Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 1110
  • Kettunen, Antti (Helsingin yliopisto, 2016)
    The purpose of the study was to identify the differences between forest machine enter-prises’ operational environments in Finland and Sweden and to find out what kind of rela-tionships and contracts these enterprises have with their clients. The purpose was also to identify what kind of growth strategies are implemented and what sort of financing op-portunities are offered in forest machine industry. The aim of this study was also to con-duct an evaluation of financial potential of the forest machine industry in both countries. This study uses qualitative methods. The material was gathered through five interviews conducted in Finland and five in Sweden during the summer and autumn of 2015. The material was analyzed through thematizing. The interviews hold four main themes which included operational environment, relationships and contracts, growth and success and finance. The operational environment was considered more positive in Finland, due to the future large investments targeted to the country`s forest industry. The main difference between the two countries is that most of the clients use key contractor model in Finland which is not commonly applied in Sweden and this had clear effects on the results of this study. Also, contractors in Finland often have more clients than in Sweden. The service contracts contained the same basic conditions in both countries except the duration of the contract, which was longer in Finland. Contractors generally used internal growth and corporate acquisition as their growth strategy in both countries. Contractors were more expansionary and open to growth in Finland than in Sweden. They also used the same kind of financial products in both countries. According to the results, the forest machine industry has the same financial potential in both countries, since the urge of financing will not disappear in the future.
  • Mäkilä, Marika (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on ymmärtää fitness-blogeissa esiintyvää ruokakulttuuria. Tarkastelun kohteena ovat ruokaan liitettävät merkitykset sekä ruoan valinnan taustalla vaikuttavat tekijät. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty kahdeksasta fitness-blogista toukokuussa 2015. Tutkimus on luonteeltaan verkkoetnografinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty havainnointia. Aineiston analysointi on suoritettu tematisoimalla ja tyypittelemällä. Tutkimuksessa ruoka nousi tarkastelun kohteeksi aineistolähtöisesti. Tutkimuksen perusteella ruoka ja siihen liitettävät merkitykset ovat fitness-blogeissa vastakohtien värittämiä. Ruokien jaottelu hyviin ja pahoihin läpäisee kaikkea ruokaan liittyvää ajattelua. Perinteiseen tapaan puhdas eli terveellinen ruoka nähdään hyvänä, kun taas saastainen eli epäterveellinen ruoka nähdään pahana. Arkiruokailu näyttäytyy fitness-blogeissa välttämättömyytenä, jolloin ruoka koetaan lähinnä polttoaineeksi. Kieltäytymisiä täynnä oleva arki saa vastinparikseen hedonistisen nautintoihin heittäytymisen. Herkutellessa ei-halutut ruoat muuntuvat halutuiksi nautinnoiksi. Fitness-blogeissa herkuttelu ei näyttäydy kohtuullisena ja maltillisena. Se saattaa saada jopa ahmimiseen viittaavia piirteitä. Himoitut ruoat ovat pääasiassa rasvaisia ja sokerisia ”roskaruokia”. Fitness-blogeista ei siis välity kuva kulinaristeista. Tutkimus paljasti puhtauden olevan tärkeä tekijä ruoan valinnassa. Kotimaisissa tutkimuksissa kuluttajat ovat tavanomaisesti liittäneet kotimaisuuden ja luomun ruoan puhtauteen. Fitness-blogeissa puhtaaksi ruoaksi koetaan teollisen ruoan vastakohta eli kotitekoinen ruoka. Puhtaasta ruoasta puhuttaessa kotimaisuutta tai luomua ei nostettu esiin. Ilmennyt näkökulma on aiempiin tutkimuksiin verrattuna erilainen.
  • Cai, Dinglin (Helsingin yliopisto, 2016)
    Globalization has remarkably redirected the flows of global forestry investment to developing countries since early 1990s, several leading multinational forest companies have established a huge area of Eucalyptus plantations in the past decades in Guangxi, China. Previous studies show that the establishment of Eucalyptus plantations has both positive and negative effects on rural environment and communities’ livelihoods, but few of these studies have highlighted the local communities’ perspective. This study aims to assess how the local communities perceive ecosystem services and their livelihoods after the intense land use changes to provide a deeper understanding of the impacts for companies operating or investing in the region, moreover, it also aims to complement the previous studies on forest industry managers’ perception on plantation forestry and ecosystem services in the context of China. With the guidance of two qualitative questionnaires, 5 village-level and 80 villager-level semi-structured interviews were conducted to collect data in villages near Eucalyptus plantations. The results indicate that from local communities’ perspective, the establishment of Eucalyptus plantations has degraded ecosystem services, especially soil fertility, water quantity and quality, the local livelihoods have been however diversified to some extent. Some managerial implications concerning community engagement are provided according to the findings so that the forest companies can achieve better business performance in Guangxi and similar areas in future.
  • Wessman, Inka (Helsingin yliopisto, 2016)
    Aronia berry consist of possible health promoting anthocyanins of which antioxidative character may have a positive impact to reduce risk factors of cardiovascular diseases. When ingested, anthocyanins decompose to several metabolites of which phenolic acids were the main focus of this research. Phenolic acids can be measured in urine which must be pretreated before further analysis. The aim of the study was to optimize a micro scale solid phase (μSPE) purification method for analysing phenolic metabolites in urine. The method was validated by recovery tests (%). The influence of two acids, formic acid and trifluoroacetic acid, were tested for the recovery (%) of six phenolic compounds: ferulic acid, protochatechuic acid, 3,4-dihydroxyphenylacetic acid, hippuric acid, homovanillic acid and cyanidine-3-glucoside. The method was applied to selected spot urine samples of a clinical research with subjects who had ingested for four weeks 100 ml of aronia juice which contained 1 g of phenolic compounds. Three unknown compounds (A, B and C) were identified as possible derivatives of phenolic acids by UHPLC-MS. The research was part of an EU supported BACCHUSproject. μSPE had a purifying effect with the two acids used having a different influence to the recovery of test compounds. However, there was no clear evidence that either of the acids would be better suited for the purification of the phenolic acids used in this study. Two of the three unknown compounds in randomly selected urine samples were identified as possible derivatives of phenolic acids based on their chromatographic and spectrophotometric characters. Compound A was identified as protocatecuiq acid derivative and compound C was tentatively identified as a derivative of ferulic acid. Compound B instead was not identified because it did not have any typical attributes of phenolic acids.
