Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 801
  • Bleyer, Maja (2015)
    The low population density and consequent high land availability in Niassa, Mozambique have attracted foreign private forest investments. Since 2005 forest companies have acquired the right to establish forest plantations in the area, which naturally affects the livelihoods in communities located close by. This study aimed to analyse the impact of forest plantations on the livelihood and wealth of local communities. The main objectives were the evaluation of impacts on natural resources, livelihood strategies and differences in the experienced impacts between different wealth groups. With these objectives, household interviews, focus group meetings and key informant interviews were held in five different villages in the province of Niassa. With principal component analysis (PCA) weights for valuable assets possessed by households were created and summed up to a factor score. On the basis of these scores the households were divided into three wealth groups, which were used to analyse differences in the perception of different groups of households. The main analysis of the perception of impacts on the natural resources, livelihood strategies and overall livelihood was carried out with binomial and multinomial logistic regression models. The results showed that while the natural capitals were impacted negatively by the establishment of forest plantations, households benefited from more diversified livelihood strategies. Furthermore, it was discovered that the wealth of a household does not have a major impact on the perception of impacts of a household. Instead relocation of farm plots and formal employment have been identified as determining factors. The study showed that the perception of the impacts differs greatly between the villages due to different initial resource endowment and different forest companies. Throughout the study it became evident that the weak implementation of land use rights is an underlying cause for many conflicts between companies and local communities.
  • Marjanen, Mikael (2015)
    Spruce stumps have been harvested in large scale for combustion in heat and power plants since the beginning of the 21th century. Normally the stump harvesting operations are done by excavators. On stump harvesting areas the risk to serious soil damage is greater because there are more driving tracks on the ground than in original logging operations. In stump harvesting areas machines cannot get benefit from frozen soil or coarse roots to increase bearing capacity. Compacted soil can reduce tree root penetration, increase nutrient leaching and affect soil water properties. The aim of this study was to clarify if the stump harvesting compacts the forest soil and if it possibly recovers in the long run. I also studied how much the soil surface will be disturbed after stump harvesting operations. In this study there were three stump harvesting sites which varied in the time passed since harvesting. Comparable reference sites were chosen from nearby areas where the stumps were not harvested. All sites were located in Southern and Central Finland. Every site had three 5 x 5 meter study plots in which soil strength was measured by a cone penetrometer. Soil core samples were also taken from every study plot. The soil surface disturbance proportions were estimated visually and using a soil sampling probe. Measurements were carried out under summer of 2014. The results indicate that the soil has been compacted by stump harvesting in the 4-year-old site but differences were statistically significant (p<0.05) only in 2 of 6 depth classes. In the middle aged (7 years) site the impacts were the opposite. In the oldest (13 years) site there were no differences between the treatments. The soil surface in stump harvesting sites has been disturbed most in the youngest site (50 %), and at the other sites the disturbed soil surface proportion was about 40 %. About 25 % of soil surface was disturbed in all reference sites. The soil disturbance results in this study were minor compared to other studies in the literature. In the upper depth classes soils were not too compacted for tree growth, root penetration and nutrient uptake. This indicates that the changes in soil structural properties caused by stump harvesting are not harmful for forest growth but more long-term studies are needed.
  • Hietarinta, Elina (2015)
    Oats is one of the most cultivated grains in the world. Oat contains 5 to 8 % of lipids, which is a lot compared to many other cereals. Most of the oat lipids are triacylglycerols and about 80 % of its fatty acids are nutritionally significant unsaturated fatty acids. Due to high fat content and high amount of unsaturated fatty acids both the processing of oats and the development of new oat products are challenging. Oat lipids and their reactions during the processing and storage are a significant reason for the changes in oat quality and the unpleasant flavour. It is possible to either decrease or increase the stability of lipids with different processing methods. The objective of this study was to examine oat lipid reactions and stability during the storage. Ravintoraisio Oy gave all the samples for the research. There were seven oat products, which all were differently processed. Samples of different ages of these products were analysed. Short-term storage test was made for four samples, over 16 weeks at 40 °C. At first, all the oat samples were milled to small particles and then total lipids of these products were extracted by accelerated-solvent-extraction. Neutral lipid classes, volatile compounds and tocols were measured from the samples. Neutral lipid classes were analysed by the high performance liquid chromatography method with evaporative light scattering detector. Volatile compounds were measured by a solid phase microextraction method with GC-MS. Tocols were measured by the high performance liquid chromatography method with fluorescence detector. All the oat samples contained about 5 % of lipids. Most of the lipids were still triacylglycerols after a long-term storage. Free fatty acids were detected only from non-heat-treated samples. Content of tocols decreased significantly in oat samples during storage. Tocol content decreased when degree of processing rose. The content of oxidation products of oat lipids, like hexanal, also rose during the storage. Hexanal and 2-pentylfuran were the most abundant volatiles in the samples. The highest amount of oxidation products were found in extrudates which were stored for 16 weeks at 40 °C. Based on the results, storing oat products for 16 weeks at 40°C, corresponds with over one year storage at natural storage temperature. The effects of extrusion and heat treatment have strong influence on reactions of oat lipids and storage stability. The lipids of unprocessed oat grains were the most stable. More information is required to identify the exact reason for off-odors and off-flavours.
