Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 610-612 of 612
  • Koski, Sanni (Helsingin yliopisto, 2013)
    This thesis discusses the Russian social media and its meaning in the society and how blogs can be used in identity formation, by studying the development of the Russian blogosphere and its special characteristics. The usage of Internet grew rapidly in the early 2000s, when the user-generated content became possible along with Web 2.0. This thesis’ data consists of blogs as a form of online communication, as they are popular in Russia and the traditional media often cites material published in them. Blogs have different functions for the authors and they are used, for instance, for searching and creating one’s identity, communication with old and new friends, and spreading information. Following Manuel Castell’s definition, identity is here seen as a social construction that can be formed, for example, through language. Blogger can choose what to write and what not to write about herself, thus forming the blogger’s virtual identity. The virtual identity sometimes differs from the everyday life identity. This study concentrates in the public image that the blogger has created either unconsciously or consciously. Although women constitute a minority in Russian political administration, they are remarkable opinion leaders in the blogosphere. The female bloggers observed in this study are three journalists and public figures who appear influential in the blogosphere: Tina Kandelaki, Ksenija Sobčak and Božena Rynska. The data collection follows the snowball sampling method, where future subjects of study are recruited among acquaintances of existing study subjects. Blogs provide rich data as they also create a network of “friends”, that is, followers of the blog. Furthermore, blogs often contain links to other blogs. The women in this study cite each other’s blogs and other public appearances and are listed as followers as each other’s blogs. The methods used in the data analysis here are known from the discourse analysis framework. Style of writing, vocabulary, self-representation and relationships to other people and politics are analysed in all three blogs. The bloggers in this study represent different political opinions and use politics in their works in different ways. As bloggers Kandelaki and Sobčak are more professional and write in a matter-of-fact style. Part of Rynska’s identity, however, is to shock her readers. Kandelaki and Sobčak have a strong aim to influence civil matters. It has thus become possible for non-professionals (non-politicians) to comment politics in Russia, and also oppositional forces can publish material online. The Russian blogosphere and other social media constitute an important part of Russian media and offer an interesting and a large research material.
  • Kangasaho, Elisa (Helsingin yliopisto, 2013)
    Pro gradu -tutkielmassa käsitellään alle kouluikäisten lasten kerronnallisten taitojen kehittymistä. Työ on tehty osaksi COST ACTION IS0804 projektia (Language Impairment in a Multilingual Society: Linguistic Patterns and the Road to Assessment), joka toteutetaan noin 30 eri maassa. Projektin tarkoitus on kartoittaa monikielisten lasten kielellistä kehitystä. Yhä useammat lapset kasvavat monikielisessä ympäristössä, mutta heidän kielenkehitystään tutkitaan edelleenkin so-veltamalla teorioita, jotka on kehitetty yksikielisten lasten kehitystä silmällä pitäen. Teoriaosassa on käsitelty kaksikielisyyden sekä kerronnallisuuden kehittymisen vaiheita ja piirteitä. Tutkimusta varten olen haastatellut alle kouluikäisiä lapsia (n=20, keski-ikä 5,5 vuotta) neljän kuvasarjan avulla. Haastattelussa lasten tuli kertoa neljä kertomusta kaksi uudelleenkerrontaa mallin pohjalta ja kaksi kertomusta suoraan, yksi kummallakin kielellä. Haastattelun apuna on käytetty projektissa kehitettyjä lomakkeita. Ensimmäisessä osassa tutkittiin vastaajien käyttämien kerronnallisten rakenteiden osien määrää mallitarinoihin nähden. Toisessa osassa syvennyttiin seikkaperäisemmin erilaisten rakenteiden muotoon onko kertoja käyttänyt kokonaisia GAO rakenteita (goal attempt outcome) vai niiden fragmentteja. Tulokset osoittavat, että lapset käyttävät usein vaillinaisia rakenteita kuten GA- tai GO-rakennetta. Kol-mannessa osassa tutkittiin kertomusten hahmojen sisäisiin tiloihin viittaavien ilmausten (inner state termins) määriä kertomuksissa. Keräämäni aineisto on litteroitu ja tekstit on jaettu kommunikaatioyksikköihin (communication unit). Tämä liittyy kymmenen lapsen kertomuksiin soveltamaani makrostruktuurin analyysiin. Kyseinen ryhmä erottuu muista siten, että lasten onnistui tuottaa molemmilla kielillä sekä uudel-leenkerronta että kerronta. Analyysissä selvitettiin mm. tarinoissa käytettyjen sanojen, epäsanojen (mazes), verbeihin pohjautuvien ilmausten sekä konjunktioiden määrää. Tutkimuksen perusteella vastaajilla esiintyy ikäänsä nähden keskimääräinen määrä kertomuksen kielellisiä elementtejä eikä kaksikielisyys vaikuta tuloksiin. Yksittäisiä sanoja lukuun ottamatta vastaajilla ilmenee hyvin vähän kielten sekoittumista.
