Browsing Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta by Publication Year

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 2678
  • Kamppuri, Elli-Noora (Helsingin yliopisto, 2021)
    Suot ovat maapallolla sekä merkittäviä hiilivarastoja että suurimpia luontaisia metaanin lähteitä. Metaani on toiseksi merkittävin kasvihuonekaasu hiilidioksidin jälkeen ja voimakkuudeltaan moninkertainen hiilidioksidiin nähden. Koska suot tuottavat paljon metaania, on tärkeä selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat soiden metaanintuotantoon ja sen suuruuteen. Subarktisen ilmastovyöhyk-keen minerotrofisten sarasoiden on todettu tuottavan suhteessa enemmän metaanipäästöjä verrattuna muiden ilmastovyöhykkei-den vastaaviin soihin, vaikka yleensä korkeampien leveyspiirien suot tuottavat vähemmän metaania matalampien leveyspiirien soihin nähden. Porojen laidunnuksen on pohdittu vaikuttavan subarktisten minerotrofisten sarasoiden suuriin metaanipäästöihin. Minerotrofiset sarasuot ovat tärkeitä laidunnusalueita poroille pohjoisessa Fennoskandiassa erityisesti kesäaikaan. Laiduntavat herbovorit muokkaavat ekosysteemiään monilla tavoilla sekä suoraan että epäsuorasti. Laidunnuksen on todettu eri arktisilla ja subarktisilla ekosysteemeillä suosivan muun muassa sarakasvien kasvua ja lisäävän maaperän mikrobistoa ja sen aktiivisuutta ulosteiden ravinnelisäyksen ansiosta. Lisäksi porot märehtijöinä voivat muokata metaanintuotantoa suoekosysteemissä, jos pöt-sin metanogeenisiä mikrobeja kulkeutuu papanoiden mukana suohon. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten poron papanoiden lisääminen suolle vaikuttaa suon metaanipäästöihin ja kasvilli-suuteen. Työssä halutaan selvittää, millaisia vaikutuksia papanalisäyksellä on suon kasvien kasvuun, kasvilajisuhteisiin ja niiden kautta metaanipäästöihin. Uskotaan, että poron papanat lisäävät suolla sarakasvien runsautta, jotka kuljettavat solukoissaan metaania ja näin lisäävät suon metaanipäästöjä. Papanoiden aiheuttaman ravinnelisäyksen epäillään muuttavan kasvilajisuhteita siten, että enemmän ravinteita vaativat lajit lisääntyvät. Papanalisäyksen uskotaan lisäävän suon metaanipäästöjä myös aktivoi-malla suon metanogeenisten mikrobien toimintaa. Papanalisäyksen vaikutus kasvillisuuteen ja metaanipäästöihin oli hyvin vähäi-nen ensimmäisen kasvukauden aikana (Salovaara 2020). Tässä pro gradu -työssä seurataan papanalisäyksen vaikutusta pidem-mällä aikavälillä, sillä muutokset kasvillisuudessa voivat olla hitaita ja vaikutukset metaanipäästöihin kehittyä vasta myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten pelkkä turve ilman kasvillisuuden vaikutusta reagoi papanalisäykseen maasto-olosuhteissa. Aineiston keruu tähän tutkielmaan tapahtui 1.6.-31.8.2020 Pohjois-Suomessa. Tutkimuskohteina oli kaksi minerotrofista sarasuota Lapissa. Ensimmäinen suo oli Lomponlonjänkkä Pallasjärvellä Muoniossa ja toinen Halssiaapa Sodankylässä. Lompolonjänkällä oli 27 mittauspistettä ja Halssiaavalla 18. Mittauspisteiltä mitattiin 1-2 viikon välein metaanipäästöt, lehtiala, pohjavedenpinta ja turpeen lämpötila. Lompolonjänkän mittauspisteistä kuusi oli sellaista, joista kaikki pintakasvillisuus poistettiin, jotta papanali-säyksen vaikutusta turpeessa voisi seurata. Lisäksi suolla tehtiin inkubointikoe, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten poron papanat hajoavat turpeessa. Tulosten perusteella poron papanat lisäsivät metaanivuota Halssiaavan jänteillä ja välipinnoilla, kun ne lisäämisen jälkeen survottiin suohon. Lompolonjänkällä metaanivuo oli pienempi mittauspisteillä, joille oli lisätty papanoita. Uusilla kasvittomilla ja kasvillisilla mittauspisteillä ei havaittu muutoksia metaanivuossa. Kasvillisuuden lehtialassa ei huomattu vaihtelua laidunnuksen tai papanali-säyksen takia Lompolonjänkällä. Halssiaavan jänteillä laidunnus ja papanalisäykset näyttivät pienentävän lehtialaa. Myös välipin-noilla laidunnus pienensi lehtialaa. Uppolisäyspisteillä lehtiala pieneni, mutta biomassa antoi tästä päinvastaisen tuloksen. Papa-noiden hajoaminen turpeessa oli nopeampaa lähempänä pintaa. Kolmen kuukauden aikana pintapapanoiden kuivamassa pieneni puoleen ja pohjapapanoiden kahteen kolmannekseen. Papanoiden vaikutus metaanivuohon näyttäisi ilmenevän vasta seuraavana kasvukautena. Lompolonjänkällä papanoiden ravinneli-säys paransi ruohojen kasvuolosuhteita, mikä runsastutti niiden määrää suhteessa saroihin. Tämä vaikutti metaanivuohon laske-vasti. Halssiaavan välipinnalla ruohoja ei esiintynyt mittauspisteillä lainkaan, minkä takia papanalisäys näytti vaikuttavan positiivi-sesti saramaisten kasvien kasvuun uppolisäysaloilla ja näin ollen kohotti metaanivuota. Jänteillä pintalisäyspisteiden lehtiala oli kontrollia pienempi, mutta metaanivuo selkeästi suurempi. Jännepinnoilla lehtiala ei näyttäisi korreloivan samalla tavalla metaa-nivuon kanssa kuin välipinnoilla.
