Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

 

Recent Submissions

  • Laine, Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiivistelmä Kasvillisuus vaikuttaa voimakkaasti ekosysteemin toimintaan veden ja energianvaihdon kautta. Koska hiilen dynamiikan ja muiden ilmastoon liittyvien prosessien tiedetään vaihtelevan suuresti suon eri kasvillisuustyyppien välillä, on ratkaisevan tärkeää tietää eri kasvillisuustyyppien suon sisäinen alueellinen jakauma. Muutosten, kuten ilmaston muutoksen vaikutusten, ennustaminen eliöyhteisön kokoonpanoon ja ekosysteemin dynamiikkaan edellyttää parempaa ymmärrystä nykyisen kasvillisuuden rakenteesta ja fenologiasta. Kasvillisuuden seuraaminen ja aineiston kerääminen maasto-olosuhteissa on työlästä, siksi on tärkeää selvittää menetelmiä, joilla kasviyhteisöjen rakenteet saataisiin kuvattua hyödyntämällä kaukokartoitustekniikkaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Sodankylässä sijaitsevan aapasuon, Halssiaavan kasvillisuus ja lehtialaindeksi niin funktionaalisten tyyppien, kasvillisuuden koostumukseen perustuvien kasviyhteisöjen, kuin ekosysteemin tasolla. Lehtialaindeksi on muuttuja, joka selittää hyvin suon tuotantoa. Alueellisen vaihtelun lisäksi lehtialaindeksi vaihtelee kasvukauden aikana, ja tämä vaihtelu eroaa kasviyhteisöittäin. Kasvillisuuden alueellinen vaihtelu ekosysteemitasolla saadaan kuvattua erittäin korkean resoluution kaukokartoituskuvilla, joiden spatiaalinen tarkkuus on riittävä. Suon kenttäkerroksen kasvillisuuden fenologian kehitystä seurattiin kasvukaudella 2016, 3.6.–14.9. välisenä aikana seuranta-aloilta viikoittain. Nämä seuranta-alat perustettiin eri suotyypeille ravinteisuuden ja kosteuden perusteella. Aloilta arvioitiin kasvilajien peittävyys ja laskettiin putkilokasvien lehtialaindeksi. Eri putkilokasvilajien lehtialaindeksin kehitystä kasvukauden aikana seurattiin kasvillisuuden toiminnallisissa ryhmissä. Lisäksi suon kasviyhteisöt luokiteltiin lajistoaineiston perusteella kaksisuuntaisella (TWINSPAN) indikaattorianalyysillä eri kasviyhteisötyyppeihin. Seuranta-alojen lisäksi perustettiin näytealoja tukipisteille suon maanpeiteluokitusta varten. Tukipisteiltä kuvailtiin kasvillisuus ja kasvupaikka. Maanpeiteluokittelu tehtiin käyttämällä objektiperustaista menetelmää ja luokittelun pohjana käytettiin eri kaukokartoitusaineistoja. Perustuen kasvillisuuden rakenteeseen, kasvillisuus Halssiaavalla luokiteltiin kymmeneen eri kasviyhteisötyyppiin. Kasviyhteisöjen lehtialaindeksi eli yhteyttämispinta-ala saavutti huippunsa heinäkuun keskivaiheilla. Kaikki putkilokasvit osoittivat selvää kasvukauden aikaista dynamiikkaa, mutta kasvukauden huippu vaihteli toiminnallisten ryhmien välillä. Halssiaavan maanpeiteluokittelun kokonaistarkkuus kaukokartoitusaineiston perusteella oli noin 70 % maastossa tehtyyn luokitteluun verrattuna, josta rimpien osuus oli 57.6 %, välipintojen 20.3 % ja jänteiden 22.2 %. Kenttäkerroksen putkilokasvien lehtialaindeksi oli kasvukauden huipussa 15.7. suurin välipinnoilla 0.92, seuraavaksi suurin jänteillä 0.88 ja pienin rimpipinnoilla 0.61. Tämän työn tulosten avulla voidaan arvioida suon lehtialaindeksi eri ajanhetkinä.