  • Vuosalmi, Lauri (Helsingin yliopisto, 2016)
    Männylle (Pinus sylvestris L.) ja useille havupuille on ominaista, että sen sisäoissa oleva puuaines muuttuu ikääntyessä sydänpuuksi. Sydänpuun ominaisuudet poikkeavat ympäröivästä puuaineesta merkittävästi ja sisältävät puunjalostuksellista käyttöä varten arvokkaita ominaisuuksia. Sydänpuun määrää ja tilavuutta ei pystytä aukottomasti ennustamaan ilman puun kaatamista tai vahingoittamista. Männylle on laadittu sydänpuun läpimitta- ja tilavuusmalleja, mutta näiden mallien heikkoutena on, etteivät ne kykene ennustamaan sydänpuun läpimittaa ja tilavuutta riittävällä tarkkuudella puun latvaosissa. Tässä tutkimuksessa luotiin tarkentavat läpimittamallit puun suhteellisille korkeuksille. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, millä korkeudella sydänpuun muodostumista alkaa tapahtua. Sydänpuun läpimittojen yhtälöt seitsemälle suhteelliselle korkeudelle laadittiin lineaarisen regressioyhtälön avulla. Selittävinä muuttujina käytettiin puun pituutta ja rinnankorkeusläpimittaa, sekä läpimittaa tarkasteltavan suhteellisen korkeuden vierekkäisistä suhteellisista korkeuksista. Männyn sydänpuun tilavuutta pyrittiin mallintamaan suhteellisille korkeuksille ennustettujen sydänpuun läpimittojen avulla. Sydänpuun läpimittahavaintoja sisältävät yhtälöt kykenivät selittämään sydänpuun läpimitan vaihteluista suhteellisilla korkeuksilla 2,5 % – 70 % muuttujien määrän huomioivalla selitysasteella 0,95 – 0,995. Mallien absoluuttinen keskivirhe vaihteli 3,9–8,3 millimetrin välillä. Suhteelliselle korkeudelle 85 % laadittu malli toimi odotetusti muita huonommin. Tälle korkeudelle laadittu malli kykeni ennustamaan vain 73,5 % tarkkuudella sydänpuun läpimitan vaihtelusta. Mallin keskivirhe oli kuitenkin pieni, vain 1,6 millimetriä. Mallien korkea selitysaste osoittaa, että sydänpuun läpimitat suhteellisilla korkeuksilla ovat vahvassa lineaarisessa riippuvuussuhteessa, joten yhdellä sydänpuuhavainnolla on mahdollista ennustaa varsin luotettavasti myös muiden korkeuksien sydänpuun läpimitat. Tutkimus osoitti, että aivan latvaosien sydänpuun läpimittaa ei voida mallintaa tarkasti sydänpuutietoa sisältävien mallienkaan avulla vaan sydänpuun läpimitoissa on aina puukohtaista vaihtelua. Mantopuun lustojen lukumäärä sydänpuun päättymiskorkeudella estimoitiin koepuiden lustomittauksista. Keskimääräinen lustomäärä oli 12, keskihajonnan ollessa 4 lustoa. Suuri vaihteluväli (4–25 lustoa) osoittaa, että sydänpuun päättymiskorkeudessa on puiden välistä vaihtelua. Tutkimuksessa havaittiin, että sydänpuun päättymiskorkeus voidaan johtaa luotettavasti puun ulkoisten tunnusten avulla. Puun pituuden, latvusrajan korkeuden ja rinnankorkeusiän avulla laadittu regressioyhtälö kykeni ennustamaan sydänpuun päättymiskorkeuden muuttujien määrän huomioivalla selitysasteella 97,5 %. Männyn sydänpuun suhteelliselle muotokäyrälle laadittiin yhtälö sydänpuun päättymiskorkeuden avulla. Suhteellinen muotokäyrä onnistui selittämään sydänpuun läpimitan vaihtelua 84 %:n tarkkuudella rungon sisäosissa. Integroimalla on mahdollista laskea tämän yhtälön avulla rungon sisältämä sydänpuun tilavuus. Tutkimuksen tulokset eivät täysin ole yleistettävissä koko maata kattavaksi, sillä tämän tutkimuksen aineisto on kerätty pääosin Etelä-Suomen alueelta. Sydänpuun muodostuminen on riippuvainen kasvupaikkatekijöistä ja lämpösummasta, joten täsmällisten mallien laadinta olisi syytä tehdä alueittain. Tämä edellyttäisi kuitenkin laajemman aineiston keräämistä, jossa maantieteelliset vaihtelut olisi huomioitu.