  • Niiranen, Mailis (Helsingin yliopisto, 2021)
    The microproduction of solar photovoltaics (PV) has grown enormously in recent years in Finland, and it is expected to grow even further due to the ambitious renewable energy targets and the on-going smart energy transition. Nevertheless, there is a lack of country-level statistical analysis on the topic. This thesis studies which sociodemographic, economic, and geographical factors explain the microproduction of solar electricity in Finland. The thesis consists of a literature review and statistical analysis on the electricity distribution system operator (DSO) level. The response variables are the number of prosumer contracts and the capacity of solar PV microproduction. The data, which were gathered from various open sources, is analyzed in a descriptive manner followed by multiple linear regression analysis. The analysis uses the ordinary least square method. In addition, profitability calculations are made to study economic incentives and barriers to the adoption of a PV system. The results suggest that the microproduction of solar PV is connected to non-urban areas and higher mean age. Instead, there are not that many separate prosumers in urban areas, but single systems’ capacities are more extensive there. The analysis showed that electricity price has a significant impact on the microproduction of solar PV. The profitability calculations support this result: electricity price substantially affects the viability of solar PV system investment. Thus, the introduction of financial incentives could enhance the adoption of solar PV systems among households. This thesis offers a comprehensive overview of small-scale solar electricity production in Finland. However, the characteristics of the microproduction of solar PV are complex and involve various interactions that are difficult to capture in aggregated data. This offers an opportunity to repeat the analysis with a more detailed geospatial dataset in the future.
  • Junttila, Maijuleena (Helsingin yliopisto, 2021)
    Finnhorse is a native Finnish horse breed and its studbook has four different sections: riding horse, trotting horse, pony-sized horse and working horse. Most of the Finnhorses are registered as trotters. The Finnish trotting and breeding association Suomen Hippos ry is responsible of the breeding value estimation. The official breeding value estimation includes earnings, racing time, time difference at finish, disqualifications and career starting age. The objective of this study was to update variance components for earnings and racing time and to estimate variance components for the racing career length and first year earnings as new traits. Data was received from The Finnish trotting and breeding association Suomen Hippos ry and it contained racing results from years 1984 to 2018. For this study, the data was limited to competition years 2000-2018 for earnings and racing time. For the career length and the first year earnings the data were limited to birth years 1990-2004. The data included trotting race starts from stallions, geldings, and mares. Geldings and stallions competed approximately 60% of the starts. Age was grouped annually from 3 years old to 8 years and older horses. Finnhorse can start racing on September 1st of the year when it turns three years of age and it can race till end of the year when it turns 15 years old. In addition to gender and age, the year of race was included as a fixed factor in the estimation of variance components. The data was processed with RStudio-program. The pedigree file was processed with RelaX2-program and DMU-program’s REML was used for the variance component estimation. The repeatability model was used for the earnings and racing time, since there were multiple observations per animal per year. For the career length and the first year earnings, there were one observation per animal. Heritability estimate for earnings (0,26±0,01) and racing time (0,40±0,02) were moderate. Heritability estimates are similar to those used in the official breeding value 0,30 and 0,35, respectively. The heritability of the career length was low 0,09±0,01 and the first year earnings was moderate 0,26±0,04 which was the same as the earnings trait that included all competition years. The genetic trends were positive for all the studied traits. The genetic correlation between the earnings and the racing time was high -0,94±0,01. This was expected since these two traits illustrates quite the similar features. The genetic correlation between the career length and the earnings of the first year was also high 0,65±0,08. This predicts that moneywise well performing trotter is likely to do a longer career compared to a horse that does not earn that much. The results show that if earnings is used in selection also the length of the career improves genetically.
  • Tikkanen, Elina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Internationalization provides firms a significant opportunity for growth and value creation worldwide. Especially those companies that operate in small and open economies tend to benefit from foreign market expansion. For example, the small size of Finland’s economy sets limitations to the domestic market opportunities. In addition to Finland’s macro-level strengths, Finnish companies’ innovativeness has gained attention as a potential sustained competitive advantage to support firm internationalization. Despite the identified potential, the Finnish food sector’s internationalization has been modest, and the research in this field has been limited. Thus, this thesis studies the internationalization phenomenon in the context of innovative Finnish food sector companies. The purpose of the research is to explore firm internationalization from the process perspective by investigating companies’ time-based decision making and behavior. The thesis aims to find out how and why do innovative Finnish food companies internationalize? The research was carried out as a qualitative study because the purpose was to form an in-depth understanding of the internationalization processes of Finnish food companies. In addition to the empirical research, an extensive literature review of various internationalization theories was conducted to develop a theoretical framework of the studied phenomenon. A multiple-case study was selected as the research strategy and two case-companies were selected, one representing a young SME and the other well established MNE. Both case companies were of Finnish origin, they operated in the food sector and had experience of expanding into international markets. The research data was collected through semi-structured interviews with company representatives, as well as by reviewing companies’ websites, publications, annual reports, and newspaper articles. The key findings of this study show that, in line with the initial hypothesis, food companies can utilize different internationalization strategies depending on their internal capabilities and resources. The accumulation of decisions regarding main internationalization dimensions and the actions taken based on these decisions in relation to time showed two different internationalization processes. The MNE had internationalized incrementally in line with traditional internationalization theories. On the contrary, the SME had internationalized early and rapidly on a global level. In addition, the company’s product portfolio was found to have a significant impact on decision-making and company-level behavior. Lastly, the innovativeness and uniqueness of both the products and the company’s know-how were shown to have a positive impact on achieving a sustainable competitive advantage on a global level.
  • Jouhikainen, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2021)
    Objectives The term natural is highly ambiguous and there is no clear definition, what actually is natural food. Nowadays the term is widely used in the food industry, for example in product packaging and marketing. However, as there is no common understanding for the term or any regulations of its use, it could cause confusion amongst consumers. This research was set out to explore consumers’ perceptions of natural food. The main objective of this study was to form an understanding of the meanings consumers give to natural food and how they categorize foods as natural and unnatural. Methodology This research is qualitative in nature. To assess the research topic, ten thematic, semi-structured interviews were conducted with urban Finnish women aged 23-32 years. They were generally open to new foods, hence less neophobic. As part of the interviews a categorization task was presented, in which the participants were asked to categorize 30 different protein sources from natural to unnatural. The purpose of the categorization task was to assist in revealing how consumers categorize foods, or more precisely protein sources, as natural and unnatural. Key findings The main findings were that consumers categorize foods as natural based on three various aspects: 1) processing, 2) additives and 3) packaging. Furthermore, three different meanings were found to be associated with naturalness of food: 1) healthiness, 2) familiarity and 3) locality. The study offers contributions to research concerning the perceived naturalness of food and the definitions of naturalness. It presents insights of the consumer group of urban Finnish women, who are generally open to trying new foods linking the previous research on the perceived naturalness of food to a new consumer group and cultural context. The study offers some interesting insights especially for developers of novel food products. It also offers possibilities for future research; for example there seems to be noteworthy differences between the perceived naturalness of plant-based and animal-derived protein sources. Additionally, the research reveals there is a need to further study the value conflicts concerning the perceived naturalness of food and other ideals.
