Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta

 

Recent Submissions

  • Wang, Yu (Helsingin yliopisto, 2017)
    Dextrans are polysaccharides and mainly produced from lactic acid bacteria, which have great values in industrial applications. Dextrans with different molar mass and branches have different applications. In this thesis, the effects of different reaction factors on the molar mass and composites of dextrans had been studied. Weissella confusa VTT E-90392 dextransucrase was used to synthesize dextran with sucrose as substrates. The effects of sucrose concentration, enzyme concentration, reaction time, temperature and pH on dextran macromolecular properties were detected. Sucrose concentration, enzyme concentration and reaction time were selected as the most influential factors for the subsequent response surface modeling to analyze how they affect dextran properties, according to experimental design. 18 reaction conditions were conducted and the product mixtures containing dextran were analyzed by HPSEC. The effects of the three reaction factors on dextran production were also studied. The predictive contour plot showed that dextran conversion was positively proportional to the enzyme concentration and increased in the early stage, but decreased in the late stage. In the preliminary study of the effects of various factors on dextran profile, two or three main dextran size populations eluting at different volumes were found in HPSEC analysis. The 1st dextran size population (eluted around 10.5 ml) had the highest Mw ranging from 7 × 107 to 2 × 108 g/mol. The 2nd dextran size population (eluted at around 12.5 ml) had Mw ranging from 2 × 107 to 4×107 g/mol. Besides, there seemed to be a 3rd dextran size populations (eluted at 16.2 ml to 17.5 ml) and the Mw was within the widest range (5 × 106 g/mol to 1.3 × 107 g/mol).We kept the samples' 4 factors constant and one factor changed and compared the effect of each factor. Under conditions: low sucrose, dextransucrase concentration, low temperature, low pH or short reaction time, the amount of the 2nd dextran size population was in equal or higher amount than the 1st one and 3rd one hardly appeared. On the contrary, the 1st size population became predominant over 2nd one, and the 3rd one started to form. In the modeling experiments, the overall effects of reaction time, sucrose concentration and enzyme concentration on the molar mass and amounts of different dextran size populations were studied. In our study, as the sucrose and enzyme concentration increased, the 2nd dextran size population decreased. The amount of 3rd one was positively proportional to the sucrose and enzyme concentrations. At the early stage of reaction, the amount of 3rd one was positively proportional to the reaction time, but the amount of 3rd one was negatively proportional to the reaction time. We hypothesize that as the reaction proceeds, 2nd dextran size population can be elongated into the 1st population. It was not clear whether the 2nd dextran size population could combine with themselves to form 1st one (internal insertion) or the 2nd one could only be inserted with D-glucosyl units one by one (external insertion). At the end of synthesis, dextran can be degraded possibly by hydrolyzing D-glucosyl units externally, because there should be more than 3 dextran populations if the dextran was internally broken. Based on the above results, it might give some new clue about the process of dextran synthesis and the way the dextran was hydrolyzed.
  • Paavola, Katja (Helsingin yliopisto, 2017)
    Endophytic bacterial strain Serratia plymuthica A30 has been shown to be a good bio-control candidate against pathogen Dickeya solani that is causing soft-rot of potato (Solanum tuberosum) also in Finland. The aim of this master’s thesis was to analyze previously produced RNA sequencing data and to understand which hormone signaling pathways were mainly activated in potato tubers treated by antagonist Serratia plymuthica A30 and Dickeya solani Ds 432-1. The main objective was to compare transcriptional differences of the genes related to jasmonate/ethylene signaling pathways and salicylic acid signaling pathway in pathogen/antagonist treated potato and pathogen treated potato at 24 hour time point after treatments. The additional objective was to identify potential differences between gene groups related to plant defense responses. RNA sequencing data was verified by RT-qPCR method. According to the RNA sequencing, the most active hormonal signaling pathways were jasmonate, ethylene and brassinosteroid signaling pathways after simultanous treatment with pathogen and antagonist. The least active pathways were salicylic acid and gibberellin signaling pathways. However, salicylic and gibberellic acid pathways were the most active in pathogen treated potato tubers and jasmonate, ethylene, auxin and brassinosteroid signaling pathways showed less activity. Based on the results of this thesis, it would appear that the high efficiency of Serratia plymuthica A30 against Dickeya solani pathogen in potato would be based on its direct inhibiting effect against the pathogen but also on the possible activation of jasmonate/ethylene signalling pathway which may lead to an efficient defense response against necrotrophic pathogens.