  • Mattila, Kaarle (Helsingin yliopisto, 2018)
    Cost-effective mitigation of climate change is essential for climate policy. Forest rotation age is a silvicultural measure by which forest carbon stocks can be influenced with in accordance with the Kyoto Protocol, Article 3.4. The purpose of this study was to evaluate how lengthening the forest rotation periods would affect the profitability of forestry and carbon sequestration. The discounted net revenues of the forest owner’s economical optimal (Faustmann’s rotation model) were compared with 10 and 20 years longer rotation periods, where the additional carbon dioxide sequestrated was compensated with prices 20 € and 50 € per ton of CO2. All calculations were made with a 2 % and a 4 % interest rate. Ten test sites were selected from a list of forest stands in Eastern-Finland, 5 of which were Norway spruce stands and 5 were Scots pine stands. The forest growth of these stands was simulated with Motti-simulator, a software developed by Metsäntutkimuslaitos (METLA) to estimate tree growth at forest stand levels. The results indicate, that lengthening the rotation period increases the carbon stocks of forests. The additional carbon dioxide sequestrated obeys the rule of decreasing marginal utility, so that the increment is greater for the first 10 years than the following 10 years lengthening of lengthening. The unit costs for carbon sequestration were between 2.3 – 18.1 (€/ton of CO2) for Norway spruce and 0.2 – 15.9 for Scots pine. However, the carbon sequestration was by average higher and more cost-efficient for Norway spruces than for Scots pines. The discounted net revenues of the forest owner increased in almost every case, which implies that the carbon sequestration is profitable in the right circumstances. The incompleteness of carbon trading is an obstacle for the commercialization of forest carbon sequestration. In the future, more research data is required to enable a more efficient execution for the forest carbon sequestration markets.
  • Heinonen, Tiina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Litter size and pelt characteristics are economically important traits in fur animal production. Biologically, the litter production is affected by several reproduction related traits all the way from ovulation rate to weaning and over parities. This thesis was focused on the six litter traits of blue and silver foxes: age at 1st insemination, pregnancy, number of pups born, weaned and lost and pup mortality. The objective was to estimate the amount of genetic vari-ation within and between the traits, and also to quantify the genetic contribution of litter sire on the number of pups and mortality. The genetic correlations across parities were also estimated. The data is from Norwegian fur farms and was obtained from the WebSampo breeding program managed by the Finnish Saga Furs. Data processing and statistical analyses were performed using R programs. The variance components were estimated using a Bayesian approach and MCMC methods. The heritabilities of litter size traits in both blue and silver foxes ranged from 0.04 to 0.30. The heritability in the contribution of litter sire was 0.038 – 0.105 in blue fox and 0.038 – 0.042 in silver fox. The phenotypic and genetic correlations between parities ranged from low to medium. Consequently, the 1st and 2nd parities should be considered separate traits. The number of weaned pups can be increased by selecting for the number of pups born and pup mortality. Since there is genetic potential in increasing the number of pups born and lowering pup mortality, the collection of data regarding litter size traits should be enhanced in Finland.
  • Heikkilä, Anssi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko osakekurssien vuotuisilla hinnanmuutoksilla selittää peltojen vuotuista hintavaihtelua. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, voidaanko tutkimusaineiston peltojen hintavaihtelua selittää muilla aikaisempien esikuvatutkimusten selittävillä tekijöillä, kuten peltokiinteistöjen koolla, sijainnilla ja EU-ajalla. Tutkimusaineistona käytettiin vapailla markkinoilla tehtyjen, yli kahden hehtaarin lisäpeltokiinteistökauppojen vuotuisia keskiarvohintoja vuosien 1991–2016 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin osakemarkkinoiden yhteyttä peltojen hehtaarihintojen muutoksiin, jolloin peltojen keskimääräisistä kauppahinnoista johdettiin vuotuiset hinnanmuutosprosentit alueittain ja pinta-alaluokittain. Tämän muutoksen jälkeen lopullinen paneeliaineisto käsitti 416 havaintoa. Tutkielman teoriaosassa käsiteltiin aikaisempia tutkimuksia peltokiinteistöjen hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tutkielman teoriaosassa esiteltiin aikaisempia tutkimuksia osakekurssien ja taloussuhdanteiden vaikutuksista muiden kiinteistöjen markkinoihin. Näiden ohella teoriaosassa selvitettiin peltokiinteistö- ja osakemarkkinoiden teoreettisia lainalaisuuksia, joiden pohjalle teoriat nojautuvat. Tutkielmassa nämä tutkimussuunnat