  • Kämäräinen, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2021)
    The purpose of this study was to study the current biodiversity management practices in three large size companies and to study the biggest challenges the case companies are facing regarding biodiversity management. Biodiversity loss has been discussed for decades, but in only in recent years biodiversity has been more discussed also from more strategic point of view in the corporate world. The private sector has a considerable impact on biodiversity as well as a large part of the capacity to slow down and change the direction of biodiversity loss. Therefore, it is important that also the private sector considers and manages its impacts on biodiversity. The study was conducted as a qualitative case study including three case companies. The data was gathered through half-structured questionnaires through Microsoft Forms, a one-hour distance discussion with each of the companies, and from the latest annual reports in the fall of 2020. The results showed that biodiversity is considered to be an important topic among the case companies and that they are increasingly considering their impact on biodiversity as well. All case companies expect regulation on biodiversity to increase in the future and also the stakeholder demand around the topic has increased. However, only one of the companies has considered their impacts on biodiversity for years already; they have a management plan and they are following a specific reporting framework. Two of the companies have started to consider biodiversity separately or as a part of their other sustainability topics but they do not yet have biodiversity management plans in place nor do they follow any specific reporting framework. Regarding the biggest difficulties, the results show that especially finding suitable indicators and measuring the impacts on biodiversity are considered difficult. The results also show that understanding the concept of biodiversity and how biodiversity is related to the business is difficult. Companies also see that there is a lot of information regarding biodiversity available, but knowledge on how to use it for managing biodiversity is lacking. The results as well as the literature review indicate that impacts on biodiversity is increasingly managed but there are difficulties that need to be overcome. There are several biodiversity management frameworks that can be used for assessing the impacts and building suitable management plans. The better understanding companies have on their impacts biodiversity and vice versa, the better. It must be noted that the results indicate the views of large size (over 40 million € net revenue) companies in sectors that have rather direct impact on biodiversity. Therefore, the results may differ when studying companies of different sizes and from other sectors.
  • Dirks, Anna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Antibiotic resistance is an increasing, terrible threat to human health, leading to a growing need for alternative therapies. Phage therapy, using bacterial viruses to fight infections, is a promising alternative to antibiotic therapy. However, several obstacles need to be overcome. Regrettably, phage therapy remains inaccessible to many laboratories worldwide due to the need for expensive machinery to establish sensitivity of bacteria to phage. Moreover, shipping phages between laboratories remains challenging. In the current study a device-free bacteriophage typing PhagoGramAssay was developed. In the assay bacteria suspended in soft agar were poured onto a 60-well Terasaki plate containing phages suspended in fibrillated nanocellulose separated from the bacteria by a seal. Phages were released into the bacterial agar layer by puncturing the seal to test for sensitivity observable with the naked eye. Contrast between lysis zone and bacterial lawn was enhanced using 2,3,5-triphenyltetrazolium chloride. Optimized parameters included the amount of bacteria and phage added, volume of phage suspension, agar percentage and thickness and puncturing tool size. In addition, a prototype of such a puncturing tool was developed. The optimized PhagoGramAssay was tested using several bacteria-phage combinations. Moreover, infectivity and stability of phages stored on Terasaki plates was followed over the course of 4 weeks. The optimal bacterial amount added was found to be a 1:300 dilution in soft agar taken from a OD600 = 1 culture. Phage suspensions used in the assay were found to need to have a titer of at least 108 PFU/ml in the original lysate, with 8 µl of 1:10 dilution in fibrillated nanocellulose present in the wells. Optimal agar conditions were found to be 0.4% – 0.5% (w/v) with a thickness of 2 mm – 3 mm. The optimal puncturing tool shape was found to be a slit with a thickness of 0.5 mm. When using these conditions sensitivity could be established for a vast number of bacteria-phage combinations. All phages remained stable and infective over the course of 4 weeks . The newly developed PhagoGramAssay can be further developed into a kit-like phage typing assay that would enable laboratories to test for sensitivity on site whenever a multi-drug resistant bacterial strain is isolated from a patient sample, effectively making phage therapy accessible to laboratories that cannot afford expensive machinery. Additionally, the use of fibrillated nanocellulose should enable laboratories to exchange phages. The final form of such a kit, however, is dependent on manufacturers and investors and may need to be adjusted accordingly.
  • Kummunsalo, Saku (Helsingin yliopisto, 2021)
    Hiilinielujen kasvattaminen on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää. Kasvavan metsän rooli tunnustetaan tärkeäksi, mutta myös metsistä tapahtuvaan hiilen vapautumiseen on kiinnitettävä huomiota. Yksi keino hiilinielujen vahvistamiseen on kompensaatiojärjestelmä metsänomistajille. Hiilensidonnan lisäämiseen tähtäävä kannustin tarjoaa potentiaalisen instrumentin ilmastonmuutoksen hillintään metsäsektorilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin hiilikompensaatiojärjestelmien piirteitä ja metsänomistajien preferenssejä liittyä hiilensidonnasta maksettavaan järjestelmään kvantitatiivisen kyselyn ja tilastollisen mallinnuksen avulla. Metsänomistajille lähetettiin sähköinen kysely, jossa esiteltiin taustakysymyksien lisäksi yhdeksän vaihtoehtoista hiilikompensaatiojärjestelmää. Jokainen järjestelmä koostui neljästä ominaispiirteistä eli attribuutista, joista jokaisesta oli määritetty kolme vaihtoehtoista tasoa. Kyselyssä käytettiin paras-huonoin valintakoemenetelmää, jossa vastaaja valitsee esitetystä profiilista parhaimman sekä huonoimman vaihtoehdon. Kyselyn tuloksista aineistoon hyväksyttiin 1399 vastausta, joista mallinnettiin vaikutuskertoimet jokaiselle esitetylle attribuutin tasolle. Vaikutuskertoimet kuvastavat metsänomistajien preferenssejä ja niiden avulla voitiin järjestää attribuutit ja niiden tasot vaikuttavuusjärjestykseen. Hiilikompensaatiojärjestelmien ominaispiirteitä ovat kompensaation järjestäjätaho, kompensaatiosta saatava taloudellinen hyvitys, ohjelmakauden ennenaikaisen irtisanoutumisen sanktio ja sopimuksen tai ohjelmakauden sitoutumisaika. Tulokset osoittavat, että metsänomistajien mielestä kielteisimpiä ominaisuuksia olivat sitoutumisaika ja irtisanomissanktio, joskin sanktion suuruudella ei ollut merkittävää vaikutusta koettuun hyötyyn. Tärkeimpänä ominaisuutena nähtiin hehtaarikohtainen hyvitys, joka vaikutti eniten metsänomistajien kokemaan hyötyyn. Vastausaineiston mukaan metsänomistajat haluavat hiilikompensaatiojärjestelmän järjestäjäksi mieluiten voittoa tavoittelemattoman organisaation.
