Browsing by Subject "aquatic environment"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Sillantie, Lauri (2012)
    Suomessa tuotetusta sähköstä lähes kolmasosa tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoiman käytöstä syntyy aina jonkin verran radioaktiivisia päästöjä, joiden pitoisuuksia voimalan ympäristössä on tarkkailtava. Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteina oli verrata Suomen ydinvoimaloiden, Loviisan ja Olkiluodon, ympäristön säteilytarkkailuohjelmien laajuutta vastaaviin eurooppalaisiin valvontaohjelmiin ja löytää parannusehdotuksia Suomen tarkkailuohjelmiin näytelajien, näytteenottotaajuuden, näytteenottoverkoston ja edustavuuden osalta. Nykyisten näytteenotto-ohjelmien näytelajien ja näytteenottovälien edustavuutta tarkasteltiin myös ydinvoimaloiden ympäristötarkkailun vuosien 2005–2010 tulosaineiston pohjalta. Lisäksi selvitettiin voidaanko Suomen nykyisiä näytteenotto-ohjelmia käyttää lajiston puolesta tulevan Pyhäjoen ydinvoimalan ympäristön näytteenotto-ohjelmana. Työssä yritettiin myös pohtia väestön ja eliökunnan säteilysuojelun toteutumisen tasoa Suomessa. Tutkielmassa käytiin Sveitsin, Ruotsin, Saksan ja Ranskan säteilyvalvontaohjelmat läpi ja verrattiin niitä Suomen ohjelmiin. Uusia Suomen valvontaohjelmiin mahdollisesti lisättäviä näytelajeja etsittiin sekä vertailumaiden valvontaohjelmista että muista lähteistä. Uusien näytelajien soveltuvuutta ydinvoimaloiden ympäristön säteilytarkkailuun pohdittiin pääosin kirjallisuuden perusteella. Pyhäjoen lajisto selvitettiin kirjallisuuslähteistä. Vertailumaihin nähden Suomen valvontaohjelmat ovat kattavia ja monipuolisia. Parannusehdotuksia näytelajeihin sekä näytteenottoväleihin kuitenkin löytyi. Sopivia näytelajeja kirjallisuuden perusteella olisivat ainakin lierot, kampela ja pohjavesi. Myös näytteenottotiheyksiä tulisi hieman muuttaa ja ainakin sienten ja pohjasedimentin näytteenottoväliä tulisi tihentää. Pyhäjoen lajisto eroaa jonkin verran Loviisan ja Olkiluodon lajistosta näytteenottoohjelmien biologisten näytteiden osalta. Tämänhetkisistä näytelajeista Pyhäjoelta puuttuvat kirjallisuuden perusteella rakkolevä ja mahdollisesti myös lieju- ja sinisimpukka. Etelä-Suomen voimaloiden valvontaohjelmia voidaan kuitenkin käyttää Pyhäjoen tulevan voimalan näytteenotto-ohjelmaa suunniteltaessa, mutta Pyhäjoelta puuttuvat tai vähälukuiset lajit tulee korvata mahdollisuuksien mukaan samankaltaisilla ja alueella runsaina esiintyvillä lajeilla. Ydinvoimaloiden säteilytarkkailussa vuosien 2005–2010 aikana kerätyn aineiston ja tämän hetkisen tiedon perusteella voimaloiden läheisyydessä asuva väestö ei altistu merkittävälle voimalaperäiselle radioaktiivisten aineiden altistukselle. Tässä tutkielmassa ehdotetut muutokset näytelajeihin ja näytteenottoväleihin tekisivät säteilytarkkailuohjelmista edustavampia ydinvoimaloiden päästöjen seurannassa. Tutkielma antaa pohjatiedon Suomen ydinvoimalaitosten ympäristön säteilytarkkailuohjelmiin soveltuvista uusista lajeista. Kirjallisuuden perusteella sopiviksi näytelajeiksi todettujen näytetyyppien radionuklidipitoisuudet tulee kuitenkin analysoida ennen lajien lisäystä näytteenottoohjelmiin. Pyhäjoen alueen todellinen lajisto ja eliöiden runsaudet tulee kartoittaa paikanpäällä ennen kuin näytteenotto-ohjelma lopullisesti laaditaan.