muodostivat teoreettisen viitekehyksen, jonka avulla tutkielmassa jäsennettiin tutkimusongelmaa eli peltokiinteistöjen ja osakekurssien välistä korrelaatiota. Tutkimuksen aiheen tekee mielenkiintoiseksi se, että aikaisemmin on varsin runsaasti tutkittu peltojen hintavaihtelua selittäviä tekijöitä, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa on jäänyt paljon myös selittämätöntä hintavaihtelua. Lisäksi useissa tutkimuksissa on havaittu, että peltokiinteistöjen hintakehitystä selittää usein myös makrotaloudelliset tekijät, kuten korkotaso ja bruttokansantuote. Toisaalta rahoitusalan tutkimuksissa on käsitelty erityisesti liikekiinteistömarkkinoiden ja osakekurssien välistä korrelaatiota. Sen sijaan peltokiinteistöjen ja maatalousmaan korrelaatiota osakekurssien välisiin muutoksiin ei ole juuri tutkittu. Toisen ulottuvuuden aiheeseen tekee se, että erityisesti Yhdysvalloissa maatalouteen ja peltokiinteistöihin sijoittaminen nähdään yhä mielenkiintoisemmaksi hajautuselementiksi osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ohella. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli yhdistää aikaisemmat peltojen hintavaihtelututkimukset sekä muiden kiinteistöjen kohdalla tutkittu portfolioteorian mukainen hintakorrelaatioilmiö. Peltojen hintojen nousun esiintymisen testaaminen perustui tutkimuksessa peltojen hintamuutosten mallintamiseen ennen ja jälkeen EU-ajan sekä Studentin t-testiin. Osakemarkkinoiden yhteyden testaaminen peltojen hintatasoon toteutettiin usean muuttujan regressiomallilla, jossa jatkuvat muuttujat kuvasivat muutoksia ja muutosten lineaarista yhteyttä. Regressiomallissa osakeindeksien lisäksi käytettiin useita eri referenssimuuttujia. Tutkimuksessa havaittiin, että peltokiinteistöjen hintataso on noussut merkittävästi EU-ajan jälkeen. Tutkimuksen regressioanalyysillä havaittiin, että peltokiinteistöjen hintojen nousulla ja molemmilla tutkimuksen päämuuttujilla eli OMXHCAP- ja S&P500- osakeindekseillä on ollut negatiivinen korrelaatio. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa tulee huomioida tulosten herkkyys valituille osakeindekseille, koska referenssimuuttuja OMXH-indeksi johti myös negatiiviseen korrelaatioon, mutta tilastollinen merkitsevyys ei toteutunut. Tämän havainnon vuoksi jatkotutkimuksen voisi toteuttaa samasta aiheesta laajemmalla peltokauppa- ja osakemarkkina-aineistolla. Referenssimuuttujista myös peltojen sijainnilla havaittiin olevan yhteys peltokiinteistöjen hintanousun voimakkuuteen.
  • Rinta-Piirto, Jenni (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää maitotilojen kannattavuus suuren investoinnin jälkeen. Tutkimus on OP-Ryhmän toimeksianto. Maatalouden rakennemuutos vaikuttaa voimakkaasti tilakokoon ja tilamäärään. Pienet tilat lopettavat ja tuotantoa jatkavat tilat ovat suurempia kuin aikaisemmin. Tuotannon laajentaminen tarkoittaa suuria investointeja rakennuksiin, eläimiin, viljelyalaan sekä koneisiin ja laitteisiin. Investoinnit vaikuttavat tilojen talouteen. Tilat tarvitsevat paljon vierasta pääomaa investointien rahoittamiseen. Rahoittajien täytyy analysoida tarkasti tiloja niistä kerätyn taloudellisen information avulla, jotta voidaan varmistua investointien rahoittamiskelpoisuudesta. Rahoittaja seuraa tarkasti tilan talouden kehittymistä myös investoinnin toteuttamisen jälkeen, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa. Tutkimusaineisto koostuu 127 maitotilasta, jotka ovat investoineet vuosina 2010 – 2014. Tiloista on kerätty oikaistut tuloslaskelmat, jotka ulottuvat enintään kolmen vuoden päähän ennen investointia sekä enintään kolme vuotta investointivuoden jälkeen. Taloudellista tilaa analysoitiin kannattavuuden sekä rahoittajan tunnuslukujen avulla. Tilat jaettiin kannattavuuden mukaan kolmeen ryhmään. Hyvän käyttökatteen omaavien tilojen tilanne oli hyvällä tasolla jo ennen investointia. Käyttökate jopa hieman parani investointivuoden jälkeen. Tuotot riittivät menojen kattamiseen, mutta liiketulos oli negatiivinen. Eli rahoituskulut sekä verot olivat suuria. Myös tyydyttävillä tiloilla käyttökate oli riittävällä tasolla, mutta liiketulos laski parhaiden tilojen ryhmää enemmän. Nettotulosprosentti nousi investointivuoden jälkeen. Heikosti kannattaneiden tilojen käyttökate heikkeni investointivuonna, mutta nousi parhaiten kannattaneiden tilojen tasolle kolmantena investoinnin jälkeisenä vuonna. Tässä ryhmässä liiketulosprosentti laski eniten ja nettotulos oli negatiivinen lähes jakson alusta saakka. Jaottelussa tuli esiin selkeitä eroja. Kaikilla tiloilla käyttökateprosentti oli hyvällä tasolla, eli tuloilla saatiin katettua tuotantotoiminnasta aiheutuneet menot. Osa tiloista ei saanut katettua rahoituskuluja sekä veroja. Tutkimuksessa erottautui selkeästi hyvin kannattaneet tilat, joiden talous oli kunnossa jo ennen investointia. Investointi ei vaikuttanut negatiivisesti tilojen talouteen. Heikosti kannattavien maitotilojen talous oli heikolla tasolla jo ennen investointia. Suuri investointi ei parantanut tilojen taloutta, vaan heikensi sitä entisestään.