  • Jalkanen, Laura (2015)
    Kaasut, aromiyhdisteet ja rasva läpäisevät kartongin, joten kartonki tulee päällystää elintarvikepakkausmateriaalina käytettäessä. Tällä hetkellä päällystemateriaalit valmistetaan uusiutumattomista raaka-ainesta ja ovat vaikeasti kierrätettäviä. Näiden tekijöiden ja yhdyskuntajätteen määrän vähentämisen vuoksi päällystemateriaalit pyritään korvaamaan uusiutuvilla biopohjaisilla materiaalilla. Tutkielman kirjallisuusosassa perehdyttiin kartonkiin pakkausmateriaalina, mineraaliöljyn migraatioon ja biopohjaisilla materiaaleilla päällystetyn kartongin suojaominaisuuksiin. Kokeellisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, estääkö kartongin tärkkelyspohjainen päällyste mineraaliöljyn migraatiota ja hapen- tai vesihöyrynläpäisyä. Kartonkinäytteet, joiden dispersiopäällysteet sisälsivät tärkkelystä ja osa tärkkelyksen lisäksi lateksia, silikaattia tai kaoliinia ja karboksimetyyliselluloosaa (CMC), saatiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitu- ja paperitekniikan tutkimusryhmältä. Päällystemateriaaleista määritettiin termisiä ominaisuuksia ja vesihöyryn sorptio. Kartonkinäytteistä mitattiin paksuuden muutos suhteellisen kosteuden kasvaessa ja veden sekä mineraaliöljyn kontaktikulmat. Lisäksi päällystettyjen näytteiden mineraaliöljyn migraatio ja vesihöyrynläpäisevyydet määritettiin. Kahden päällystetyn kartonkinäytteen poikkileikkauksen rakennetta kuvannettiin kenttäemissiopyyhkäisyelektronimikroskoopilla ja näiden näytteiden hapenläpäisevyys määritettiin. Päällystemateriaalien analyysin perusteella tärkkelys, joka oli päällysteiden pääkomponentti, oli todennäköisesti kumitilassa suurimmassa osassa mittauksista (23 °C, 55 %:n suhteellinen kosteus). Tärkkelyksellä 55 %:n suhteellisessa kosteudessa havaitun kiteisyyden vuoksi päällysteet olivat luultavasti osittain kiteisiä. Tärkkelyksen suuren vesihöyryn absorption ja päällysteiden melko matalien veden kontaktikulmien perusteella pääteltiin, että päällysteet olivat hydrofiilisiä. Kaikki näytteiden päällysteet vähensivät kaasumaisen mineraaliöljyn migraatiota. Osa päällysteistä esti nestemäisen mineraaliöljyn läpäisyä. Mineraaliöljyn hiilivetyjen migraatio riippuu pääosin migraatiosta kaasufaasissa, joten todennäköisesti kaikki päällysteet vähensivät mineraaliöljyn migraation kartongin läpi. Matalan mineraaliöljyn migraation syyksi oletettiin päällysteiden hydrofiilisyyttä ja kiteisyyttä, mineraaliöljyn hiilivetyjen suurta molekyylikokoa sekä mineraalipigmenttilevyjen eksfolioitumista eli pigmenttilevyjen erkanemista toisistaan ja levittäytymistä satunnaisesti päällysteissä. Päällysteet eivät toimineet vesihöyryn- tai hapenläpäisynestokerroksina. Todennäköisesti vesihöyrynläpäisynopeudet olivat korkeita päällysteiden hydrofiilisyyden vuoksi.
