Faculty of Agriculture and Forestry

 

Recent Submissions

  • Xu, Yi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Global warming and its coinstantaneous disturbance are intensively influencing the northern area. As a major natural disturbance in northern forest, winter moth (Operophtera brumata) and autumn moth (Epirrita autumnata) has caused wide defoliation in the mountain birch forest (Betula pubescens ssp. czerepanovii) at the subarctic area, exerting great impact on soil C stocks. Increasing temperature has promoted the vegetation expansion in the northern area and elevated the plant productivity, leading to higher C input to soil C stock. Litter decomposition may be accelerated by higher temperature, which decreases soil C storage. Moth herbivory usually increases the soil C stock in the short-term through litter and frass deposition, despite its aboveground suppression on photosynthesis. Belowground microbial community and composition shift would happen after moth outbreak, mediating the soil C turnover. However, the long-term effect of moth outbreak on soil C stock is still uncertain. This study investigated the influence of different tree status on soil C stock at subarctic mountain birch treeline forest, which went through severe moth outbreaks at 10 and 60 years ago. Living trees have observed with higher soil C stock than dead trees and treeless tundra, indicating the living tree may have a positive impact on soil C stock probably due to great aboveground photosynthesis. Living tree and its understory vegetation enhanced the soil respiration and ecosystem respiration, which would speed the C turnover, especially in the peak growing season. Dead trees were observed with slightly higher soil C stock than treeless tundra, both at 10 and 60 years’ perspectives. In contrast to direct C input provided by the living tree, the positive effect of dead tree on soil C stock is mainly due to the recalcitrant accumulation in the soil organic layer. Thus, soil C stock at the subarctic treeline after moth outbreak showed variations depending on the tree status, but overall remained as a C sink, which is good for mitigating the climate change. The mechanism behind the changes of soil C stock needs to be further investigated in future.
  • McPartlin, Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    Cellular agriculture is a novel food production technology that utilizes tissue engineering techniques to culture muscle cells to make cultured meat, or microbes and fermenting to create proteins such as casein, albumin and collagen which can be processed to products similar to milk and egg white for example. This thesis aims to explore the challenges that cellular agriculture faces in terms of policy, politics and the society mainly in a Finnish context, but also observing EU regulations. These challenges were investigated by interviewing altogether 15 representatives of stakeholder groups, which are political parties, government administration, organizations of policy executioners, NGO’s, food-tech companies, -funds and research centres. The data from the interviews was transcribed and processed in Atlas.ti-software using the analysis of qualitative content -method. The processed data was then analysed using the analysis of a specialist interview -method. The study revealed that specialists agree that cellular agriculture products will follow EU Novel Food regulations, but that cellular agriculture might have to overcome some regulation-related challenges. Challenges might also arise from markets, consumers and competing with conventionally produced food. Some believed cellular agriculture to have a negative impact on the Finnish society in the form of eroding rural livelihoods, and that the production will be in the hands of large corporations. Many stated that they do not believe cellular agriculture will surpass conventional agriculture, but that it will become just another food innovation. Some believed cellular agriculture offers great possibilities in the form of more sustainable food production. Many of the statements of the interviewees reflected current events already underway in the cellular agriculture and alternative protein field. The challenges cellular agriculture will face are multifaceted, and more information is still needed, especially on the societal effects of cellular agriculture.
  • Sarasto, Johan (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pro gradu-avhandlingens tema var preliminärt organisatorisk miljöansvarig kommunicering inom sociala medier. Hur man eventuellt kunde mäta/kvantifiera miljöansvariga kommuniceringens olika identifierbara kriterier och mängden av dessa kriterier fungerade som huvudmålsättningen till avhandlingen. Avhandlingen baserar sig på en utveckling av en kriteriebaserad kvantifierbar metod. Kriterierna som metoden strävar efter att kvantifiera är identifierbara inom miljöansvarighetsrelaterade publikationer i sociala medier. Med kriterierna som metoden strävar efter att kunna identifiera och kvantifiera är ändamålet att kunna skapa en tydligare helhetsbild av organisatoriska prioriteringar inom miljöansvarig kommunicering i sociala medier. De slutliga kvantifierade mängderna av de olika kriterierna är också jämförbara mellan olika företag, man kan med andra ord sammanställa olika företags mängder av olika identifierbara kriterier och jämföra dem sinsemellan. Kriterierna som identifieras och kvantifieras i metodutvecklingen var resultat av en fokusgruppdiskussion där målsättningen var att diskutera om miljöansvarighet och dess kommunicering i sociala medier och hur man eventuellt kunde tolka nivån av pålitligheten i olika miljöansvarighetsrelaterade publikationer i sociala medier. Från diskussionens valdes ut fem kriterier som kan identifieras och kvantifieras i olika publikationer. Data där de olika kriterierna identifierades var tre olika skogsföretags miljörelaterade publikationer i olika sociala media kanaler under år 2019. När publikationerna granskades igenom var målsättningen att identifiera olika kriterier och sammanställa dem och jämföra dem sinsemellan företagen. Resultaten presenteras kriteriespecifikt 1-5 från året 2019. Kriterierna innehöll också olika specifika dimensioner som strävade efter att ge ytterligare information av kriterierna och deras detaljer. Kriterierna identifierades och kvantifierades relativt ofta i de olika publikationerna. Resultaten av de olika kriterierna och dess dimensioner hade relativt mycket avvikelse och skillnad sinsemellan. Resultaten varierade också mellan de olika företagen. Slutsatsen av metoden var att man med hjälp av de kvantifierade kriterierna fick en jämförbar helhetsbild av prioriteringar inom miljöansvarig kommunicering i sociala medier. För att kunna tydligare identifiera pålitligheten av miljöansvarighet konstaterades det slutligen att man i fortsatta studier kunde koncentrera mer på vad som inte publiceras i sociala medier, s.k. selektivt avslöjande.