  • Eskonen, Sami-Petteri (Helsingin yliopisto, 2009)
    Sensaatiolehden teksti, joka koostuu monista kuvallisista ja kielellisistä elementeistä, on tutkielman aiheena. Tutkielmassa vastataan kysymykseen, millainen tämä teksti on, kun sitä tarkastellaan multisemioottisesti. Analyysin lähtökohdaksi otetaan neljä merkityksen muodostumisen tasoa: tekstin rakentuminen (kompositio), maailman hahmottaminen (ideationaalinen merkitys), maailmaan osallistuminen (interpersoonainen merkitys) ja intertekstuaalisuus ynnä oletuslukijat (rekontekstualisointi). Teksti toimii yhtaikaa jokaisella tasolla. Aineistona on 7 päivää -lehden aukeama, jossa on Pop-palat-palsta. Aineistoa lähestytään deskriptiivisesti, eikä sitä arvoteta hyväksi tai huonoksi. Tutkielmassa käytetään viitekehyksinä systeemis-funktionaalista kieliteoriaa, kriittistä tekstianalyysiä ja sosiosemioottista visuaalista teoriaa. Tutkielma kuuluu tekstintutkimuksen alaan. Tekstiksi luetaan tässä työssä sekä visuaalisten että verbaalisten semioottisten merkkijärjestelmien tuotokset. Analyysissä osoitetaan, millaisen kokonaisuuden kuva ja kieli muodostavat, miten ne pelaavat yhteen ja millaista merkitystä yhteispeli viestii. Aikaisemman suomalaisen multisemioottisen tekstintutkimuksen kohteeksi ei ole otettu aikakauslehtiä saati sensaatiolehtiä. Elementtien muodostama kokonaisuus mahdollistaa lukijalle monta eri reittiä edetä tekstissä; teksti on multilineaarinen. Tärkeimmiksi elementeiksi erottuvat valokuvat ja otsikot. Sekä kuvassa että otsikossa, juttutekstissä ja kuvatekstissä etualaistetaan sama henkilö. Etualaistettu henkilö esitetään usein valokuvassa kahden henkilön välillä aktiivisena toimijana, hän on otsikossa tekijä sekä juttutekstissä ja kuvatekstissä teema. Osa otsikoista on puhekuplassa, ja muutenkin otsikoissa on vallalla verbaalinen prosessityyppi. Kuvan henkilöt puhuvat suoraan lukijalle. Referaattiotsikoiden totuudellisuus on otettu aukeamalla rennosti. Tätä selitetään moniäänisyyden käsitteellä: kuvan henkilön ja palstan kirjoittajan äänet kuuluvat otsikoissa samanaikaisesti. Tärkeä tutkimustulos on se, että otsikoita ei ole merkitty referoinniksi tyypillisten referointikonventioiden tapaan, vaan johtolauseen paikan ja tehtävän täyttää valokuva. Kuva kehystää referaattiotsikon. Lukijaan otetaan läheinen kontakti: häntä pyydetään vastaamaan viikkokilpailuun, kuvien henkilöt vaativat katseellaan lukijaa osallistumaan, valokuvat on rajattu sosiaalisti läheisiksi, käytetään arkikieltä. Aineistoteksti on ennen kaikkea sosiaalista. Analyysissä osoitetaan tekstin tehtäviä, joita ovat sosiaalisuuden lisäksi mm. kaupallisuus, viihteellisyys ja juoruilu. Tekstipiirteistä erityisesti kirjasinlajit ja -leikkaukset nähdään interteksteinä muihin aikakauslehtiin. Aukeaman kokonaisuus tulkitaan analogiseksi kollaasitaiteen kanssa. Räväkät kuvat ja otsikot yhdessä juttu- ja kuvatekstien ym. elementtien kanssa muodostavat multisemioottisen kokonaisuuden, jossa koodien perinteiset tehtävät sekoittuvat: visuaalinen on myös verbaalista ja verbaalinen visuaalista.