  • Xiao, Kun (2015)
    Lactobacillus rhamnosus GG is a lactic acid bacterium that is widely used as probiotic products in the dairy industry. To gain insights into the genome stability of the L. rhamnosus GG in the human gastrointestinal tract and the possible adaption mechanism under different stresses, we first examined the genotype and phenotype of the L. rhamnosus GG grown over 1000 generations under various stresses, including bile salts, osmotic stress or shearing forces. Immunoblotting analysis of L. rhamnosus grown over 1000 generations showed that the production of mucus-binding pili by L. rhamnosus GG was the most impaired when exposed to bile salts. Complementary PCR screening of 13 highly variable chromosomal regions in GG confirmed that the pilus gene cluster had been lost when exposed to bile stress over time. In vitro bile-induced genomic changes observed in GG possibly reflects the genome plasticity and stability of GG in the human intestinal tract. Still, we showed that these changes only occurred after more than 100 generations, a period of time relatively long compared to the observed time of persistence and transit of GG in the intestinal tract. Although damages and stresses may be caused by bile salts, L. rhamnosus GG still has the ability to tolerate bile salts. The resistance mechanism is still unclear but, based on previous studies, we identified one ABC transporter encoded by the gene operon called tauABC that may be involved in bile resistance. In an effort to demonstrate its function, a tauB-null mutant derivative was generated and phenotypically characterized in terms of metabolic, signaling and functional properties. The data revealed that the tauB-null mutant significantly grow slower than L. rhamnosus GG wild-type strain in the presence of ox bile extracts. Additional screenings using various bile conjugates specifically revealed that two compounds of bile salts, i.e. taurodeoxycholic and taurochenodeoxycholic acid, may be processed by the TauABC transporter, contributing at least partially to the tolerance of GG to bile salts. Overall, we showed that bile salts constitute an important stress factor for GG that causes genomic alterations, although it has bile tolerance mechanisms to bile, such as the newly-characterized tauABC operon.
  • Myllykoski, Anna-Kaisa (2015)
    The experiment was a part of a project concerning national adaptation of the European Union directive on the protection of chickens kept for meat production. One of the aims of the project was to improve broiler chickens’ welfare by exploiting Welfare Quality® assessment system. The objective of this thesis was to find environment and management factors that could explain the differences in broiler flocks’ cleanliness, foot pad and hock health and walking ability. The hypothesis was that the distinction between the results obtained from animal-based measurements can be explained by the differences in environment and management factors. The experiment conducted in winter 2013 and a total of 22 farms and 45 broiler flocks participated in the experiment. The research sample represents about a 10 percentage of the all the Finnish farms that rear broiler chickens. The broilers were Ross 508 or Ross 308 hybrids. At the time of the visit flocks were expected to be slaughtered within a week. The flocks were assessed by using Welfare Quality® assessment system. Cleanliness of the birds was assessed by using a scale from 0 (clean) to 3 (very dirty). Foot pad and hock lesions were assessed by using a scale from 0 (no lesions) to 4 (severe). The walking ability of the broilers was assessed by using a scale from 0 (smooth) to 5 (unable to walk). Litter quality was good and the mean value was 0.66 when the scale ranged from 0 (dry) to 4 (wet). Air quality was quite good as measured by dustiness. There were only a few panting birds, which indicated that the temperature of the houses was right for the birds. All the flocks were clean, the mean value was 0.97. Older and heavier birds were slightly dirtier. The foot pad and hock health was overall good, because over 70 % of the birds had a score of 0. The mean value for foot pads was 0.40 and for hocks 0.31. The good litter quality correlated with better foot pads and hocks. Heavier birds had a better foot pad score and the hock score was better, when the birds were younger. The walking ability was impaired by the age of the birds and by the low stocking density (birds/m2). A regression analysis was conducted to find the relationships among variables. The analysis could create prediction models for broiler flocks’ cleanliness, foot pad score, hock score and walking ability that only had a weak or a moderate coefficient of determination. All the models had independent variables that were obtained from the data collected at the slaughter house. An interesting finding was that the variable “percentage of the birds discarded because of emaciation” was among all the created prediction models. This experiment suggests that the emaciation percentage of the flock reflects the overall health and the level of management of the flock. There are not many differences in rearing conditions between Finnish broiler houses and therefor it was difficult to find any statistical relationship between the measurements. All the flocks were quite clean and had healthy foot pads and hocks.