  • Viloma, Veera (Helsingin yliopisto, 2020)
    Sustainable supply chain management in the food industry has become not only an emerging trend but also a necessity in the light of social and environmental demands. Measuring the development of the degrees of sustainability in supply chains is important to depict the impacts of procurement activities, but organizations have faced difficulties in selecting metrics and objectives. The research objective is to provide an overview of sustainable supply chain measurement practices and implications in the food sector and propose applicable metrics for a case company. Principles of sustainable food supply chain management and assumptions of agency theory and institutional theory explain why specific metrics are used in the food industry. They also highlight challenges in measurement. Aligning trends, possibilities, and challenges in sustainable supply chain measurement are then shown to guide the selection of sustainability metrics. The study highlights trends in sustainability measurement in the food industry and provides an overview of the role of triple bottom line sustainability before highlighting practical challenges in supply chain measurement with regard to sustainability. The data collection and content analysis of corporate sustainability reports and industry-specific case studies provide an overview of sustainable supply chain metrics and emerging trends in measurement. Furthermore, a survey was conducted in cooperation with the focal company to evaluate the applicability of selected metrics to the case company. This joint approach, the content analysis and application to the case company were used to guide the development of a new group of sustainability metrics for the case company. The overall analysis results suggest eight sustainability metrics for the case company. The results show that organizational strategy, current practices, and assumptions of sustainability affect what metrics are considered applicable. Therefore, results must be evaluated critically to ensure long-term sustainability in supply chains. From a broader industry perspective, the results sug-gest that high-quality data and keeping track of relevant sustainability-measurement trends are useful for future strategy purposes. All in all, the analysis indicates that sustainable supply chain measurement in the food industry has taken a leap toward more sustainable practices during the past decade.
  • Laakkonen, Anna-Katri (Helsingin yliopisto, 2020)
    In beef production, the successful reproduction of animals plays a significant role. The gestation length in cattle is about 9 months, but there is variability between breeds. Gestation length in beef breeds is longer than in dairy breeds. Gestation length is correlated with calving difficulties. The objective of this study was to investigate factors affecting gestation length in beef cattle. Data was received from Faba co-op. The aim was to calculate the phenotypic gestation lengths for Charolais and Hereford, as well as for their crossbreeds with the most common beef breeds used in Finland. One of the objectives of this study was to calculate heritability estimates for gestation length for pure Charolais and Hereford breeds. Data from Charolais and Hereford calves born in 2009-2018 were used in the analysis. There were 2883 Hereford calves and 3370 Charolais calves in the data. Finally, only pregnancies that had resulted from artificial insemination with the minimum length of 165 and maximum length of 305 days long were included in the analysis. Two different models were used to estimate the variance components, one involving only the direct genetic effect of the calf and the other also considering the maternal effect. Fixed factors in both models included sex of calf, number of calves born, calving season, herd-year, and parity-age. All fixed factors were statistically significant. Based on the results, there were phenotypic differences in gestational lengths between breeds, heavier beef breeds having longer gestations. In the model including only the direct genetic effect of the calf, relatively high heritability estimates were obtained, but in the maternal model the direct heritability was lower, and the maternal heritability was very high. The current data was not well suited for the evaluation of the key figures of the maternal model, so the results should be treated as preliminary.
  • Kilpeläinen, Henna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Suomesta viedään elintarvikkeita eniten naapurimaahan Ruotsiin. Ruotsin markkinoiden etuna voidaan katsoa olevan sen maantieteellinen läheisyys, markkinoiden suurempi koko sekä vapaakaupan mahdollisuus. Eduista huolimatta Ruotsin markkinat vaativat yrityksiltä resursseja ja taitoja sekä pitkäjänteistä työtä. Tutkielma tarkastelee elintarvikevientiä ja niitä taitoja, joita tarvitaan vientitoiminnan onnistumiseksi, kun viennin kohdemaana on Ruotsi. Lisäksi on selvitetty, mitkä tekijät voivat edistää elintarvikevientiä Ruotsiin. Tutkielman lähestymistapa on laadullinen ja aineisto on kerätty teemahaastattelun menetelmällä. Tähän tutkielmaan on valittu pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä, jotka jo harjoittavat vientiä Ruotsiin. Tutkielmaan haastateltiin yhteensä neljän eri yrityksen edustajaa. Tutkielman tulosten mukaan Ruotsiin suuntautuvassa elintarvikeviennissä tarvitaan eniten taitoa löytää ja solmia oikeat kumppanuudet sekä markkinoida omaa tuotetta. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa. Tutkielman tulokset osoittavat myös, että ulkopuolinen apu edistää vientiä. Siitä on hyötyä etenkin vientitoiminnan aloitusvaiheessa yleisesti sekä kontaktien hankkimisessa. Tulevaisuudessa vientitoiminta tulee todennäköisesti kasvamaan ja yhä useampi yritys aloittaa ja pyrkii myös laajentamaan kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä enemmän resursseja ja taitoja. Erityisesti pienempien yritysten kohdalla oikeat kumppanit ja ulkopuolinen apu voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoiminnan käynnistämiseen ja sen laajentamiseen.
  • Keränen, Kerttu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Ruoka-avun saajien ruokavaliota tai sen laatua ei ole paljoa tutkittu. Aikaisemmista aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista on selvinnyt, että ruoka-avun saajat ovat keskivertoväestöä iäkkäämpiä, vähävaraisempia ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mistä ruoka-aineryhmistä ruoka-avun saajien päivittäinen ruokavalio koostuu, löytyykö heidän joukostaan erilaisia ruoankäyttäjäryhmiä ja ovatko sosiodemografiset tekijät, koettu varallisuus ja huonoosaisuus yhteydessä ruokavalioon. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ruoka-avun saajien kokemuksia ruoka-avussa jaettavien elintarvikkeiden soveltuvuudesta ruoanvalmistukseen, ruoka-avun saajien lämpimän ruoan valmistusmahdollisuuksia ja näiden yhteyttä ruoka-avun saajien ruokavalioon. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus ja aineisto koostui Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeeseen osallistuneista. Tutkittavat täyttivät ruoka- ja elintapakyselyn, jossa ruokavaliota selvitettiin 7-kohtaisella frekvenssityyppisellä ruoankäyttökyselyllä. Kokemukset elintarvikkeiden soveltuvuudesta, ruoanlaittomahdollisuuksista ja taloudellisesta tilanneesta selvitettiin suljettujen kysymysten avulla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin t-testien ja varianssianalyysin avulla ja taustatekijöiden yhteyttä ruokavalioon regressioanalyysin avulla. Eri ruoankäyttäjäryhmien havaitsemiseksi hyödynnettiin pääkomponenttianalyysiä. Tutkimusjoukko koostui 137 ruoka-avun saajasta eri puolilla Suomea. Lopullisiin analyyseihin otettiin mukaan 114 tutkittavaa. Miehiä oli 45 % ja eläkeläisiä oli 78 %. Ruokavaliossa oli parantamisen varaa. Hedelmiä, marjoja ja kasviksia nautti päivittäin alle puolet tutkittavista. Päivittäin maitovalmisteita, ravintorasvoja ja viljavalmisteita nautti noin kolmannes tutkittavista. Kalaa 1-2 päivänä viikossa söi 58 %. Liha ja kananmunaa söi 3-5 päivänä viikossa 33 % ja päivittäin 23 %. Ruoka-avun saajista 53 % koki ruoka-avusta saatujen elintarvikkeiden soveltuvan ruoanvalmistukseen. 83 % valmisti ruokaa usein tai melko usein. Tutkimuksessa havaittiin kaksi erilaista ruokavaliotyyliä; perinteinen ja kasvis-kalapainotteinen ruokavaliotyyli. Perinteiseen ruokavaliotyyliin oli latautunut vahvimmin vilja- ja maitovalmisteet, ravintorasvat, liha ja kananmuna. Kasvis-kalapainotteiseen ruokavaliotyyliin oli latautunut vahvimmin hedelmät, marjat, kasvikset ja kala. Tutkimuksessa erottui selvästi yksi ruoankäyttäjäryhmä, joka suosii kasvis-kalapainotteista ruokavaliotyyliä. Tähän positiivisesti yhteydessä olivat suurempi ikä, naissukupuoli, omistusasunnossa asuminen, hyvä koettu varallisuus ja hyväosaisuus, tupakoimattomuus ja alkoholin vähäinen kulutus. Ruoka-avussa jaettavien elintarvikkeiden soveltuvuus ruoanvalmistukseen ja lämpimän ruoan valmistusmahdollisuudet eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kumpaakaan ruokavaliotyyliin. Tutkimusjoukko edusti tavanomaista ruoka-avunsaajia, mutta pienen kokonsa takia tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että ruoka-avunsaajien ruokavaliossa on parantamisen varaa, minkä lisäksi heidän joukostaan on havaittavissa erilaisia ruoankäyttäjäryhmiä. Lisätutkimusta tarvitaan siitä, onko ruoka-avun toteutumistavalla yhteys ruoka-avunsaajien ruokavalioon. Ruokavaliosta itsestään olisi myös hyvä saada tarkempaa tietoa. Nuoria ja syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä sekä COVID-19 pandemian seurauksia ruoka-aputoimintaan ja ruoka-apusaajien joukkoon tulisi niin ikään tarkastella.
