Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

 

Recent Submissions

  • Lindholm, Johanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Raakamaidon kylmäsäilytys suosii psykrotrofisten pilaajabakteerien kasvua. Raakamaidosta eristetyillä psykrotrofisilla pilaajabakteereilla on havaittu olevan sekä antibioottiresistenssi- että hemolyysiominaisuuksia. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin raakamaidon mikrobistoa ja psykrotrofisia bakteereja. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin myös bakteerien antibioottiresistenssiä, antibioottiresistenssin mekanismeja, antibioottiresistenssin leviämistä elintarvikeketjun välityksellä, lehmän raakamaidon bakteerien antibioottiresistenssiä ja bakteerien hemolyyttisiä ominaisuuksia. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin lisäksi raakamaidon bakteerien antibioottiresistenssin määrittämistä ja Pseudomonas-suvun bakteerien tunnistamista eri tutkimusmenetelmillä. Kokeellisen osuuden tavoitteena oli tutkia lehmän raakamaidosta eristettyjen psykrotrofisten bakteeri-isolaattien hemolyyttisiä ominaisuuksia kahdella menetelmällä: verimaljaviljelyllä ja WLA-testillä. Tarkoituksena oli tutkia myös isolaattien antibioottiresistenssiä ATB VET-testillä sekä määrittää isolaattien antibioottiherkkyyttä (MIC-arvot) Etest-, HiComb- ja Biolog PM12-testeillä. Tämän lisäksi tavoitteena oli tutkia isolaattien genomien sormenjälkiä rep-PCR-analyysin perusteella ja tunnistaa tutkitut isolaatit rpoB-geenianalyysin perusteella. Lähes puolet tutkituista raakamaidosta eristetyistä psykrotrofisista bakteeri-isolaateista (30) olivat hemolyyttisiä. Viisi isolaattia reagoivat WLA-testissä positiivisesti. Seitsemän isolaattia olivat multiresistenttejä antibiooteille ATB VET-testien perusteella. Kuitenkin suurin osa isolaateista olivat herkkiä levofloksasiinille ja gentamysiinille, mutta kohtalaisen resistenttejä kefotaksiimille ja trimetopriimi-sulfametoksatsolille MIC-määritysten perusteella. MIC-määritysten tulosten luotettavuuden varmistamiseksi tulisi tehdä rinnakkaismäärityksiä samalla menetelmällä. Kaksi tutkittua isolaattia olivat resistenttejä lähes kaikille tutkituille antibiooteille Biolog-testien perusteella. Rep-PCR-analyysin perusteella isolaatit olivat geneettisesti hyvin monimuotoisia ja isolaattien joukossa oli useita bakteerityyppejä. Suurin osa isolaateista tunnistettiin Pseudomonas fluorescens-bakteerilajiksi analysoidun rpoB-geenisekvenssin perusteella. Yksi isolaateista tunnistettiin Pseudomonas fluorescens- tai Pseudomonas trivialis-lajiksi. Yksi isolaatti tunnistettiin patogeeniseksi Stenotrophomonas maltophilia-lajiksi. Tulosten perusteella rpoB-geenin sekvensointi soveltui hyvin Pseudomonas-suvun bakteerien tunnistamiseen lajitasolla.
  • Pitkonen, Maija (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Investoinnin strategiavaihtojen kannattavuutta arvioidaan erilaisten investointi- ja rahoituslaskelmien avulla. Niiden avulla voidaan tarkastella investoinnin vaikutuksia maitotilan tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Budjetti toimii investoinnin suunnittelun ja seurannan välineenä. Sen täytyy olla sidoksissa investointisuunnitelmaan, jotta sitä voidaan käyttää johtamisen työvälineenä. On kaikkien osapuolien etu, että investoinnin suunnittelu on käynnistetty ajoissa ja saatavilla on riittävästi informaatiota päätöksen tekemiseen. Maatalouden toimintaympäristön ja -politiikan muutokset tuotavat päätöksen tekoon vaikeasti ennustettavia elementtejä ja täten estävät aukottomien laskelmien laatimisen. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää keinoja, miten investointivaiheen talouden suunnittelua ja seurantaa voisi kehittää ja toimintaa yhtenäistää eri toimijoiden välillä. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, joka soveltuu tiedon keräämiseen suoraan tarkoituksen mukaisesti valitulta kohdejoukolta. Tutkimus tehtiin tiiviissä yhteistyössä tuloksia hyödyntävien tahojen kanssa. Tutkimuksen perusteella investoinnin onnistumisen kannalta on tärkeää tarkastella kokonaisuutta talouden ja tuotannon näkökulmista. Kannattavuuden ja taloudellisten vaikutusten simulointiin on ProAgrian asiantuntijoilla käytössä Likwi-ohjelma. Sen avulla voidaan simuloida maksuvalmiuteen vaikuttavia muutoksia ja määrittää esim. kuinka alhaista maidon tuottajahintaa investointi kestäisi. Lisäksi omaan yksityiskäyttöön tarkoitetun pankkitilin avaaminen tulisi olla pakollista suureen investointiin ryhdyttäessä. Investoinnin rahaliikenne olisi muutoinkin hyvä hoitaa oman pankkitilin kautta, jotta pääomalla ei rahoita normaalia tuotantoa tai yksityistalouden menoja. Pankin seurantaan rahoituspäätöksen jälkeen, tulee kehittää systemaattisemmaksi.