  • Tavi, Laura (2015)
    Tämän Pro gradu–tutkielman tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten nuorten kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä aiheesta julkaistun kirjallisuuden, tieteellisten artikkeleiden ja aiempien tutkimuksien pohjalta. Tavoitteena oli myös yhdistää jo olemassa olevaa teoriaa tutkielmaa varten suoritetusta kyselytutkimuksesta saatuun informaatioon ja tarkastella niiden avulla kulutuksessa ilmeneviä eroja ja yhtäläisyyksiä lukiolaisten ja ammattikoululaisten nuorten keskuudessa. Nuoret tekevät yhä enemmän kulutuspäätöksiä yhä nuoremmalla iällä. Päätöksiä kuluttaa tehdään tiedostaen ja tiedostamatta kuluttajan koko elämänkaaren aikana. Nuoriin ja heidän kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat niin perhe, ystävät, sosiaalinen media ja internet, kuin mainonta ja eettiset arvot. Koko ympäröivä maailma viestii kuluttajalle ja nuoret ovat vaikutus-alttiissa iässä omaksumaan erilaisia kulutustapoja. Tätä tutkielmaa varten suoritettiin sähköinen kyselytutkimus, jotta voitaisiin selvittää helsinkiläisten ammattikoulua ja lukiota käyvien nuorten kulutuskäyttäytymisen piirteitä. Kyselytutkimuksen avulla haluttiin selvittää, kuinka teoriasta nousseet tekijät vaikuttavat nuoren kulutukseen, ja onko lukiolaisten ja ammattikoululaisten nuorten keskuudessa yhteneväisyyksiä tai eroja näissä tekijöissä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin viidelle helsinkiläiselle lukiolle ja viidelle ammattikoululle. Aikaa vastaamiseen annettiin 12.3.2014–4.4.2014 ja valideja vastauksia saatiin 120 kappaletta, kun haluttiin vas-tauksia 16–25-vuotiailta opiskelijoilta. Aineiston analysointityökaluna käytettiin SPSS–ohjelmaa, jonka avulla kyettiin mallintamaan nuorten vastaukset kuvioiksi ja taulukoiksi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin lukujen, kuvioiden ja tau-lukkojen avulla selittävää ja kuvailevaa analyysimenetelmää. Määrällisessä analyysissä pyritään selvittämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä ja syy-seuraus –suhteita, jonka vuoksi sen ottaminen osaksi tätä tutkielmaa oli luonnollista. Tavallisesti määrällinen analyysi aloitetaan tilastollisella kuvaavalla analyysillä, ja näin toimittiin myös tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa käytettiin myös luokitteluanalyysia. Suoritetun tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että helsinkiläiset lukiolaiset ja ammattikoululaiset nuoret kuluttavat samalla tavalla. Ammattikoululaiset ovat itsenäisempiä, mitä tulee muiden mielipiteisiin ja neuvoihin koskien kulutusta ja lukiolaiset arvostavat enemmän ystäviensä mielipiteitä. Nuoret kokevat, että sosiaalisen median avulla kulutuskäyttäytyminen helpottuu, mutta he suosivat silti perinteisiä kivijalkamyymälöitä internetkauppojen sijaan. Nuorten mielestä televisiossa, lehdissä ja internetissä nähdyt mainokset houkuttelevat ostamaan, mutta samaan aikaan he sanovat, etteivät osta tuottei-ta ja palveluita näkemiensä mainoksien perusteella. Eettiset arvot, kestävä kulutus ja luomuruoka ovat tärkeitä nuorille, mutta rajoitettujen käyttövarojen takia he eivät voi vielä kuluttaa niiden osa-alueella haluamallaan tavalla.