  • Patama, Saara (Helsingin yliopisto, 2021)
    Lihankulutuksen tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat kuluttajien mieltymysten muutokset, joita ohjaavat muun muassa lihan suhde terveyteen, ympäristöön, eläinten hyvinvointiin sekä ilmastovaikutukset. Suomalaisten kulutus elintarvikkeiden suhteen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on vähentynyt. Lihan kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 1950 lähtien, mutta punaisen lihan osuus kulutuksesta on vähentynyt ja broilerin osuus on sen sijaan kasvanut. Globaalisti lihankulutuksen kasvun ajureita ovat muun muassa väestönkasvu, tulojen kasvu kehitysmaissa, lihan reaalihintojen lasku, kaupan vapautuminen, kaupungistuminen ja ruokajärjestelmän globalisaatio. Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka lihan kulutuksen useus on muuttunut vuosien 2009-2019 aikana. Useutta mitattiin likert-asteikolla, jossa vaihtoehtoina oli ”päivittäin tai lähes päivittäin”, ”useamman kerran viikossa”, ”noin kerran viikossa” ”harvemmin”, ”en lainkaan” ja ”en osaa sanoa”. Lisäksi selvitettiin taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan vaikutusta lihan kulutuksen useuteen. Analysoinnissa hyödynnettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa sekä IBM SPSS 27.0-ohjelman tilastollisia testejä ja järjestettyä probit-mallia. Probit-mallissa lihankulutuksen järjestysasteikollinen useus oli selitettävänä muuttujana, jota selitettiin eri taustatekijöillä. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että lihan kulutuksen kasvu vaihtelee paljon alueiden välillä ja on merkkejä siitä, että joillakin alueilla lihankulutuksen kasvu on taittumassa. Lihan kulutus kasvaa eniten keskituloisissa maissa. Sen sijaan korkeatuloisissa maissa lihankulutus on vakaata tai vähenevää. Matalatuloisissa maissa kulutus on yhä melko vähäistä ja pysyttelee vakaana. Myös kuluttajien keskuudessa on erilaistumista ja mikäli kulutuskäyttäytymistä halutaan ohjata ja kuluttajia halutaan valistaa, erilaisia kuluttajia tulisi lähestyä erilaisella informaation kärjellä. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa hyödynnettiin kahta Kantar TNS Agrin toteuttamaa suomalaisten lihankulutusta käsittelevää haastattelututkimusta. Toinen hyödynnetty kyselytutkimus oli osa Lihatiedotus ry:n teettämää Lihankulututusta ohjaavat tekijät -kyselyä. Tästä kokonaisuudesta hyödynnettiin vuosina 2009-2019 toteutettua osuutta. Toinen tutkimuksista oli vuonna 2019 suoritettu poikkileikkaustutkimus lihan kulutuksen useudesta ja lihaan liittyvistä asenteita. Näiden kyselytutkimusten avulla pyrittiin löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Pitkittäistutkimuksen mukaan vuosina 2009-2019 kulutuksen ääripäiden osuus on kasvanut ja keskimääräinen kulutus on vähentynyt. ”Ei lainkaan” ja ”usein” lihaa kuluttavien osuudet ovat lievästi kasvaneet, kun taas harvoin lihaa kuluttavien osuus on melko voimakkaasti laskenut. Keskeisiä syitä lihankulutuksen taustalla ovat hyvä maku, proteiinin saanti, lihan kuuluminen ruokavalioon, tottumus, hyvä ravitsemus, helppous ja edullisuus, kun taas eettiset syyt, ympäristösyyt, vegaanisuus ja terveydelliset syyt nousevat esiin syinä, miksi lihaa ei kulutettu. Järjestetyssä probit -mallissa 10 % luottamustasolla merkitsevästi lihankulutusta selittäviä tekijöitä löytyi useista selittävistä muuttujista. Ikä, sukupuoli, tulot, asema ja asuinpaikka selittivät kaikki osaltaan lihankulutuksen useutta. Miehet kuluttivat kyselyiden mukaan lihaa enemmän kuin naiset. Nuorimmat ikäryhmät ilmoittivat kuluttavansa lihaa harvemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Johtavassa asemassa olevat kuluttivat lihaa ja lihatuotteita harvemmin kuin työttömät. Alhaisimmassa tuloluokassa lihaa kulutettiin harvemmin kuin korkeimmissa tuloluokissa. SPSS-tarkastelun mukaan taajaan asutuissa kunnissa kulutettiin lihaa useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa. Molemmista taustana käytetyistä kyselytutkimuksista löydettiin lihankulutuksen useutta selittäviä tekijöitä. Erityisesti ikä ja sukupuoli nousivat esiin lihankulutuksen useutta selittävinä tekijöinä. Kattavan kuvan rakentamiseksi tarvitaan lisäksi tietoa esimerkiksi kulutetuista määristä, lihan osuudesta ruokavalion kokonaisuudessa sekä siitä, mitä ja missä muodossa lihaa kulutetaan.