  • Saukkola, Atte (Helsingin yliopisto, 2017)
    Kuviotason metsävaratietoa tarvitaan Suomessa yksityismetsätalouden suunnittelua ja metsäteollisuuden puunkorjuun suunnittelua varten. Hakkuukoneet mittaavat ja tallentavat kaadetuista rungoista useita läpimittoja sekä käyttöosan pituuden. Lisäksi jokaiselle kaadetulle puulle määritetään puulaji ja sijainti. Hakkuukonemittausten hyödyntäminen voisi tehostaa metsävaratiedon tuottamista ja parantaa sen laatua. Tällä hetkellä hakkuukoneella kerätyn puutiedon hyödyntämistä rajoittaa aineistojen saatavuus ja heikko yksittäisen kaadetun puun sijaintitarkkuus. Hakkuulaitteen paikannuksen vaikutusta yksittäisen puun sijainnin määrittämisen tarkkuuteen tutkittiin vertaamalla puun todellista sijaintia estimaatteihin, jotka perustuivat hakkuukoneen ja hakkuulaitteen sijainteihin puun kaatohetkellä. Hakkuulaitteella kerätyn puutiedon käyttöä aluepohjaisen puustotulkintamenetelmän aputietona tutkittiin käyttämällä kaukokartoitusaineistoihin perustuvien puustotunnusten ennustemallien opetusaineistona Uudenmaan alueelta kerättyyn hakkuukoneaineistoon muodostettuja ympyräkoealoja sekä maastokoealoja. Yksittäisten puiden paikannustavan, koealakokoon sekä tavallisten maastokoealojen määrä vaikutuksen selvittämiseksi puustotunnusten ennustamalleja laadittiin erilaisilla opetusaineistoilla. Vertailtavina tunnuksina olivat puustotunnusten keskineliövirheen neliöjuuret (RMSE) ja harhat, jotka laskettin leimikkotason puustotunnusten ennusteiden ja vertailukohtana käytettyjen leimikkotason hakkuukonemittausten erotuksista. RMSE-arvot ja harhat laskettiin myös suhteutettuna vertailuaineiston puustotunnusten keskiarvoihin. Tulosten perusteella hakkuulaitteen paikannus parantaa yksittäisen puun sijaintitarkkuutta 2,93 metriä, päästen yksittäisen puun tasolla 7,86 metristä 4,93 metrin sijaintitarkkuuteen. Säteeltään yhdeksän metrin koealoille lasketun pohjapinta-alan poistuman RMSE tarkentui 35 prosentista 23 prosenttiin, kun koealalta hakatut puut paikannettiin hakkuukoneen sijasta hakkuulaitteen sijaintiin. Kun hakkuulaitteen paikannuksen avulla kerätyistä puutiedoista muodostettiin opetuskoealoja, niin aluepohjaisella menetelmällä ennustettujen leimikkokohtaisen pohjapinta-alan, runkoluvun, kokonaistilavuuden ja tukkitilavuuden RMSE tarkentui 4,1 – 18,1 prosenttiyksikköä kun koealojen pinta-ala oli 254 tai 509 neliömetriä ja verrattavana olivat ennusteet, jotka perustuivat koealoihin, joissa yksittäiset puut oli paikannettu hakkuukoneen sijaintiin. Koealakoon ollessa 763 neliömetriä tai enemmän ei paikannusmenetelmällä enää ollut vaikutusta puustotulkinnan tarkkuuteen. Hakkuukoneaineistoon muodostettujen koealojen käyttö yhdessä tavallisten maastokoealojen kanssa tuotti kaikilla puustotunnuksilla pienimmän RMSE:n, mutta ero pelkkien maastokoealojen avulla tuotettuun tarkimpaan ennusteeseen oli vähäinen. Tarkimmat pohjapinta-alan, runkoluvun, tilavuuden ja tukkitilavuuden ennusteet saatiin joko hakkuukoneen sijaintia ja yli 509 neliömetrin koealakokoa käyttämällä tai hakkuulaitteen sijaintia ja alle 763 neliömetrin koealakokoa käyttämällä. Keskipituuden ja keskiläpimitan tarkimmat ennusteet saatiin hakkuukoneen sijaintia käyttämällä, mutta koealakoon vaikutus oli vähäinen. Hakkuukonekoealojen käyttö aluepohjaisen puustotulkinnan opetusaineistona tuotti kuviotasolla yliarvioita pohjapinta-alan, runkoluvun, tilavuuden ja tukkitilavuuden ennusteisiin, mutta hakkuulaitteen paikannus pienensi ennusteiden yliarviota 254 ja 509 neliömetrin koealakoilla.
  • Mälkiä, Kaisu (Helsingin yliopisto, 2017)
    A review of the literature on the role of bilberries in prevention of cardiovascular diseases, including existing knowledge on phenolic compounds in bilberries and their absorption, distribution, metabolism and excretion in humans, was performed. Analysis of phenolic metabolites in plasma and serum was also reviewed. Experimental work was then performed to set up and validate an UPLC-MS/MS method with solid phase extraction (SPE) as a pre-treatment for analysis of phenolic metabolites from bilberries in plasma samples; and to validate the Q-TOF-MS-method and use it with µSPE for analysis of phenolic compounds in plasma from subjects after an 8-week intervention with bilberry powder. It was found that the UPLC-MS/MS method could not be optimised to carry out the sample analyses. A particular challenge was analysis of the chosen internal standard, taxifolin, and determination of gallic acid as one of the phenolic metabolites. Thus, another method using HPLC-Q-TOF-MS was tested and validated. This method proved promising, as the accuracy for determination of compounds ranged from 58.2 to 143.1%, but was mainly around 100%, with LOD 13-4280 nM and LOQ 17-12839 nM. Recovery in the µSPE pre-treatment was poor, only 0.33-5.74%. However, analysis of the samples by different HPLC-Q-TOF-MS methods revealed significant differences between the bilberry intervention group and control group in terms of gallic acid and p-coumaric acid concentrations. Plasma concentrations of both compounds increased during the 8-week intervention.