  • Suominen, Tiia (2015)
    The changing environment causes new needs and objectives for which new plans and strategies have to be created. The importance of the residents increases during these planning processes, and therefore utilizing different participatory methods comes more and more important. There are two parts in this research; the first part examines how the resident survey, from participatory methods, can be used in the strategical planning of the city’s forests’ use and management, and in the second part, the resident survey has been implemented to find out the opinions, wishes, and proposals of the residents con-cerning the city’s forests’ use and management in Vantaa. The first part of the research examines how the resident survey can be used in the achieving the objec-tives, what is the content that the resident survey is able to bring into the planning process, and to find out how and in which phase, or in which way, the resident survey can be used in the planning process. In this part, the qualitative methods were used, and the results are mainly based on the existing litera-ture together with the implemented survey in the certain aspects. From the results, it is possible to find out that the resident survey may achieve very well the objectives of the municipality and the objec-tives relating residents’ local knowledge and possibilities to influence by certain criteria. The objectives related to the residents’ spiritual or psychological characteristics, like building the trust, are more dif-ficult to achieve. On the other hand, the implemented resident survey cannot be used to achieve all the objectives of the international or institutional parts, like the objectives related to the Forest Act. It is possible to use the resident survey in every phase of the planning process, but according to the re-sults of this research, it will not be able to bring all the objectives in every phase. The second part of the research was to implement the resident survey to find out the residents’ opin-ions, wishes, and proposals concerning the forests of Vantaa city. It enabled to gather the knowledge and the information about the meaning and the use of the forests, the acceptable forest management methods, the participatory in the forest management and planning, and the local information about the forests. Vantaa city was divided into the seven areas. The sample size was 2 100 – so 300 residents of the age 15 to 75 from each area. In total 950 answers were received with the respond rate 45 %. The results were created by using the quantitative methods. They show that the meaning of the forests for recreation and outdoor activities is remarkable; the most important characteristics are naturalness and feeling of the forest, calmness and silence, and the opportunities to outdoor activities and sport; the residents mostly use forests nearby home; and the most acceptable forest management methods cause less changes in the environment, like thinning, uneven-aged forest management, and harvesting. The participatory is quite unknown for most of the respondents, and the most of the residents think that this resident survey will not influence to the final decisions. Further studies about how the criteria, used in this research, could work with different resident sur¬veys is needed, and if they can be used in the other phases of the planning process that have been found out in this research.
  • Larjo, Nina (2015)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia makeisverolla on ollut makeisalalla toimiviin pk-yrityksiin sekä makeisalan kilpailutilanteeseen. Makeisvero on makeisille, jäätelölle ja virvoitusjuomille asetettu valmistevero, jota on Suomessa kerätty nykyisenkaltaisena vuodesta 2011 lähtien. Tämä tutkimus on rajattu koskemaan vain pk-yrityksiä, jotka toimivat makeisalalla. Tutkielman teoriaosuus käsittelee makeisveroa, valtion ohjauskeinoja sekä yrityksen kilpailukykyä ja –etua. Johtopäätöksenä teoriaosuudesta todetaan, ettei makeisveroa voida pitää puhtaasti valtion ohjauskeinona, koska sen avulla ei pyritä ohjaamaan kuluttajia terveellisempiin valintoihin. Tutkielma on kvalitatiivinen ja sen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluna. Haastateltavina oli pk-yritysten johtohenkilöitä sekä elintarviketeollisuusliiton asiamies. Haastattelujen tavoitteena oli saavuttaa syvällinen käsitys siitä, minkälaisia vaikutuksia makeisverolla on ollut haastateltaviin pk-yrityksiin. Hinta on tärkeä tekijä elintarvikkeiden ostopäätöksissä ja haastateltavat uskoivat kulutuksen siirtyvän makeisveron johdosta yhä vahvemmin halvempiin kaupan omien merkkien tuotteisiin sekä mahdollisesti muihin makeisia korvaaviin tuotteisiin. Hinnankorotusten tulisi olla todella merkittäviä, jotta kulutus siirtyisi makeisista kokonaan toisiin tuoteryhmiin. Teoriaosuudessa todettiin, että arvonlisävero olisi tehokkain ja oikeudenmukaisin keino verotulojen keräämiseen, mutta valmisteverotus taas tehokkaampaa jos halutaan esimerkiksi vähentää tietyn ravintoaineen kulutusta. Makeisveron tapauksessa terveydellisiä tavoitteita ei ole asetettu, joten arvonlisäverotuksen nostaminen olisi tehokkaampi keino verojen keräämiselle. Myös kaikkien haastateltavien mielestä tämä olisi oikea keino. Haastateltavat pitivät makeisveroa epäselvänä, kilpailua vääristävänä ja tietyille tuoteryhmille asetettuna kilpailuhaittana. Haastateltavat olivat turhautuneita muun muassa siihen, ettei makeisveron vaikutuksia yrityksiin selvitetty ennen veron täytäntöönpanoa. Makeisveroa ei voida pitää terveysperusteisena verona koska sillä ei pyritä ohjaamaan kuluttajia terveellisempään ruokavalioon. Makeisvero ei ole hyväksytty verotuskeino haastateltavien joukossa.
