasti kasvavien yritysten kasvun kestävyyttä Suomessa vuosina 2001-2010. Nopean kasvun yrityksen määritelmänä on käytetty nopeiten kasvavaa prosenttia kaikista yrityksistä, ja kasvua mitataan työllisyyden ja liikevaihdon kasvulla. Tulosten mukaan nopean kasvun yrityksillä on tapana kasvaa matalasti nopeaa kasvua seuraavalla periodilla, ja todennäköisyys toistaa nopea kasvu on pieni. Yrityksen nopea kasvu ei siis ennusta nopeaa kasvua tulevaisuudessa.
  • Pohjanvuori, Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän pro gradu -tutkielman kohteena ovat valtionhallinnon selvitysmiehet vuosina 2000-2014. Selvitysmiesvalmistelun kehittymiseen vaikutti 1970-luvulla käynnistynyt muutos ministeriöiden työmenetelmissä ja sitä voidaan pitää komitealaitoksen ja hallinnon uudistamistrendien jälkeläisenä. Tutkielmassa kuvataan, miltä selvitysmiesvalmistelu näyttää lähes 30 vuotta syntymänsä jälkeen. Kirjoittaja myös kysyy, vieläkö selvitysmiehiä tarvitaan? Kannattaisiko tätä määräaikaisen valmistelun välinettä arvioida suhteessa valmistelun uusiin tarpeisiin? Tutkimus on osa professori Anne Maria Hollin akatemiahanketta Sukupuoli ja moninaisuus politiikan vanhoissa ja uusissa instituutioissa (2009-2014). Tutkimuksen aineistot muodostuvat valtionhallinnon hankerekisteriin (HARE) tallennetuista selvitysmieshankkeista aikavälillä 1.1.2000-31.12.2014 (282kpl) sekä 16 selvitysmiesten ja toimeksiantajien teemahaastattelusta. Aihetta ja aineistoja on käsitelty monimenetelmällisesti, jotta tutkimuskohteesta muodostuisi mahdollisimman monipuolinen kuva. Hankerekisteriaineistoa on käsitelty tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics- ja Microft Excel -ohjelmistoissa. Aineistoa hyödynnettiin haastatteluotannan suunnittelussa ja selvitysmiesvalmistelun perusmuuttujien selvittämisessä. Teemahaastatteluaineisto vietiin ATLAS.TI-ohjelmaan, jossa se koodattiin tutkimuksen teemoilla ja avainkäsitteillä. Näin aineistosta hahmottui haastateltujen sanomana yhdenlainen totuus selvitysmiesvalmistelusta suomalaisissa ministeriöissä. Hyvä selvitysmiesvalmistelu syntyy edelleen ajattelun vapaudesta, jota haittaa yleensä työlle asetettu tiukka aikataulu. Selvitysmies on kuitenkin ollut sääntelystä vapaa toimija, jonka asettaminen ja valvonta on ministeriöiden omassa päätäntävallassa. Arvostuksensa huipulla selvitysmiehiksi on ollut helppo saada osaavia asiantuntijoita suhteellisen halvalla eli selvitysmieskäytäntö on kiistatta hyödyttänyt julkishallintoa. Selvitysmiesvalmisteluun on haluttu liittää positiivisia, puolueettomuuden ja objektiivisuuden merkityksiä. Toisaalta selvitysmiesten käytölle tai työskentelylle ei koskaan tehty ohjeita tai asetettu yhteisiä tavoitteita eikä sellaisia ole tänäkään päivänä. Töiden laatu on ollut vaihteleva ja ne ovat usein jääneet irralleen toimeenpanosta. Selvitysmiesten rekrytointi tapahtuu useimmiten ministeriöiden poliittisen johdon aloitteesta ja sen lähipiiristä. Tämä käytäntö näyttää muuttuneen vain vähän, jos ollenkaan. Meneillään olevista selvityshankkeista, selvitysmiesten taustoista ja palkkioista on edelleen hankala saada tietoa. Selvitysmiesten palkkahaitari on suuri ja moni on tehnyt selvityksen oman työn ohellakin, ilman korvausta. Pelisääntöjen puuttuminen ja yhä kiristyvä kehysbudjetointi on tehnyt selvitysmiehestä houkuttelevan kaatokopan kaikenlaiselle väliaikaiselle tutkimus-, projekti- ja selvitystyölle. Samalla selvitysmiesten arvostus on laskenut. Selvitysmiesvalmistelusta on tullut arkisen junailun väline, jota käytetään valmistelun lisäksi joustavasti mm. epämiellyttävien asioiden hautaamiseen, legitimoimaan jo tehtyjä päätöksiä, sovinnoneleenä hallituskumppaneille tai poliittisina käsikassaroina. Vaikuttaako tutkimus- ja tutkimusrahoitusuudistus myös selvitysmiehiin, nyt kun valtioneuvostolla on rooli ministeriöiden tutkimustoiminnan kehittämisessä? Suomalainen valtionhallinto on muuttunut radikaalisti 1980-luvulta ja selvitysmiesvalmistelua, käyttökohteita ja hyödyntäjien tarpeita pitäisi arvioida perusteellisesti tässä muuttuneessa maailmassa.