  • Karhula, Kari (Helsingin yliopisto, 2021)
    Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on Suomessa ja Venäjän Karjalassa esiintyvä vähälukuinen peurasuvun alalaji, joka on listattu uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäväksi. Metsäpeuran tärkeimmät kuolinsyyt ovat suurpetojen saalistus sekä liikennekuolleisuus, josta erityisesti liikennekuolleisuus on vähän tutkittu ja huonosti tunnettu aihe. Suurpetojen saalistuksen on havaittu olevan merkittävä metsäpeurapopulaatioiden säätelijä, mutta liikennekuolleisuudesta ja sen vaikutuksista vastaavaa tutkimustietoa ei ole. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suurpetojen ja liikenteen tappamien aikuisten metsäpeurojen ikärakennetta. Ikärakenteen tutkimisen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa liikenteessä kuolleista ja suurpetojen tappamista metsäpeuroista. Pro gradu työssä selvitettiin ikäjakaumien lisäksi myös Suomenselän metsäpeurojen liikennekuolleisuusjakaumaa. Tarkoituksena oli selvittää, eroaako metsäpeurahirvaiden kuukausittainen liikennekuolleisuusjakauma metsäpeuravaatimien kuukausittaisesta liikennekuolleisuusjakaumasta. Tutkimuksessa kerätiin liikenteessä kuolleiden ja suurpetojen tappamien metsäpeurojen alaleukoja iänmääritystä vasten. Aineisto kerättiin Suomenselän ja Kainuun metsäpeuraosakantojen alueelta SRVA-vapaaehtoisten ja Luonnonvarakeskuksen avustuksella 1.1.2018–31.12.2019 välisenä aikana. Iänmääritysaineisto käsitti yhteensä 71 metsäpeuran hammasnäytettä. Peuroista 52 oli kuollut liikenteessä ja 19 oli suurpetojen tappamia. Aikuisten metsäpeurojen ikärakenteen eroja testattiin Mann-Whitney U -testin avulla. Suomenselän metsäpeurojen kuukausittaisen liikennekuolleisuusjakauman tutkimiseen käytettiin Suomen riistakeskuksen Oma riista -aineistoa. Aineisto käsitti kaikki Oma riista -järjestelmään kirjatut Suomenselällä liikenteessä kuolleet metsäpeurat ajalta 2017–2019, joista oli tiedossa aika, paikka ja sukupuolitiedot. Aineistoa testattiin khiin neliö- eli χ² testin avulla. Suurpetojen ja liikenteen tappamien metsäpeurojen ikäjakaumat erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Suurpetojen tappamien aikuisten metsäpeurojen keski-ikä oli 10,8 vuotta ja liikenteessä kuolleiden 3,9 vuotta. Tulosten perusteella suurpedot tappavat erityisesti yli 6,5-vuotiaita metsäpeuroja, kun taas liikenteessä kuolee pääasiassa alle 6,5-vuotiaita yksilöitä. Suomenselän metsäpeuravaadinten ja -hirvaiden kuukausittaisessa liikennekuolleisuusjakaumassa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Kummallakin sukupuolella on kolaripiikki marras–joulukuun välisenä aikana, jolloin tapahtui 45 % kaikista aineiston metsäpeuraonnettomuuksista. Hirvaita jäi kokonaisuudessaan 18 prosenttiyksikköä enemmän autojen alle kuin vaatimia. Vaikka kuukausittaista liikennekuolleisuusjakaumaa ei testattu tilastollisesti, se tukee käsitystämme marras-joulukuun kolaripiikistä, sekä siitä, että hirvaat ovat alttiimpia liikenneonnettomuuksille kuin vaatimet. Erityisen huolestuttavaan liikenteen ja suurpetojen tappamien metsäpeurojen ikäjakaumissa oli, että liikenteessä kuolee eritoten parhaassa lisääntymisiässä olevia metsäpeuroja. Varsinkin lisääntymisikäisten metsäpeuravaatimien poistuminen alentaa populaation vasatuottoa tehokkaasti.
  • Mehtonen, Teppo (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tavoitteena oli tutkia puuston kasvua Fingrid Oyj:n suurjännitevoimalinjojen reunavyöhykkeillä avohakkuun jälkeen Etelä-Suomen alueella. Voimalinjojen reunavyöhykkeitä on avohakattu maanomistajien suostumuksella vuodesta 2013 lähtien, ja tutkielman tarkoituksena oli selvittää reunavyöhykkeiden nykytilaa ja ennustaa tulevaisuuden kasvua mahdollisuuksien puitteissa. Reunametsävyöhykkeiden taimikkoa on mitattu heinäkuussa 2020 Iitissä, Janakkalassa ja Porvoossa. Koealoja on sijoiteltu sekä viereisen metsäkuvion perusteella että systemaattisesti sähköpylväiden pisimpien puiden kohdalle, ja koealojen metsätyypit ovat luokiltaan lehtomainen, tuore ja kuivahko. Koealojen etsinnässä on käytetty hyväksi Metsäkeskuksen avointa metsävaratietoa. Tutkimusta varten koelinjoille on sijoitettu 10 m * 2 m kokoisia koealoja, jotka on jaettu 2,5 m * 2 m osakoealoihin. Osakoealamittauksilla saadaan lisätietoa puuston pituudesta ja tiheydestä eri etäisyyksillä voimajohdosta. Reunavyöhykemetsien kasvu kiinnostaa Fingridiä sähkön kantaverkon siirtovarmuuden vuoksi. Linjoille kallistuvat tai kaatuvat puut voivat aiheuttaa katkon sähkön siirrossa, sekä olla vaaraksi ympäristössä liikkuville ihmisille. Etenkin nuoret, riukuuntuneet lehtipuut voivat aiheuttaa riskejä linjan siirtovarmuudelle. Reunametsän kasvun tunteminen auttaa tulevaisuuden hakkuiden ohjausta, jolloin hakkuut voidaan ajoittaa oikeaan aikaan riskien minimoimiseksi, mutta samalla välttää liian tiheää hakkuusykliä. Luonnonvarakeskus on tutkinut voimalinjojen johtoaukean puuston kasvua raivauksen jälkeen laajalla aineistolla, jonka perusteella on luotu kasvumallit yleisimmille puulajeille perustuen kasvupaikan rehevyyteen ja lämpösummaan. Tutkielmassa on pyritty vertaamaan Luonnonvarakeskuksen ennusteita reunavyöhykkeiltä kerättyyn aineistoon, koska Luonnonvarakeskuksen käyttämä aineisto on merkittävästi laajempi kuin tätä tutkielmaa varten on pystytty keräämään. Johtoaukea ja reunavyöhykke ovat kasvuoloiltaan samankaltaisia, ja suurin ero on puuston poistamiseen käytetty menetelmä. Johtoaukeat raivataan raivaussahalla tai kaivinkoneeseen liitettävällä sahalla, kun taas reunavyöhykepuusto kaadetaan harvesterilla. Tutkimalla osakoealoja keskenään huomattiin että puuston pituus ja tiheys vaihtelevat voimakkaasti eri etäisyyksillä voimajohtoon. Kaikista lähimpänä johtoa sijaitsevilla osakoealoilla puusto oli pidempää ja tiheämpää kuin kauempana. Useilla koealoilla varsinkin lehtipuiden pituus ylitti Luonnonvarakeskuksen ennusteen merkittävästi, vaikka johtoaukea on valo-olosuhteiltaan suotuisampi kasvulle kuin reunavyöhyke. Luonnonvarakeskuksen luoman Mitta-sovelluksen kalibrointityökalulla on ennustettu reunavyöhykepuuston kasvun kehittymistä. Ennusteiden perusteella varsinkin nopeakasvuiset lehtipuut tulevat ylittämään Fingridin määritittämän riskirajan useissa tapauksissa 10-15 vuoden kuluessa avohakkuusta. Aiemmin harkittu 25 vuoden käsittelysykli reunavyöhykkeiden hoidolle voi aiheuttaa riskejäkantaverkon siirtovarmuudelle, ja toimenpiteitä tuleekin harkita jo aiemmin. Vanhimmat reunavyöhykehakkuut ovat iältään seitsämän vuotta, ja reunavyöhykkeiden kasvua tuleekin seurata lähitulevaisuudessa.