  • Nummela, Maria (Helsingin yliopisto, 2014)
    Campylobacter cause human campylobacteriosis, a gastroenteritis characterised by symptomps that range from abdominal pain to bloody diarrhea. The most common species behind human infections is Campylobavter jejuni, the infective dose of which has been recognized to be low. Warm-blooded animals are found to be common carriers of Campylobacter in their intestinal tract. As susceptible to environmental stress factors, Campylobacter is unable to multiply outside the host; it spreads to the environment through feces. Cattle has been recognised as an important reservoir of Campylobacter and raw milk the leading cause of Campylobacter outbreaks along with water and poultry. Most commonly, contamination of raw milk derive from fecal contamination during milking. The prevalence of Campylobacter was examined in three dairy farms, of which two, farms B and C, had faced an outbreak carried by raw milk right before the monitoring period of the study commenced. In the third farm A, Campylobacter hadn’t been detected either from raw milk or milk filters, and the prevalence in cattle was found to be low. Cattle were sampled 1-2 times and both milk as well as milk filter samples were obtained weekly during the monitoring period. Furthermore, environmental samples were collected. Samples were examined according to the modified NMKL 119:2007 cultivation method and MPN technique was used to quantify Campylobacter in raw milk samples. C. jejuni isolates were genotyped applying PFGE typing with SmaI enzyme. Moreover, concerning the hygienic control of raw milk, suitability of milk filters in detecting Campylobacter from bulk tank milk was examined in a shelf life experiment, in which milk filters were first divided in two parts, then spiked with four different concentrations of C. jejuni. In order to examine how well C. jejuni survives in storage conditions, spiked milk filters were packed into cool bags stored in room temperature for four different time intervals. Campylobacter was detected in cattle from all three dairy farms, yet the prevalence in control farm A was substantially lower than in the farms of the outbreak B and C, in which more than half of the cattle shed Campylobacter in feces. In farm A as well as farm C Campylobacter was not detected in milk or milk filters during the monitoring period. In outbreak farm C, the milk was most likely to be contaminated due to poor short-term milking hygiene conditions, as the C. jejuni genotype that most of the cattle shed proved to be identical with C. jejuni strain isolated from bulk tank milk during the investigation of the outbreak. Then again, outbreak farm B faced a rare, long-lasting Campylobacter contamination, as milk and milk filters were still found positive for Campylobacter six months after the outbreak. Up to 35 MPN / ml of Campylobacter was quantified from milk. The genotype detected from the milk and milk filters was dominant in the cattle as well. Nevertheless, the source of the contamination remained unclear and hadn’t been eliminated in time for the last sampling in spite of the satination and renovation operations made. Continous fecal contamination, biofilm harboured in the milking machine and direct extraction of Campylobacter to milk due to an udder infection were suspected as potential causes of the long-lasting contamination. In the shelf life experiment of milkfilters the background microflora, which was resistant to the selective supplement of Bolton Broth used in this study, proved a bigger problem for the detection of Campylobacter than its susceptibility to environmental stress. Accordingly, with the protocol used in this study, the experiences gained detecting the samples obtained from farm B suggest that milk is a superior sample matrix over milk filters.
  • Le, Thanh Ngoc Uyen (Helsingin yliopisto, 2017)
    The aims of this study were to use the heterologously expressed laccase in Pichia pastoris as oxidative biocatalysts for the degradation of BPA and to find out natural mediators that could assist this laccase to degrade BPA efficiently and environmental friendly. In addition, removal of the estrogenic activity of BPA by the white rot fungus Physisporinus rivulosus cultures and the role of its laccase 2 in the BPA disapperance was also focused. Firstly, the removal of BPA’s estrogenic activity by the white rot fungus Physisporinus rivulosus was confirmed in cultures both with and without the fungal mycelium. Next, the recombinant laccase 2 (rLac2) played a role in the BPA disapperance. At the similar laccase activity level, removal of BPA’s estrogenic activity was done more efficiently in the fungal cultures than in the cell-free enzymatic treatments. Metabolites present in the fungal cultures could possibly act as natural mediators that enhance the removal of BPA. In addition, combination of nine laccases present in the fungal cultures could possibibly enhance the degradation of BPA. Finally, none of the ten mediatiors used was found to act as an efficient rLac2 enhancer in degrading BPA. Degradation of BPA was followed using a bioreporter system. The yeast Saccharomyces cerevisiae has been genetically modified in order to express the estrogen receptor alpha and produce a bioluminescent signal upon contact with estrogenic substances such as BPA. This bioreporter system has been further developed to specifically detect the estrogenic activity of bisphenol A and to be used in a high-throughput manner.
