Humanistinen tiedekunta

 

Recent Submissions

  • Saari, Juhani (Helsingin yliopisto, 2013)
    Tämä tutkielma tarkastelee Krzysztof Kieślowskin elokuvaa Kolme väriä: Sininen sekä sen ääniraitaa. Tutkimuksen keskiössä on kysymys toistamisen merkityksestä ihmisen psyykkiselle toiminnalle: mitä musiikin toistumisella pitkin elokuvaa yritetään mahdollisesti kuvata? Jo aiemmasta tutkimuksesta käy ilmi, että musiikki liittyy jollain tapaa elokuvan päähenkilön traumaattisiin kokemuksiin. Tässä tutkimuksessa pyritään tarkentamaan tätä kuvaa. Elokuvan musiikin on säveltänyt Zbigniew Preisner. Tutkimuksen ensisijaisen aineiston muodosti elokuvan DVD-julkaisu (1993). Tutkimuksen keskeisenä teoriapohjana on Pentti Ikosen ja Eero Rechardtin tekemä luenta Sigmund Freudin teoriasta elämän ja kuoleman vietistä, Eroksesta ja Thanatoksesta sekä Kimmo Lehtosen musiikkiterapeuttiset kirjoitukset. Teoreettinen osuus erittelee, paitsi Eros–Thanatos- tematiikkaa, myös musiikin suhdetta kuoleman viettiin sekä musiikin mielenterveyttä edistäviä ominaisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan ennen kaikkea elokuvan kahta musiikillista pääteemaa sekä niiden suhdetta päähenkilön mielenmaisemaan. Teemoja eritellään musiikki- ja psykoanalyyttisesti. Musiikkianalyysi painottuu useissa kohdin teemojen orkestraation tarkasteluun. Kohtauksista, joissa nämä teemat soivat, on analysoitu myös ääniraidan muut tapahtumat. Niistä ennen kaikkea kuvan ulkopuolisten, akusmaattisten, äänten vertauskuvallisuutta käsitellään myös. Tutkimuksessa esiin nousseiden seikkojen pohjalta todetaan, että musiikin toistuminen kuvaa kuoleman vietistä lähtöisin olevaa pyrkimystä saada traumaattinen kokemus hallintaan toistamisen avulla. Musiikin toistaminen, kokonaisen teeman toistuminen elokuvassa, kuvastaa kuoleman viettiä silloin, kun se liittyy johonkin ahdistavaan tai mielipahaa tuottavaan kokemukseen. Tässä elokuvassa myös akusmaattisilla äänillä kuvataan päähenkilön sisintä.
  • Haimila, Roosa (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä tutkimuksessa tarkastelen, selittävätkö samat ihmiset luonnonkatastrofeja tai niistä aiheutunutta kärsimystä sekä yliluonnollisilla tarkoituksilla että tieteellisesti. Kuvaan myös, missä määrin ja miten aineiston kirjoittajat selittävät luonnonmullistuksia tai niistä johtuvaa kärsimystä yliluonnollisilla, tarkoituksen sisältävillä selityksillä. Tutkimuksessani hyödynnän psykologisia, kognitiivisia teorioita ihmisten selityksistä havaitsemalleen todellisuudelle. Legaren, Evansin, Rosengrenin ja Harrisin mukaan sama ihminen voi tilanteesta riippuen selittää samaa ilmiötä tieteellisesti, yliluonnollisesti, molemmilla selitysmalleilla tai näitä yhdistäen. Sovellan myös Kelemenin teoriaa ”epämääräisestä” teleologiasta, eli ihmisten taipumuksesta havaita yliluonnollisia tarkoituksia muun muassa luonnonilmiöissä. Pro gradun aineisto on vuosina 2004‒2013 kirjoitettu suomalainen internetkeskustelu, jonka viesteistä valtaosa käsittelee Intian valtamerellä vuonna 2004 tapahtunutta tsunamia. Keskustelu koostuu 288 kirjoittajan 1275 viestistä. Analysoin aineiston Saldañan kausaatiokoodauksen pohjalta kehittämälläni teoriaohjaavalla tekstinkoodausmenetelmällä. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että valtaosa yliluonnollisia, tarkoituksen sisältäviä selityksiä soveltaneista kirjoittajista selittää tapahtumia myös tieteellisesti. Vähemmistö luonnonkatastrofeja tai niistä aiheutunutta kärsimystä selittäneistä kirjoittajista esittää tapahtumille yliluonnollisia tarkoituksia. Keskustelijat selittävät yliluonnollisilla tarkoituksilla luonnonkatastrofista aiheutunutta kärsimystä ‒ tieteellisiä selityksiä keskustelijat sen sijaan käyttävät sekä luonnonilmiön että siitä johtuvan kärsimyksen selittämiseen. Kirjoittajat ilmaisevat yliluonnollisia tarkoituksia eksplisiittisesti ja metaforisesti, ja ilmaisutavalla on yhteys tieteellisten selitysten soveltamiseen. Kaiken kaikkiaan tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan osa ihmisistä selittää luonnonkatastrofeista aiheutunutta kärsimystä sekä tieteellisesti että yliluonnollisilla tarkoituksilla myös melko sekulaarissa ja korkeasti koulutetussa yhteiskunnassa. Saman ilmiön tieteelliset ja yliluonnolliset selitykset voivatkin tietyissä olosuhteissa olla psykologisesti yhteensopivia, vaikka ne kulttuurisessa keskustelussa usein esitetään toisensa vastapareina.