  • Pirkola, Laura (Helsingfors universitet, 2016)
    Johdanto: Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vatsavaiva, johon liittyy kipu tai epämiellyttävä tunne vatsassa ja muuttunut ulostustiheys tai ulosteen koostumus. Viime aikoina on saatu tutkimusnäyttöä paksusuolessa herkästi fermentoituvia FODMAP-hiilihydraatteja (fermentable oligo , di- and monosaccharides and polyols) rajoittavan ruokavalion tehosta ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa. Ruisleipä on keskeinen kuidun ja folaatin lähde suomalaisille, mutta se sisältää runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja ja voi sen vuoksi aiheuttaa oireita herkkävatsaisille. Ruisleivän valmistusprosessia muuttamalla voidaan tehdä vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja sisältävää ruisleipää. Tavoitteet: Tutkimuksen päätavoitteena oli verrata kahden, FODMAP-hiilihydraattien määrän suhteen toisistaan eroavan ruisleivän vaikutuksia IBS-potilaiden aterianjälkeisiin vatsaoireisiin, uloshengitysilman vetypitoisuuteen ja mahasuolikanavan läpikulkuaikoihin, happamuuteen ja paineeseen. Muina tavoitteina oli saada tietoa SmartPill®-laitteen toimivuudesta vatsaoireiden mittausmenetelmänä ja tutkia vatsaoireiden voimakkuuden ja uloshengitysilman vetypitoisuuden välistä yhteyttä. Aineisto ja menetelmät: Tutkittavana olivat normaalipainoiset ja ylipainoiset naiset, joilla oli IBS (n=7). Tutkimus oli kaksoissokkoutettu, satunnaistettu, vaihtovuoroinen ateriakoe kahdella eri ruisleivällä. Tutkittavat söivät satunnaisessa järjestyksessä kumpaakin leipää erillisillä koejaksoilla, minkä jälkeen heiltä mitattiin vatsaoireita, uloshengitysilman vetypitoisuutta ja suoliston sisäisiä olosuhteita. Suoliston lämpötilaa, painetta ja pH:ta mitattiin SmartPill®-laitteella, joka on pienikokoinen nieltävä kapseli. Kapselin mittaamista tiedoista saadaan läpikulkuajat, pH:n mediaanit, keskipaine ja supistuksien määrät mahasuolikanavan eri osille. Tutkimuksen tulokset esitettiin mm. käyrän alaisina pinta-aloina ja maksimiarvoina. Mittausjaksojen välisiä eroja analysoitiin tilastollisesti Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä. Vatsaoireiden voimakkuuden yhteyttä suoliston paineeseen ja uloshengitysilman vetypitoisuuteen analysoitiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Tulokset: Uloshengitysilman vetypitoisuuden käyrän alainen pinta-ala (AUC0-630min) erosi koejaksojen välillä (p=0,028). Uloshengitysilman vetypitoisuus oli matalampi tutkittavien syödessä vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja sisältävää ruisleipää verrattuna tavalliseen ruisleipään. Ilmavaivojen voimakkuuden maksimiarvo oli suurempi tavallisella ruisleivällä (p=0,034). SmartPill®-kapselilla mitatut läpikulkuajat, pH, paine ja supistuksien määrä eivät eronneet koejaksojen välillä. Vatsaoireiden yhteenlaskettu voimakkuus oli positiivisesti yhteydessä paksusuolen keskipaineeseen toisella koejaksolla (ρ=0,786, p=0,036). Vatsaoireiden voimakkuuden ja uloshengitysilman vetypitoisuuden välillä ei havaittu yhteyttä. Johtopäätökset: Ruisleivän FODMAP-hiilihydraattien määrä saattaa vaikuttaa paksusuolessa tapahtuvaan mikrobifermentaatioon, joka lisää vetykaasun muodostumista suolistossa. Lisääntynyt kaasun määrä suolessa voi aiheuttaa ilmavaivoja ja nostaa paksusuolen painetta, mikä saattaa aiheuttaa myös muita vatsaoireita. Vähemmän fermentoituvia hiilihydraatteja sisältävä ruisleipä voi auttaa hillitsemään kaasun tuotantoa ja siihen liittyviä oireita IBS-potilailla, jotka saavat vatsaoireita tavallisesta ruisleivästä. SmartPill®-kapselin soveltuvuudesta vatsaoireiden mittausmenetelmäksi tarvitaan huomattavasti enemmän tutkimustietoa.