  • Saxén, Henri (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten mainoselokuvat esittävät miehen Suomessa tänä päivänä. Sukupuolta on tutkielmassa lähestytty representaationäkökulmasta, jonka mukaan mieheys ei ole olemuksellinen pysyvä ominaisuus vaan kulttuurisesti rakentunut seikka. Tällöin mainonta sukupuolta esittäessään samalla jäsentää ja uusintaa käsityksiä mieheydestä. Tutkimuksen aineisto on kerätty elo- ja syyskuun vaihteessa 2015 MTV3- kanavalta. Aineisto sisältää yhteensä 47 mainoselokuvaa, joissa kaikissa on selkeästi havaittavissa oleva mieshahmo. Mainoselokuvien analyysiin sovelsin sisällön erittelyä, semiotiikkaa ja tyypittelyä. Tutkimuksen mukaan mainoselokuvien miehen esittäminen jäsentyy viiden keskeisen miesroolin ympärille. Naurettavat miehet toimivat tavalla tai toisella hölmösti ja joutuvat naurunalaisiksi. Kiireiset miehet ovat koko ajan menossa, ja tarvitsevat usein esimerkiksi oikeanlaisia elintarvikkeita jaksaakseen. Ammatilliset auktoriteetit ovat mainoksessa mainostajan työntekijöitä, jotka esittelevät tuotetta ja tuovat usein esiin myös sen alkuperän. Huolenpitäjä on aktiivinen perheensä suuntaan ja hoitaa esimerkiksi lapsiaan tai vastaa muulla tavalla perheensä kotitalouden pyörittämisestä. Maskuliiniset miehet ovat nuorehkoja, seksuaalisesti houkuttelevia ja miehekkään rosoisia. Tutkimuksessa eriteltiin myös miesmainoksien ja -hahmojen yksittäisiä piirteitä. Korostuneita teemoja mainoksissa olivat esimerkiksi vapaa-aika ja uusyhteisöllisyys. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että mieshahmot on välillä kuvattu enemmänkin yhteiskunnallisen ihanteen ja välillä enemmänkin yhteiskunnallisen todellisuuden mukaisesti. Tutkielmassa esitetty tulkinta kuvaa Suomessa syksyllä 2015 esitettyä televisiomainontaa. Tutkimuksessa esitetään myös, että mainokset eivät kerro pelkästään mainostamistaan tuotteista ja palveluista vaan yhtä lailla vallitsevista kulutus- ja mediakulttuureista.
  • Salander, Olli (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ravintoloiden viinivalintaan. Tutkimuskysymystä lähestyttiin teoriaosuudessa tarkastelemalla ensin viiniä tuotteena. Tämän jälkeen tarkasteltiin viinimarkkinoita. Lopuksi tarkasteltiin viinin valintaprosessia ja ostokäyttäytymistä kuluttajapuolella ja yritysten välisessä liiketoiminnassa. Tutkielman empiirinen osuus koostui laadullisista teemahaastatteluista. Tämä tutkimus toteutettiin toimeksiantona Oy Hartwa-Trade Oy:lle ja teemahaastatteluiden kohteet valikoitiin Hartwa-Traden asiakkaista. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää henkilöä kuudessa eri haastattelussa. Haastattelut suoritettiin Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Haastatteluiden analysoimisessa käytettiin apuna teemoittelua sekä sisällönanalyysiä. Haastatteluista saatiin kokoon neljä pääteemaa: viini tuotteena, viinimarkkinat, ostokäyttäytyminen sekä kehitysideat. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tulosten mukaan ravintolan tekemään viinivalintaan vaikuttaa etenkin hinta sekä hinnan ja laadun suhde. Haastatteluiden perusteella juuri aineelliset ominaisuudet nousivat merkittävimmiksi kriteereiksi viinin valinnassa. Aineettomista ominaisuuksista löytyi etenkin viiniin liittyvät tarinat. Haastateltaville olivat tärkeitä myös viinin makuun liittyvät tekijät, joita ovat esimerkiksi makujen tasapaino, raikkaus, hedelmäisyys ja hapokkuus. Makuun liittyy myös viinin ja ruoan yhteensovittaminen. Viinivalinnassa korostuivat myös vallitsevat trendit, tarve ja design, joista pullon visuaalinen ilme mainittiin tärkeänä tekijänä viiniä valitessa. Yhdeksi mielipiteitä jakavaksi kriteeriksi osoittautui brändien käyttäminen sekä viinin saatavuus Alkosta. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että viinilistan rakentaminen ja ylläpito ovat kiinni kyseisen ravintolan liikeideasta. Myös viinilistan monipuolisuus ja ”jokaiselle jotain” –ajattelu nostettiin esille, jolloin viinivalintoja pyritään tekemään ottamalla huomioon sekä uuden että vanhan maailman viinit. Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että viinilistan tulee olla tasapainoinen. Tuloksista kävi myös ilmi ravintoloiden halukkuus syvempään yhteistyöhön viinimaahantuojien kanssa. Yhtenä esimerkkinä yhteistyömahdollisuuksista haastateltavat nostivat esille viinimaahantuojien järjestämän koulutusten lisäämisen ja kehittämisen.
  • Blankenstein, Hanna (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin kauraan ja härkäpapuun raaka-aineena. Lisäksi tutustuttiin intialaiseen riisistä ja mustasta linssistä fermentoinnin avulla valmistettuun idli-höyryleipään ja sen valmistusprosessiin. Tutkielman kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää soveltuvatko kotimaiset kaura ja härkäpapu idlin valmistusprosessiin. Idlin raaka-aineet korvattiin osittain tai kokonaan kauralla ja härkäpavulla. Lisäksi tutkittiin heräteviljelmän käyttöä taikinan ja valmiin höyryleivän ominaisuuksien kannalta. Osa taikinoista fermentoitiin idlin valmistusprosessin mukaan spontaanisti ja osaan lisättiin startteriksi leivinhiivaa tai viiliä. Taikinoiden viskositeetit mitattiin ennen fermentointia. Fermentoitumista mitattiin taikinan tilavuuden muutoksen, pH:n ja happoluvun avulla. Höyryleivistä määritettiin paistohäviö, korkeus ja sisuksen kovuus heti sekä seitsemän vuorokauden säilytyksen jälkeen. Valmiiden höyryleipien ravintosisältö ja välttämättömien aminohappojen koostumus laskettiin perustuen kirjallisuusarvoihin. Härkäpapu-riisi- ja härkäpapu-kaura -taikinat fermentoituivat spontaanisti. Härkäpapu-riisi -taikina fermentoitui härkäpapu-kaura -taikinaa tehokkaammin. Härkäpapupitoisuus nosti molempien taikinoiden happolukua fermentoinnissa. Taikinaan lisättävällä viilillä tai leivinhiivalla voitiin säädellä taikinan tilavuutta, ja sitä kautta vaikuttaa höyryleivän tilavuuteen, huokoisuuteen ja kovuuteen. Härkäpavusta ja riisistä oli mahdollista valmistaa rakenteeltaan hyvä höyryleipä. Härkäpapu ja kaura tuottivat ominaisuuksiltaan erilaisen, rakenteeltaan ei-huokoisen ja tiiviin höyryleivän. Kauraa sisältävät höyryleivät säilyivät pehmeämpänä kuin riisiä sisältävät. Raaka-aineiden suhdetta muuttamalla saatiin aikaan erilaisia höyryleivän rakenteita höyryleivän proteiinilaatua heikentämättä. Lähes kaikki höyryleivät ylittivät FAO:n asettamat vertailuarvot välttämättömien aminohappojen määrissä. Idli-prosessilla fermentoidut kaura ja härkäpapu soveltuvat höyryleivän lisäksi myös muiden ravintoarvoiltaan laadukkaiden ruokavalmisteiden pohjaksi.