  • Simovaara, Susanna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Domestic supply of cranberries in Finland does not meet demand, so the food industry buys cultivated cranberries from abroad. American cranberry (Vaccinium macrocarpon Ait.) is grown in North America in areas where generally 1800 to 2500 (base 5 °C) growing degree days (GDD) accumulate during the growing season. Cranberry cultivation has been tried in Finland for a few occasions. From the experiments it has been concluded that in Finland winter is too cold and the growing season is too short for the commercial cultivation of American cranberries. However, growing season can be extended, and the conditions of cultivation can be influenced using protective covers. For example, in high tunnels, more GDDs accumulate than under field conditions. The objective of this study was to evaluate the effect of high tunnel on the growth, development and overwintering of seven V. macrocarpon cultivars in potted cultivation in Viikki (60 °N, 25 °E). More above-ground biomass was accumulated in high tunnel than under field conditions. In general, the runners (stolons) grew faster in the tunnel than in the field. Faster growth was explained mainly by the excess of 200 GDDs accumulated in the tunnel. However, not all cultivars responded similarly to high tunnel conditions. For example, 'Ben Lear' may have suffered from stress caused by the more fluctuating air temperature and consequent difficulties with the automated irrigation settings. Irrigation was adjusted by the needs of more high-growth ‘Howes’ and ‘Prolific’ cultivars. Interestingly, the root growth response to high tunnel treatment was highly different from the above-ground shoot growth. Except for ‘Prolific’, root growth was more extensive under field conditions. All plants overwintered in the open. A total of 95% of the plants survived the winter 2015/2016, although they suffered considerable damage. Only 33% of the terminal buds of uprights (vertical shoots) maintained their viability for regrowth in the spring. Last year's high tunnel treatment improved the winter hardiness of uprights. ‘Pilgrim’s' growth and development in the spring of 2016 were significantly faster than other cultivars. In addition, its yield potential was in a class of its own. When in average only 10% of the uprights had been induced for flowering, up to 81% of the ‘Pilgrim’ uprights were flowering. Yield results from this study should be regarded as indicative information only, as the perennial cranberry reaches its full yield potential only in later years. In 2016, only ‘Pilgrim’ had sufficient potential for harvest and yield analysis. 'Pilgrim' yielded an average of 275 g of berries per plant. Last year's high tunnel treatment increased berry yield significantly.
  • Nikander, Maria (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä maisterintutkielmassa selvitetään päivittitäistavarakaupan kuluttajien näkemyksiä verkkoruokakaupasta sekä sen innovaatioista. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miksi päivittäistavarakaupan kuluttajat eivät käytä ruoan verkkokauppaa ja ovatko he tietoisia verkkoruokakaupan mahdollisuuksista. Lisäksi tarkastellaan kuluttajien ajatuksia ruoan verkkokaupan kolmesta innovaatioista. Nämä innovaatiot olivat: ruokapostilaatikko, tuotteiden lisääminen elektroniseen ostoskoriin skannauksen avulla sekä kanta-asiakaskortin liittäminen verkkoruokakaupan palveluun. Tutkimukseen haastateltiin yhtätoista päivittäistavarakaupan kuluttajaa, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta ruuan verkkokaupasta. Haastatteluissa esiin nousi hinta aikaisempia tutkimuksia mukaillen. Haastateltavat kokivat verkkoruokakaupan palvelut sekä uudet innovaatiot kalliiksi. Haastatteluissa kuluttajat kertoivat myös ruoan verkkokauppojen kotiinkuljetusten olevan kalliita. Aikaisemmissa tutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, että kuluttajat eivät kokeeneet ruoan verkkokaupan olevan kallis, kun kuluttajia muistutettiin päivittäistavarakaupan käymisen ja sinne matkustamisen kustannuksista. Päivittäistavarakaupan kuluttajat kokivat aistinvaraisuuden puuttumisen ongelmana ruoan verkkokaupassa. Aistinvaraisuuden puuttuminen vaikuttaa verkkoruokakaupasta ostettuihin tuotteisiin. Kuluttajat eivät koe, että tuoretuotteet ovat hyvälaatuisia tai palvelun tarjoaja valitsisi kuluttajalle mieltymysten mukaiset ja oikeat tuotteet. Haastateltavat ovat valmiita ostamaan verkkoruokakaupasta niin sanottuja perustuotteita, joiden laatu ei muutu valitsijan muuttuessa. Lisäksi kuluttajat mainitsevat harkitsevansa luomu- ja erikoistuotteiden ostoa ruoan verkkokaupasta. Esimerkiksi luomutuotteet koetaan laadultaan paremmiksi kuin muut ostettavat tuotteet. Haastatteluissa nousi selvästi esille kuluttajien tietämättömyys verkkoruokakaupasta ja sen palveluista. Osa kuluttajista olivat tietoinen verkkoruokakaupan toiminnasta, mutta eivät sen innovaatioista. Kukaan haastateltavista ei tuntenut kolmea esiteltyä innovaatiota. Jotta haastateltavat aloittaisivat verkkoruokakaupassa käynnin, mainitsivat he yhdeksi tärkeäksi tekijäksi mainostamisen. Haastateltavat kokivat, että verkkoruokakaupan palveluita ei mainosteta tarpeeksi ja näin edellä mainitut innovaatiot jäävät kuluttajien epätietoisuuteen.