  • Palonen, Katri (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielma tarkastelee kuluttajien asumisvalintojen muodostumista sekä heidän näkemyksiään puusta rakennusmateriaalina. Tutkielman viitekehys rakentuu asumisen preferenssejä, valintoja ja päätöksentekoa tarkastelevista tutkimuksista sekä asumisen kulttuurisia arvostuksia ja puun merkitystä asumisessa käsittelevistä tutkimuksista. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat ostaneet asunnon rakenteilla olevasta puisesta kaksikerroksisesta luhtitalosta. Haastattelun keskeisiä teemoja olivat asumisen arvostukset sekä tärkeimpänä pidetyt ominaisuudet asumisessa. Lisäksi keskusteltiin uudiskohteeseen liittyvistä toiveista ja odotuksista sekä puumateriaalin merkityksestä asumisvalinnoissa. Haastatteluaineistoa on analysoitu käyttämällä teemoittelua. Tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa siitä, että asunnon valinnassa tärkeimmät kriteerit ovat asunnon sijainti ja hinta. Muut tärkeänä pidetyt ominaisuudet ovat asuminen uudiskohteessa ja rivitalomainen asuminen. Sijainnilta toivotaan lyhyttä etäisyyttä niin luontoon kuin keskustaan. Uudiskohteessa asumisen hyviä puolia ovat asumisen huolettomuus, remonttivapaus ja jälleenmyynnin helppous. Rivitalomainen asuminen ja oma piha ovat etenkin koiranomistajille tärkeitä. Koirat vaikuttavat moniin asunnolta vaadittaviin ominaisuuksiin. Haastateltavat suhtautuvat kerrostaloihin kielteisesti. Kerrostalovastaisuus liittyy huonoon kokemukseen ja betonin ominaisuuksiin sekä kerrostalolähiöihin. Haastateltavat suhtautuvat puuhun rakennuksen materiaalina myönteisesti. Puuta pidetään ekologisena, esteettisenä ja terveellisenä materiaalina. Kuluttajia epäilyttää puun paloturvallisuus, kestävyys ja kosteuden sietokyky. Puu soveltuu käytettäväksi asunnossa lähes kaikkialla, mutta liiallinen käyttö ei miellytä silmää. Kuluttajat kaipaavat puolueetonta tietoa puun hyvistä ominaisuuksista suhteessa muihin rakennusmateriaaleihin. Haastateltavat haluavat yksilöllisiä ja valmiita asumisratkaisuja. Kuluttajat toivovat voivansa vaikuttaa myös rakennuksen ulkonäköön ja piha-alueeseen.
  • Awan, Hafiz Umair Masood (Helsingin yliopisto, 2017)
    The biodegradation of wood by fungi in natural forest environment is of vital importance for carbon and nutrient replenishment. Additionally, the ecological functions, maintenance of biodiversity and fungal succession in forest ecosystems is partly dependent on the availability of utilizable organic substances. The fungal group of basidiomycetes are known to play important functional roles in these processes. There is however scarcity of information on how co-cultures of multiple fungi affect wood biomass decomposition as well as the consequent effect of interspecific interaction on niche colonization and substrate utilization. This study investigated and evaluated the role and efficiency of interspecific fungal interaction on biodegradation of Scots pine (Pinus sylvestris L), Norway spruce (Picea abies L. (H) Karst) and birch (Betula pubescens Ehrh) wood. Five fungal isolates were selected for the test in co-cultivation assay: Antrodia sinuosa P. Karst, Bjerkandera adusta (Willd.) P. Karst, Gloeophyllum sepiarium (Wulfen) P. Karst, Heterobasidion annosum (Fr.) Bref, and Phlebiopsis gigantea Jülich (Basidiomycota). The results revealed that antagonistic and competitive fungal interaction does not largely appear to speed up wood decay process. However, the rare combination of Phlebiopsis, Antrodia and Gloeophyllum had significant positive effect on degradation of spruce wood whereas Heterobasidion, Phlebiopsis, and Gloeophyllum had synergistic effect on pine wood decay. It is therefore likely that in nature, wood decay by fungi is mostly facilitated by parallel niche colonization and by fungal succession.
  • Anttila, Teemu T. T. (Helsingin yliopisto, 2017)
    Industrial clusters are a worldwide phenomenon and a vital economic development strategy. The approach is defined to be an interrelationship between its participants, suppliers and related industries that produce synergy in a particular location. Clustering has become to be a crucial feature in nation’s economic development. However, the approach has not yet been studied widely in Sub-Saharan African countries and the existing number of empirical studies are limited. Therefore, this leaves a gap for an up-to-date study to investigate the possibilities of developing an efficient forest industry cluster in Angola. The purpose of the study was to critically assess and to define the potential of different wood processing industries in connection to develop an efficient forest industry cluster in the Province of Huambo. The objective was to create a comprehensive picture of the existing market situation through a field study and to develop the future concept of wood processing industries. Research methods were qualitative in the empirical part of the study and quantitative in the investment calculations. The primary data were collected through a semi-structured field interviews and observations of existing operators. Interviews were conducted in January and February 2017 to obtain knowledge about the prevailing market situation and about the existing wood product manufacturers. The data were collected with nine interviews, which were transcribed. Pictures and video clips were recorded to support the observations from the factories in the data collection. Based on the field study and observations, investment alternatives were decided and calculated to different wood processing industries. Profitability of the investments were calculated with the Net Present Value (NPV), Internal Rate of Return (IRR), Multiple of Invested Capital (MOIC) and Wood Paying Capability (WPC) at stumpage. Attention was paid to the uncertainty in the calculations with the help of sensitivity analysis. The literature review was based on the cluster theory, collective efficiency and the capital expenditure projects. As a result of this study, an investment model was developed in a shape of a cluster. The cluster model contains five different dimensions: sustainable plantation forestry, production of primary wood products, production of secondary wood products, wood residues sufficient utilization and production of sustainable energy. This study suggests that veneer peeling and sawn timber production could be selected for the primary wood production, carpentry and furniture for the secondary processing and wood residues to produce sustainable energy. The corresponded 10-year investments NPVs varied from USD 606 000 to USD 974 000 at an interest rate of 15%. The maximum IRR achieved was 31.6% and the minimum was 16.8%. The highest WPC at stumpage achieved was USD 69.8 and the lowest was USD 44.1. The MOIC ranged between 2.4 and 4.0 times the invested capital. This study suggests that the Company could develop an efficient forest industry cluster around veneer peeling with the support from other wood processing industries to the region.