  • Niinikoski, Paula (2015)
    Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa kotoperäisille lajeille, eliöyhteisöille ja ekosys-teemeille. Vieraslajeja pidetään elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen ohella yhtenä suurim¬mista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa on 157 haitallista vieraslajia. Jättiputket (Heracleum sp.) ja kurttu¬ruusu (Rosa rugosa) ovat ainoita erityisen haitallisiksi luokiteltuja vieraskasvilajeja. Jättiputkea käytetään yleisnimityksenä kolmelle Heracleum suvun (Apiaceae) lajille: kaukasianjättiputki (H. mantegazzianum Sommier & Levier), persianjättiputki (H. persicum Desf. ex Fish.) ja armenianjättiputki (H. sosnowskyi Manden). Jättiputket ovat monivuotisia diploideja kasveja ja niiden kotoperäinen levinneisyysalue on Kaukasiassa ja Luoteis-Aasi¬assa. Populaatiogeneettisillä tutkimuksilla voidaan arvioida lajin evolutiivista potentiaalia, leviämistä ja haitallisuutta. Tä¬män maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää viiden jättiputki populaation geneettistä monimuotoisuutta ja rakennetta populaatioiden sisällä ja välillä. Tutkimuksessa käytettiin yhdeksää mikrosatelliittimerkkiä. Näytteitä kerättiin viidestä populaatiosta (yhteensä 140), jotka genotyypitettiin kullakin mikrosatelliitilla. Aineisto analysoitiin Arlequin- ja Structure-ohjelmilla. Odotetun heterotsygotian perusteella geneettinen muuntelu oli melko vähäistä (HE = 0.47). Hardy-Weinbergin testin perusteella heterotsygotia oli merkitsevästi vähentynyt kaikissa populaatioissa suhteessa odotettuun heterotsygotiaan ja FIS-arvot olivat korkeita. Havaitusta muuntelusta suurin osa oli populaatioiden sisäistä. Tulokset voivat olla seurausta sisäsiitoksesta tai hyvin pienistä perustajapopulaatioista. Bayesilainen rakenneanalyysi jakoi populaatiot kahteen klusteriin, joista toinen klusteri voitiin jakaa vielä kolmeen klusteriin.
  • Sampolahti, Heikki (2014)
    Kotieläintalouden eettisyys ja eläinten hyvinvointi on ollut vahvasti esillä yhteiskunnallisessa kes-kustelussa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lihasikojen hyvinvoinnin ja tuotannon taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta: Welfare Quality-menetelmällä saadusta hyvinvointiaineistosta ja katetuottomenetelmällä hankitusta talousaineistosta. Tutkimus-aineiston tilat ovat jossain määrin valikoituneita, koska mm. hyvinvointimittauksien kohteena ol-leita tiloja ei ole valittu satunnaisesti. Tutkimuksen tilat edustavat hyvinvoinniltaan hyvää tai erit-täin hyvää tasoa. Aineistoa analysoitiin korrelaatiota, ristiintaulukointia ja regressioanalyysia hyväksi käyttäen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain hyvinvoinnin ja taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Syy-seuraussuhteita ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu. Tutkimuksessa havaittiin viitteitä positiivisesta yhteydestä paremman hyvinvoinnin ja taloudelli-sen tuloksen välillä. Tilastollinen merkitsevyys on heikko hyvinvoinnin kokonaisarvosanan ja taloudellisen tuloksen välillä. Myös hyvinvoinnin osa-alueiden ja taloudellisen tuloksen välisen yhteyden tilastollinen merkitsevyys on heikko. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia saadaan jonkin verran, kun tarkastellaan WQ:n kriteerien eli yksittäisten hyvinvointitekijöiden ja taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että taloudellista tulosta voidaan parantaa panostamalla ruokintaan, riittävään nippojen määrään, sikojen vaurioiden ja sairauksien ehkäisyyn sekä hyvään hoitaja-eläinsuhteeseen, vaikka tilan hyvinvoinnin tason olisi arvioitu olevan hyvä. Työkustannuksen havaittiin olevan erityisen mielenkiintoinen kustannuserä. Se on yhteydessä sekä tuotannon taloudelliseen tulokseen että hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia samantyyppisiä tutkimuksia. Taloudellisen tu-loksen ja lihasikojen hyvinvoinnin välinen positiivinen yhteys ei kuitenkaan ole kovin vahva, mut-ta aineiston pienuus (32) ja mahdollinen valikoituminen rajoittavat johtopäätösten tekemistä.