  • Dia, Nay (Helsingin yliopisto, 2016)
    The interactions between sediment chemistry and bacterial communities are multidirectional and complex. A hypoxia-driven decrease in dissolved oxygen (O2) leads to changes in sediment chemistry, bacterial community and ultimately alters their interactions. The sediment components very sensitive to changes in O2 are iron (Fe) and manganese (Mn) oxides. When O2 content decreases, they will be reduced by bacteria in order to obtain energy. This study was carried out with sediment samples collected from sites of different oxygen status in the Gulf of Finland. The focus was to unravel the interactions between sediment chemistry and bacterial communities by means of chemical extractions distinguishing between Fe and Mn pools of different solubility and, thus, bioavailability. For this purpose, a two-step chemical extraction was carried out in order to selectively quantify the easily reducible and more crystalline fractions of Fe and Mn oxides. The chemistry of phosphorus (P) is intrinsically linked to Fe and aluminum (Al) oxides but not to Mn oxides which are not able to retain P. Unlike Fe and Mn, Al is not a redox-sensitive element but its oxides are of importance in controlling the release of P from sediments by resorption of P. The extracts were analyzed for Fe, Mn, Al and P. Furthermore, a next generation high-input method was used to extract the DNA from the sediments. The results of the chemical extractions and taxonomical classification of the bacteria were statistically analyzed. Subsequently, the interactions between the easily-reducible fractions of Fe and Mn oxides and bacterial communities were established using correlations (correlation coefficient ≥ 0.7). The extractability of Fe and Mn increased in poorly-oxygenated and hypoxic conditions. Iron seemed to originate in the easily-reducible fraction, while Mn was in a less reactive form than Fe. As expected, the extractability of Al did not vary with changing oxygen status. In addition, the rather low extractability of P suggests a strong initial adsorption of P on Al oxides. In environment low in oxygen, P released from the Fe oxides was resorbed by Al oxides. We conclude that the major bacterial processes in the sediments are related to the reduction of sulfate and sulfur and decomposition of organic matter. The bacterial communities varied both vertically and horizontally. The vertical variation was mainly explained by the redox potential, while the horizontal variation was more complex and essentially related to easily-reducible Fe and total carbon and nitrogen in sediment. The correlations between the easily-reducible Fe and Mn and the bacterial communities revealed taxa that reduce Fe and/or Mn, some that oxidize metals, and others that could benefit from organic rich environments created by Fe, Mn and S-reducing bacteria. The correlations indicate causative relationships and indirect associations, which can provide leads for future research.
  • Pajula, Elina (Helsingin yliopisto, 2016)
    Vitamin D is an essential vitamin linked especially to bone health. There are two biologically active forms of vitamin D: Cholecalciferol (vitamin D3) and ergocalciferol (vitamin D2). Although cholecalciferol is synthetized endogenously in the skin by sun light, it is not always enough to maintain sufficient vitamin D levels. For example, living on high latitudes, ageing and dark skin increase the risk for insufficient vitamin D status. Also, natural dietary sources of vitamin D are limited. This is why different fortification policies have been introduced. Fungi produce a unique sterol, ergosterol, which is converted into ergocalciferol when exposed to UVB irradiation. UVB-irradiated yeasts and mushrooms have been studied for their potential to provide an affordable and non-animal origin alternative for vitamin D3 supplementation. In this thesis, UVB-treated, vitamin D2 -rich baker´s yeast (Saccharomyces cerevisiae) was used to enrich the rat diets. The aim was to study the bioavailability and safety of the yeasts and compare them to D2 and D3 supplements. Two different forms of yeast were used: The whole irradiated and dried yeast cells (vitamin D2 -rich yeast) and the cell wall fraction of the same yeast (yeast cell walls). Both yeasts were tested with two different doses: 375 µg/kg and 750 µg/kg. The positive control diets contained vitamin D3 and D2 from the supplements and the same test doses were used. Further, there was control diet containing the recommended amount of vitamin D3 for rats, 25 µg/kg. 54 Sprague-Dawley female rats were divided into groups of six, each group receiving a different diet The experiment period was eight weeks after which the rats were sacrificed for serum 25(OH)D, 3-epi-25(OH)D, calcium, phosphorus and intact PTH analyses, as well as BMD, BMC and bone area measurements. The results were analysed for statistical significance with one-way analysis of variance (ANOVA) and correlations between the variables with Pearson´s two-tailed correlation test. The bioavailability and safety were evaluated based on the results.