  • Ujainen, Paula (Helsingin yliopisto, 2017)
    The global trends have been guiding hotels to move to a green direction for years, and nowadays hotels are expected to maintain sustainability programs as a regular feature of their business. As the topic is receiving much more attention in hospitality, it is important to consider guests reactions to sustainable practices in hotels. In addition, customer participation is important of the implementation of green practices in hotels. The objective of this study is to investigate consumers’ general attitudes toward green hotels. Specifically, the study seeks to demonstrate how consumers evaluate green practices in hotels and how a hotel’s green image influences consumer decision- making. According to the findings of this thesis, consumers are willing to stay in green hotels and prefer green hotels. Survey study results demonstrate that respondents have positive or very positive attitudes toward green hotel image. This points out that green attributes can bring more value to the brand, and differentiate it from other hotel brands. Based on the literature review and survey study, this thesis distinguished three common green hotel marketing benefits, which are new market opportunities, green brand benefits, and competitive advantage which is achieved by product enhancement. Thus, this thesis demonstrates that there is market for green hotels and the best way to attract customers is to create green hotel brands that emphasize good and consistent value of the green hotel.
  • Leinonen, Roosa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Maatalouden rakennekehityksen suunta on ollut pitkään tilalukumäärien väheneminen ja toisaalta tilakoon kasvaminen. Samalla maataloudenharjoittamisen perinteisen yritysmuodon rinnalle on tullut maataloudenharjoittaminen osakeyhtiömuodossa. Osakeyhtiöittämisen keskeisinä etuina yksityiseen elinkeinonharjoittajaan nähden pidetään verotusta ja osakeyhtiön oikeudellista asemaa. Osakeyhtiötä ei kuitenkaan tule perustaa pelkästään mahdollisen verohyödyn vuoksi, vaan yritysmuodon muutoksen tueksi on tehtävä tarkat taloudelliset laskelmat. Maatilojen heikko kannattavuus ja maksuvalmius ovat olleet viimevuosina paljon esillä mediassa. Tilastojen mukaan maatalouden kannattavuuskertoimet ovat olleet useamman vuoden hyvin alhaiset. Talouden heikko tilanne on aiheuttanut useille maatiloille maksuvalmiusongelmia. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako yritysmuoto maatilayrityksen maksuvalmiuteen. Tutkittavat yritysmuodot olivat yksityinen elinkeinonharjoittaja ja osakeyhtiö. Tutkimuksen teoriaosuudessa on käyty läpi maksuvalmiutta käsitteenä, maksuvalmiuden arviointia sekä eri yritysmuotoihin liittyvää teoriaa verotuksen ja yrityksen oikeudellisen aseman osalta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kahdelle maatilalle, joita molempia harjoitettiin yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Tarkasteltava ajanjakso tutkimuksessa on 2012–2016. Tälle ajalle tehtiin kuukausittaiset toteutuneet maksuvalmiuslaskelmat yksityiselle elinkeinonharjoittajalle. Vastaavat maksuvalmiuslaskelmat tehtiin osakeyhtiölle hyödyntäen kolmea eri skenaariota. Nämä skenaariot olivat tulojen jättäminen osakeyhtiöön, osingon nostaminen yrityksestä ja palkan maksaminen osakkaalle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että osakeyhtiöllä voi olla suuri vaikutus maksuvalmiuteen, mutta mahdollisista saavutetuista verohyödyistä huolimatta vaikutus ei aina ole positiivinen. Skenaario, jossa tulot jätetään osakeyhtiöön, nousi molemmissa tapauksissa maksuvalmiuden kannalta edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Verotuksen osalta kyseinen vaihtoehto ei ollut molemmille tapauksille edullisin. Vaihtoehto ei myöskään ollut yrittäjille realistinen, koska yrittäjillä ei ole tilan ulkopuolisia tuloja. Osakeyhtiön paremmuuteen maksuvalmiuden kannalta vaikuttavat erityisesti yrityksen koko, yrittäjien lukumäärä, investointien määrä sekä tulon nosto tarpeet yrityksestä. Laskelmat on toteutettu käyttäen tutkimuksessa määritettyjä olettamia nostettavan tulon määrän osalta. Laskelmien mukaan muut osakeyhtiön skenaariot ovat maksuvalmiuden kannalta yksityistä elinkeinonharjoittajaa huonompia. Erot eivät kuitenkaan olleet kaikissa tapauksissa isoja, joten nostettavan tulon optimoinnilla voidaan vaikuttaa tietyn skenaarion paremmuuteen.