  • Barrere, Ian (Helsingin yliopisto, 2016)
    The purpose of this paper is to conclude with some certainty the issue of the nature of the vowel harmony system of Proto-Mongolic. Since the first reconstructions, Proto-Mongolic has featured a palatovelar harmony similar to that of Proto-Turkic. Recently, however, scholars such as Ko (2012) have proposed differing reconstructions in which the vowel harmony of Proto-Mongolic is defined by tongue root position; the same basis as that of modern Khalkha, for example. To defend the traditional reconstruction, I have compiled a list of arguments for an original palatovelar harmony in Proto-Mongolic. The justifications include attributes of Written Mongol, synchronic and diachronic phonological considerations of contemporary Mongolic languages, in addition to language universals both inside and outside of the Mongolic family. With these arguments in mind, a compelling case is made for the palatovelar nature of Proto-Mongolic. As such, despite recent proposals to the contrary, there is sufficient evidence to continue supporting the traditionally-reconstructed vowel system of Proto-Mongolic.
  • Sumari, Laura (Helsingin yliopisto, 2016)
    Liikkuvuus on yksi globalisoituneen maailman keskeisimpiä piirteitä. Erityisesti nuoret liikkuvat paljon, ja tälläkin hetkellä miljoonia nuoria opiskelee kotimaansa ulkopuolella. Vaihto-opiskelun suosion kasvu on kuitenkin lisännyt erilaisten kriisitilanteiden, kuten onnettomuuksien, sairastumisten ja rikoksen uhriksi joutumisten määrää vaihdon aikana. Siksi vaihto-opiskeluun liittyvälle turvallisuustutkimukselle on tarvetta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomesta, Helsingin yliopistosta kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia ulkomailla opiskelusta turvallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen fokuksena on turvallisuuden merkitys ja rooli vaihto-opiskelijoiden jokapäiväisessä elämässä. Tutkielmassa selvitetään, miten vaihto-opiskelijat suhtautuvat turvallisuuteen ja miten turvallisuuteen liittyvät tekijät vaikuttavat heidän elämäänsä vaihdossa. Tarkastelun kohteena ovat myös vaihtokohteeseen liitetyt turvallisuuskuvat sekä niiden vaikutus turvallisuuteen suhtautumiseen. Lisäksi työssä eritellään, minkälaiset asiat vaihto-opiskelijoita uhkaavat, millaisia valintoja opiskelijat tekevät turvallisuuteen liittyen sekä kuinka tärkeää turvallisuus heille on. Näitä teemoja tarkastellaan erityisesti vaihto-opiskeluun liittyvän tilallisuuden ja sen kokemisen kautta. Tutkielman tavoitteena on luoda kattava yleiskuva suomalaisten vaihto-opiskelijoiden turvallisuuskokemuksista ja heitä uhkaavista vaaroista. Tutkimus on ensisijaisesti ihmisen kokemuksen monitieteistä empiiristä tutkimusta. Aineisto koostuu kahteen kirjoittajan laatimaan internet-kyselyyn saapuneista 192 kyselyvastauksesta sekä kymmenestä keskimäärin vajaa tunnin mittaisesta haastattelusta. Aineistoa analysoidaan kontekstualisoiden ja käsitteellisesti analysoiden tutkimukselle keskeisten teemojen kautta sisällönanalyysin menetelmiin ja kokemuksen tutkimuksen teoriaan tukeutuen. Tutkimusote on vahvasti käsitteellinen. Kulttuurintutkimukselle tyypillisellä tavalla tutkimuksessa pyritään erilaisten tutkimussuuntausten piirteitä yhdistellen monitieteisesti jäsentämään aineistosta kumpuavia kulttuurisia merkitysjärjestelmiä. Vaihto-opiskelijat kokevat opiskelijavaihtonsa pääpiirteittäin turvalliseksi. Erilaisia uhkaavia tilanteita kuitenkin esiintyy suhteellisen paljon liittyen esimerkiksi onnettomuuksiin, sairastamiseen sekä rikoksiin, ja suurin osa opiskelijoista kertoo pelänneensä tai kokeneensa turvattomuutta vaihdon aikana. Turvallisuus ja turvattomuus kiinnittyvät opiskelijoiden ajatuksissa tilaan ja paikkaan sekä erityisesti tilan sosiaaliseen ulottuvuuteen. Vaihtokohteella ja sen erityispiirteillä sekä urbaanilla kaupunkiympäristöllä on suuri vaikutus opiskelijoiden turvallisuuskokemuksiin. Toisaalta myös ajallisuus muodostuu tärkeäksi tekijäksi, sillä turvattomuuteen liittyvät kokemukset kiinnittyvät usein pimeään yöaikaan. Eurooppa nähdään opiskelijoiden vastauksessa usein hyvin turvallisena, vaikka terrorismin uhka vaikuttaa opiskelijoiden ajatuksiin suurien kaupunkien turvallisuudesta. Useat Euroopan ulkopuolella vaihdossa olleet opiskelijat sitä vastoin toivoisivat lisää informaatiota turvallisuuteen liittyvissä asioissa yliopistoilta.