  • Nurmi, Niko (Helsingin yliopisto, 2016)
    The literature review deals with the properties of milk proteins, the chemistry of the milk fermentation, the function of stabilizer in acid milk gels, membrane fractionation of milk, different cheese making processes and physical/chemical properties of cheese. The aim was to investigate how different milk raw materials, adjuncts and process parameters affect the structure and heat stability of a new type of unripened grainy fresh cheese. During the experimental work, the suitability of two milk bases as raw material for a new type of grainy fresh cheese was investigated. The two raw material bases were a skim milk and a mixture composed of casein and lactose fractions. In addition, the possibility to produce a new type of grainy fresh cheese with traditional Cottage cheese process equipment was investigated. Stabilizer had the most significant effect on the grain size and heat stability of grainy fresh cheese. Adding stabilizer increased the grain size and decreased the amount of evaporated water from grains during heating. Additional calcium chloride also increased grain size. Calcium chloride decreased the amount of evaporated water from grains during heating when casein/lactose fraction was used as the raw material. An increased amount of evaporated water caused an increase on the influence of calcium chloride when the grains were manufactured from skim milk. Heat stable grainy fresh cheese was manufactured with traditional Cottage cheese equipment from both the skim milk and casein/lactose fraction.
  • Viholainen, Iida (Helsingin yliopisto, 2016)
    Within the context of recent concerns over environmental problems of food production, animal welfare, and producer’s low status in the food chain, food quality is of increasing importance among Finnish consumers. As a solution alternative food networks including direct selling aim to reform the relationship between producers and consumers. The main focus of pasture meat is the grazing of semi-natural grasslands. Grazing increases biodiversity, animal welfare, and meat quality. Most of the pasture meat is sold at the farm. The aim of this study is to explore how the quality of pasture meat is constructed in direct selling at farms in consumers’ point of view. A qualitative focus group method was used since it allows interactive discussions focused on a single topic. The data were collected from three focus group meetings held in Southern and Central Finland during spring and summer 2015. Altogether 16 consumers and 5 producers participated in the focus group discussions. All farms sell pasture meat through direct selling. The material was recorded and transcribed. Data-driven analysis was used. Data were classified and theme maps, synthesis and interpretation were formed. According to the results, the quality of pasture meat in direct selling consisted of willingness to support the producer, grazing, taste, and story. The most essential quality aspects were the willingness to support the producer and having and maintaining a direct contact with the production. Perceiving quality was a complex, sensual process and based on mutual trust. All the quality aspects are linked together and socially constructed. The quality was constructed in direct contact by seeing, experiencing, tasting and discussing with the producer. Price was not an important factor. Consumers expressed their values through political consumption. Reforming Finnish food culture, quality was constructed differently in alternative food networks compared to conventional food networks.
  • Stewart, Erik (Helsingin yliopisto, 2016)
    Heterobasidion annosum s.l. is a devastating forest pathogen species complex which causes extensive damage to timber products in northern Europe. This study examined resistance of Norway spruce (Picea abies) in two field sites in Finland to annosum root rot (Heterobasidion parviporum) utilizing non-clonal stocks of P. abies. The northern field site in Rovaniemi does not have a historical presence of the pathogen, whereas the southern field site in Lapinjärvi has extensive historical presence of the pathogen. The goals of the study were to assess potential difference in susceptibility between the sites, as well as to examine the differences in susceptibility between tissue types and organs in the trees examined. The study inoculated treatment trees with H. parviporum, as well as mock inoculations without the pathogen for control trees. Six inoculations of one treatment type were placed into each of thirty randomly selected trees at both field sites. Three inoculations were done in the stem, and three in the roots, for a total of 360 inoculations. After being left in situ for three months, the trees were harvested, and resulting lesions in the phloem and xylem tissues in both the roots and stem were measured to determine the extent of visible lesion extensions from the inoculation point. Data collected from the experiment was analyzed in the context of three mixed effects models, with the assumption that larger lesions indicated lower resistance to the pathogen. The measurements considered as response variables for the models were the total length of the lesion, total width of the lesion, and total area of the lesion. Results indicated minor overall differences in the lesion sizes between site in the lesion width and lesion area models. Significant differences were found between tissue types in the lesion width, and lesion area models. Additionally, interactions between treatment and organ, as well as treatment and tissue were significant across all models. Several other interactions were significant across some, but not all models The results indicate that further research into the potential effects of historical or geographic isolation on the resistance of P. abies to H. parviporum should include strict genetic controls with crossing of genotypes across sites, and should also consider the differences due to abiotic factors which may influence resistance in field trials.