  • Kuosmanen, Elina (Helsingin yliopisto, 2017)
    Metsien käyttöön kohdistuu kasvavia ja keskenään ristiriitaisia käyttöpaineita, jotka liittyvät metsien rooleihin niin virkis-tys- kuin puuntuotantokäytössä, hiilinieluina ja -varastoina, monimuotoisuuden ylläpitäjinä ja fossiilisten luonnonvaro-jen substituuttina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten metsien puutuotannollisen käytön lisääminen oikeutetaan julkisessa keskustelussa Suomessa ja miten metsien käytön monipuolistuminen näkyy siinä. Käytetty tutkimusmenetelmä on diskurssianalyysi, jolla analysoidaan miten ja millaisiin diskursseihin tukeutuen metsien puuntuotantokäytön lisääminen oikeutetaan Helsingin Sanomien yleisönosastopalstalla julkaistuissa kirjoituksissa. Diskurssien löytämisen apuna analysoidaan aineistossa käytettyjä faktuaalistamisstrategioita ja retorisia keinoja. Aineistosta löytyi kolme diskurssia: hegemoninen metsäteollisuuden kilpailukykydiskurssi ja sitä tukevat kansallinen mahdollisuus -diskurssi ja ilmastouhkadiskurssi. Metsien hakkuiden lisäämisen oikeutus perustuu osittain Suomen met-sän käytön historiaan ja osittain kehykseen, jossa uudempia metsien rooleja ilmastonmuutoksen hillinnässä ja fossiilis-ten luonnonvarojen korvaajana tarkastellaan perinteisen puuntuotannon näkökulmasta. Argumentoinnissa metsien hakkuiden lisäämiseen puolesta pyritään uusintamaan vanhaa tuotantopainotteista metsäpolitiikkaa ja mahdolliset met-sänkäyttöön liittyvät konfliktit tulevat sivutetuiksi.
  • Nummela, Maria (Helsingin yliopisto, 2014)
    Campylobacter cause human campylobacteriosis, a gastroenteritis characterised by symptomps that range from abdominal pain to bloody diarrhea. The most common species behind human infections is Campylobavter jejuni, the infective dose of which has been recognized to be low. Warm-blooded animals are found to be common carriers of Campylobacter in their intestinal tract. As susceptible to environmental stress factors, Campylobacter is unable to multiply outside the host; it spreads to the environment through feces. Cattle has been recognised as an important reservoir of Campylobacter and raw milk the leading cause of Campylobacter outbreaks along with water and poultry. Most commonly, contamination of raw milk derive from fecal contamination during milking. The prevalence of Campylobacter was examined in three dairy farms, of which two, farms B and C, had faced an outbreak carried by raw milk right before the monitoring period of the study commenced. In the third farm A, Campylobacter hadn’t been detected either from raw milk or milk filters, and the prevalence in cattle was found to be low. Cattle were sampled 1-2 times and both milk as well as milk filter samples were obtained weekly during the monitoring period. Furthermore, environmental samples were collected. Samples were examined according to the modified NMKL 119:2007 cultivation method and MPN technique was used to quantify Campylobacter in raw milk samples. C. jejuni isolates were genotyped applying PFGE typing with SmaI enzyme. Moreover, concerning the hygienic control of raw milk, suitability of milk filters in detecting Campylobacter from bulk tank milk was examined in a shelf life experiment, in which milk filters were first divided in two parts, then spiked with four different concentrations of C. jejuni. In order to examine how well C. jejuni survives in storage conditions, spiked milk filters were packed into cool bags stored in room temperature for four different time intervals. Campylobacter was detected in cattle from all three dairy farms, yet the prevalence in control farm A was substantially lower than in the farms of the outbreak B and C, in which more than half of the cattle shed Campylobacter in feces. In farm A as well as farm C Campylobacter was not detected in milk or milk filters during the monitoring period. In outbreak farm C, the milk was most likely to be contaminated due to poor short-term milking hygiene conditions, as the C. jejuni genotype that most of the cattle shed proved to be identical with C. jejuni strain isolated from bulk tank milk during the investigation of the outbreak. Then again, outbreak farm B faced a rare, long-lasting Campylobacter contamination, as milk and milk filters were still found positive for Campylobacter six months after the outbreak. Up to 35 MPN / ml of Campylobacter was quantified from milk. The genotype detected from the milk and milk filters was dominant in the cattle as well. Nevertheless, the source of the contamination remained unclear and hadn’t been eliminated in time for the last sampling in spite of the satination and renovation operations made. Continous fecal contamination, biofilm harboured in the milking machine and direct extraction of Campylobacter to milk due to an udder infection were suspected as potential causes of the long-lasting contamination. In the shelf life experiment of milkfilters the background microflora, which was resistant to the selective supplement of Bolton Broth used in this study, proved a bigger problem for the detection of Campylobacter than its susceptibility to environmental stress. Accordingly, with the protocol used in this study, the experiences gained detecting the samples obtained from farm B suggest that milk is a superior sample matrix over milk filters.