  • Puntila, Anni (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkimuskohteena on Suomen ja Kiinan välisen kauran vientisopimusneuvottelun poliittinen prosessi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää poliittinen prosessi, jonka kautta vientisopimus solmittiin. Tavoitteena on myös selvittää eri tahojen ja intressiryhmien osaa prosessin eri vaiheissa sekä poliittisten päättäjien osallisuutta neuvottelu-prosessin aikana. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, johon haastateltiin viittä prosessin eri vaiheissa mukana ollutta henkilöä. Haastatellut edustivat eri intressiryhmiä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Haastatteluteemat olivat jaoteltu kolmeen osaan: neuvotteluiden aloittamiseen, sopimuksen allekirjoittamiseen ja viennin konkreettiseen aloittamiseen. Haastatteluja varten valmisteltiin teemajakoa tukevia kysymyksiä. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen tulokset analysointiin tyypittelymenetelmällä. Kauran vientisopimusneuvottelut aloitettiin Suomen ja Kiinan välillä vuonna 2006. Vientiprotokollasopimus allekirjoitettiin viisi vuotta myöhemmin lokakuussa 2011. Neuvotteluprosessi muodostui pääosin maiden virkamiesten välisestä kirjeenvaihdosta. Kirjeenvaihdon pääpaino oli kasvinterveysasioissa, joista kiinalaiset viranomaiset vaativat lisäselvityksiä useaan otteeseen. Poliittiset päättäjät vaikuttivat prosessiin merkittäviltä osin kahdessa vaiheessa: kun hallitusohjelmiin kirjattiin tavoite elintarvike-viennin edistämisestä ja kun protokollasopimus allekirjoitettiin. Neuvotteluiden osalta ratkaisevinta oli viranomaisten välinen kirjeenvaihto. Vienninedistämismatkojen yhteydessä poliittiset päättäjät ja maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet vauhdit-tivat sopimukseen pääsyä. Konkreettinen vienti aloitettiin vuonna 2014. Kaurasta allekirjoitettu sopimus oli ensimmäinen Kiinan kanssa solmittu viljaa koskeva vientisopimus. Vientisopimuksen pääasiallisena tavoitteena oli uusien markkinoiden kautta hakea korkeampaa tulotasoa suomalaisille kauran viljelijöille.
  • Kokkonen, Juho (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää kirjanpainajapopulaation kehitystä ja hyönteistuhojen etenemistä kuusivaltaisella luonnonsuojelualueella. Tarkoituksena oli selvittää kuinka lisääntynyt kirjanpainajapopulaatio vaikuttaa myrskytuhossa pystyssä säilyneeseen kuusivaltaiseen (Picea abies (L.) Karst.) puustoon, mitkä alueet ovat riskialttiimpia kirjanpainajatuhoille sekä mitkä tekijät vaikuttavat kirjanpainajapopulaation ja hyönteistuhojen kehitykseen tutkimusalueella. Tutkimusalue sijaitsi Etelä-Karjalassa Paajasensalon luonnonsuojelualueella, jossa kesän 2010 ukkosmyrskyt aiheuttivat suurta tuhoa alueen puustolle. Tutkimusalueelle pystytettiin kirjanpainajan feromoniansoja (80), joiden avulla tarkkailtiin kirjanpainajapopulaation tasoa myrskytuhoalueella vuosien 2013 ja 2014 ajan. Lisäksi tutkimusalueelle perustettiin maastokoealoja, joiden avulla tutkittiin metsikkökoealojen puuston ominaisuuksia vuonna 2013. Kirjanpainajan emokäytävätiheyksiä tutkittiin koealojen läheisyydessä olevilta tuulenkaadoilta sekä kaatokoepuilta. Tutkimuksessa saatuja tuloksia verrattiin muihin tutkimuksiin sekä Ilmatieteen laitokselta saatuihin lämpötilatietoihin kasvukausien ajalta. Kirjanpainajapopulaation kasvu johti toisena ja kolmantena vuonna kirjanpainajan iskeytymiseen alueen elävään puustoon. Alueen myrskyissä säästynyt kuusivaltainen puusto kärsi kohonneesta kirjanpainajapopulaation tasosta, joka näkyi puustossa värimuutoksina, latvustojen harsuuntumisena, runkojen pihkavuotoina sekä kirjanpainajan iskeytymisinä. Erityisen alttiita kohteita kirjanpainajan iskeytymisille olivat suurimpia tuulenkaatoaukkoja lähimpänä olevat suojaisat metsänreunat, jotka altistuivat äkillisesti auringonsäteilylle. Kesän 2013 lämpötilat olivat suotuisia kirjanpainajan kehitykselle ja kirjanpainajalle ehti kehittyä tutkimusalueella toinen jälkeläissukupolvi. Kesän 2014 lämpötilat olivat edellisvuotta vaihtelevampia ja kirjanpainajien määrä feromonipyydyksissä väheni edellisvuodesta. Kirjanpainajalle ehti kehittyä alueen sijainnista riippuen vähintään osittainen toinen jälkeläissukupolvi tutkimusalueella myös vuonna 2014. Lisääntymismateriaalin saatavuus ja sääolosuhteet ovat avaintekijöitä kirjanpainajatuhojen etenemisessä. Lämpötilojen ja lämpösumman kehitystä seuraamalla voidaan ajoittaa kirjanpainajan parveilun ajoittumista sekä parveilun aktiivisuutta. Tällöin kirjanpainajan iskeymät rungolla voidaan havaita hyvissä ajoin kirjanpainajan iskeytymisen jälkeen. Kuusen latvuston värimuutokset ja harsuuntuneisuus kertovat kirjanpainajan iskeytymisistä kuusien rungoissa. Feromoniansoin tehtävä kirjanpainapopulaation tason monitorointi sopii paikallisen populaatiotason seurantaan. Epideemisellä kirjanpainajapopulaation tasolla pyydyksillä ei ole suurta vaikutusta kirjanpainajapopulaatioon säätelyssä. Kirjanpainajien määrän feromoniansaseurannalla voidaan kuitenkin arvioida elävälle puustolle aiheutuvaa kirjanpainajien iskeytymisen kynnysarvoa ja iskeytymisen riskiä. Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ja tuulenkaatojen korjuut vähentävät metsikön altistumista myrsky- ja hyönteistuhoille. Paikallisen alueen metsikön ominaisuudet voivat vähentää tai lisätä tuhojen voimakkuutta. Alueen ominaisuuksien, kuten puuston rakenteen, ilmaston ja maaston topografian tunteminen auttavat riskienhallinnan suunnittelussa, metsätuhojen ehkäisyssä sekä päätöksenteossa myrsky- ja hyönteistuhoihin varauduttaessa. Myrsky- ja hyönteistuhoihin voidaan varautua monipuolisilla ja aktiivisilla seuranta- ja kartoitusmenetelmillä tulevaisuudessa. Luonnonsuojelualueilla tapahtuvaa myrsky- ja hyönteistuhoa on vaikea pysäyttää. Luonnonsuojelualueen ylläpitämien runsaiden kaarnakuoriaispopulaatioiden vaikutukset voivat ulottua myöhemmin ympäröiviin metsäalueisiin. Kirjanpainajan populaation säätelyyn vaikuttavat eniten lisääntymismateriaalin saatavuus, lajinsisäinen kilpailu sekä sääolosuhteet. Kirjanpainajapopulaation taso voi säilyä korkeana korjaamattomilla myrskytuhoalueilla useiden vuosien ajan odottaen parveilulle ja lisääntymiselle sopivampia olosuhteita.