  • Sarin, Heikki (Helsingin yliopisto, 2016)
    Uusien ruokien pelko (engl. food neophobia) on syömishäiriö, jossa henkilö kieltäytyy maistamasta ja syömästä ennestään tuntemattomia ruoka-aineita tai ruokia. Uusien ruokien pelon on havaittu olevan voimakkaasti periytyvä ominaisuus ja sen periytyvyyden on todettu kaksostutkimuksissa olevan jopa 78 % luokkaa. Syömishäiriön asteen määrittämiseksi on kehitetty 7-portainen validoitu Food Neophobia Scale -kysymyspaneeli (FNS), jolla voidaan luotettavasti arvioida syömishäiriön vakavuutta. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli yrittää paikantaa perimälaajuisen assosiaatiotutkimuksen (engl. genome-wide association study, GWAS) avulla, mihin perimän alueeseen ihmisen genomissa uusien ruokien pelko on mahdollisesti yhteydessä. Lisäksi työssä tutkittiin miten uusien ruokien pelko on yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, kuten asuinalueeseen, painoindeksiin (engl. body mass index, BMI), ikään ja sukupuoleen. Tutkimuksen aineistona käytettiin FINRISKI 2007 -väestöterveystutkimuksen alaotosta, DILGOM:ia (n=5024). FINRISKI 2007 yhteydessä tutkittavilta kerättiin tietoa kyselylomakkeilla sekä terveystarkastuksen yhteydessä antropometrisillä mittauksilla ja laboratoriomäärityksillä. Laboratoriomäärityksissä kerättiin DNA-näytteet genotyypitystä varten. Genotyypitys suoritettiin käyttämällä Illumina HumanCoreExome (n=2047), Illumina 610K (n=464) ja Illumina Omnix (n=148) genotyypitysmikrosiruja, joilla kyetään havaitsemaan jopa yli 500 000 geneettistä varianttia ihmisen perimästä. Tutkittavat kutsuttiin seurantakuulusteluun DILGOM–seurantatutkimuksen yhteydessä vuonna 2014, jolloin heiltä kerättiin FNS–kysymyspaneeli ja tiedot sosiodemografisista tekijöistä. Genotyyppidata saatiin kerättyä yhteensä 2660 ja fenotyyppidata 3362 henkilöltä. FNS-kysymyspaneelin validiteetti kyseisessä aineistossa varmistettiin faktorianalyysilla. Faktorianalyysin parametrien estimointiin käytettiin pääakselifaktorointia (engl. principal axis factoring, PAF) ja rotaatiomenetelmänä hyödynnettiin varimax–rotaatiota. Uusien ruokien pelon ja sosiodemografisten muuttujien välistä korrelaatiota tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla, kahden riippumattoman otoksen t-testillä ja korrelaatiomatriisilla. Perimälaajuinen assosiaatiotutkimus suoritettiin additiivisella mallilla, jossa kovariaatteina hyödynnettiin ikää, sukupuolta ja asuinaluetta. Uusien ruokien pelko korreloi tilastollisesti merkitsevällä tasolla iän (p<0.001) ja asuinalueen (p<0.001) suhteen. Uusien ruokien pelon aste vaikuttaisi olevan korkeampi ikääntyneillä sekä syrjäseuduilla asuvilla. Painoindeksiluokkien ääripäät ja miessukupuoli näyttäisivät myös olevan yhteydessä suurempaan uusien ruokien pelon asteeseen, vaikka tilastollista merkitsevyyttä ei saavutettu-kaan. Yhden emäksen polymorfia (engl. single nucleotide polymorphism, SNP), chr7:70786539 (rs6974048) sai merkitsevimmän p-arvon (p=2.1492x10-7) perimälaajuisessa assosiaatiotutkimuksessa. Kyseinen SNP sijaitsee kromosomissa 7, lokuksessa 7q11.22, AUTS2–geenin alueella. AUTS2–geeni on liitetty neurologiseen kehitykseen ja sitä pidetään kandidaattigeeninä neurologisille häiriöille, kuten autismille, vajaavaiselle älykkyydelle ja kehittymisen hidastumiselle. Tämän tutkimuksen ja aiemman tutkimustiedon perusteella uusien ruokien pelko näyttäisi olevan yleisempää lapsilla, ikääntyneillä, painoindeksiluokkien ääripäillä sekä syrjäseuduilla asuvilla. Sukupuolen suhteen näyttö on vielä kirjallisuudessa ristiriitaista. Mies-sukupuoli näyttäisi olevan keskimäärin voimakkaammin yhteydessä uusien ruokien pelkoon. Työn tulos on erittäin lupaava ja antaa vahvaa tukea mahdollisille jatkotutkimuksille, vaikka perimälaajuisessa assosiaatiotutkimuksessa ei havaittukaan tilastollista merkit-sevyyttä. Lapsilla autismin on havaittu olevan yhteydessä ruokavalion yksipuolisuuteen, ruoista kieltäytymiseen, uusien ruokien pelkoon, ylipainoon ja ruokien valikoitumiseen rakenteen perusteella. Ruokien valikoitumista ja uusien ruokien pelkoa näyttäisi esiintyvän vielä aikuisiässäkin selvästi autistisilla henkilöillä, mikä tukee entisestään tutkimuksesta saatuja tuloksia.
  • Xue, Yaxin (Helsingin yliopisto, 2016)
    Previous research has demonstrated that biochar added to soil improves plant performance. When widely used, biochar can help reduce the consumption of chemical pesticides and fertilizers. The aim of this study is to explore whether biochar can help strawberry (Fragaria × ananassa) plants in greenhouse to fight against foliar disease, gray mold caused by Botrytis cinerea. Disease progress was estimated after infection. Nine days after inoculation, the biomass of leaves and root were quantified to reflect the plant growth during inflection. In 2013, three types of birch biochar with different chemical compositions were tested. The best performing of biochar were selected for 2014 assay at the rate of 5.4%. Based on data obtained in 2013 and 2014, both 3% and 5.4% birch biochar amendment are able to retard gray mold development in the beginning of the infection, but disease severity finally reaches the same level on the ninth day after Botrytis cinerea inoculation. We also found that 5.4% birch biochar results in significantly increased electrical conductivity and less water consumption in peat soil. Finally, we propose that higher concentrations of biochar might more benefit the plant growth rather than contributing to plant defense. However, evidence at the molecular level is still needed to support our hypothesis.