  • Kurttila, Krista (Helsingin yliopisto, 2018)
    The literature review dealed with the extrusion processing, producing protein-rich extrudates, the attributes of extrudates and the future of snack-foods produced by extrusion cooking. The aim of the experimental study was to examine the influences of broiler meat and extrusion parameters to the structure of extrudates. The following variables were used: meat content of processed flour mixture, water content of processed dough and temperature of the sixth section and the die. Response variables were hardness of extrudates, expansion index (SEI) of extrudates, water content of extrudates, torque of the extruder’s screws and pressure of the extrusion dough at the die. The CCF modified Box-Behnken’s experimental design was used with total of 21 experiments. The meat content of the processed flour mixture was 10, 20 or 30%, the water content of the processed dough was 16, 18 or 20% and the processing temperature of the sixth section and the die was 110, 130 or 150 °C. Screw speed was 400 rpm and the feed rate was 68 g/min. The results were analyzed by Partial least squares regression (PLSR) and by Multiple linear regression (MLR) analysis with Matlab R2017b software. The sensory attributes of the extrudates were also observed. Regression analysis showed that torque of the screws was statistically significantly lower when the meat content of the processed flour mixture increased. Pressure at the die was statistically significantly lower when the water content of the dough, the temperature of the sixth section and the die or the meat content of the processed flour mixture increased. The water content of the extrudates was statistically significantly higher when the temperature of the sixth section and the die or the water content of the processed dough increased. The hardness of the extrudates was statistically significantly higher and the expansion index of the extrudates was statistically significantly smaller when the meat content of the processed flour mixture increased. Extrudates containing broiler meat were successfully prepared using extrusion cooking and differences of changing process parameters on structure of extrudates were detected.
  • Niemi, Reija (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmani tarkastelee naisten näkemyksiä ulkonäöstä sekä maksullisiin kunto- ja laihdutusvalmennuksiin osallistumisesta. Teoreettinen viitekehys rakentuu kulutuskulttuurin, ruumiintutkimuksen ja identiteettiin liittyvien teorioiden näkökulmaan. Postmoderni kulutuskulttuuri näkee kehon välttämättömänä osana kulutuksen olemusta ja tärkeänä identiteettin muokkaajana. Oma ulkonäkö on päättymätön projekti, jota muokataan vastaamaan kulloinkin vallalla olevia käsityksiä kauniista ulkonäöstä. Tutkimukseni aineisto koostuu kahdeksasta kaupalliseen kunto- ja laihdutusvalmennukseen osallistuneen naisen teemahaastattelusta. Iältään vastaajat olivat 32‒37-vuotiaita. Haastatteluaineistoa olen analysoinnut laadullisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimukseni mukaan moni nainen kokee tyytymättömyyttä vartaloonsa ja ulkonäköönsä. Enemmistö kokee painetta olla hoikempi ja kiinteämpi, mutta myös liiallinen laihuus aiheuttaa tyytymättömyyttä. Ulkonäkö koetaan tärkeäksi, koska se viestii tärkeitä ominaisuuksia kantajansa elämäntyylistä, hyvinvoinnista ja henkisistä ominaisuuksista. Hoikka ja lihaksikas ulkomuoto liitetään positiivisiin ominaisuuksiin, kuten menestymiseen työelämässä, arvostukseen, itsekuriin ja terveyteen. Ulkonäköön liittyvien paineiden ja tyytymättömyyden syynä nähdään median ja mainonnan esittämät mallit, jotka luovat kuvaa hoikasta ja urheilullisesta ihannevartalosta. Vaikka haastatteluissa nousi esiin myös pehmeämmät terveyteen liityvät arvot, yllättävää on se, kuinka syvälle hoikkuuden normi on juurtunut käsityksiimme. Kunto- ja laihdutusvalmennuksiin osallistumisten taustalla vaikuttavat ulkonäköön sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät. Valmennuksista haetaan apua ja tukea laihduttamiseen ja kuntoiluun. Valmennukset toimivat tukena myös kokonaisvaltaisissa elämäntapamuutoksissa, jotka tähtäävät fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Valmennukset koetaan hyödyllisinä niiden avulla saavutettujen tulosten sekä niiden opettamien ravintoon ja kuntoiluun liittyvien tietojen ansiosta. Tärkeäksi tekijäksi nousi myös ryhmävalmennuksista saatava ryhmän tuki ja kannustus.