  • Lehterä, Sara (Helsingin yliopisto, 2017)
    Johdanto: Yleisimmät syyt kroonisten tautien syntyyn ja kuolleisuuteen teollisuusmaissa liittyvät elintapoihin, kuten tupakointiin, liikkumattomuuteen ja epäterveelliseen ruokavalioon. Tutkimuksin on todettu, että ihmisillä on tapana noudattaa jotakin ruokavaliotyyliä. Ruokavaliotyyli on ruokavalion kokonaisuus, johon kuuluu erilaisia ruoka-aineita eri suhteissa. Kulttuurin ja sosioekonomisen aseman lisäksi tietynlaiseen ruokavalioon voidaan yhdistää tietynlaisia elintapoja. Epäterveellisillä elintavoilla on taipumus klusteroitua, jolloin riski sairastua elintapasairauksiin moninkertaistuu. Tavoitteet: Tavoitteena oli selvittää, millaisia ruokavaliotyylejä suomalaisilta 20-34-vuotiailta miehiltä löytyy ja voidaanko näihin ruokavaliotyyleihin yhdistää elintapatekijöitä. Lisäksi haluttiin selvittää, voisiko ruokavalio ennustaa muita elintapatekijöitä. Vastaavanlaisella suomalaisella ryhmällä vastaavaa ei ole ennen tutkittu näin monella elintapamuuttujalla. Tämä mahdollistaisi mahdollisten riskiryhmien tunnistamisen ajoissa. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksessa käytettiin Puolustusvoimien ”Reserviläisten toimintakyky vuonna 2015” tutkimuksen aineistoa, josta otettiin mukaan koulutus, tupakointi, vapaa-ajan fyysinen aktiivisuuden määrä, istumiseen käytetty aika, syömistottumukset, alkoholin käyttö, unen määrä sekä koettu stressi. Tutkimukseen otettiin mukaan vain miehet (n=777). Ruokavaliomallit selvitettiin FFQ kyselyiden avulla klusterianalyysillä, joka sopi parhaiten luokiteltujen muuttujien kanssa. Tämän jälkeen saadut ruokavalioklusterit (3 kpl) ristiintaulukoitiin uudelleen luokiteltujen elintapamuuttujien kanssa. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin IBM SPSS 24.0 -ohjelmaa. Tulokset: Ruokavalioklustereita saatiin aineistosta kolme, jotka olivat ”yksipuolinen”, ”terveellinen” sekä ”rasvainen ja makea”. Selvimmät erot klusterien välillä näkyivät vihannesten, marjojen ja hedelmien käytössä, mutta myös mm. virvoitusjuomien, kanan, riisin/pastan ja puuron/murojen käytössä. Terveelliseen klusteriin kuuluvat olivat merkitsevästi korkeammin koulutettuja (p<0,001), vähiten tupakoivia (p<0,001) ja eniten vapaa-ajan liikuntaa harrastavia (p<0,001). Yksipuoliseen klusteriin kuuluvista taas löytyi selvästi eniten tupakoitsijoita (p<0,001) sekä vähiten vapaa-ajan liikuntaa harrastavia. Yksipuoliseen klusteriin kuuluvat saattavat myös nukkua vähemmän (p<0,008) ja käyttää enemmän alkoholia kerralla (p<0,001), kuin kahteen muuhun ruokavalioklusteriin kuuluvat henkilöt. Koetun stressin ja istumisen määrän suhteen klustereiden välillä ei ollut merkitseviä eroja. Yhteyksien merkitsevyydet säilyivät myös koulutuksen vakioinnin jälkeen. Johtopäätökset: Suomalaiset nuoret miehet noudattavat tietynlaisia ruokavaliotyylejä, joista voidaan tunnistaa terveellisempiä ja epäterveellisempiä. Selkeimmät erot tulevat kasvisten ja hedelmien käytössä, sekä yleisesti ruokavalion monipuolisuudesta. Yksipuolisemmin syövillä on myös todennäköisemmin muita epäterveellisiä elintapoja, kuten tupakointia ja liikkumattomuutta. Näitä yksilöitä olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan ja pohtia, miten voitaisiin vaikuttaa heidän valintoihinsa ja käyttäytymiseensä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ruokavalio voi ennustaa muita elintapoja.