  • Kalmu, Niina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Poultry meat has become popular in human diet and to secure the growing demand of poultry meat, breeders have developed broilers with fast growth and high breast muscle yield. Because of this genetic selection modern broilers are suffering from various quality defects in their breast muscles, one of which is called WB myopathy. The aim of the thesis was to study whether exercise, WB status or age have effects on ultimate pH and glycolytic potential (sum of total glucose and lactic acid content, given as lactate) in M. pectoralis major of modern broilers chickens. A total of 154 post-rigor breast muscle samples of male broilers of hybrid Ross 308 were used in this study. Broilers were divided randomly into three groups (A-C). Group A birds were not subjected to any exercise during the experiment. Group B birds lived 25 days exactly like group A but after that the drinking water dispensers was elevated to a higher level. Group C birds had their drinking water dispensers elevated to a 5 cm higher level after three days, and it was risen stepwise to 25 cm during the study. Broilers were slaughtered randomly from different groups at 20, 30 or 41 days old. Group B results were disregarded due to technical problems. Initial and ultimate pH, total glucose, free and in glycogen, and lactic acid contents for glycolytic potential, were determined from the breast muscle samples. The results showed that there were no differences between groups A and C (p > 0.05). There were differences between normal and WB cases in ultimate pH (pHu; p = 0.000), total glucose content (p = 0.000), lactate content (p = 0.007) and glycolytic potential (p = 0.000), but the pH values 5 minutes after death showed no significance (pH5; p = 0.190). There were differences in pHu, total glucose and glycolytic potential (p = 0.000), and lactate (p = 0.007), between ages 20, 30 and 41 days old birds. As the severity of WB increased in the breast muscle, the pHu increased and total glucose, lactate content and glycolytic potential decreased. The correlations showed significant relationships between WB score and all the above variables (p < 0.000). The results of the current study show that exercise does not have an effect on the levels of carbohydrates in M. pectoralis major of modern broiler chickens, but WB status and increasing slaughter age result a decrease in glycolytic potential and increase in ultimate pH.
  • Husa, Miikka Helmer (Helsingin yliopisto, 2021)
    Climate change and the biodiversity loss have created a need to change forest management in commercial forests. Carbon sequestration, climate change adaptation, and biodiversity conservation can be promoted in commercial forests through various measures, and this thesis examines what factors affect non-industrial private forest (NIPF) owners’ willingness to adopt such forest management practices. Additionally, the aim was to examine whether these factors vary among different measures. A systematic literature review was conducted to summarize previous research on the subject and to serve as reference for an empirical analysis. In the empirical part of the study, survey data of 405 Finnish NIPF owners was utilized to establish binary logistic regression models for forest owners’ willingness to adopt 13 distinct forest management practices. In the empirical analysis statistically significant factors varied among assessed forest management practices, although some patterns were recognized. The most striking consistencies were found concerning older forest owners reluctance towards deadwood in general, and positive effect of environmental motivation in willingness to adopt variety of measures, as long as they do not conflict with biodiversity. Overall, the results imply that the diversity of NIPF owners concerns also their stances on various forest management practices, and they are not indifferent in terms of what forest management practices they are willing to adopt. Thus, when designing and implementing policies and advisory services aiming to promote carbon sequestration, climate change adaptation, or biodiversity protection in commercial forests, policy makers should take into account forest owners’ heterogenous preferences regarding different forest management practices.
  • Holopainen, Salla (Helsingin yliopisto, 2021)
    Worldwide, pollination affects in food security, livelihood of agricultural entrepreneurs and beekeepers, and biodiversity. Pollination services are underrepresented in field of research in Finland. The aim of the thesis is to describe, analyze and interpret the state of the pollination services in the Finnish agricultural areas concentrating in honeybee pollination. The research questions concern how many beekeepers offer pollination services and for which insect-pollinated plants, in which areas the pollination services are supplied and are the beekeepers and agricultural entrepreneurs connected. Also, the aim is to form an answer that how the pollination services could be developed in Finland. The thesis is a part of Finnish Environment Institute’s and Finnish Beekeepers’ Association’s PÖLYHYÖTY -project. It is located in the third work package “Supply of honeybee pollination in the Finnish agricultural areas and the economic value of insect pollination”. The research was implemented via questionnaire. Based on the data collected via the questionnaire, nine interviews were conducted in order to deepen the understanding about the market, especially supply, of pollination services. The questionnaire was directed via email to all the members of Finnish Beekeepers Association’s members, approximately 2750 receivers, of which 447 replied. The data from the questionnaire was analyzed by means of statistical indicators, crosstabs, non-parametric tests, linear regression analysis and K-means cluster analysis. The interviews were transcribed, analyzed using qualitative methods and parts of them are being presented along the text. Supply for pollination services is small-scale despite the rapid growth in the number of beekeepers. Assumingly, supply and demand for pollination services is likely to increase in the following years. The demand increases due to the increased acreage of insect-pollinated plants. Thus, supply of pollination services is evidently elastic and obeys the growth of the market. According to this research, approximately a half of beekeepers in Finland supply pollination services, but with a small number of colonies. There are a large number of part-time beekeepers who supply the pollination services without receiving monetary compensation for it, usually against for a permanent bee colony site and an oral contract. Geographically the beekeepers and their colonies are located in the same areas as the plants needing pollination. Clover, broad bean, rapeseed, strawberry, apple, garden raspberry and currants are the cultivated plants of which have been pollinated by honeybee colonies most frequently. A small number of young, full-time beekeepers can be identified from the data; they are interested in combining honey production and pollination services as part of their business. The supply and demand for pollination services requires more research in order to be able to apply the research to the farm level and their individual needs. However, pollination service market has a positive outlook in the future having a significant role in sustainable food production as a developing market.