  • Laakso, Suvi (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2014 ramadan- eli paastokuukauden aikaisten julkaisujen monimediaista virtaa suomalaisten tai Suomessa asuvien muslimien Facebook-ryhmissä. Tutkielmassa kysytään, millaisia tuottamisen ja kuluttamisen käytäntöjä julkaisuissa esiintyy. Toisekseen selvitetään, kuinka tarkastelemani ramadan-käytännöt tuottavat ummaan, islamin universaaliin yhteisöön, kuulumista ja ilmentävät osallistavaa uskontoa suositulla sosiaalisen median alustalla. Ramadanin on tutkimukseni ajallinen ja merkityksiä rakentava kehys, koska siihen liittyy monenlaisia uskonnollis-ruumiillisia käytäntöjä, joiden medialisoitumista ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu. Lisäksi ramadan-kuukautta leimaa voimakkaasti yhteisöllisyys. Tutkielma perustuu sosiaalisen median ja media-antropologian kysymyksenasetteluihin ja teorioihin. Keskeisiä käsitteitä ovat medialisaatio eli median ja sen logiikan levittäytyminen muille yhteiskunnan alueille sekä prosumeristiset käytännöt, jolla viitataan tuottajan ja kuluttajan perinteisen roolijaon hämärtymiseen sosiaalisessa mediassa. Umma eli islamin universaali yhteisö taas on islamintutkimuksen käsite, jolla voidaan analysoida uskonnossa tapahtuvia sosiaalisia muutoksia. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan uskonnon analyysiin hedelmällisen käsitteellisen näkökulman tarjoaa osallistuva uskonto, jolla tuotetaan kuulumisen tunnetta yhteisöjen ja verkostojen ristivedossa. Aineiston muodostavat julkaisujen tuottamisen, tykkäämisen, kommentoimisen ja jakamisen käytännöt. Aineisto rakentuu ramadanin-aikaisesta viestinnästä viidessä Facebook-ryhmässä, joita havainnoidaan verkkoetnografisella otteella vuoden 2014 ramadan-kuukauden (29.6.–27.7.) ajan. Analyysiluvuissa eritellään aineistossa rakentuvia humoristisia ja ironisia käytäntöjä, terveyttä edistäviin itsekäytäntöjä, islamilaista estetiikkaa hyödyntäviä, nostalgisoivia käytäntöjä, informaatiokäytäntöjä, muslimisubjektiviteettien tuottamisen tapoja ja kielellisiä valintoja. Prosumeristisia Facebook-käytäntöjä tulkitaan medialisaation, toistamisen ja toisin toistamisen sekä erilaisten subjektivointien kehyksessä. Tulosten perusteella on pääteltävä, että ramadanin-aikaisissa Facebook-käytännöissä tuotetaan osallistuvaa uskontoa. Ramadaniin osallistuminen Facebookissa puolestaan synnyttää tai vahvistaa tunnetta kuulumisesta maailmanlaajuiseen islamin yhteisöön ummaan.
  • Pohjanpalo, Maija (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielma käsittelee norsunluun käyttöä huonekalujen koristelussa Kreikan myöhäisellä pronssikaudella (n. 1600–1100 eaa.). Työn päämääränä on rakentaa nykyistä tarkempi kuva huonekalujen muodoista, materiaaleista ja koristelusta. Erityistä huomiota kiinnitetään norsunluun rooliin aineistossa. Tutkimusongelmaa lähestytään Pyloksen mykeneläiskeskuksesta löytyneen, Ta-sarjaksi nimetyn huonekaluluettelon kautta. Tutkimuksen päämääriin pyritään analysoimalla näiden lineaari B -tekstien kielellisiä ongelmakohtia sekä vertailemalla tekstiaineistoa, kuvallista- ja arkeologista aineistoa toisiinsa. Tarkoituksena on saada näin selvyyttä Ta-sarjan sanaston tulkintaongelmiin ja toisaalta liittää irtonaisia norsunluureliefilöytöjä alkuperäisiin konteksteihinsa. Tutkimuksen arkeologinen lähdeaineisto koostuu norsunluufragmenteista ja norsunluuesineistä. Aineisto on rajattu alueellisesti ja laadullisesti. Suurin osa materiaalista koostuu Pyloksesta ja Mykenestä löytyneistä norsunluureliefeistä. Toinen osa arkeologista lähdeaineistoa ovat säilyneet osat pronssikauden huonekaluista. Tutkimus on aineistolähtöinen ja sen metodina vertaileva tutkimus, jossa analysoidaan primaarilähteitä. Tutkimus on toteutettu vertailemalla ja analysoimalla teksti- ja arkeologista aineistoa kielitieteen ja arkeologian menetelmin. Tutkimus osoittaa, että yhdistämällä arkeologisen materiaalin tarkastelun tekstiaineistoon saadaan tarkempi ja monipuolisempi kuva myöhäisen pronssikauden huonekalujen rakenteesta ja koristelusta sekä norsunluun käytöstä. Norsunluisia koristeosia on löytömateriaalissa runsaasti ja osassa on jälkiä kiinnityksistä sekä intarsiakoristeluista. Reliefien muodot ja yhdistelmät löytökontekstissa antavat vihjeitä niiden käytöstä, samoin kuin löytökontekstin muun materiaalin huomioon ottaminen. Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa, että norsunluuta on vastoin aiempaa oletusta voitu käyttää myös huonekalujen rakenteellisiin osiin. Ta-sarjassa esiintyviin tulkinnaltaan epävarmoihin sanoihin löytyy todennäköisiä vastineita huonekalujen aineistosta sekä norsunluureliefien ikonografiasta. Muutamat näistä viittaavat muotoa kuvaileviin adjektiiveihin, mutta niiden identifiointi vaatisi vielä syvällisempää kielitieteellistä ja arkeologisen materiaalin sekä kuvallisten esitysten vertailua. Ta-sarjan huonekalujen käytön analyysi tukee viimeaikaisen tutkimuksen näkemyksiä Ta-sarjan tulkinnasta palatsikeskuksen pitoihin liittyvänä dokumenttina. Ta-sarjassa esiintyvien, tulkinnaltaan epäselvien ilmauksien kielitieteellinen ja vertaileva jatkotutkimus voisi tuoda vahvistuksen sanojen identifioinneille.