  • Huang, Qiuchen (Helsingin yliopisto, 2018)
    It’s urgent to increase per capita food production to meet the increasing population and its high demand while maintaining environmental stability. Aim to have higher yields as well as reduce harm to the environment, the most difficult problem is how to improve the nutrient use efficiency of plants. Thus using recycling fertilizers is more important in the agriculture practices, it can result in a long-term benefit of plants and environment. In order to explore the impacts of recycling fertilizers on grain yield and on fertilizer nitrogen use efficiency (NUE), an experiment was laid out with the randomized design with 4 replicates of 6 treatments. The objectives were: (1) to test a range of organic fertilizers in arable crop production, especially to find possible differences in nitrogen productivity (2) to find possible differences in nitrogen uptake and in uptake efficiency by rye between variable organic fertilizers and between organic and mineral fertilizers. In the experiment, biogas residual, chemical fertilization, vermicompost, meat and bone meal, sewage sludge compost and unfertilized control were compared. The rates of N application, as kg N/ha varied from one fertilizer to another. This thesis studied impacts on field rye (Secale cereale). There were significant improvements (p < 0.05) in SPAD value, N yield in biomass, total above-ground biomass, and grain yield with the application of the fertilizers, compared with non-fertilized plots. Especially biogas residual, sewage sludge compost and chemical fertilizers were effective. The highest, 33% nitrogen use efficiency was achieved with chemical fertilizer, while sewage sludge compost was the best among organic fertilizers. Recycling fertilizers can produce as high yields of rye as mineral fertilizers, with equal fertilizer nitrogen use efficiency. The critical factor for high yield is the amount of total nitrogen applied, and plant availability of the nitrogen and various organic fertilizers vary in NUE.
  • Resler, Megan (Helsingin yliopisto, 2018)
    Recent trends in urbanization have contributed to re-defining urban demand and rural supply across the global agricultural landscape. These dynamic interactions occur within both formal agricultural economies, as well as within informal networks of non-commodity exchange. This research identifies on-the-ground systems of non-commodity exchange practiced in urban agroecology, and explores the implications of these systems of exchange upon the demand for changes in the ways humans relate to food, and the governing structures determining their distribution. Framed by the exploration of urban agroecology as a science, practice and social movement, this research probes exchange pathways across two city-sponsored urban agriculture networks: The P-Patch Community Gardening Program in Seattle, United States and the Allotment Gardens of Helsinki, Finland. As both garden networks are embedded within each city’s respective development plan, these sites offer the distinct benefit of probing civic responsibility and active engagement within civic agriculture outside of the discourse of food production for self as a political act. I employ an interdisciplinary approach to this research methodology which draws from the disciplines of planning, human geography, sociology, and agroecology. Data was collected and analyzed utilizing qualitative methods including semi-structured interview and ethnographic photography. I argue that the identification of these non-commodity exchange systems, and the fragmented urban place-based knowledge pockets from which they emerged, can be utilized to derive principals useful in the design and management of sustainable urban agroecosystems.