  • Lehterä, Sara (Helsingin yliopisto, 2017)
    Johdanto: Yleisimmät syyt kroonisten tautien syntyyn ja kuolleisuuteen teollisuusmaissa liittyvät elintapoihin, kuten tupakointiin, liikkumattomuuteen ja epäterveelliseen ruokavalioon. Tutkimuksin on todettu, että ihmisillä on tapana noudattaa jotakin ruokavaliotyyliä. Ruokavaliotyyli on ruokavalion kokonaisuus, johon kuuluu erilaisia ruoka-aineita eri suhteissa. Kulttuurin ja sosioekonomisen aseman lisäksi tietynlaiseen ruokavalioon voidaan yhdistää tietynlaisia elintapoja. Epäterveellisillä elintavoilla on taipumus klusteroitua, jolloin riski sairastua elintapasairauksiin moninkertaistuu. Tavoitteet: Tavoitteena oli selvittää, millaisia ruokavaliotyylejä suomalaisilta 20-34-vuotiailta miehiltä löytyy ja voidaanko näihin ruokavaliotyyleihin yhdistää elintapatekijöitä. Lisäksi haluttiin selvittää, voisiko ruokavalio ennustaa muita elintapatekijöitä. Vastaavanlaisella suomalaisella ryhmällä vastaavaa ei ole ennen tutkittu näin monella elintapamuuttujalla. Tämä mahdollistaisi mahdollisten riskiryhmien tunnistamisen ajoissa. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksessa käytettiin Puolustusvoimien ”Reserviläisten toimintakyky vuonna 2015” tutkimuksen aineistoa, josta otettiin mukaan koulutus, tupakointi, vapaa-ajan fyysinen aktiivisuuden määrä, istumiseen käytetty aika, syömistottumukset, alkoholin käyttö, unen määrä sekä koettu stressi. Tutkimukseen otettiin mukaan vain miehet (n=777). Ruokavaliomallit selvitettiin FFQ kyselyiden avulla klusterianalyysillä, joka sopi parhaiten luokiteltujen muuttujien kanssa. Tämän jälkeen saadut ruokavalioklusterit (3 kpl) ristiintaulukoitiin uudelleen luokiteltujen elintapamuuttujien kanssa. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin IBM SPSS 24.0 -ohjelmaa. Tulokset: Ruokavalioklustereita saatiin aineistosta kolme, jotka olivat ”yksipuolinen”, ”terveellinen” sekä ”rasvainen ja makea”. Selvimmät erot klusterien välillä näkyivät vihannesten, marjojen ja hedelmien käytössä, mutta myös mm. virvoitusjuomien, kanan, riisin/pastan ja puuron/murojen käytössä. Terveelliseen klusteriin kuuluvat olivat merkitsevästi korkeammin koulutettuja (p<0,001), vähiten tupakoivia (p<0,001) ja eniten vapaa-ajan liikuntaa harrastavia (p<0,001). Yksipuoliseen klusteriin kuuluvista taas löytyi selvästi eniten tupakoitsijoita (p<0,001) sekä vähiten vapaa-ajan liikuntaa harrastavia. Yksipuoliseen klusteriin kuuluvat saattavat myös nukkua vähemmän (p<0,008) ja käyttää enemmän alkoholia kerralla (p<0,001), kuin kahteen muuhun ruokavalioklusteriin kuuluvat henkilöt. Koetun stressin ja istumisen määrän suhteen klustereiden välillä ei ollut merkitseviä eroja. Yhteyksien merkitsevyydet säilyivät myös koulutuksen vakioinnin jälkeen. Johtopäätökset: Suomalaiset nuoret miehet noudattavat tietynlaisia ruokavaliotyylejä, joista voidaan tunnistaa terveellisempiä ja epäterveellisempiä. Selkeimmät erot tulevat kasvisten ja hedelmien käytössä, sekä yleisesti ruokavalion monipuolisuudesta. Yksipuolisemmin syövillä on myös todennäköisemmin muita epäterveellisiä elintapoja, kuten tupakointia ja liikkumattomuutta. Näitä yksilöitä olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan ja pohtia, miten voitaisiin vaikuttaa heidän valintoihinsa ja käyttäytymiseensä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ruokavalio voi ennustaa muita elintapoja.
  • Wu, Rui (Helsingin yliopisto, 2017)
    Saccharomyces cerevisiae var. boulardii is a probiotic strain of the baker’s yeast Saccharomyces cerevisiae. It has a long history of use in treating and preventing several kinds of diarrhea in human. Recently, scientists have drawn their attentions to use this probiotic yeast as a living drug delivery vehicle to the gastric intestinal tract (GIT). Several distinctive features of S. boulardii such as an optimal growth temperature at 37 ºC and better acidic tolerance enable active recombinant protein expression in harsh conditions. Human intrinsic factor (IF) is a glycoprotein secreted by gastric parietal cells and belongs to vitamin B12 (Cobalamin, Cbl) transport family. The gastric IF gene (GIF) encodes this protein. It is an essential protein for the proper absorption of Cbl in the terminal ileum, lacking of which results in vitamin B12 deficiency, especially common among the elders. This study aims to express active human IF from probiotic S. boulardii that can be combined with vitamin B12 forming B12/IF complex and absorbed by intestinal cells. To achieve these goals, a plasmid pSF-TEF1-TPI1-Blast-GIF was designed for S. boulardii transformation. Verification of recombinant IF was accomplished by SDS-PAGE, Western blotting and peptide sequence mapping by mass spectrometry (MS). Experimental results indicated that the recombinant IF was not able to be synthesized in useful amount from S. boulardii using plasmid pSF-TEF1-TPI1-Blast-GIF. Transformation of the plasmid carrying GIF sequence brought significant phenotypic and metabolic modification to the host cells. PCR technique was found unsuccessful to verify the presence of correct plasmid, leaving uncertainty whether the correct plasmid was present in the transformants or not. Interestingly, an immunreoactive band at expected size (45 kDa) could be detected with rat polyclonal antibody in Western blotting. This band could be only detected from the supernatant when cells were grown with Cbl supplement, but shown to be exo-1,3-β-glucanase in MS protein sequencing. However, it is still possible that trace amount of recombinant IFs are secreted but cannot be detected due to MS sequencing limitations. Even though there was a contradictory result in Western blotting compared to that of MS sequencing, the excessive secretion of the exo-1,3-β-glucanase which may corrode yeast cell walls, may explain the different phenotype of transformants in comparison to host cells. This study indicated that not all genetic manipulation tools designed for S. cerevisiae are without problems for S. boulardii. More studies need to be carried out for successful heterologous IF protein expression with this probiotic yeast.