  • Röhr, Raul Edvard Axel (Helsingin yliopisto, 2016)
    This qualitative study focuses on the future of wooden multi-storey construction through the use of the Delphi Method. The study uses a dissensus approach, with two rounds, and gives explorative results of the subject. The aim of the study is to find crucial factors, which the industry experts see as shaping the value chain of WMC in the future. The study proposes, that the main factors that are crucial in the shaping of the future value chain of WMC are related to knowledge transfer, technological aspects and co-operative ways of creating value. The study also suggests that at least in the WMC part of the forest industries, there is a shift in strategic orientation taking place towards the so called Service Dominant Logic. The study also finds that though seen as desirable development for WMC, the growth of importance of sustainability is not seen as a likely future view. This study suggests that further research should be directed at uncovering ways in which potential benefits can be grasped as well as to finding new ways to facilitate co-operation in the value chain.
  • Nurmi, Elina (Helsingin yliopisto, 2015)
    Agriculture and other human activity has considerably affected the nitrogen cycle, which initially doubled the amount of nitrogen on the planet. The most well-known consequence of this phenomenon is eutrophication. The objective of this thesis was to study nutrient balances and their usefulness in evaluating the nitrogen usage in beef cattle farms, the nitrogen load and nitrogen use efficiency in those farms as well as how well the farms utilize their inputs. This study based on three organic beef cattle farms which took part in BERAS Implementation –project in 2010-2013. All farms specialized in suckler cow production. The data was collected in July-August 2013 when the farmers were interviewed about their inputs and outputs during the years 2010-2012. On the basis of this information different type of nitrogen balances were calculated. The farm gate nitrogen balances were 27, 36 and 70 kg/ha. Except for the last one, the feed self-sufficiency of the farms was very high, more than 90 %. The farm with the largest nitrogen surplus utilized a considerable amount of input from outside the farm which reflected in low feed self-sufficiency (64 %). The other two with smaller surpluses received excellent primary nutrient ratios (1,38 and 1,40) which indicates active nutrient recycling. However, despite of these results, it is important to remember that nutrient balances should be viewed with a critical eye. The uncertainties primarily concern the amount of biologically fixated nitrogen and the amount of yields of cultivated plants. These variables were taken into consideration in sensitivity analysis. Instead of nutrient balances, it would more useful to draw attention to other indicators such as feed self-sufficiency or animal unit density when evaluating nitrogen load of farms. The efficiency of beef cattle production depends also on how the production is actually implemented. It is especially important to acknowledge the importance of feeding and manure handling. The feed conversion ratio is always low in beef production since it is less than 10 %. Nevertheless, there are other benefits in cattle breeding such as utilization of natural pastures and cultivation of perennial grasses which not only are excellent for soil fertility, but also decrease nutrient leaching.
  • Pärnänen, Jenni (Helsingin yliopisto, 2015)
    Kela tukee korkeakouluruokailua, kun tietty osuus päivittäisestä tarjonnasta on korkeakouluruokasuositusten mukaisia. Suositusten mukaiset ateriat on merkitty UniCafe -ruokaloissa [S]-merkinnällä. Tutkimuksen kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako merkintä ja vähäsuolaisuus opiskelijoiden valintoihin Helsingin UniCafe Metsätalolla ja Ylioppilasaukiolla ja kuinka valinta tehdään. Samalla tutkittiin [S]-merkittyjen pääruokien koettuja ominaisuuksia suhteessa niihin, joissa merkintää ei ole. Tuloksia tarkasteltiin lounasarvioiden ja taustatietojen perusteella, kun osalle vastaajista oli annettu informaatio [S]-merkinnästä. Tutkimukseen ilmoittautui 297 opiskelijaa, jotka jaettiin taustatietojen (ikä, sukupuoli, kiinnostus ruoan terveellisyyttä kohtaan, erityisruokavaliot) perusteella kahteen samankaltaiseen ryhmään. Toiselle ryhmälle (S+ n=149) annettiin kysymys koskien [S]-merkintää ja informaatio [S]-merkinnästä ja korkeakouluruokasuosituksista. Toiselle ryhmälle (S– n=148) ei annettu kyselyä eikä informaatiota. Vastaajat söivät kahden viikon aikana 1–6 lounasta ja täyttivät verkkolomakkeen ruokailun yhteydessä. Verkkolomakkeissa kysyttiin lounaan valintatapoja ja valintaperusteita ennen ruokailua, koettuja ominaisuuksia ruokailun jälkeen, aterian koostamista ja mausteiden lisäämistä. Vastaajat eivät tunnistaneet [S]-merkintää kyselyn perusteella, mutta antoivat positiivisia kommentteja korkeakouluruokasuosituksista annetun informaation jälkeen. Informaatio ei kuitenkaan vaikuttanut [S]-merkittyjen lounaiden valintaan. Valintaan vaikuttivat eniten hinta, muut vaihtoehdot eivät sopineet tai miellyttäneet ja linjastolla olevan nimi ja muu informaatio. Vähäsuolaisuus ei ollut tärkeä valintaperuste pääruoan valinnassa ja ruoan ominaisuuksista valintaan vaikuttivat eniten maku, ruokaisuus ja ulkonäkö. Ei-[S]-merkittyjä pääruokia pidettiin koetuilta ominaisuuksiltaan voimakkaamman makuisina, mausteisempina ja suolaisempina. Suolaa ja tai sitä sisältäviä mausteita lisättiin yli kolmasosaan valituista pääruoista. Tässä tutkimuksessa annetussa laajuudessa informaatio ei vaikuttanut pääruoan valintaan, eikä vähäsuolaisuus ollut opiskelijoille valintaperuste.