  • Herrala, Antti (Helsingin yliopisto, 2018)
    Asiakaskokemukset ovat viime vuosina nousseet monien eri toimialojen yrityksissä yhdeksi yritysten tärkeimmäksi prioriteetiksi ja digitaalisen muutoksen pääajuriksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, millä tavalla asiakaskokemuksiin pyritään erityisesti digitaalisten teknologioiden avulla vaikuttamaan suomalaisissa elintarvikepalvelualan yrityksissä. Pääkysymykseen liittyy vahvasti se, millaisena asiakaskokemusten merkitys ja rooli yrityksen menestyksen kannalta ylipäätään nähdään. Aihetta käsiteltiin erityisesti digitaalisen elintarvikekaupan näkökulmasta, koska digitalisaatio muuttaa nopealla tahdilla monien eri toimialojen toimintatapoja. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu yrityksen näkökulmasta kolmesta oleellista asiasta: asiakaskokemusten johtamisesta, jonka yhtenä osana on palvelumuotoilu, asiakaskokemusten muodostumisesta sekä asiakasarvon muodostumisesta. Digitalisaatio vaikuttaa omalta osaltaan kaikkiin näihin asioihin esimerkiksi uusien digitaalisesti toimivien palvelujen sekä digitaalisten vuorovaikutustapojen kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa henkilöä kuudesta suomalaisesta elintarvikepalvelualan yrityksestä. Haastateltavat yritykset olivat elintarvikkeita tai valmiita ruokakasseja eri tavoin joko fyysisen ruokakaupan tai verkkokaupan kautta myyviä toimijoita. Tutkimustulosten perusteella asiakaskokemukset ovat yrityksen menestyksen kannalta erittäin isossa roolissa, sillä parhaan asiakaskokemuksen nähtiin määrittävän parhaiten menestyvän yrityksen. Asiakaskokemuksen johtamisessa tärkeiksi asioiksi nousivat asiakaspolkujen ja kosketuspisteiden suunnittelu sekä yrityksen työntekijöihin liittyvät asiat, kuten kommunikointi ja työviihtyvyys. Erityisesti pienet haastatellut yritykset kokivat digitalisaation tuomat mahdollisuudet erittäin isoiksi, koska digitalisaatio oli mahdollistanut niiden olemassaolon uusien palvelu- ja markkinakanavien kautta. Digitaalisia teknologioita hyödynnettiin asiakaskokemuksiin vaikuttamisessa monissa eri kosketuspisteissä, kuten ostosten tekemisessä, asiakaspalautteiden keräämisessä, asiakaskokemusten mittaamisessa sekä asiakasarvon luonnin tukemisessa sosiaalisen median avulla. Erityisesti tiedon ja vuorovaikutustapojen lisääminen asiakkaille olivat keinoja, joilla yritykset pyrkivät parantamaan asiakaskokemuksia. Digitalisaation nähtiin vaikuttavan asiakaskokemuksiin tulevaisuudessa vielä merkittävästi suuremmin kuin tällä hetkellä. Mahdollisuuksia nähtiin esimerkiksi keinoissa vaikuttaa asiakaskokemuksiin ennen ostoa ja oston jälkeen, yritysten vahvemmassa läsnäolossa asiakkaan elämässä sekä palvelun ja markkinoinnin personoinnissa.
  • Roiniala, Tia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Maisterintutkielman kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin härkäpavun ominaisuuksiin ja proteiinijauheiden valmistusmenetelmiin. Kokeellisen osion tavoitteena oli eristää härkäpapuproteiinia ja vertailla konsentrointimenetelmän vaikutusta sumutuskuivatun härkäpapuproteiini-isolaatin ominaisuuksiin ja proteiinin saantoon. Proteiini eristettiin härkäpapujauhosta veteen uuttamalla. Uuttoliuokset konsentroitiin kahdessa erässä, ultrasuodattamalla ja saostamalla, jonka jälkeen konsentroidut liuokset sumutuskuivattiin. Kuivatuista härkäpapuproteiinijauheista tutkittiin vesi- ja proteiinipitoisuudet, partikkelikoko, väri ja funktionaalisista ominaisuuksista proteiinien liukoisuus ja vaahdonmuodostuskyky. Lisäksi laskettiin proteiinisaanto prosessin eri vaiheissa. Ultrasuodatetun härkäpapuproteiinijauheen proteiinipitoisuudeksi saatiin 82 % (märkäpaino), kun taas saostetun proteiinijauheen proteiinipitoisuus oli 94 %. Vesipitoisuudet samassa järjestyksessä 5 % ja 7 %. Ultrasuodattamalla konsentroitu jauhe oli väriltään vaaleampaa ja keltaisempaa kuin saostamalla konsentroitu. Partikkelikooissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Proteiinit liukenivat heikosti isoelektrisen pisteen alueella (pH 4–5). Saostettu härkäpapuproteiini-isolaatti liukeni ultrasuodatettua isolaattia paremmin happamassa pH:ssa. Emäksisessä pH:ssa liukoisuus erot tasoittuivat. Ultrasuodatettu härkäpapuproteiini-isolaatti muodosti tehokkaammin ja pysyvämpiä vaahtoja kuin saostettu isolaatti tai härkäpapujauho. Koko prosessin proteiinisaanto jäi matalaksi. Ultrasuodatetulla erällä alkuperäisestä proteiinista saatiin talteen 19,8 %, kun saostetulla saanto jäi 6,7 %:iin. Tulosten perusteella proteiinin eristys onnistui hyvin ja saatiin aikaan härkäpapuproteiini-isolaatteja, proteiinipitoisuuksien noustessa yli 80 %:iin. Konsentroinnilla voidaan vaikuttaa isolaatin proteiini- ja vesipitoisuuteen, väriin ja funktionaalisiin ominaisuuksiin. Menetelmän valintaan vaikuttaa proteiini-isolaatin käyttökohde ja sen vaatimat ominaisuudet. Konsentrointi- ja kuivausmenetelmät vaativat kuitenkin edelleen optimointia, jotta proteiinin saantoa saataisiin nostettua.