  • Leinonen, Roosa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Maatalouden rakennekehityksen suunta on ollut pitkään tilalukumäärien väheneminen ja toisaalta tilakoon kasvaminen. Samalla maataloudenharjoittamisen perinteisen yritysmuodon rinnalle on tullut maataloudenharjoittaminen osakeyhtiömuodossa. Osakeyhtiöittämisen keskeisinä etuina yksityiseen elinkeinonharjoittajaan nähden pidetään verotusta ja osakeyhtiön oikeudellista asemaa. Osakeyhtiötä ei kuitenkaan tule perustaa pelkästään mahdollisen verohyödyn vuoksi, vaan yritysmuodon muutoksen tueksi on tehtävä tarkat taloudelliset laskelmat. Maatilojen heikko kannattavuus ja maksuvalmius ovat olleet viimevuosina paljon esillä mediassa. Tilastojen mukaan maatalouden kannattavuuskertoimet ovat olleet useamman vuoden hyvin alhaiset. Talouden heikko tilanne on aiheuttanut useille maatiloille maksuvalmiusongelmia. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako yritysmuoto maatilayrityksen maksuvalmiuteen. Tutkittavat yritysmuodot olivat yksityinen elinkeinonharjoittaja ja osakeyhtiö. Tutkimuksen teoriaosuudessa on käyty läpi maksuvalmiutta käsitteenä, maksuvalmiuden arviointia sekä eri yritysmuotoihin liittyvää teoriaa verotuksen ja yrityksen oikeudellisen aseman osalta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kahdelle maatilalle, joita molempia harjoitettiin yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Tarkasteltava ajanjakso tutkimuksessa on 2012–2016. Tälle ajalle tehtiin kuukausittaiset toteutuneet maksuvalmiuslaskelmat yksityiselle elinkeinonharjoittajalle. Vastaavat maksuvalmiuslaskelmat tehtiin osakeyhtiölle hyödyntäen kolmea eri skenaariota. Nämä skenaariot olivat tulojen jättäminen osakeyhtiöön, osingon nostaminen yrityksestä ja palkan maksaminen osakkaalle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että osakeyhtiöllä voi olla suuri vaikutus maksuvalmiuteen, mutta mahdollisista saavutetuista verohyödyistä huolimatta vaikutus ei aina ole positiivinen. Skenaario, jossa tulot jätetään osakeyhtiöön, nousi molemmissa tapauksissa maksuvalmiuden kannalta edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Verotuksen osalta kyseinen vaihtoehto ei ollut molemmille tapauksille edullisin. Vaihtoehto ei myöskään ollut yrittäjille realistinen, koska yrittäjillä ei ole tilan ulkopuolisia tuloja. Osakeyhtiön paremmuuteen maksuvalmiuden kannalta vaikuttavat erityisesti yrityksen koko, yrittäjien lukumäärä, investointien määrä sekä tulon nosto tarpeet yrityksestä. Laskelmat on toteutettu käyttäen tutkimuksessa määritettyjä olettamia nostettavan tulon määrän osalta. Laskelmien mukaan muut osakeyhtiön skenaariot ovat maksuvalmiuden kannalta yksityistä elinkeinonharjoittajaa huonompia. Erot eivät kuitenkaan olleet kaikissa tapauksissa isoja, joten nostettavan tulon optimoinnilla voidaan vaikuttaa tietyn skenaarion paremmuuteen.
  • Wu, Rui (Helsingin yliopisto, 2017)
    Saccharomyces cerevisiae var. boulardii is a probiotic strain of the baker’s yeast Saccharomyces cerevisiae. It has a long history of use in treating and preventing several kinds of diarrhea in human. Recently, scientists have drawn their attentions to use this probiotic yeast as a living drug delivery vehicle to the gastric intestinal tract (GIT). Several distinctive features of S. boulardii such as an optimal growth temperature at 37 ºC and better acidic tolerance enable active recombinant protein expression in harsh conditions. Human intrinsic factor (IF) is a glycoprotein secreted by gastric parietal cells and belongs to vitamin B12 (Cobalamin, Cbl) transport family. The gastric IF gene (GIF) encodes this protein. It is an essential protein for the proper absorption of Cbl in the terminal ileum, lacking of which results in vitamin B12 deficiency, especially common among the elders. This study aims to express active human IF from probiotic S. boulardii that can be combined with vitamin B12 forming B12/IF complex and absorbed by intestinal cells. To achieve these goals, a plasmid pSF-TEF1-TPI1-Blast-GIF was designed for S. boulardii transformation. Verification of recombinant IF was accomplished by SDS-PAGE, Western blotting and peptide sequence mapping by mass spectrometry (MS). Experimental results indicated that the recombinant IF was not able to be synthesized in useful amount from S. boulardii using plasmid pSF-TEF1-TPI1-Blast-GIF. Transformation of the plasmid carrying GIF sequence brought significant phenotypic and metabolic modification to the host cells. PCR technique was found unsuccessful to verify the presence of correct plasmid, leaving uncertainty whether the correct plasmid was present in the transformants or not. Interestingly, an immunreoactive band at expected size (45 kDa) could be detected with rat polyclonal antibody in Western blotting. This band could be only detected from the supernatant when cells were grown with Cbl supplement, but shown to be exo-1,3-β-glucanase in MS protein sequencing. However, it is still possible that trace amount of recombinant IFs are secreted but cannot be detected due to MS sequencing limitations. Even though there was a contradictory result in Western blotting compared to that of MS sequencing, the excessive secretion of the exo-1,3-β-glucanase which may corrode yeast cell walls, may explain the different phenotype of transformants in comparison to host cells. This study indicated that not all genetic manipulation tools designed for S. cerevisiae are without problems for S. boulardii. More studies need to be carried out for successful heterologous IF protein expression with this probiotic yeast.
  • Järvi, Liisa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielman kirjallisuusosiossa perehdyttiin vaahdonmuodostumisen mekanismeihin erityisesti hiilidioksidia sisältävissä juomissa sekä vaahdon hajoamisen eri mekanismeihin, kuten valumiseen, koalesenssiin ja kaasun vaihtoon kuplien välillä. Virvoitusjuomissa merkittävin kuplanmuodostumisen tyyppi on ei-klassinen kuplanmuodostuminen, sillä se on vastuussa kuplien muodostumisesta pitkään sen jälkeen, kun virvoitusjuoma on kaadettu lasiin. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin myös virvoitusjuomien raaka-aineiden rooleja vaahdonmuodostuksen eri vaiheissa. Kokeellisen työn tavoitteena oli selvittää eri makeuttajien ja kofeiinin vaikutusta vaahdonmuodostumiseen. Toisena mielenkiinnon kohteena oli selvittää onko vaahdonmuodostumiseen muita mahdollisia vaikuttavia seikkoja. Työssä käytetyt nesteet olivat hiilidioksidipitoisia makeuttajien ja kofeiinin vesiliuoksia. Juomat valmistettiin tiivisteistä juoma-automaatilla, jollaisia käytettään esimerkiksi pikaruokaravintoloissa. Jokaista juomaa laskettiin astioihin ja jokainen täyttötapahtuma valokuvattiin ja analysoitiin ajan funktiona. Virvoitusjuomien vaahtoutumista testattiin samalla menetelmällä keinotekoisia nukleaatiokohtia sisältävässä astiassa. Tämän maisterintutkielman merkittävin löydös oli, että juomassa käytetyn makeutusaineen tyypillä on selkeä vaikutus vaahdonmuodostamisen määrään. Hiilihydraattimakeuttajilla makeutetut juomat muodostivat huomattavasti vähemmän vaahtoa, kuin makeutusaineilla makeutetut juomat. Kofeiinin läsnäololla ei havaittu vaikutusta vaahdonmuodostumiseen hiilihydraattimakeutetuilla juomilla, mutta makeutusaineilla makeutettujen juomien kohdalla havaittiin suurempi vaahdonmuodostus kofeiinipitoisella juomalla kahdessa koesarjassa. Muilla osatekijöillä oli huomattavasti vähäisempi vaikutus vaahdonmuodostumiseen, ja niiden kohdalla tulokset olivat osittain ristiriidassa aikaisemmin julkaistun tiedon kanssa. Maailmanlaajuisen kulutuksen ja juoma-alan tulevaisuuden trendien tarkastelu osoittivat tutkimuksen tarpeellisuuden.