  • Toivonen, Tiina (2014)
    Timoteitä (Phleum pratense L.) ja nurminataa (Festuca pratensis Huds.) viljellään yleisesti pohjoisilla leveysasteilla. Tulevaisuudessa myös englanninraiheinän (Lolium perenne L.) ja rainatahybridien (xFestulolium) viljelyn ennustetaan lisääntyvän. Ilmastonlämpeneminen muuttanee syyskasvuoloja Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alkuperältään toisistaan poikkeavien nurmilajien- ja lajikkeiden syyskasvua ja varastosokereiden kertymistä kontrolloiduissa kasvuoloissa sekä kolmannen niiton jälkeistä syyskasvukykyä, kylmänkestävyyttä, versojen elinvoimaisuutta ja liukoista sokeripitoisuutta pelto-oloissa talven aikana. Tutkimus toteutettiin kasvatuskaappi- ja peltokokeena. Kasvatuskaappikokeessa käsittelyinä oli neljä erilaista päivänpituus- ja lämpötilayhdistelmää, jotka kuvasivat mahdollisia syyskasvuoloja Suomessa. Tutkimus toteutettiin kahtena osakokeena: 5 °C/14 h ja 10 °C/14 h, sekä 15 °C/12 h ja 15 °C/14 h. Timotei-, englanninraiheinä-, rainata- ja nurminatalinjoista mitattiin kasvullisia tekijöitä sekä fotosynteesin aktiivisuutta ja liukoista sokeripitoisuutta. Peltokokeessa mitattiin englanninraiheinä- ja rainatagenotyyppien syyskasvua kolmannen niiton jälkeen sekä kylmänkestävyyttä ja varastosokereiden määrää talven aikana (marras- ja tammi/helmikuussa). Tulosten perusteella todettiin, että alhaiset lämpötilat (5 ja 10 °C) estivät timotein versomisen tehokkaasti, mutta sen sijaan englanninraiheinät, rainadat ja nurminadat muodostivat sivuversoja ja kerryttivät biomassaa. Alhaiset lämpötilat (5 ja 10 °C) estivät kaikkien pituuskasvua, ja pitkä päivänpituus (14 h) mahdollisti pituuskasvun vasta korkeassa lämpötilassa (15 °C). Englanninraiheinien ja rainatojen pituuskasvu oli samantasoista sekä 12 että 14 tunnissa, minkä vuoksi ne jatkanevat kasvuaan lämpiminä syksyinä, vaikka päivänpituus lyhenee. Eteläinen timotei kasvoi huomattavasti korkeutta pitkässä päivässä (14 h) ja korkeassa lämpötilassa (15 °C), kun taas pohjoinen timotei versoi runsaasti. Lyhenevän päivänpituuden todettiin hidastavan timotein kasvua. Kaikkien genotyyppien yhteyttäminen oli aktiivista eri kasvuoloissa ja liukoisia sokereita varastoitiin alhaisissa lämpötiloissa (5 ja 10 °C). Sen sijaan korkeassa lämpötilassa (15 °C) niitä kulutettiin, lukuun ottamatta pohjoista timoteitä. Peltokokeen tulosten perusteella todettiin, että englanninraiheinien ja rainatojen talvehtimisessa oli haasteita, kylmänkestävyyden aleneminen oli yhteydessä rainatojen kukintavalmiuden etenemiseen marras-tammikuussa ja syyskasvussa oli voimakasta, vuodesta riippuvaa vaihtelua.