  • Järvelä, Satu (Helsingin yliopisto, 2016)
    Viimeaikaiset muutokset, kuten talouden epävarmuus ja kiristynyt hintakilpailu, ovat vaatineet kaupan alan etsimään kustannussäästöjä ja toisaalta testanneet sen sopeutumiskykyä. Tehokkaalla ja tarkalla kysynnän ennustamisella päivittäistavarakauppa voi esimerkiksi säästää varastointikuluissa ja taata asiakastyytyväisyyden tiukassa kilpailutilanteessa. Kysynnän ennustamisen optimointi on oleellista, jotta toimitusketjun kustannukset pysyisivät mahdollisimman pieninä. Kaupan alalla on herätty siihen, että tehokkaaseen kysynnän ennustamiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin, miten toimivaa ennusteyhteistyö on tällä hetkellä, ja miten yhteistyötä voitaisiin parantaa tulevaisuudessa. Toisaalta haluttiin selvittää, takaako syventynyt ennusteyhteistyö tavarantoimittajan paremman toimitusvarmuuden. Ja lopuksi pohdittiin, mitkä tekijät vaikuttavat ennusteyhteistyön onnistumiseen. Tämän pro gradun tutkimusote on kvantitatiivinen. Kysely lähetettiin sähköisesti suuren kotimaisen tukkukaupan tavarantoimittajille kesäkuussa 2015. Vastauksia saatiin 58 kappaletta. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että kehittämistä riittää erityisesti tavarantoimittajien informoinnissa, vastavuoroisen tiedonkulun parantamisessa ja toisaalta tietojen vaihdon ajoituksessa. Näiden samojen asioiden todettiin myös vaikuttavan suuresti ennusteyhteistyön onnistumiseen tietojen vaihdon vaivattomuuden ohella. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, tuottaako ennusteyhteistyö oikeasti konkreettisia hyötyjä toimitusketjulle. Indikaattorina käytettiin esimerkiksi toimittajan toimitusvarmuutta. Toimitusvarmuus mittaa, miten hyvin tavarantoimittaja on pystynyt toimittamaan tilatut tuotteet. Syvemmän yhteistyösuhteen ei todettu takaavan parempaa toimitusvarmuutta. Tavarantoimittajat olivat kuitenkin lähes yksimielisiä, että ennusteyhteistyöllä on suuri tai erittäin merkittävä vaikutus yrityksen toimintaan ja tulokseen.
  • Heikkilä, Jarmo (Helsingin yliopisto, 2016)
    Kasvua hillitsevät perusrungot ovat syrjäyttäneet ammattitarhoilla vuosituhannen vaihteessa voimakaskasvuiset perusrungot uusien omenaviljelyksien istutuksissa. Kasvua hillitseviin perusrunkoihin perustuvan omenantuotannon kannattavuudesta ei juuri ole ollut saatavilla tutkittua tietoa. Perustettavan kasvuston viljelyaika on kymmeniä vuosia ja kannattavuus askarruttaa viljelijöitä. Kustannusten ja kannattavuuden selvittämiseen ei ole ollut tarjolla helppokäyttöistä laskentapohjaa. Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa yksikkökustannusten selvittämiseen soveltuva laskentapohja. Laskentapohjan avulla eriteltiin omenakilon kustannusten rakennetta. Haastatteluaineiston ja laskelmien perusteella analysoitiin, miten hyvin viljelijät tiedostavat tärkeimmät kustannustekijät omenan tuotannossaan. Tutkimuksessa selvitettiin keinoja yksikkökustannusten alentamiseen tiloilla, sekä sitä, miten omenantuotantoa olisi kehitettävä. Tutkimuksessa teemahaastateltiin yhdeksää omenantuottajaa Manner-Suomen alueella. Kaikilla tuottajilla oli viljelyksessä kääpiöivillä perusrungoilla perustettua omenaa. Seitsemältä tilalta saatiin numeroaineistot, joiden perusteella laskettiin kunkin tilan kustannusrakenne tuotettua omenakiloa kohden. Tutkimusaineiston hankinnassa ja analysoinnissa käytettiin rinnakkain laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Viisi tilaa seitsemästä tiedostivat työvoimakustannusten olevan yksi merkittävimmistä kustannuslajeista heidän tilallaan. Suurimmat kustannuslajit tiloilla ovat työvoimakustannukset, rakennuskustannukset sekä kone- ja laitekustannukset. Viljelijät tiedostavat suurimmat kustannuslajit heikosti, mikä vaikeuttaa tuotannon kehittämistä ja kustannusten alentamista tehokkaasti. Kasvinsuojelukustannuksia pidettiin tuotettua omenakiloa kohden isona, vaikka laskelmatietojen perusteella se osoittautui omenakiloa kohden varsin pieneksi kustannuseräksi. Omenan satotasot ovat Manner-Suomessa alhaiset. Yksikkökustannusten alentamiseksi on tärkeää saada satotasot nousemaan. Kasvustot on pidettävä tuottokykyisinä ja täysitiheinä koko viljelyajan. Myytävän omenan laadusta on huolehdittava ja sadosta tulee saada nykyistä huomattavasti suurempi osa ykkösluokan omenoiksi kulutukseen. Omenanviljelyyn on saatava entistä ammattimaisempi ote. Tuotannossa tulee ottaa käyttöön kastelu, mikäli kasteluveden saanti on mahdollista. Mehiläisten käyttö pölytyksessä on saatava osaksi tilojen normaalia arkea. Valtakunnallisesti omena-alan tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada omenasadot nousujohteisiksi, sekä myynnissä olevan omenan laatu asianmukaiselle tasolle. Yksittäisten viljelijöiden on tultava omenoiden takaa esille omilla kasvoillaan, ja kotimaisista omenoista on tehtävä käsite. Manner-Suomen alueella omenanviljelijöiden on syytä perustaa yhteinen markkinointijärjestelmä, kuten Ahvenanmaalla on jo toiminnassa.