  • Zhang, Yiran (Helsingin yliopisto, 2015)
    Toffee is a hard-textured confectionery product which is made by boiling together sugar, milk, and fat to a certain temperature. The aim of this study was to determine the suitability and effect of seven kinds of dairy powders in toffee processing. The recipes based on dry dairy powder content of 8.8% (1st series), and protein content of 3.5% with constant solid content compensated by sucrose (2nd series). Dairy powders used in this research were: skim milk powder (SMP); butter milk powder (BMP); whole milk powder (WMP); lactose-free skim milk powder (LF-SMP); lactose-free whole milk powder (LF-WMP); 40% demineralized whey powder (D40); and 70% demineralized whey powder (D70). Color, mechanical properties, water content, water activity (aw), and glass transition temperature (Tg) of final toffee samples were analyzed. Mechanical properties were examined after one week storage as well. The data obtained were analyzed by MATLAB and SPSS. In both series, toffees made of LF-SMP showed darkest color, and those containing WMP had lightest color. Higher water content and aw in the 2nd series resulted in softer and more sticky toffees than in the 1st series. Increasing content of protein and lactose increased the hardness of toffee in the 1st series. In the 2nd series, sucrose crystals produced gritty texture of toffee, leading to decreasing hardness and stiffness of toffee, but increasing stickiness. After one week storage, all the toffees became harder and more sticky. Toffees made from lactose free dairy powders always showed higher tendency to flow and deformation than the others, indicating the function of lactose in stability of toffee. In conclusion, increasing content of protein and lactose increased the hardness of toffee. Increasing content of protein and reducing sugar led to darker color of toffee. Higher water content and aw decreased hardness, stiffness, and stability of toffee, but increased stickiness. Increasing the content of sucrose decreased the hardness, stiffness, and stability of toffee as well. SMP showed highest suitability among seven kinds of dairy powders in toffee manufacture. BMP and WMP were also possible to be dairy source in the recipe of toffee. Lactose-free milk powder was not a good choice to form stable toffee.
  • Kumpu, Atte (Helsingin yliopisto, 2015)
    Suomen metsät toimivat yleensä hiilinieluna, mutta avohakkuun jälkeen metsä muuttuu hiilen nettolähteeksi usean vuoden ajaksi. Käyttämällä jatkuvaa kasvatusta metsä säilyy jatkuvasti peitteisenä ja näin vähennetään metsämaassa tapahtuvia, hakkuiden aiheuttamia muutoksia, jotka lisäävät hajotusnopeutta ja kasvattavat maaperän hiilidioksidipäästöjä. Tässä tutkimuksessa mitattiin metsämaan hiilidioksidivuon suuruutta eri- ja tasaikäisrakenteisissa kuusikoissa, maastoon sijoitetuilla pysyviltä mittauspisteiltä kesän 2013 aikana. Aineisto kerättiin Metlan ERIKA koealoilta Latokartanon palstalta Lapinjärveltä. Koealoina toimi kaksi jatkuvan kasvatuksen koealaa Lap01 (lehto) ja Lap13 (MT), sekä vertailuna avohakkuuala (Lehto) ja tasaikäinen varttunut kuusikko (MT). Jatkuvan kasvatuksen koealoille sijoitettiin 14 mittauspistettä/koeala, jotka jaettiin valo- ja varjopisteisiin. Avohakkuualalle ja tasaikäiselle kuusikolle sijoitettiin 10 kaulusta molemmille. Hiilidioksidivuon lisäksi mittauspisteiden maaperän lämpötilaa ja kosteutta seurattiin ja kaikilta pisteiltä kerättiin maaperänäytteet. Koealojen kenttäkerrokselle tehtiin myös kasvillisuuskartoitukset. Tulosten perusteella selvitettiin eroaako jatkuvan kasvatuksen metsä tasaikäisrakenteisesta