  • Kokkonen, Juho (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää kirjanpainajapopulaation kehitystä ja hyönteistuhojen etenemistä kuusivaltaisella luonnonsuojelualueella. Tarkoituksena oli selvittää kuinka lisääntynyt kirjanpainajapopulaatio vaikuttaa myrskytuhossa pystyssä säilyneeseen kuusivaltaiseen (Picea abies (L.) Karst.) puustoon, mitkä alueet ovat riskialttiimpia kirjanpainajatuhoille sekä mitkä tekijät vaikuttavat kirjanpainajapopulaation ja hyönteistuhojen kehitykseen tutkimusalueella. Tutkimusalue sijaitsi Etelä-Karjalassa Paajasensalon luonnonsuojelualueella, jossa kesän 2010 ukkosmyrskyt aiheuttivat suurta tuhoa alueen puustolle. Tutkimusalueelle pystytettiin kirjanpainajan feromoniansoja (80), joiden avulla tarkkailtiin kirjanpainajapopulaation tasoa myrskytuhoalueella vuosien 2013 ja 2014 ajan. Lisäksi tutkimusalueelle perustettiin maastokoealoja, joiden avulla tutkittiin metsikkökoealojen puuston ominaisuuksia vuonna 2013. Kirjanpainajan emokäytävätiheyksiä tutkittiin koealojen läheisyydessä olevilta tuulenkaadoilta sekä kaatokoepuilta. Tutkimuksessa saatuja tuloksia verrattiin muihin tutkimuksiin sekä Ilmatieteen laitokselta saatuihin lämpötilatietoihin kasvukausien ajalta. Kirjanpainajapopulaation kasvu johti toisena ja kolmantena vuonna kirjanpainajan iskeytymiseen alueen elävään puustoon. Alueen myrskyissä säästynyt kuusivaltainen puusto kärsi kohonneesta kirjanpainajapopulaation tasosta, joka näkyi puustossa värimuutoksina, latvustojen harsuuntumisena, runkojen pihkavuotoina sekä kirjanpainajan iskeytymisinä. Erityisen alttiita kohteita kirjanpainajan iskeytymisille olivat suurimpia tuulenkaatoaukkoja lähimpänä olevat suojaisat metsänreunat, jotka altistuivat äkillisesti auringonsäteilylle. Kesän 2013 lämpötilat olivat suotuisia kirjanpainajan kehitykselle ja kirjanpainajalle ehti kehittyä tutkimusalueella toinen jälkeläissukupolvi. Kesän 2014 lämpötilat olivat edellisvuotta vaihtelevampia ja kirjanpainajien määrä feromonipyydyksissä väheni edellisvuodesta. Kirjanpainajalle ehti kehittyä alueen sijainnista riippuen vähintään osittainen toinen jälkeläissukupolvi tutkimusalueella myös vuonna 2014. Lisääntymismateriaalin saatavuus ja sääolosuhteet ovat avaintekijöitä kirjanpainajatuhojen etenemisessä. Lämpötilojen ja lämpösumman kehitystä seuraamalla voidaan ajoittaa kirjanpainajan parveilun ajoittumista sekä parveilun aktiivisuutta. Tällöin kirjanpainajan iskeymät rungolla voidaan havaita hyvissä ajoin kirjanpainajan iskeytymisen jälkeen. Kuusen latvuston värimuutokset ja harsuuntuneisuus kertovat kirjanpainajan iskeytymisistä kuusien rungoissa. Feromoniansoin tehtävä kirjanpainapopulaation tason monitorointi sopii paikallisen populaatiotason seurantaan. Epideemisellä kirjanpainajapopulaation tasolla pyydyksillä ei ole suurta vaikutusta kirjanpainajapopulaatioon säätelyssä. Kirjanpainajien määrän feromoniansaseurannalla voidaan kuitenkin arvioida elävälle puustolle aiheutuvaa kirjanpainajien iskeytymisen kynnysarvoa ja iskeytymisen riskiä. Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ja tuulenkaatojen korjuut vähentävät metsikön altistumista myrsky- ja hyönteistuhoille. Paikallisen alueen metsikön ominaisuudet voivat vähentää tai lisätä tuhojen voimakkuutta. Alueen ominaisuuksien, kuten puuston rakenteen, ilmaston ja maaston topografian tunteminen auttavat riskienhallinnan suunnittelussa, metsätuhojen ehkäisyssä sekä päätöksenteossa myrsky- ja hyönteistuhoihin varauduttaessa. Myrsky- ja hyönteistuhoihin voidaan varautua monipuolisilla ja aktiivisilla seuranta- ja kartoitusmenetelmillä tulevaisuudessa. Luonnonsuojelualueilla tapahtuvaa myrsky- ja hyönteistuhoa on vaikea pysäyttää. Luonnonsuojelualueen ylläpitämien runsaiden kaarnakuoriaispopulaatioiden vaikutukset voivat ulottua myöhemmin ympäröiviin metsäalueisiin. Kirjanpainajan populaation säätelyyn vaikuttavat eniten lisääntymismateriaalin saatavuus, lajinsisäinen kilpailu sekä sääolosuhteet. Kirjanpainajapopulaation taso voi säilyä korkeana korjaamattomilla myrskytuhoalueilla useiden vuosien ajan odottaen parveilulle ja lisääntymiselle sopivampia olosuhteita.