  • Kyllönen, Tiiu (Helsingin yliopisto, 2018)
    The faba bean (Vicia faba L.) has increased its cultivation area in Finland because of its high protein content. It replaces some of the imported plant proteins, such as soybean (Glycine max) meal, as feed for livestock and has increasing interest as an ingredient in plant-based meat-substitute food products. The faba bean is partly self-pollinating, but insect pollination has been shown to increase yield and reliability. Honeybees (Apis mellifera) are one of the most important pollinators for the bean in Finland. The aims of the thesis were to study the effects of honeybee interactions with faba bean flowers and pollination. This was done mainly via a cage experiment about the pod count and distribution along the plant stem, with and without pollination from honeybees. The second and third aims were to find out more about the honeybee behaviour on the faba bean flowers and the abundance of pollinators and species richness on faba bean fields. For these parts a field survey was conducted on eight different faba bean fields in Southern Finland. The increase in pod count following bee activity was found to be as high as 65% and the increase in pods per node 19%. The distribution of the pods was increased towards the middle of the plant in the plants that were insect pollinated, compared to the plants that were not. There was a strong correlation between the number of honeybees (Apis mellifera) on the fields and the pod counts per plant node. Honeybees visited 1.5 flowers per plant on average and frontal visits constituted 55% of all visits recorded. Pollinator numbers and species diversity varied greatly from field to field. The results show that pollination by of honeybees benefits faba bean yield. They give a good understanding into the potential yield effects and provide pointers for future research on the topic. The study is aimed to prepare the background for introducing a better basis for cooperation between beekeepers and faba bean farmers. The main goal is to increase knowledge about honeybee pollination effects on the faba bean yield and give a solid start into building prospects for commercial pollination services in Finnish agriculture in general. The study was done in collaboration with The Finnish Beekeeping Association.
  • Sauru, Miska (Helsingin yliopisto, 2018)
    Sustainable living, housing, and urbanization are essential themes in Finland and globally. The aim of this study is to determine what is sustainable living in Finland at present and what will it look like towards 2030. The sustainable living concept is evaluated from the perspective of the usage of wood and forest resources in housing in Finland at present and towards 2030 by employing Living Lab approach in data gathering. Living Lab methodology is a relatively new way to collect data and it has not been utilized earlier in the context of wood building and lifestyles. Due to that, the second object of the study is to examine how the Living Lab method works as a data collection instrument and what are the strengths and weaknesses of this method. As a methodological approach of this study, qualitative focus groups discussions were implemented and the data gathering was made two times on sequential years. First time in November-December 2015 and the second time in November-December 2016. According to the results, at present, there are conflicting characteristics in implementing human centered, social centered and nature centered values in life, which towards 2030 may be less controversial as a result of new solutions in infrastructures and wood-based innovations. Fulfillment of sustainable living concept may provide new avenues for innovations and improve quality of life. One interesting detail in the results is that in the discussions concerning sustainable living 2030, rural living gained almost no attention. However, the results of the research show that most important themes of sustainable living in Finland towards 2030 were sustainable construction, renewable energy, urban planning, food cultivation, education, and transportation.