  • Modovan, Daniela (Helsingin yliopisto, 2016)
    This Master’s thesis is an ethnographic study that focuses on Romanian transnational migrant families. It explores, from an anthropological perspective the transformations that have happened in the lives of the Romanian migrants in Spain, on how the context of migration influences people’s lives and on how the changes are perceived by the migrants. The fieldwork was conducted in 2014 in a Romanian Community situated in a small village near Roquetas del Mar, Almeria, in the Southern part of Spain. The collected material consists of 15 interviews, participant observation diary and a collection of photos and videos. The data was analyzed using micro-interpretive social constructionism. Through thematic analysis, three important changes were identified. The first theme concentrates on the changes that have happened in the perception of family and family life. Hence, the research examines how the concept of family has changed and how the family has been constructed in the migration context. The second theme explores the experiences of the migrants from a human security perspective. The manner in which migrants perceive their human security is reflected in their daily discourse and it has a significant influence on their behaviour. The third theme of this study focuses on the religious transformation. The aim of this section is to investigate how the everyday religion has been changing in the migration context and how people have been making sense of their religious experiences. This study is unable to encompass the entire complexity of the changes that have happened in the lives of the Romanian migrants. However, it sheds a new light on specific changes that are important for the migrants. Since this is a qualitative based research that draws on a limited number of participants, it is impossible to generalize the results. Nevertheless, this research provides new insights into subjects that previous studies have not dealt with in much detail.
  • Takanen, Takae (Helsingin yliopisto, 2016)
    Pro Gradu-tutkielmani aihe on virheanalyysi - analysoin suomalaisten japaninkielisissä kirjoitelmissaan tekemiä virheitä. Aineistoni koostuu opiskelijoiden Sosiaalimedian Lang-8 -sivustolle lähettämistä kirjoitelmista. Tutkimukseni tarkoitus on löytää japanin kielen kirjoitelmista suomalaisille tyypillisiä virheiden piirteitä. Toivon voivani hyödyntää näitä tuloksia omassa opetuksessani, ja aikomuksenani on jakaa tulokset muiden japanin kielen opettajien kanssa. Hypoteesini ovat: (1) ääntämistavat vaikuttavat kirjoittamiseen; (2) suomen kieli vaikuttaa sanavalintoihin ja sanajärjestykseen; (3) itsenäisesti kieltä opiskelevien kirjoitelmissa on eniten kielivirheitä. Vertailuryhmät koostuvat itsenäisesti kieltä opiskelevista ja kursseille osallistuneista opiskelijoista. Teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt virheanalyysin teorioita. Metodologiani ovat seuraavat: (1) tutkin miten erilaiset oppimisympäristöt vaikuttavat suomalaisten opiskelijoiden kielen tuottamiseen; (2) vertailen suomalaisten ja ruotsalaisten japaninkielisissä kirjoitelmissaan tekemiä virheitä. Olen kattavasti kartoittanut sellaisten virheiden piirteitä, jotka ovat tyypillisiä suomalaisille japaninkielen opiskelijoille. Lopputuloksena havaitsin, että sekä suomen, että ruotsin kielen ääntämistapa vaikuttaa kirjoitusmerkkien valintoihin. Molemmat kielet vaikuttavat myös sanavalintoihin. Sanojen semanttiset merkitykset vaikuttavat myös sanavalintoihin kirjoitettaessa japaniksi. Lisäksi sopimattoman tyylin valinnoista johtuvia virheitä esiintyi merkittävästi. Kun tutkin oppimisympäristön vaikutusta opiskelijoiden tekemiin virheisiin, havaitsin että itsenäisesti kieltä opiskelevat tekivät enemmän virheitä, kuin kursseille osallistuneet opiskelijat. Jatkossa olisi tärkeää tehdä vertailevaa tutkimusta (1) japanin kielen opiskelijoiden vaikeiden sanojen välttämistilanteista; (2) syntyperäisen japanin kielen puhujien vaikeiden sanojen välttämistilanteista; (3) suomen kielen ja ruotsin kielen syntyperäisen kielen puhujien sanojen välttämistilanteista. Aihetta ei ole tutkittu paljoa ja japanin kielen opetuksen kehittämisen kannalta tutkimus on myös aiheellista.