metsästä. Hiilidioksidivuon suuruus koko kesän keskiarvona oli korkein avohakkuualalla: 0,234 mg/m2/s, jatkuvan kasvatuksen koealoilla Lap01 ja Lap13 keskiarvot olivat: 0,197 ja 0,171 mg/m2/s ja pienin vuokeskiarvo mitattiin tasaikäisellä koealalla: 0,142 mg/m2/s. Jatkuvan kasvatuksen- ja vastaavien ravinteisuusluokkien tasaikäisrakenteisten koealojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa hiilidioksidivuon suuruudessa. Jatkuvan kasvatuksen koealojen valopisteiltä vapautui huomattavasti enemmän hiilidioksidia kuin varjopisteiltä. Maaperän lämpötilan ja kosteuden osalta jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisrakenteisten koealojen välillä ei myöskään ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Maaperän lämpötilan ja kosteuden suhdetta maaperän hengitykseen tarkasteltaessa havaittiin että hiilidioksidivuo kasvoi lineaarisesti lämpötilan kasvaessa. Maaperän kosteuden kasvaessa hiilidioksidivuo kasvoi aluksi nopeasti, mutta tasaantui pian. Jatkuvalla kasvatuksella ei voida välttää maaperästä tulevaa hiilidioksidivuopiikkiä hakkuiden jälkeen, mutta koska valo- ja varjopisteiden maaperän hengityksen suuruudessa on iso ero, voidaan epäillä, että jatkuvan kasvatuksen alaisen metsikön maaperän hiilidioksidipäästöihin pystytään vaikuttamaan säätelemällä hakkuiden laajuutta. Eri-ikäisrakenteisen metsän maaperän hengityksestä kaivattaisiin lisää tutkimustietoa, tulevaisuudessa olisi tärkeää selvittä hiilidioksidivuon käyttäytymistä pitkällä aikavälillä ja selvittää maaperän hiilivarastojen kehitys useamman hakkuukerran jälkeen jatkuvan kasvatuksen metsässä.
  • Häkkänen, Leena-Elina (Helsingin yliopisto, 2015)
    Vuokra-asuminen on yleistä pääkaupunkiseudulla ja noin puolet kotitalouksista asuu vuokralla. Tästä huolimatta vuokra-asumiseen keskittyviä tutkimuksia on tehty niukasti. Maisterintutkielmas-sani tutkin vuokralla-asuvia kotitalouksia. Tarkastelen sitä, miksi vuokra-asuminen valitaan asu-mismuodoksi omistusasumisen sijaan, mitkä tekijät vaikuttavat vuokra-asunnon valintaan sekä minkälaista kuluttajuutta vuokra-asuminen ja vuokra-asunto kuvastavat. Tutkimusaineistoni koos-tuu yhdeksästä vuokralla asuvan kotitalouden teemahaastattelusta. Keräämääni aineistoa lähestyn aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelua hyödyntäen. Haastattelemani kotitaloudet valitsevat vuokra-asumisen asumismuodokseen sen helppouden takia. Asunnon vuokraaminen koetaan joustavampana, huolettomampana ja riskittömämpänä vaihtoeh-tona kuin omistusasuminen. Vaikka vuokra-asumista pidetäänkin taloudellisesti riskittömänä, näh-dään se kuitenkin pidemmällä aikavälillä taloudellisesti kannattamattomana. Omistusasunnon hankkimalla ja asuntolainaa lyhentämällä kerrytetään samalla omaa omaisuutta, mitä pidetään järkevänä, ja siksi parempana vaihtoehtona. Helppouden lisäksi vuokra-asuminen valitaan asu-mismuodoksi elämäntilanteen – tai vaiheen johdosta. Nuoruus ja opiskelu, yksinasuminen sekä eläkeikä ovat elämäntilanteita ja -vaiheita, joilla perustellaan valintaa asua vuokralla. Vuokra-asunnon valinnassa sijainti ja asunnon laatu ovat kaikista tärkeimmät tekijät. Vuokra-asuminen mahdollistaa osalle haastattelemistani kuluttajista asumisen sijainnilla, josta ei olisi vält-tämättä varaa ostaa omaa asuntoa. Asunnon sijainti ja laatu menevät taloudellisen järkevyyden edelle ja näin asumismuodoksi valikoituu vuokra-asuminen. Tästä huolimatta suurin osa haastatte-lemistani vuokra-asujista kokee olevansa rationaalisia ja järkeviä kuluttajia. Osa kokeekin, että vuokra-asuminen ei kuvasta heitä kuluttajina ja omistusasunto kuvastaisi paremmin heidän kulutta-juuttaan.