  • Forss, Annette Cecilia (Helsingin yliopisto, 2016)
    Bakgrund: Energidryckernas popularitet har de senaste åren stigit kraftigt i hela världen och just nu är 10-18 åringar den mest konsumerande åldersgruppen. Många ställer sig kritiska till huruvida dessa koffeinhaltiga läskedrycker är lämpliga att konsumeras av barn och unga. Målsättning: Studiens syfte är att se om det finns samband mellan intag av energidrycker under skoldagen och variabler rörande skolgång och välmående hos unga i årskurs 8-9 i Finland. Ytterligare mål är att beskriva storkonsumenten (intag oftare än 3 skoldagar/vecka) i förhållande till sociodemografiska bakgrundsfaktorer och levnadsvanor. Material och metoder: Folkhälsoinstitutets ’Enkäten hälsa i skolan’. Frågeformulär som besvaras under lektionstid i landets alla högstadieskolor. Totalt deltog 102 545 elever vilka var jämnt fördelade mellan årskurs och kön. Statistiska metoder som användes var korstabeller och logistisk regression. Ett signifikant p-värde ansågs vara < 0,001. Analyserna om samband till välmående- och skolgångsrelaterade variabler gjordes i två modeller, en där det individuella sambandet undersöktes och en där det korrigerades för sociodemografiska bakgrundsfaktorer och levnadsvanor. Resultat: Energidryckskonsumtion under skoldagen var vanligare bland pojkar än bland flickor. Av pojkarna drack 9 % 3-5 skoldagar/vecka medan motsvarande andel bland flickorna var 2 %. Nästan hälften av både pojkarna och flickorna drack aldrig energidryck under skoldagen. Elever som ofta drack energidryck under skoldagen hade större sannolikhet för att lida av sömnsvårigheter, trötthet, svag skolframgång, koncentrationssvårigheter och skoltrötthet jämfört med dem som aldrig drack energidryck. Efter att sambanden korrigerats för sociodemografiska bakgrundsfaktorer och levnadsvanor försvagades sambanden betydligt (OR sjönk från ca 3 till ca 1,5 för den största konsumtionsgruppen jämfört med ingen konsumtion). Sambanden var dock signifikanta även efter korrigeringen. Tecken på dos-responsliknande samband sågs inte. Storkonsumenter av energidrycker (intag oftare än 3 skoldagar/vecka) var typiskt elever som bodde i städer, hade tillgång på mycket fickpengar, hörde till låg socioekonomisk klass samt hade osundare levnadsvanor. Dessa levnadsvanor var kort sömn, lång skärmtid, oregelbundet måltidsmönster, intag av godis och läsk, rökning samt berusningssökande alkoholkonsumtion. Sambanden till läsk, godis och rökning var starkast. Slutsatser: Eftersom denna studie är en tvärsnittsstudie kan man inte dra några slutsatser angående eventuella orsakssamband eller uttala sig om riktningen på de funna sambanden. De funna sambanden mellan energidrycksintag och sämre välmående och skolframgång motiverar därmed för vidare forskning om orsakssamband. Eftersom sambanden inte uppvisade dos-responsliknande mönster och eftersom de försvagades betydligt efter korrigering för förvirrande faktorer är det dock sannolikt att andra faktorer än energidrycker spelar en större roll för elevernas förmåga att sköta skolgången. Denna studie erbjuder dock ny information om hurdana storkonsumenterna är, vilket kan vara till nytta för aktörer inom hälsofrämjande ifall framtida forskning visar att det finns orsak att försöka minska konsumtionen bland unga.
  • Lei, Zhao (Helsingin yliopisto, 2016)
    In Norway spruce (Picea abies L. Karst.) lignin forms a major part of the xylem cell walls and renders the tracheids water resistant while giving support to the cell walls and the whole tree trunk. In Norway spruce lignin is polymerized mainly from coniferyl alcohol but the origins of this monolignol are not known. In our study, we employed laser capture microdissection (LCMD) system to isolate ray parenchyma cells and xylem tracheids from thin (30-40 μm), tangential cryomicrotome sections of developing xylem of the spruce trunk. We wanted to analyse the monolignol biosynthesis pathway gene expression separately in these cell types. Our aim was to examine the possibility that coniferyl alcohol is produced in the tracheid cells, or whether also the neighboring cells (ray cells) contribute to the biosynthesis of monolignols during the lignification as has been confirmed in angiosperms before. Total RNA extracted from the collected material was used to perform low mRNA input sequencing on the Illumina HiSeq platform to identify transcripts potentially involved in monolignol biosynthesis and secretion. As a control material we used whole cryomicrotome sections containing both xylem tracheids and rays. Deep sequencing was performed to generate quantitative expression data within a particular cell type. Differential gene expression was conducted with a Chipster analysis software by using DESeq2. Altogether, 936 genes were differentially expressed between whole sections and ray cells, and 424 transcripts were more abundant in ray cells, while 512 transcripts were less abundant. Comparison between whole sections and xylem tracheids illustrated that 18 transcripts were more abundant in xylem tracheids and 275 transcripts were less abundant. Our study demonstrated the usefulness of LCMD combined with RNA-Seq to characterize gene expression in specific cell types.
  • Turunen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2016)
    This Master’s thesis is a literature review of how urban economics and urban ecology view an equilibrium city size and land use. The theses presents a synthesis from the two discourses together with combined approach how the topic of equilibrium city size could be approached in a manner which takes account the urban adaptation to climate change. The role of cities in climate change adaptation and mitigation is increasingly important as the world’s urbanization continues. Therefore the discourse on effective and sustainable city size carries not only local, but also global relevance. The effects of weather extremes and the warming climate are amplified in urban areas and adaptation to climate change should become increasingly central in urban planning. Urban ecology literature sees the role of ecosystem services pivotal in strengthening urban resilience to climate change. Diverse ecosystem services contribute to the human well-being and long-run sustainability of a city. Therefore, the economic significance of ecosystem services should not be underestimated. Urban economics holds unequivocally that a denser urban structure leads to greater agglomeration benefits whereas urban ecology has a more divided perspective on land use. Urban ecology sees that more dense urban structure is necessary in striving towards more ecological life style, but the research shows that this happens often at the expense of ecosystem services. The usage of the concept green infrastructure is common in scientific and EU level of political discourses, as it allows multidisciplinary approach to urban planning and land use. The thesis argues that by merging the concept of green infrastructure to urban economy literature, an environmental economic perspective to urban planning can be created.