  • Mercédesz, Viktória Czimbalmos (Helsingin yliopisto, 2016)
    The conditions of social life that are reflected in the conditions leading to the formation of the individual’s identity may be changing due to the influences of postmodernity. In Finland today, Jews form a small minority group within the borders of secularized Lutheranism. How does the Finnish Jewry cope with the constant transformation of social values in this context? How does Jewishness appear in their self-perception and in their daily lives? The purpose of this thesis is investigate how members of the Jewish Community of Helsinki view Judaism in their own lives and in their community and how do they observe the rules of the Halakhah – the Jewish law. This work provides an introduction to traditional perspectives of the questions that are often topics of debates in postmodern Jewish communities. In one sentence: How do they Jew in public and private life in modern Finland? The research was put into practice by combining quantitative and qualitative methods, including a quantitative questionnaire that was distributed to all 777 adult members of the community and personal interviews with 8 individuals among them. Both the qualitative and the quantitative research questions explored issues of Jewish life and traditions as well as attitudes towards the most common Jewish issues in contemporary Finland. The results showed that the vast majority of the respondents strongly identify as Jews. They have loyalty towards their Jewish heritage, but also feel a strong sense of belonging to Finland. They are generally lenient towards Halakhah, and despite being members of the Modern-Orthodox community, they do not necessarily live orthodox Jewish lifestyles according to the traditional – orthodox – perspective.
  • Paananen, Karolina (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielma on tutkimusasetelmaltaan tapaustutkimus ja se on laadittu laadullisin tutkimusmenetelmin. Se käsittelee Pietarissa sijaitsevaa Suomi-taloa, Suomen Pietarin instituuttia ja Team Finlandia, ne liittyvät oleellisella tavalla Suomen kansainvälistymiseen ja maamme houkuttelevuuden lisäämiseen Venäjällä. Suomi-talo on sekä fyysinen rakennus että konsepti, jonka tarkoituksena on olla suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän keskittymä ulkomaisessa toimintaympäristössä. Näitä tavoitteita edistää Team Finland-verkosto, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Suomen Pietarin instituutin harjoittama tie-de- ja kulttuuritoiminta sekä talossa toimiva Team Finland-verkosto saavat täten tutkielmassa varsin paljon huomiota, sillä ne rakentavat Suomen maakuvaa Suomi-talosta käsin. Tavoitteena on selvittää Suomi-talon rooli ja tarkoitus, siksi perehdyn Suomi-talo -mallin taustalla oleviin strategioihin. Tutkimuk-sen kohteena on myös kansainvälistyminen ja Suomen maakuvan edistäminen. Pyrkimyksenä on selvit-tää, edistääkö Pietarin Suomi-talo Suomen kansainvälistymistä toivotulla tavalla. Strategiat selviävät Suomi-talo -konseptin ja Team Finlandin määrittämistä tavoitteista. Luon katsauksen suomalaisten pit-källe ulottuvaan historiaan Pietarissa, sillä tutkielman kannalta on tärkeää ymmärtää Pietarin kaupungin merkitys suomalaisille. Pietarin Suomi-talo sijaitsee suomalaisille historiallisesti tärkeällä paikalla. Tut-kielman edetessä käydään läpi Pietari-säätiön ja Suomen Pietarin instituutin vaiheita, sillä Suomi-talo on muodostunut säätiön ylläpitämän instituutin ympärille. Tutkielma etenee aikajärjestyksessä, ja nykytilan-teen toimintojen analyysin jälkeen siirrytään loppupohdintoihin ja Pietarin Suomi-talon merkityksen ana-lyysiin. Tutkimus nojaa laajalti haastattelumateriaaliin. Metodiksi valikoitui teemahaastattelu, jota kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastattelumenetelmäksi. Haastattelin tutkielmaa varten yhteensä neljäätoista henki-löä. Kaikki haastateltavat ovat korostaneet Pietarin merkitystä Suomelle niin historiallisesti, maantieteel-lisesti kuin taloudellisesti. Ensisijaisena lähdeaineistona tutkimuksessa toimivat Suomi-talossa työsken-nelleiden henkilöiden antamat haastattelut sekä edellä mainitut strategiat, Suomen maabrändiraportti, opetusministeriön raportit ja selvitykset sekä arkistomateriaali. Aineistona on myös aiheeseen liittyvä kirjallisuus, artikkelit sekä verkkojulkaisut. Aineiston koonnin menetelmänä on käytetty haastatteluita, sähköpostiviestintää, kirjallisia dokumentteja sekä lehtiartikkeleita. Pietarin ydinkeskustassa sijaitseva Suomi-talo on Suomi-keskus, jossa on toimintaa elämän eri aloilta ja eri puolelta Suomea. Suomi-talo nähdään myös suomalaisten ja venäläisten kohtauspaikkana. Tutkimus-ta tehdessä osoittautui, että Suomi-talo -hanke on monen eri toimijan yhteinen kokonaisuus, jossa suo-malainen yhteistyö on tiivistä, jäsenneltyä ja jossa päällekkäisyyksiä on purettu ja toimintaa tehostettu. Kehitettävää on edelleen, jotta Pietarin Suomi-talo saataisiin toimimaan täyden potentiaalinsa mukaisesti edustavana ja toimivana Suomi-keskuksena Pietarissa. Suomi-talon taloudellista tilannetta käsittelen lyhyesti, koska tilanne on kärjistynyt, mutta se ei kuulu tämän tutkimuksen pääaiheisiin. Suomi-talossa on hyvin monimuotoista toimintaa, ja sen säilyttäminen ja kehittäminen olisi tärkeää niin suomalais-venäläisen yhteistyön kuin Suomen maakuvatyönkin kannalta.