  • Kuurne, Sampo (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan kankaita ostavien kuluttajien sekä kangaskaupan asiakkaiden kulutustyylejä. Teoreettinen viitekehys perustuu Do-it-yourself –kirjallisuuteen sekä teoriaan kulutus- ja elämäntyyleistä. Kankaita ostavat kuluttajat tekevät usein käsitöitä. Aiempi käsitöihin liittyvä määrällinen DIY-tutkimus on keskittynyt kodin ehostamiseen kuten remontointiin tai pihan hoitoon. Tutkielma tehtiin kvantitatiivisella menetelmällä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelissa helmikuussa 2020. Tutkimuksessa on 1105 vastaajaa. Vastaajista 577 on kangaskaupan asiakkaita ja 528 kankaita ostavia kuluttajia. Kankailla tarkoitetaan tutkielmassa metri- ja palakankaita. Tulosten analysoinnissa käytettiin ei-parametrista varianssianalyysiä, ristiintaulukointia ja t-testejä. Tutkimuksen tarkoituksena on syventää ymmärrystä kankaita ostavista kuluttajista. Tutkimuksessa selvitetään, miten ompelevien kuluttajien kulutustyylit eroavat ei-ompelevista kuluttajista. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten erilaiset taustamuuttujat kuten ikä ja tulot vaikuttavat kulutustyyleihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös yleisesti sitä, mitkä tekijät ovat tärkeitä kankaita ostaville kuluttajille. Tulokset osoittavat, että kankaita ostavan väestön ja kangaskaupan asiakkaiden kulutustyyleissä on merkittäviä eroja. Erot liittyvät siihen, miksi ja mihin tarkoitukseen kankaita ostetaan. Kangaskaupan asiakkaat ostavat kankaita enimmäkseen vaatetukseen ja käsityöharrastukseen. Vastaavasti väestön keskuudessa kankaita ostetaan sisustustarkoitukseen. Kangaskaupan asiakkaiden ja kankaita ostavan väestön kulutustyylit ovat yhteydessä tuloihin, ompelukertojen useuteen ja osittain ikään. Matalatuloiset ostavat kankaita korkeatuloisia useammin edullisen hinnan vuoksi. Ompelevat kuluttajat ostavat kankaita muita useammin valmistuotteiden heikon saatavuuden, laadun ja ompelusta saatavan nautinnon vuoksi. Lisäksi nuoremmat ikäryhmät ostavat vanhempia ikäryhmiä harvemmin vaatteita edullisen hinnan vuoksi.
  • Salo, Inkeri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Recognizing and evaluating the benefits of trees is important for creating sustainable, safe and recreational urban spaces. i-Tree Eco software is developed by USDA for evaluation and valuation of ecosystem services of urban trees and forests. The objective of this research was to find out how does the quality of collected data affect i-Tree Eco modelling. Two different types of data and modelling results were compared in this research. All trees of the park Kupittaanpuisto in Turku were measured and evaluated according to the i-Tree guidance in late summer 2018 (later inventory). The contrasting data was selected from the tree register maintained by the city of Turku (later tree register). i-Tree Eco models several ecosystem services, of which carbon storage, carbon sequestration, avoided surface water runoff and pollution removal were analyzed in this research. The software estimates the structural value of the trees considering the land use and tree condition as well. The results show that the quality of data affects modelling results. Based on the total inventory data, the amounts of carbon sequestration, avoided surface water runoff and pollution removal were higher than the amounts modelled according to the tree register data. On the other hand, the structural value and carbon storage were bigger based on the register data than on the total inventory measurements. Lack of canopy dimensions and estimates of canopy condition had an impact on the modelling results. According to the total inventory, there were 1315 trees in the Kupittaanpuisto (ca. 34 ha), the structural value was approx. 2 430 000 €, carbon storage was 563 t, annual carbon sequestration 12 t, annual avoided surface water runoff 811 m3 and annual pollution removal 307 kg. On grounds of this research it can be stated that canopy measurements and canopy condition estimates are needed to make more accurate estimates of ecosystem services when using i-Tree Eco. This research showed that trees in the Kupittaanpuisto produce many ecosystem services and the trees are valuable. In the future, the results can be used as a reference for other research projects on ecosystem services of urban trees in the Nordic countries.
  • Karvinen, Esko (Helsingin yliopisto, 2021)
    Climate change will cause an especially pronounced temperature rise in the northern latitudes. These sensitive ecosystems will likely experience significant, rapid, and even irreversible changes. The outbreaks of autumnal moth and winter moth in northern Fennoscandia have already been documented to be prolonged and spread out to new geographical areas. The two species share very similar ecological traits as forest pests, whose population densities fluctuate in approximately ten-year cycles. They can defoliate vast mountain birch forests during the epidemic peaks. This study focused on jointly analyzing the population dynamics of these two geometrids and the regulatory effects of winter temperatures. The aim was to see whether the populations fluctuate synchronously, does elevation have an effect in species occurrence, and can winter temperature variables be used to model the population development of the species. The study was based on a 33-year long light trap time series from Värriö research station and local climate data from Finnish Meteorological Institute. The data was analyzed with time series analysis methods. Population fluctuations of autumnal moth and winter moth were observed to be well synchronized regardless of the difference in magnitude of the actual catch numbers. Both species occurred in less numbers with the increase in elevation. Winter moth catch numbers had an increasing trend whereas autumnal moth catch numbers were declining. The trends also differed with elevation. Winter moth was most prominently increasing in mountain birch belt and the decrease in autumnal moth numbers was most significant in traps outside of the mountain birch belt. The regulatory effect of winter temperature variables could be modeled only for winter moth with the methods utilized in this study. The minimum temperatures of December, January, and April seemed to have the most notable effect on the population development. Temperatures in December and January featured the most significant increasing trends based on many different temperature variables examined in this study. This points to the conclusion of winter moth having good potential to increase its abundance in the future.