  • Montonen, Jonna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Maisterintutkielman teoriaosuudessa perehdyttiin sisäiseen viestintään sekä sitoutumiseen, sekä todistettiin teorian pohjalta, että sisäisellä viestinnällä on vaikutus henkilöstön sitoutumiseen. Myös muita sitoutumiseen liittyviä tekijöitä sivutaan, mutta työ on rajattu käsittelemään sisäistä viestintää. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat: Miten hyvin sisäinen viestintä toimii, miten sisäistä viestintää voidaan kehittää ja miten sitoutuneita työntekijät ovat työhön ja organisaatioon? Näihin kysymyksiin pyrittiin löytämään vastaus kyselytutkimuksen avulla. Kysely toteutettiin HKScanin valmisruokaosastolla. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin SPSSohjelmiston avulla. Tutkimuksen vastaukset olivat yleisesti suhteellisen positiivisia sekä kysymyksiin sisäisestä viestinnästä että kysymyksiin sitoutumisesta. Suurimpina ongelmina esiin nousi esimiehen liian vähäinen läsnäolo, viestinnän hitaus, poikkeustilanteiden huono kommunikointi sekä kommunikointi vuoronvaihdon yhteydessä. Lisäksi esiin nousi eriarvoinen kohtelu sekä töiden epätasainen jakautuminen. Tutkimuksen avoimiin kysymyksiin saatiin paljon kehitysehdotuksia. Tärkeimpinä esiin nousi päivän agendan nostaminen infotaululle, vastaanottoajat esimiehille sekä keskittyminen viestinnän kehittämiseen. Lähes kaikista tutkimuksessa nousseista ongelmista voi yhteiseksi tekijäksi nähdä tuotannon esimiehen liian vähäisen ajan. Mikäli esimiehillä olisi enemmän aikaa olla läsnä, he ehtisivät tutustua työntekijöihin ja paneutua ongelmakohtien parantamiseen. Tutkimuksen vastausprosentti jäi toivottua alhaisemmaksi, joten tutkimuksen tulosta ei voida pitää täysin luotettavana. Uhkana on, että juuri sitoutuneimmat työntekijät ovat vastanneet kyselyyn ja vähiten sitoutuneet henkilöt ovat jättäneet kokonaan vastaamatta. Tutkimus toteutettiin vain pienellä otannalla yhdelle osastolle, joten tutkimuksen tulos ei ole yleistettävissä. HKScanilla tutkimuksen tuloksia on käyty tuotannon esimiesten kanssa läpi ja konkreettiset tavat kehittää sisäistä viestintää on päätetty. Näitä kehityksiä on osastolla jo lähdetty tekemään ja lähiaikoina uusi, samanlainen tutkimus tullaan tekemään samalla osastolla. Näin pyritään tietoisesti kehittämään sisäistä viestintää osastolla ja seuraamaan sen kehitystä.
  • Lindqvist, Riku (Helsingin yliopisto, 2018)
    Environmental crime has grown into people's awareness in the 21st century through the reporting of major environmental cases. Environmental crime is often the subject of economic savings and environmental crime in Finland is categorized as part of economic crime. The aim of this thesis is to examine how profitable environmental crime is in Finland, how much environmental crime causes social loss to society and how to tackle environmental crime effectively. This thesis explores environmental crime from an economic point of view based on eight environmental case reports. The assessment is mainly made by using economist Gary S. Becker's theoretical framework. Becker has examined crime and the importance of punishment for crime in his article "Crime and Punishment". Gary Becker's article of an optimal punishment for a crime has been seen as the starting point of an economic approach to crime and punishment. It has been estimated that there is far more environmental crime in Finland than what the authorities are aware of. In 2011-2015, the number of environmental crime reported to the police is over 600 per annum. A certain amount of these cases lead to prosecution and only a few are condemned. Preventing environmental crime causes significant costs for society. Social loss of society can be affected by raising the risk of being caught or the punishment from an offense. The prevailing crime prevention system with low risk of capture and minor penalties does not create enough deterrent effect on environmental crime offenders. There is a need for societal consideration of the way in which environmental crime can be tackled more effectively. Increasing the rate for apprehension could be a costly solution to society, since the costs added to the authorities and supervision will increase. Harsher penalties may be more cost-effective for society, but on the other hand, the fear of punishment could increase.