  • Nurmio, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2016)
    Opinnäytetyön aiheena on pyhän käsitteen ilmeneminen suomalaisessa romanikulttuurissa. Tarkasteltavina ovat kysymykset siitä, mitä asioita suomalaiset romanit kohtelevat pyhinä ja kuinka tämä näkyy romanien arkipäivän toiminnassa käytöksen ja puheen tasolla. Kolmantena kysymyksenä on pyhään liittyvien käyttäytymismallien vaikutus romaniyhteisöön kuulumisen määrittelyssä. Tutkimuksen aineiston muodostavat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Romaninauhoitukset 1960- ja 1970-luvuilta ja ROM-SF-keräys vuosilta 1998–2000. Näistä kahdesta arkistolähteestä lopullisessa tutkimuksessa on mukana yhteensä 55 haastattelua. Lisäksi aineistona käytetään vuosina 2013–2016 kerätyn havainnointi- ja haastattelumateriaalin pohjalta kirjoitettuja kenttäpäiväkirjoja, joita on yhteensä kahdeksan kappaletta. Yhdessä nämä kolme aineistoa muodostavat sekä ajallisesti että maantieteellisesti laajan kokonaisuuden. Aineiston käsittely painottuu naiseuteen liittyviin kysymyksiin, mutta tutkielmassa on mukana eri- ikäisten miesten ja naisten näkökulmia. Tutkimuskysymyksiä lähestytään pyhään liittyvän teoreettisen viitekehyksen kautta. Aineistoa analysoidaan erityisesti pyhää yhteiskunnan kategoriana pitävän tutkimustradition avulla. Keskeisiä ovat symbolista puhtautta ja epäpuhtautta koskevat käsitteet sekä pyhän ja profaanin erottamiseen liittyvät teoriat. Puhtaus ja pyhyys yhdistetään usein toisiinsa, ja epäpuhtaus puolestaan liitetään profaaniuteen. Näiden käsiteparien kautta tutkielmassa tarkastellaan pyhään liittyvien kategorioiden esiintymistä suomalaisessa romanikulttuurissa. Opinnäytetyöstä ilmenee, että suomalaisten romanien tapakulttuurissa pyhään liittyvät ajatusmallit ovat voimakkaasti läsnä arkipäivän tilanteissa. Pyhinä kohdellut asiat tulevat esille erityisesti välttämiskäyttäytymisenä, jonka tarkoituksena on estää symbolisesti puhtaita ja likaisia asioita koskettamasta toisiaan. Epäpuhtauden ajatellaan leviävän, joten kosketuskiellot suojelevat puhtaita asioita saastumiselta. Toisaalta romaniyhteisössä pidetään pyhinä yhteisöä rajaavia ja sen muista erottavia asioita kuten romanikieltä, puhtaussäännöksiä, romanipukeutumista ja etnisyyttä. Näiden sisäryhmän ulkopuolisista erottavien tekijöiden ajatellaan ylläpitävän ideaalia romaniutta ja takaavan yhteisön jatkuvuuden. Romaniyhteisöön kuuluminen edellyttää pyhinä pidettyjen asioiden tuntemista ja niihin liittyvien normien noudattamista.
  • Laine, Johannes (Helsingin yliopisto, 2016)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen teosofi H.P. Blavatskyn teoksessa Salainen oppi (The Secret Doctrine, 1888) ilmenevää kuvaa langenneista enkeleistä. Tutkielmassa käyn diskurssianalyyttisellä metodilla läpi Salaisen opin hakusanojen Fall of the Angel/s, Lucifer ja Satan alla olevat 199 hakukohtaa, joista nostan esiin neljä toistuvaa diskurssia: valonkantajadiskurssin, astraalivalodiskurssin, sukupuolisuusdiskurssin ja retorisen kristinuskon kritiikin. Langenneista enkeleistä nousee esiin kuva ambivalentteina olemuksina, joihin ihailtavien ominaisuuksien lisäksi liittyy myös problemaattisia tekijöitä, kuten moniulotteinen suhde Blavatskyn pulmallisena pitämään sukupuolisuuteen. Tutkielmani jatkaa Per Faxneldin tutkimusta Blavatskysta satanistina. Esitän oman ehdotukseni satanismin jaottelusta kahdella eri akselilla, huomioiden satanismin tunnustuksellista ja retorista ulottuvuutta kolmessa satanismin muodossa, joita nimitän ateistiseksi satanismiksi, piilo- ja kvasisatanismiksi, sekä teistiseksi satanismiksi. Tutkielmani valossa Salainen oppi edustaa näistä viimeksimainittua ryhmää, jossa satanismi on sekä tunnustuksellista että retorista. Langenneiden enkelten liittyessä Blavatskyn opissa voimakkaasti ihmisen sukupuolisuuden kysymyksiin sivuan tutkielmassani myös Faxneldin esiin nostamaa kysymystä Blavatskyn feminismistä. Tutkielmani valossa Blavatskyn näkemykset naiseudesta jäävät korostuneen ambivalenteiksi. Blavatskyn näkemyksen mukaan langenneet enkelit ovat olennainen osa ihmisen, erityisesti ihmisyyden älyllisen ja itsenäisen osan kehkeytymistä, ja muodostavat osan itsenäiseen ajatteluun kykenevää ihmistä. Tämä luciferinen osa on aikanaan langennut ylifyysisestä tilastaan ihmisten sisäiseksi toimijaksi, ja auttaa näin ihmisiä kehittymään henkiseen itsenäisyyteen. Kyseinen valonkantajadiskurssiksi kutsumani opetus on olennainen ja läpikäyvä tekijä blavatskylaista teosofiaa, ja siihen linkittyvät myös diskurssit Saatanan yhteydestä astraalivaloon ja sukupuolisuuteen. Vaikka Blavatskyn satanismissa on huomattava osa kristillisen teologian retorista vastustusta, se on yhtä lailla itsenäisesti merkityksekäs osa Salaisen opin esoteerista opetusta. Vertaan langenneiden enkelten neljää diskurssia myös kandidaatintutkielmassani löytämiini paralleelisiin ihmiskuvan diskursseihin Blavatskyn Esoteerisissa ohjeissa I–III. Blavatskyn omien teosten lisäksi huomioin tutkielmassa langenneen enkelin kulttuurihistoriallisen kontekstin.