  • Pyykkölä, Petra (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kunta on kansalaista lähinnä oleva perusyksikkö Suomessa, joka vastaa keskeisten peruspalveluiden järjestämisestä. Kuntapolitiikan muutokset ovat siten merkityksellisiä kansalaisen koko elämänkulun kannalta. Vaikka kunnilla on ollut perinteisesti vankka itsehallinnollinen asema Suomessa, on valtiolla kuitenkin vahva ohjaussuhde kuntiin nähden. Hallitusvetoinen kuntapolitiikka on tällä hetkellä aiheena erityisen ajankohtainen ja poliittisen kamppailun kohteena. Kuntarakenne on murroksessa ja kunnan tehtäväkenttää halutaan muuttaa tulevaisuudessa. Tutkielmassa tarkastellaan Suomen vuosien 2007-2015 hallitusten kuntapolitiikan linjaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaiset rationaliteetit vaikuttavat hallitusten kuntapolitiikan taustalla valittuna tarkastelujaksolla sekä miten niiden moraalinen muoto, episteeminen luonne ja idiomaattisuus ilmenevät. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa hallinnan analytiikan käsitteistö, jonka juuret ovat foucault’laisessa valta-analytiikassa. Keskeisenä analyysityökaluna käytetään rationaliteetin käsitettä. Se mahdollistaa niiden tapojen tarkastelun, joilla hallitukset järkiperäistävät ja oikeuttavat kuntapoliittisia linjauksiaan. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään foucault’laista diskurssianalyysia, joka soveltuu diskursiivisen muodon omaavien rationaliteettien analyysimenetelmäksi. Tutkimuksen aineiston muodostaa yhteensä viisi hallitusohjelmaa vuosilta 2007-2015. Koska rationaliteetit ovat aina sidoksissa syntykontekstiinsa, analyysissa kiinnitetään huomio myös keskeisimpiin kunnallishallinnon kehittämisen trendeihin 2000-luvulla, jotka ovat Suomen kontekstissa olleet governancen ja uudelleenskaalaamisen suuntaukset. Analyysissa painotettiin governace -elementtien tunnistamista sen ollessa yksi keskeisimmistä kansainvälisistä julkishallinnon reformitrendeistä uudella vuosituhannella. Analyysin perusteella tunnistettiin kolme keskeistä vuosien 2007-2015 hallitusten kuntapolitiikan taustalla vaikuttavaa rationaliteettia. Nämä ovat hyvinvoinnin, alueellisen tasapainon ja kilpailukyvyn rationaliteetit. Rationalitetit myös kietoutuvat toisiinsa ja hakevat oikeutustaan osin samoista lähtökohdista. Hyvinvoinnin rationaliteetin kohdalla korostuu muutos klassisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin merkityksen painottamisesta kohti kansalaisten oman aktiivisuuden ja huolenpidon korostamista. Alueellisen tasapainon rationaliteetti taas ilmenee aineistosta erityisesti kahtena tendessinä, kun hallitukset haluavat kansainvälisesti kilpailukykyiset kaupunkialueet, mutta toisaalta alueellisesti tasa-arvoisesta ja elinvoimaisesta maaseudusta ei haluta luopua. Kilpailukyvyn rationaliteetin kohdalla korostuu huoli Suomen kilpailukyvystä, jolla nähdään olevan laaja vaikutus kuntien toimintamahdollisuuksiin. Kilpailukykyä pyritään parantamaan rakennepoliittisten uudistusten avulla, joilla tavoitellaan tehokkuutta, joustavuutta ja kevyempää hallintoa. Vaikka kaikki kolme rationaliteettia vaikuttavat kaikkien tutkimusaineiston hallitusohjelmien kuntapoliittisten linjausten taustalla, on niiden välillä diskursiivisia eroja. Ne elävätkin ajassa muuttuen ja mukautuen erilaisten vaikutteiden ja vallitsevien olosuhteiden pohjalta.