  • Järvi, Liisa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielman kirjallisuusosiossa perehdyttiin vaahdonmuodostumisen mekanismeihin erityisesti hiilidioksidia sisältävissä juomissa sekä vaahdon hajoamisen eri mekanismeihin, kuten valumiseen, koalesenssiin ja kaasun vaihtoon kuplien välillä. Virvoitusjuomissa merkittävin kuplanmuodostumisen tyyppi on ei-klassinen kuplanmuodostuminen, sillä se on vastuussa kuplien muodostumisesta pitkään sen jälkeen, kun virvoitusjuoma on kaadettu lasiin. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin myös virvoitusjuomien raaka-aineiden rooleja vaahdonmuodostuksen eri vaiheissa. Kokeellisen työn tavoitteena oli selvittää eri makeuttajien ja kofeiinin vaikutusta vaahdonmuodostumiseen. Toisena mielenkiinnon kohteena oli selvittää onko vaahdonmuodostumiseen muita mahdollisia vaikuttavia seikkoja. Työssä käytetyt nesteet olivat hiilidioksidipitoisia makeuttajien ja kofeiinin vesiliuoksia. Juomat valmistettiin tiivisteistä juoma-automaatilla, jollaisia käytettään esimerkiksi pikaruokaravintoloissa. Jokaista juomaa laskettiin astioihin ja jokainen täyttötapahtuma valokuvattiin ja analysoitiin ajan funktiona. Virvoitusjuomien vaahtoutumista testattiin samalla menetelmällä keinotekoisia nukleaatiokohtia sisältävässä astiassa. Tämän maisterintutkielman merkittävin löydös oli, että juomassa käytetyn makeutusaineen tyypillä on selkeä vaikutus vaahdonmuodostamisen määrään. Hiilihydraattimakeuttajilla makeutetut juomat muodostivat huomattavasti vähemmän vaahtoa, kuin makeutusaineilla makeutetut juomat. Kofeiinin läsnäololla ei havaittu vaikutusta vaahdonmuodostumiseen hiilihydraattimakeutetuilla juomilla, mutta makeutusaineilla makeutettujen juomien kohdalla havaittiin suurempi vaahdonmuodostus kofeiinipitoisella juomalla kahdessa koesarjassa. Muilla osatekijöillä oli huomattavasti vähäisempi vaikutus vaahdonmuodostumiseen, ja niiden kohdalla tulokset olivat osittain ristiriidassa aikaisemmin julkaistun tiedon kanssa. Maailmanlaajuisen kulutuksen ja juoma-alan tulevaisuuden trendien tarkastelu osoittivat tutkimuksen tarpeellisuuden.
  • Kivistö, Pihla (Helsingin yliopisto, 2017)
    Metsien ekologinen ja entistä kestävämpi käyttö on muuttuvan maailman myötä noussut tärkeään asemaan. Hoitamalla metsiä jatkuvasti peitteisenä, luontaisen häiriödynamiikan keinoin, pystytään ylläpitämään monimuotoisuutta sekä vastaamaan metsien monikäytön mahdollisuuksiin ja puuvarantojen kasvattamisen haasteisiin. Metsälain uudistamisen myötä metsänomistaja pystyy nykyisin hoitamaan metsäänsä entistä monimuotoisemmin keinoin. Yhtenä hakkuutapana jatkuvasti kasvatettavassa eri-ikäisrakenteisessa metsässä ovat pienaukkohakkuut. Metsälaissa määritelty pienaukkojen koko on maksimissaan 0,3 hehtaaria ilman uudistamisvelvoitetta. Metsään tehtävissä käsittelyissä, joissa syntyy reuna-alueita, on aina tuulituhoriski. Tuulituhot aiheuttavat Suomessa sekä Euroopan tasolla mittavia taloudellisia tappioita. Tutkimukseni pyrkii vastaamaan kysymykseen, kuinka paljon tuulenkaatoja on pienaukkojen ympärillä. Tutkimusalueet sijaitsivat Keski-Suomessa Isojärven ja Pohjois-Karjalassa Ruunaan alueilla, DISTDYN - häiriödynamiikkahankkeen tutkimusalueen metsiköissä. Pienaukkohakkuut tehtiin koealueille vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hakkuissa säästettiin joko 50 % tai 90 % puuston tilavuudesta. Aukot hakattiin rakenteeltaan pehmeästi vaihettuviksi, niin sanotuiksi ”liehuvareunaisiksi” ja erimuotoisiksi. Puoleen aukoista tehtiin maanmuokkaus, ja osa aukkojen välialueista harvennettiin. Aineisto kerättiin kesällä 2015. Aineistoa varten mitattiin yhteensä 123 pienaukkoa 24 metsikössä. Pienaukkojen keskimääräinen koko oli 0,19 ha. Hakkuiden jälkeisistä tuulituhoista mitattiin joko kokonaan kaatunut tai osittain poikki mennyt runko. Mittaukset tehtiin pienaukkojen sisällä sekä 20 m reunasta sisään metsään. Tuulituhot jäivät koealoilla kaiken kaikkiaan melko vähäisiksi. Puita oli kaatunut 4-5 vuodessa, kuusikoissa yksi tukkipuu per yksi pienaukko ja männiköissä yksi tukkipuu per kolme pienaukkoa. Lisäksi 1-3 pientä puuta vaurioitui per yksi pienaukko. Tutkimuksesta selvisi, että hakattavan aukon koolla oli merkitystä, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu. Pienimmissä aukoissa tuhot olivat erittäin vähäisiä. Suurin tuulituhoriski oli aukoissa, joiden ympäristö oli voimakkaasti harvennettu, sekä tiheään metsään tehdyssä aukossa, jonka ympärillä olevat hontelot puut altistuivat tuulelle. Aineiston mallinnus olemassa olevilla tuulituhoennustemalleilla ei yrityksistä huolimatta onnistunut ja tuhojen määrän vertailu tällä aineistolla tasaikäiskasvatukseen osoittautui mahdottomaksi. Tutkimukseni tulos näyttää tukevan tuloksia, joissa pienaukkohakkuiden todetaan olevan sopiva hakkuumenetelmä, mikäli halutaan hillitä metsikössä esiintyviä tuulituhoja. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että pienaukkojen hakkaaminen metsän keskelle lisää tuulituhoriskiä vain lievästi.