  • Juusela, Juho (Helsingin yliopisto, 2018)
    Suomalainen siipikarjantuotantoketju toimii kansainvälisessä markkinaympäristössä, jossa toimiminen ja menestyminen edellyttävät hyvää ja alati kehittyvää kilpailukykyä. Tuotannon kilpailukyky ja tuotannon kannattavuus (nuorikko, siitosmuna, untuvikko, broilerinliha jne.) muodostuvat tuotteiden ja tuotantopanosten (eläinaines, rehu, työvoima jne.) hintojen ja tuotannon tuottavuuden perusteella. Näitä tekijöitä vertailemalla voidaan päätellä, onko tuotannolla kilpailuetua, kilpailukykyä vai kilpailuhaittaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin broilerin haudontamunia tuottavien tilojen kilpailukykyä. Kilpailukyvyn mittareina käytettiin tuotannon kokonaistuottavuutta ja osatuottavuuksia. Lisäksi tarkasteltiin tuotannon kustannusrakennetta ja broilerinlihantuotannon markkinoita Suomessa ja maailmalla. Tutkimusaineistona käytettiin kahden suomalaisen haudontamunantuotantoa harjoittaneen tilan tilinpäätös- ja tuotantotulostietoja vuosilta 2014-2015. Vertailuaineistona käytettiin vastaavaa aineistoa kahdeksalta tanskalaistilalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää haudontamunan tuotantokustannukset suomalaisilla ja tanskalaisilla tiloilla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää johtuvatko erot tuotantokustannuksissa eroista tuottavuudessa, eli tuotantopanosten käytöstä suhteessa tuotokseen, vai tuotantopanosten hankintahinnoista. Aggregoidun tuottavuusindeksin perusteella tanskalaisten tilojen kokonaistuottavuus oli 18 % korkeampi kuin suomalaisten tilojen. Osatuottavuusmittausten perusteella työn tuottavuus oli tanskalaisilla tiloilla 48 % ja pääoman tuottavuus 15 % korkeampi kuin suomalaisilla tiloilla, kun työn hintana käytettiin FADN-aineiston mukaisia maakohtaisia työkustannuksia ja 5 % pääoman korkovaatimusta. Tanskalaisilla tiloilla yksikkökustannukset olivat keskimäärin suomalaisia tiloja alemmat. Suomalaisten tilojen kustannukset erosivat toisistaan siten, että suurempi suomalaistila oli yksikkökustannuksiltaan lähempänä tanskalaisten tilojen keskiarvoa kuin pienempää suomalaistilaa. Merkittävimmistä tuotantopanoksista rehun hankintahinta oli suomalaisilla tiloilla hieman alempi kuin tanskalaisilla tiloilla. Eläinkohtaisessa tuotoksessa ei ollut maiden välillä merkittävää eroa, mutta eläinten hankintakustannukset olivat tuotettua haudontamunaa kohden 28 % suuremmat suomalaisilla tiloilla. Tanskalaiset tilat olivat tila- ja kasvattamokohtaisilta eläinmääriltään suomalaisia tiloja suurempia, mikä näyttää olevan paremman tuottavuuden taustalla. Suurempi tilakoko mahdollistaa alemmat kasvatuspaikkakohtaiset investointikustannukset ja edelleen paremman pääoman tuottavuuden. Tanskassa työn hinta oli tarkasteluvuosina EU-alueen kalleinta, mikä on todennäköisesti kannustanut tehostamaan työnkäyttöä tiloilla.
  • Navarro, Andrea (Helsingin yliopisto, 2017)
    Mold spoilage is the main cause of bread spoilage. The fungal species that mostly contaminate bakery products belong to the genera Penicillium, Eurotium, Aspergillus, Monilia, Endocymes, Cladosporium, Fusarium, Neurospora and Rhizopus. The aims of the experimental work were: (1) to screen LAB strains previously isolated from bakery and sourdough environment for their antifungal properties and to be used as starters for sourdough with antifungal activity, and (2) to evaluate sourdough effects on the shelf life of white wheat bread, without affecting the textural properties. Three methods were used to determine the antifungal activity of the isolates. First, the mechanism of fungal inhibition was investigated by an agar diffusion assay with P. paneum and P. albocoremium as indicators. The inhibitory activity toward bakery-related fungi was tested with the radial growth rate of fungi measured after seven days with six indicator molds. The isolates L. pentosus/plantarum J42 and L. mesenteroides I21 were tested in the baking trials, which were conducted in the pilot plant. Physicochemical analysis and microbiological observation were performed on bread slices and loaves produced with 30% sourdough, packed and stored in polyethylene plastic bags under natural conditions at a room temperature of ~ 24 ºC in the pilot plant. The water-soluble extracts from L. pentosus/plantarum, L. mesenteroides, P. pentosaceus and W. confusa had the highest inhibition activity. L. plantarum, W. confusa, L. pseudomesenteroides/mesenteroides and L. mindensis/crustorum had low activity toward the indicator molds. Minor inhibitory effect was observed toward P. albocoremium. Overall, the highest antifungal activity toward the indicator molds was shown by L. mesenteroides I21 strain. The pH values of the water-soluble extract and the sourdough did not seem to influence the fungistatic effect observed of the selected strains toward the molds. Addition of sourdough caused no changes in the physical properties of bread. Sourdough breads had less mycelial coverage relative to the control bread. In the conditions of this study, sourdough addition was beneficial to decrease mold contamination in bread.
  • Kankare, Kimmo (Helsingin yliopisto, 2020)
    Maareformit, lait ja kiinteistöjen jakamiset ovat muokanneet Suomen peltojen tilusrakennetta satojen vuosien ajan. Pirstaloituneesta kiinteistörakenteesta aiheutuu taloudellista haittaa viljelijöille, kun peltojen lohkokoot ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä tilakeskuksesta. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia ovat Suomen peltojen tilusrakenteen, viljelijöiden ikärakenteen ja maatilojen päätuotantosuuntien jakautumisen nykytilanteet ja miten ne ovat muuttunut 2000-luvulla. Lisäksi selvitettiin, mikä on nykyisestä tilusrakenteesta aiheutuva taloudellinen haitta maataloudelle. Tutkimuksessa havaittiin, että vuonna 2019 peltojen keskipinta-ala on noussut (2,55 ha, +8 %) ja talouskeskusetäisyys on lyhentynyt (2,87 km, -13 %) vuodesta 2011. Tilusrakenteesta aiheutuva realistinen vuosittainen haitta oli yhteensä 207,6 miljoonaa euroa. Tilusjärjestelytoiminnalla peltolohkoja yhdistämällä lohkokokoa voidaan kasvattaa realistisesti 35 %, joka vähentäisi tilusrakenteen aiheuttamaa haittaa 18,8 miljoonalla eurolla vuosittain.