  • Gummerus, Iina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kiinnostus polyamoriaa ja muita yhteisymmärrykseen perustuvan monisuhteisuuden muotoja kohtaan on ollut kasvussa Suomessa ja muualla maailmassa. Tämä tutkielma on syntynyt paikkaamaan aihetta koskevan suomalaisen tutkimuksen puutetta tarkastelemalla sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, 1) miten polyamorisiksi itsensä määrittelevät suomalaiset haastavat ja miten he ylläpitävät normatiivisia tapoja konstruoida ihmissuhteita sekä 2) millaisin diskursiivisin tavoin he rakentavat identiteettejään ja tekevät ajattelu- ja elämäntapojaan ymmärrettäviksi ja hyväksyttäviksi kulttuurisessa ympäristössä, jossa normina on monogamia. Tiedon tuottamisen lisäksi tutkielman keskeisenä tavoitteena on purkaa ja tarkastella kriittisesti romanttisseksuaalisiin suhteisiin liittyviä kulttuurisia ”itsestäänselvyyksiä”. Tutkimusaineisto on kerätty avoimista kysymyksistä koostuvalla verkkokyselyllä ja analysoitu kriittiselle diskursiiviselle psykologialle tyypillisiä analyysityökaluja (tulkintarepertuaarit, subjektipositiot ja ideologiset dilemmat) hyödyntäen. Kyselyyn vastanneet (n=38) haastoivat lukuisia mononormatiivisia puhetapoja liittyen rakkaus-, ystävyys-, seksi-, avio- ja perhesuhteisiin, viestintään ja tunteisiin sekä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Osallistujat luettelivat paljon stereotypioita ja ennakkoluuloja, joita näkevät polyamorisuuteen liitettävän, ja enemmistö kertoi salaavansa polyamorisuutensa joissain sosiaalisissa konteksteissa. Yleisimmin toisinnetut polyamorisuuden stigmatisoidut tulkintarepertuaarit olivat polyamorisuus seksikeskeisyytenä, polyamorisuus vastuuttomuutena sekä polyamorisuus kyvyttömyytenä ”laadukkaisiin” suhteisiin. Nämä kuitenkin lähes aina kumottiin, ja vastaajat konstruoivat omat käsityksensä polyamoriasta hyvin positiivisessa valossa. Polyamorisuutta merkityksellistettiin monin tavoin. Se kuvattiin 1) seksuaalisen suuntautumisen kaltaisena suhdeorientaationa, 2) strategisena identiteettinä, 3) ihmissuhdefilosofiana sekä 4) elämäntapana tai toimintana. Välillä se konstruoitiin sosiaalisena identiteettinä – positiivisena ominaisuutena, joka jaetaan muiden polyamoristen kanssa ja joka erottaa polyamoriset ihmiset muista. Vastakohtana tälle osallistujat toisinaan häivyttivät polyamorian ja monogamian välisiä ryhmärajoja ja positioivat itsensä ”aivan tavallisiksi”. Lisäksi moni otti eräänlaisen ”oman tiensä kulkijan” position kuvaten itsensä ainutlaatuisena yksilönä ja polyamorian jonain, mikä erottaa itseä muista – välillä myös muista polyamorisista. Monet osallistujien tuottamat puhetavat olivat keskenään ristiriitaisia tai vastakkaisia, samankin henkilön vastausten sisällä. Ensinnäkin, essentialistinen, polyamorisuuden kiinteänä orientaationa kuvaava puhetapa sai haastajakseen konstruktionistisen puhetavan, jossa polyamorisuus kuvattiin itse valittuna tai muodostettuna identiteettinä, filosofiana, elämäntapana tai viestinnällisenä työkaluna. Toiseksi, usein osallistujien puhe toisinsi normatiivisia tapoja konstruoida romanttisseksuaalisia suhteita, erityisesti painottamalla rakkauteen ja sitoutumiseen perustuvien suhteiden ensisijaisuutta ja vähättelemällä seksin tai ”kevyiden” suhteiden merkitystä. Tällainen rakkausnormatiivinen diskurssi sai kuitenkin rinnalleen kriittisemmän puhetavan, jossa vedottiin ihmissuhdeanarkistiseen filosofiaan ja haastettiin voimakkaammin suhteiden luokittelua ja arvo-/valtahierarkioita. Kriittisimmissäkin vastauksissa rakkauden merkitys tosin useimmiten hyväksyttiin osaksi polyamorian määrittelyä: polyamoria näyttäytyi aineistossa ennen kaikkea rakkauden diskurssina. Viimeiseksi, vaikka osallistujat positioivat itsensä usein stigmatisoidun vähemmistön jäseneksi, nousi aineistosta samanaikaisesti kuva polyamoriasta eräänlaisena ”harvojen etuoikeutena”: osallistujat kertoivat useista suhteistaan ja ”rajattoman rakkauden”, onnellisuuden, varmuuden ja turvan kokemuksistaan sekä kuvailivat hyvin itsereflektiivisesti, kuinka polyamoria oli tarjonnut heille mahdollisuuden syventää itsetuntemustaan, tulla paremmiksi viestijöiksi ja kasvaa ihmisinä. Näiden positioiden synnyttämää ristiriitaa reflektoiden tutkielman lopussa tarkastellaan polyamoriaa intersektionaalisesta, risteävät identiteetit ja valtasuhteet huomioivasta näkökulmasta.