  • Le, Thanh Ngoc Uyen (Helsingin yliopisto, 2017)
    The aims of this study were to use the heterologously expressed laccase in Pichia pastoris as oxidative biocatalysts for the degradation of BPA and to find out natural mediators that could assist this laccase to degrade BPA efficiently and environmental friendly. In addition, removal of the estrogenic activity of BPA by the white rot fungus Physisporinus rivulosus cultures and the role of its laccase 2 in the BPA disapperance was also focused. Firstly, the removal of BPA’s estrogenic activity by the white rot fungus Physisporinus rivulosus was confirmed in cultures both with and without the fungal mycelium. Next, the recombinant laccase 2 (rLac2) played a role in the BPA disapperance. At the similar laccase activity level, removal of BPA’s estrogenic activity was done more efficiently in the fungal cultures than in the cell-free enzymatic treatments. Metabolites present in the fungal cultures could possibly act as natural mediators that enhance the removal of BPA. In addition, combination of nine laccases present in the fungal cultures could possibibly enhance the degradation of BPA. Finally, none of the ten mediatiors used was found to act as an efficient rLac2 enhancer in degrading BPA. Degradation of BPA was followed using a bioreporter system. The yeast Saccharomyces cerevisiae has been genetically modified in order to express the estrogen receptor alpha and produce a bioluminescent signal upon contact with estrogenic substances such as BPA. This bioreporter system has been further developed to specifically detect the estrogenic activity of bisphenol A and to be used in a high-throughput manner.
  • Nummela, Maria (Helsingin yliopisto, 2014)
    Campylobacter cause human campylobacteriosis, a gastroenteritis characterised by symptomps that range from abdominal pain to bloody diarrhea. The most common species behind human infections is Campylobavter jejuni, the infective dose of which has been recognized to be low. Warm-blooded animals are found to be common carriers of Campylobacter in their intestinal tract. As susceptible to environmental stress factors, Campylobacter is unable to multiply outside the host; it spreads to the environment through feces. Cattle has been recognised as an important reservoir of Campylobacter and raw milk the leading cause of Campylobacter outbreaks along with water and poultry. Most commonly, contamination of raw milk derive from fecal contamination during milking. The prevalence of Campylobacter was examined in three dairy farms, of which two, farms B and C, had faced an outbreak carried by raw milk right before the monitoring period of the study commenced. In the third farm A, Campylobacter hadn’t been detected either from raw milk or milk filters, and the prevalence in cattle was found to be low. Cattle were sampled 1-2 times and both milk as well as milk filter samples were obtained weekly during the monitoring period. Furthermore, environmental samples were collected. Samples were examined according to the modified NMKL 119:2007 cultivation method and MPN technique was used to quantify Campylobacter in raw milk samples. C. jejuni isolates were genotyped applying PFGE typing with SmaI enzyme. Moreover, concerning the hygienic control of raw milk, suitability of milk filters in detecting Campylobacter from bulk tank milk was examined in a shelf life experiment, in which milk filters were first divided in two parts, then spiked with four different concentrations of C. jejuni. In order to examine how well C. jejuni survives in storage conditions, spiked milk filters were packed into cool bags stored in room temperature for four different time intervals. Campylobacter was detected in cattle from all three dairy farms, yet the prevalence in control farm A was substantially lower than in the farms of the outbreak B and C, in which more than half of the cattle shed Campylobacter in feces. In farm A as well as farm C Campylobacter was not detected in milk or milk filters during the monitoring period. In outbreak farm C, the milk was most likely to be contaminated due to poor short-term milking hygiene conditions, as the C. jejuni genotype that most of the cattle shed proved to be identical with C. jejuni strain isolated from bulk tank milk during the investigation of the outbreak. Then again, outbreak farm B faced a rare, long-lasting Campylobacter contamination, as milk and milk filters were still found positive for Campylobacter six months after the outbreak. Up to 35 MPN / ml of Campylobacter was quantified from milk. The genotype detected from the milk and milk filters was dominant in the cattle as well. Nevertheless, the source of the contamination remained unclear and hadn’t been eliminated in time for the last sampling in spite of the satination and renovation operations made. Continous fecal contamination, biofilm harboured in the milking machine and direct extraction of Campylobacter to milk due to an udder infection were suspected as potential causes of the long-lasting contamination. In the shelf life experiment of milkfilters the background microflora, which was resistant to the selective supplement of Bolton Broth used in this study, proved a bigger problem for the detection of Campylobacter than its susceptibility to environmental stress. Accordingly, with the protocol used in this study, the experiences gained detecting the samples obtained from farm B suggest that milk is a superior sample matrix over milk filters.