  • Rajajärvi, Jimi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Suomessa harvennetaan vuosittain yli 500 000 hehtaaria metsää. Harvennusten tarkoituksena on taloudellisen tuoton lisäksi turvata kasvamaan jätettyjen puiden terveys sekä elinvoimaisuus, jolloin puiden järeytyminen tukkipuiksi on mahdollista. Olennainen tekijä jäljelle jäävän puuston kasvuun on hyvin onnistunut korjuu, eli hyvä korjuujälki. Korjuujäljestä etenkin ajouratunnuksilla on puiden kasvun kannalta suuri merkitys, sillä ensiharvennuksilla muodostettuja uria tullaan usein käyttämään myöhemmissä harvennuksissa uudistushakkuuseen saakka. Hyvin muodostetun ajouraverkoston pinta-ala kattaa noin viidenneksen koko harvennettavasta alueesta, joten yksikin ylimääräinen tai liian leveä ajoura kasvattaa varhaisessa vaiheessa hakatun alan osuutta aiheuttaen kasvutappiota ja taloudellisen menetyksen verrattuna optimitilanteeseen. Tämän lisäksi urien syvät painumat vaurioittavat jäljelle jäävän puuston juuria aiheuttaen korkean laho- ja tautiriskin. Ajouratunnusten seurantaa toteutetaan korjuujälkitarkastusten yhteydessä koealaluontaisesti. Vaikkakin teoriassa koealojen sijoittelu on systemaattista sekä korjuujäljen kriteerit mittaajilla samat, usein mittaustuloksissa on eri mittaajien välillä huomattavissa eroa. Lisäksi viivamainen koeala-asettelu saattaa tuottaa vain yhden mittauksen eniten käytössä olleelta kokoojauralta, jolloin suurimmat painumat jäävät helposti huomioimatta. Koealoilta saadut numerot eivät myöskään kerro, missä kohdassa vaurioita on syntynyt ja miten niitä olisi voitu välttää. Ratkaisuna ajouraverkoston laajamittaiseen tarkasteluun on hyödyntää viimeisen vuosikymmenen aikana nopeassa kehityksessä olevaa drone-kalustoa. Tiheästi ilmasta käsin otetuista kuvista muodostettu fotogrammetrinen pistepilvi on alhaisten kustannustensa ansioista tehokas ja nopea tapa saada kattavaa aineistoa alueen ajouraverkoston tunnuksista. Etenkin tarkaksi osoittautunut X ja Y-akselin mittaustarkkuus antaa desimetrin tarkan tiedon ajouraväleistä sekä visuaalisesti hyödynnettävissä oleva Z-akseli tarjoaa syvimpien ajourapainumien sijainnit. Perinteisten ajouratunnusten lisäksi voidaan myös mitata ajouran kokonaispituus ja tarkastella harventamatta jääneitä alueita hakkuukoneen puomin teoreettisen ulottuman ylittäviltä alueilta . Menetelmää voidaan hyödyntää numeerisen tarkastelun lisäksi visuaalisesti osoittamalla metsänomistajalle tai korjuuyrittäjälle ongelmakohdat kattavasti ilman tarkastuksen jälkeistä erillistä maastokäyntiä. Ajouraverkostokartalta nähdään nopeasti koko alueen ajourapainumat, -välit, ajouraverkoston asettelu sekä mahdolliset harventamatta jääneet alueet. Tämän lisäksi erityisen ongelmalliselle alueelle voidaan suunnitella pistepilveltä tarvittavat korjaustoimenpiteet. Ongelmana menetelmässä on kuitenkin vähäinen pisteiden lukumäärä latvuksen peittämistä rungoista, mikä ai-heuttaa ongelmia ajouran leveyden mittauksessa. Toimiva menetelmä ajouran leveyden mittaukseen voidaan kehittää, mutta sitä voidaan käyttää vasta, kun kuva /laserkeilausaineistoa aletaan tuottaa korjuussa käytetyistä koneista maanpinnan tasolta. Parhaassa tapauksessa pistepilvien tarkastelu voi kehittää tulevaisuuden puunkorjuuta palautteen perusteella kohti parempaa korjuujälkeä ja näin säästää luontoa sekä kustannuksia tehden korjuusta entistäkin tehokkaampaa. Tämä tutkimus toimi pioneeritutkimuksena Stora Ensolle fotogrammetrisen pistepilven kuvauksessa, tuottamisessa sekä käsittelyssä.
  • Huttunen, Ari (Helsingin yliopisto, 2020)
    Gibberella zeae (Schwein.) Petch and its asexual form Fusarium graminearum Schwabe is a pathogen of oat, barley, wheat and maize that causes Fusarium head blight in cereals. F. graminearum produces mycotoxins that contaminate yields in humid and warm weather conditions. The pathogen spreads most effectively during its sexual stage. F. graminearum has become more common as a result of climate change and as reduced tillage has become more preferred in cultivation. This research was a part the Fustox Projet in Natural Resources Institute in Jokioinen research station. Develelopment of G.zeae in crop residues was studied. Crop residue samples were collected from no-till and tilled field plots in existing field trials in spring 2013. Occurrence of F. graminearum was studied in barley and oat from no-till and tilled field plots and in oat from a field trial of four tillage methods during the growing season 2013. Efficiency of two fungicides (DMI and DMI+QoI fungicides) were studied in two oat cultivars, barley and spring wheat in MTT Ylistaro research station. Yield samples were also analysed for deoxynivalenol (DON) contamination. Occurrence of the pathogen was determined by incubating straw pieces and kernels in laboratory conditions. Fusarium species were identified by their colony and spore morphology and colour. Contrary to expectations the pathogen was somewhat more prevalent in tilled plots than in reduced tillage. This may be due to greater microbe activity that is capable of decomposing or inhibiting the pathogen in fields with reduced tillage. In this study stem-bases were more infected by the pathogen in reduced tillage. Fungicide treatments were effective in reducing the occurrence of F. graminearum in the field and DON contamination in yield. There were no significant differences between fungicides. The most effective methods of controlling G. zeae and F. graminearum is selection resistant cultivars for cultivation. Careful selection of soil tillage method can also aid in controlling the pathogen.

View more