  • Yrjänheikki, Anni (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä tutkielmassa käsitellään naisiin kohdistuvan väkivallan representaatioita italialaisessa me-diakuvastossa. Tutkielmassa selvitetään, millaista kuvaa väkivallasta annetaan, millaisia syitä ja seurauksia väkivallalle esitetään ja miten käsityksiä sukupuolesta tuotetaan erilaisissa mediateksteissä. Lisäksi tutkielmassa tuodaan esiin mediakuvaston erilaisia valta- ja arvoasetelmia sekä analysoidaan näiden pohjalta muodostuvaa kuvaa italialaisesta yhteiskun¬nasta. Tutkielma rakentuu kolmen pääteeman kautta, joita ovat väkivallan intersektionaalisuus, tilallisuus ja ideologiat. Teemoista ensimmäinen tarkastelee väkivaltaan vaikuttavia risteäviä identiteettikategorioita, toinen väkivallan ilmenemisen tiloja ja kolmas väkivallankäyttöön liitettyjä tunteita. Tutkielmassa tehdään kriittistä diskurssianalyysia nostamalla esiin aineistossa ilmeneviä väkivallan selitysmalleja ja haastamalla niiden vallitsevia näkemyksiä. Aineisto koostuu italialaisesta me-diakuvastosta, jota on koottu puolen vuoden ajan aikavälillä 01.06.2015–30.11.2015. Media-aineistoon on valikoitu väkivaltaa faktapohjaisesti selittämään pyrkivät julkaisut, kuten uutiset ja dokumentit. Pääaineisto koostuu kahdesta Italian suurimmasta sanomalehtijulkaisusta, Corriere della Serasta ja La Repubblicasta, sekä parisuhdeväkivaltaa käsittelevästä draamadokumenttisarjasta Amore Criminale. Tutkimustulokset osoittavat, että italialaisessa mediassa käsitys kahdesta perinteisestä toisiaan täydentävästä sukupuolesta elää vahvana. Väkivallan ymmärrys rakentuu näiden sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsitysten varaan ja on siten heteronormatiivista. Aineistossani uusinnetaan kuvaa Italiasta patriarkaalisena kulttuurina, jossa miehellä on ylin päätäntävalta, jolloin esimerkiksi perheväkivalta näyttäytyy miehelle kuuluvana kuritusoikeutena. Naisen arvo määräytyy perinteisten vaimon ja äidin roolien kautta, joskin nämä roolit vaikuttavat eri tavoin väkivallan suhtautumistapoihin. Vaimoon kohdistettu väkivalta on oikeutetumpaa, mutta jos naisella on lapsia, väkivaltaan suhtaudu¬taan jyrkemmin ja äidin roolin tärkeyttä ja pyhyyttä korostaen. Tutkimukseni perusteella italialaisissa mediadiskursseissa vallitsee ainakin kaksi eri tapaa, joilla mahdollistetaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Näistä ensimmäinen korostaa väkivallan sattumanvaraisuutta ja hallitsemattomuutta, toinen puolestaan vierittää vastuuta väkivallasta sen kohteelle. Väkivalta sidotaan osaksi tunteita, päihde- tai mielenterveysongelmia, jolloin väkivallan tekijän ei edellytetä hallitsevan tekojaan. Väkivaltaa kohdanneita naisia syyllistetään väkivallasta esimerkiksi heidän luonnettaan, siveyttään tai toimintatapojaan kyseenalaistamalla. Tutkimuksessa esiin nouseva heteronormatiivisuus peittää alleen naisten oman väkivaltaisuuden ja uusintaa jakoa väkivaltaisten miesten ja väkivallasta kärsivien naisten välillä. Tutkielman lopputulos on, että naisiin kohdistuvan väkivaltaongelman taustalla piilee sukupuolten välinen epätasa-arvo, jossa nainen nähdään lähtökohtaisesti miestä alempiarvoisena. Väkivallan olemassaolo ja jatkuminen mahdollistuvat alistavien käytänteiden ja epätasa-arvoa uusintavien diskurssien kautta.