  • Piironen, Antti (Helsingin yliopisto, 2015)
    Euroopassa esiintyy kahta metsähanhen Anser fabalis alalajia. Suomessa pesivä taigametsähanhi A. f. fabalis on taantunut voimakkaasti. Pääosin Venäjällä pesivä tundrametsähanhen A. f. rossicus kanta taas on pysynyt vakaana. Yhtenä syynä taigametsähanhikannan alamäkeen voi olla liiallinen metsästysverotus. Metsähanhia metsästetään Suomessa, mutta eri alalajien esiintymisalueita syksyisin metsästysaikana ei juuri tunneta. Tutkielmassa tarkasteltiin metsähanhen kahden eri alalajin syysmuutonaikaisen esiintymisen ajallisia ja maantieteellisiä eroja. Lisäksi selvitettiin, milloin Suomessa pesivät yksilöt lähtevät syysmuutolle. Myös pesivien lintujen mahdollisia sulkasatomuuttoalueita ja -reittejä tarkasteltiin. Metsähanhien esiintymistä tarkasteltiin kolmen eri aineiston avulla. Satelliittipaikantimella merkittyjen hanhien paikannustietoja ja kaularengastettujen lintujen löytöhavainnoista saatiin tarkkaa tietoa Suomessa pesivien yksittäisten taigametsähanhien liikkeistä. Lisäksi käytettiin lintuharrastajien tekemiä metsähanhihavaintoja. Lintuhavaintojen avulla selvitettiin erityisesti tundrametsähanhien esiintymisalueita ja -ajankohtia. Satelliittipaikantimella merkittyjen metsähanhien seuranta-aineistoa koottiin vuosina 2011–2013. Aineisto sisältää seitsemän metsähanhen seurannasta. Kutakin hanhea seurattiin yhdestä kolmeen vuotta. Kaularengasaineisto koottiin merkitsemällä Suomessa pesiviä taigametsähanhia kaularenkailla vuosina 1979–1994. Merkityistä linnuista tehtiin löytöhavaintoja vuosina 1979–2001. Lintuhavaintoaineisto koostuu lintuharrastajien vuosina 2010–2013 lintuhavaintojärjestelmä Tiiraan kirjaamista havainnoista. Lintuhavaintoaineisto käsittää yhteensä 8187 metsähanhihavaintoa, joista 1427 oli määritetty alalajilleen. Sekä kaularenkailla että satelliittipaikantimella merkittyjen hanhien seurannan perusteella Suomen metsähanhikanta muuttaa talvehtimisalueille maan länsirannikkoa pitkin. Ne ylittävät Pohjanlahden Ahvenanmaan pohjoispuolelta ja saapuvat Ruotsiin Uppsalan ja Gävlen välisellä vyöhykkeellä. Suomessa pesivien taigametsähanhien syysmuuton ajoittumisen osalta tutkielman tulokset poikkeavat aiemmasta käsityksestä. Aiemman käsityksen mukaan valtaosa metsähanhista muuttaa Suomesta pois jo ennen syyskuuta. Kaularengastetuista linnuista Suomessa tehdyistä havainnoista kuitenkin lähes kolmasosa tehtiin syys- ja lokakuun aikana. Satelliittilähettimillä merkityistä linnuista vain yksi lähti syysmuutolle ennen syyskuun alkua. Kuusi seitsemästä satelliittilähettimellä merkitystä metsähanhesta lähti sulkasatomuutolle Novaja Zemljalle. Sulkasatomuutto saarelle vaikuttaisi näin ollen olevan yleistä Suomessa pesivillä taigametsähanhilla. Novaja Zemljalta talvehtimisalueilleen muuttavat linnut lensivät Suomen yli syyskuun loppupuolella. Lintuhavaintoaineiston perusteella Suomessa esiintyy syksyisin suuria määriä tundrametsähanhia ainoastaan pienellä alueella Kaakkois-Suomessa. Tätä tukevat myös metsästyssaalista DNA-analyyseistä saadut tulokset. Syksyn sääolosuhteet vaikuttavat tundrametsähanhien runsauteen Suomessa. Jos syysmuuttoaikaan osuu kovia itätuulia, ne tuovat maahan runsaasti tundrametsähanhia. Vaikka tundrametsähanhien määrä Suomessa vaihtelee muutonaikaisten tuuliolosuhteiden mukaan, ei niiden esiintymisalueessa kuitenkaan havaittu suurta vaihtelua. Toisin sanoen kovilla itätuulilla tundrametsähanhia havaittiin tavallista runsaammin vain Kaakkois-Suomessa, jossa niitä havaittiin muutoinkin paljon. Tutkielman tuloksia voidaan soveltaa metsähanhen kannanhoidossa. Kaakkois-Suomessa syksyllä esiintyvistä metsähanhista valtaosa on tundrametsähanhia. Siellä metsähanhen metsästystä on mahdollista säädellä muuta maata väljemmin taigametsähanhikantaa vaarantamatta. Metsähanhen metsästysaikoja määritettäessä tulee huomioida, että Suomessa esiintyy vielä varsinkin syyskuussa pesimäikäisiä taigametsähanhia.