  • Ensiö, Meri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Kaupungistuminen on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Sen merkittävimpiä haittavaikutuksia ovat elinympäristöjen katoaminen ja jäljelle jääneiden alueiden kytkeytyneisyyden heikentyminen. Lisäksi monille lajeille tärkeät kosteikot ovat vaarassa hävitä kaupunkirakentamisen tieltä tai kärsiä muista ihmistoiminnan aiheuttamista haitoista. Sammakkoeläimet ovat elinkiertonsa aikana riippuvaisia sekä maa- että vesiekosysteemeistä, joten kosteikot ovat niille välttämättömiä. Ne ovat paikallisia eläimiä, jotka eivät pysty siirtymään nopeasti uusille alueille. Siksi ne ovat erityisen herkkiä kytkeytyneisyyden heikentymiselle ja muille kaupunkiympäristön haasteille, kuten lisääntymis- ja talvehtimisympäristöinä toimivien kosteikkojen häviämiselle. Sammakkoeläinten monimuotoisuus ja määrä vähenevätkin yleensä lähestyttäessä tiheään rakennettuja keskustoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää huonosti tunnettujen sammakkoeläinten lajikirjoa ja runsautta pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon ja Vantaan kosteikoilla sekä tarkastella onko elinympäristöjen kytkeytyneisyydellä vaikutusta sammakkoeläinten runsauteen ja lajimäärään tutkimusalueella. Lisäksi selvitetään vaikuttaako kosteikon kasvillisuus ja sitä ympäröivän alueen maankäyttö sammakkoeläimiin. Tutkimuksessa on mukana neljä pääkaupunkiseudulla tavattavaa sammakkoeläinlajia: ruskosammakko (Rana temporaria), viitasammakko (Rana arvalis), rupikonna (Bufo bufo) ja manteri (Lissotriton vulgaris), jotka kartoitettiin 50 kosteikolta. Manterin läsnäolo kartoitettiin aktiivisuuspyydyksillä, ja muiden lajien läsnäolo selvitettiin kurnutuslaskentojen avulla keväällä 2018. Kasvillisuuden peittävyys arvioitiin maastossa koeruutujen avulla, ja maankäyttöä tutkittiin paikkatietoanalyysiä hyödyntäen. Kosteikkojen kytkeytyneisyyden määrittelyyn käytetään pääkomponenttianalyysiä, jonka perusteella ne luokiteltiin kolmeen luokkaan: heikosti kytkeytynyt, hyvin kytkeytynyt ja erinomaisesti kytkeytynyt. Sammakkoeläimiä havaittiin 40 kosteikolta. Yleisin havaittu laji oli ruskosammakko ja toiseksi yleisin manteri. Viitasammakosta ja rupikonnasta kertyi vain vähän havaintoja. Sammakkoeläinten lajimäärä, sekä ruskosammakon ja viitasammakon runsaus, olivat suurempia niillä kosteikoilla, jotka olivat hyvin kytkeytyneet. Lisäksi kolme tai neljä sammakkoeläinlajia havaittiin todennäköisemmin erinomaisesti kytkeytyneiltä kosteikoilta. Odotusten vastaisesti rupikonnan ja manterin runsaus olivat suurimmillaan heikosti kytkeytyneillä kosteikoilla. Sekä kosteikon kasvillisuudella että maankäytöllä havaittiin olevan merkitystä sammakkoeläimille. Runsas vesikasvillisuus vaikutti positiivisesti sammakkoeläinten lajimäärään sekä ruskosammakon ja manterin runsauteen. Puustoisten alueiden runsaus kosteikon lähistöllä vaikutti positiivisesti sammakkoeläinten lajimäärään ja ruskosammakon runsauteen. Lisäksi kosteikkojen määrä lähialueilla vaikutti positiivisesti sammakkoeläinten lajimäärään. Manterin runsauteen vaikutti negatiivisesti rakennetun alueen määrä kosteikon lähistöllä. Maankäytön merkitys ja sen vaikutukset sammakkoeläimiin on tärkeää tunnistaa, jotta elinympäristöjä voidaan suojella tehokkaasti. Tämä tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että pelkästään pienvesiä suojelemalla ei voida turvata sammakkoeläinten selviytymistä, vaan pitää huomioida myös kosteikkojen läheinen maaympäristö. Kaupunkiympäristössä on sammakkoeläinten kannalta tärkeää säilyttää mahdollisimman yhtenäisiä metsä- ja viheralueita sekä niiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi on tärkeää ylläpitää runsasta vesikasvillisuutta kosteikoilla ja jättää kosteikkojen ympärille mahdollisimman luonnontilaisia suojavyöhykkeitä.
  • Sinkkonen, Emma (Helsingin yliopisto, 2021)
    Mutschli is a Swiss-type, mild but tasteful, cheese which has similar properties and manufacturing process as Raclette cheese. It is produced in Switzerland where traditional Alpine cheesemaking takes place. Mutschli means small semihard cheese and it is often produced as applied product, so the manufacture protocol varies among the cheesemakers. Although Mutschlis are very common products of the Alpine dairy plants, there is a limited amount of manufacturing specifications and studies available. The aim of this study is to clarify the manufacturing process of Swiss-type Mutschli cheese and the parameters that may have an effect on the final product. There are many techniques in cheesemaking controlled by the cheesemaker that determine the cheese sort and quality. Usually, the local artisanal Swiss cheeses are made of raw milk. Besides the destruction of pathogenic bacteria, pasteurization may induce other significant changes in milk that are relevant to cheesemaking. In this study the effect of pasteurization and lower heat treatment, thermization, on milk was studied. Significant differences between tested heat treatments (thermization and pasteurization) of raw milk were not found and microbiological quality of cheeses was satisfactory. On the other hand, thermization always creates a risk for the presence of Listeria monocytogenes. The effect of short pressing during molding was also investigated and differences between pressing techniques were also not significant. Pressing the Mutschli with 0,01 bar for one hour did not affect the dry matter content or simple appearance of the texture. According to previous studies pressing with higher pressure or for a longer time can cause some effects. However, in this study the results were adequate and relating to the techniques used in the manufacturing process, successful manufacture of Swiss-type Mutschli cheese was formed.
  • Rantala, Helena (Helsingin yliopisto, 2021)
    Given the urgency of the drastic reduction targets for air traffic, it is necessary to assess which different actions will benefit the achievement of the targets in the short-term. Investments in new and lower-emission aircrafts take time, making them long-term solutions. The introduction of alternative jet fuels, in turn, are impaired by inadequate production levels and lack of economic viability. The benefits of climate offsetting will only be seen in the long term, despite short-term actions. This study presents different tax instruments as the only solution to reduce aviation emissions in the short-term, in the absence of abatement technology. In this Master's thesis I examined, how taxation as a policy instrument can curb aviation emissions in the short-term. The policy instruments considered were fuel, ticket and seat tax and VAT, as well as emissions trading. The impact of the taxes were tested on three different one-way routes. The selected routes included a domestic flight and one intra- and inter-EEA flights. The analysis of short-term emission reduction measures assumed a monopolistic market structure, where the focal airlines have market power. The results were derived by optimizing the flight ticket price from the airline’s profit function, which was used to estimate the number of passengers on the given routes, and thereby the weight of the aircraft as well as the final fuel consumption and the emissions. The results showed, that emission reductions for all the given policy instruments remained very low in the short-term. This finding was not only due to insufficient tax levels, but also to the relatively low share of the passengers in the total emissions. Of the selected instruments, the smallest emission reduction was achieved by emissions trading, and the largest reductions by ticket and value-added tax. The seat tax was not found to have any impact on the emissions. Looking at airline profits, it was found that despite the highest emission reduction figures, the impact of the ticket tax on profits was relatively low compared to other instruments. The largest losses and highest tax revenues were generated from VAT on flight tickets. In addition to emissions trading, the fuel tax was the only policy instrument directly linked to emissions. The increase in fuel prices caused by the fuel tax could make alternative jet fuels, such as synthetic fuels, competitive in the markets. Achieving significant emission reductions in the short-term would require cutting entire flights. However, a significant reduction in passenger numbers could be avoided by seeking to increase the passenger load factors. In reality, airlines have multiple ways to adjust to the given policy instruments. The future research could be extended to consider also other forms of policy adaptation and long-term adaptation strategies.