  • Kankaanpää, Siiri (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten äitiys ja isyys esitetään japanilaisissa kasvatuslehdissä. Lisäksi tarkoituksena on pohtia, miten nämä representaatiot suhteutuvat japanilaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitseviin käsityksiin isyydestä ja äitiydestä sekä isien ja äitien rooleista. Teoreettisessa viitekehyksessä luodaan pohja analyysille tarkastelemalla äitiyttä ja isyyttä japanilaisessa kontekstissa. Myös japanilaista perherakennetta ja sen muutosta käsitellään. Analyysin metodologisena selkärankana toimii kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla tutkielmassa selvitetään, miten äitiyttä ja isyyttä rakennetaan kasvatuslehdissä. Japanin hallituksen viimeaikaisten osallistuvan isyyden edistämiseen pyrkivien kampanjoiden vuoksi tutkielmassa erityisen mielenkiinnon kohteena ovat erilaiset isyysdiskurssit. Tutkielman aineistona on yhteensä 16 numeroa neljästä vuonna 2014 ilmestyneestä pääasiassa alle 2-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatusta japanilaisesta kasvatuslehdestä. Aineisto on koottu niin, että se koostuu neljästä lehdestä, jotka lukeutuvat markkinoiden suosituimpiin nimikkeisiin mutta edustavat mahdollisimman erilaisia konsepteja ja kohdelukijoita. Tarkastelun kohteena ovat äideille suunnatut Hiyoko Club ja Baby-mo, erityisesti koulutetuille lukijoille suunnattu Aera with Baby sekä isille suunnattu FQ Japan. Tutkimustulokset osoittavat, että kasvatuslehdissä äitien ja isien roolit ja kyvyt esitetään erilaisina ja biologisesti eriytyneinä. Äidit esitettiin usein kodin ja yksityisen piirissä, kun taas isät esitettiin kodin ulkopuolisessa julkisessa piirissä. Äitiys esitettiin naisten pääasiallisena identiteettinä ja elämän pääsisältönä, mutta äitiyteen liittyviä psykologisia kysymyksiä ja ongelmia ei tuotu esille. Äidit ja lapset esitettiin symbioottisessa suhteessa, joka on biologisesti määräytynyt ja siksi luonnollinen. Isät sen sijaan esitettiin usein biologisten ominaisuuksiensa vuoksi epäluotettavina hoivaajina, joiden rooli jää äidin rinnalla toissijaiseksi, vaikka isien esitettiinkin voivan oppia lastenhoitoa äitien ohjauksessa. Samalla lehdissä kuitenkin rakennettiin positiivista kuvaa aktiivisesta ja osallistuvasta isästä, joka voi toimia lapsensa elämäntaitovalmentajana ja viedä tämän uusien kokemusten äärelle. Tällöin mies voi lapsensa kasvatukseen osallistumalla ilmentää maskuliinisuuttaan. Nämäkään positiiviset representaatiot eivät kuitenkaan kyseenalaistaneet hallitsevaa diskurssia, jossa pääasiallinen vetovastuu lastenhoidosta nähdään kuuvaksi äidille.
  • Türkan, Necati (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä työssä pyrin lähestymään kreikan kielen sanajärjestystä funktionaalisen kieliopin näkökulmasta. Funktionaalinen kielioppi on malli, jossa kysytään, miten kieli toimii, ja jossa lähdetään siitä, että kahdessa eri sanajärjestyksessä on olemassa jokin ero, jos ei niinkään niiden merkityksessä, niin kylläkin niiden funktiossa. Kreikan kielessä kielen pragmaattinen ulottuvuus, eli tieto siitä, miten sanottu liittyy ympäröivään kontekstiinsa, ilmaistaan pitkälti konstituenttien keskinäisen järjestyksen avulla. Minua kiinnostaa se, miten variaatio toimii ilmaisukeinona, ja millä tavalla sitä voisi kontekstissansa selittää. Lähden liikkeelle Simon Dikin kehittämästä funktionaalisesta kieliopista, ja sovellan Helma Dikin sekä Dejan Matićin malleja kreikan kielen sanajärjestyksestä Ksenofonin Kyyroksen sotaretken neljänteen kirjaan. Käsittelen myös hyperbatonia, diskontinuatiivista rakennetta, jossa kaksi syntaktisesti ja loogisesti yhteen kuuluvaa elementtiä on sijoitettu toisistaan erilleen, usein fokusoinnista johtuen. Funktionaalisen kieliopin näkökulmasta hyperbatonissa, niin kuin kaikissa muissakin rakenteissa, ei ole kyse siitä, että jokin elementti olisi siirretty pois "omalta" paikaltaan, vaan funktionaalinen kielioppi pyrkii pragmaattisin perustein selittämään, miksi se on sijoittunut juuri kyseiseen paikkaansa. Funktionaalinen kielioppi lähtee siitä, että kaikissa ilmaisuissa on kaksi keskeistä pragmaattista funktiota. Ensimmäinen näistä on topiikkifunktio, jonka täyttää elementti, joka viittaa lähtökohtaan, josta sanottu sanotaan. Toinen taas on fokusfunktio, jonka täyttää elementti, jota puhuja pitää viestinsä tärkeimpänä osana. Helma Dik oli ensimmäinen, joka loi funktionaalisen kieliopin pohjalta mallin, jolla kreikan kielen sanajärjestystä voi pragmaattisesti selittää, ja häntä seuraten tämänhetkisten tutkimusten valossa ollaan sitä mieltä, että kreikan kielessä suuri osa yksinkertaisista deklaratiivisista lausekkeista seuraa tiettyä pragmaattista järjestystä. Dikin mallia taas on edelleen lähtenyt kehittämään Dejan Matić, joka analyysinsä pohjalta esittää kaksi toisiaan täydentävää järjestelmää, joiden avulla kreikan kielen sanajärjestystä pystyy pragmaattisesti selittämään. Kreikan kielen sanajärjestys näyttäytyy erittäin monimuotoisena, ja se vaikuttaa monimutkaisuudessaan olevan yhdistelmä sekä sääntöjä että tendenssejä, sekä yhdistelmä järjestelmiä