  • Nippala, Jaakko (2014)
    Corporate social responsibility and sustainability have become increasingly important in modern business practices. The purpose of this study was to examine the corporate social responsibility (CSR) and sustainability practices and perceptions of small and medium-sized forest products companies in North Carolina (NC). These companies have less than 500 employees and most of the forest products companies operating in NC fall into this category. Research was carried out in two parts: first by conducting a content analysis of 22 websites of NC companies and second by conducting twelve semi-structured in-depth interviews with different company representatives to gain a deeper understanding of the practices and perceptions. The most frequently mentioned aspect in the websites was sustainability (48.6%), followed by CSR (19.8%). Most often mentioned CSR practices from the websites were safety and promotion of responsible forestry. Interviews identified social aspects of CSR as the most important for respondents. This is interesting since, according to earlier research, the forest industry tends to emphasize environmental aspects. The main drivers for CSR and sustainability were the owners and, to some extent, customers. Other stakeholders were not identified as important drivers. Interviews revealed that the company size is not really a defining aspect on implementation of CSR and sustainability, but it is instead a company specific initiative. Identifying and describing these effective patterns and practices of CSR and sustainability could help other small businesses create competitive advantages in forest products marketing. These practices can then be used as building blocks for sustainable and responsible business strategy.
  • Oja, Mari (2014)
    Metsäpeuran kannanhoidon ja suojelun tukemiseksi suunnitellaan palautusistutuksia. Yksi mahdollinen kohde on Isojoen seutu. Palautusistutuksiin liittyen Isojoella järjestettiin metsäpeurafoorumi palautusistutusten sosiaalisten vaikutusten kartoittamiseksi huhtikuussa 2013. Tässä tutkimuksessa syvennetään foorumista saatua antia ja jatkaa hyväksyttävyyden ja metsäpeuran vaikutusten analysointia. Tutkimuksessa haastateltiin yksitellen 20 satunnaisesti valittua henkilöä, jotka oli kutsuttu metsäpeurafoorumiin, mutta missä he eivät olleet läsnä. Haastattelumalli ja tehtävät kopioitiin metsäpeurafoorumista aineiston vertailukelpoisuuden vuoksi. Kevään ja syksyn aineistoja vertailtiin keskenään ja syksyllä kerättyä uutta aineistoa analysoitiin myös omana kokonaisuutenaan. Vertailulla tarkasteltiin kevään aineiston edustavuutta ja samalla menetelmän käyttökelpoisuutta. Keskeisimpinä tuloksina havaitaan positiivinen suhtautuminen metsäpeuran palautuksia kohtaan, mutta toisaalta myös huoli esimerkiksi mahdollisten suurpetojen ja liikennevahinkojen lisääntymisestä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että metsäpeura on Isojoelle tervetullut, kunhan metsäpeuran mahdollisesti aiheuttamat vahingot pyritään tunnistamaan jo suunnitteluvaiheessa ja huomioimaan toteutusvaiheessa. Asukkaiden keskinäiset ristiriidat esimerkiksi mahdollisesta metsäpeurasaaliin jaosta tulevaisuudessa sekä metsäpeuran kulttuuriset vaikutukset jäivät vähiten merkittäviksi. Itse metsäpeuran palautusistutushanke sai paljon positiivista palautetta ja palautusistutusten positiiviset vaikutukset koettiin usein merkittäviksi. Kevään ja syksyn haastattelujen tulokset poikkesivat vain vähän toisistaan huolimatta siitä, että syksyn haastatteluissa oli mukana enemmän ihmisiä, jotka eivät olleet juurikaan perehtyneet aiheeseen. Tämä tutkimus osoittaa, että keväällä järjestetty metsäpeurafoorumi on toimintamallina tarkoituksenmukainen, ja että foorumissa käytetty sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmä edistää riistahallinnon ja kansalaisten vuorovaikutusta riista-asioissa. Vastaavanlaisia foorumeita suunniteltaessa on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota foorumin ajankohtaan sekä tapoihin, joilla tavoitetaan ihmiset, joiden toivotaan osallistuvan.
  • Pienimäki, Arttu (2014)
    The most extensive dry forest and woodland formation in sub-Saharan Africa, including Mozambique, is formed by miombo woodlands. Because of their wide distribution, the miombo woodlands carry significance in global carbon cycle. Previous studies have indicated that while the miombo aboveground carbon stocks appear modest in comparison with tropical rainforests, they have a potential to retain high stocks of soil organic carbon. The miombo landscape is nowadays characterized by widespread deforestation and forest degradation, with woodlands being replaced by anthropogenic land uses such as small-scale agriculture and charcoal harvesting. A new land use type spreading in northern Mozambique is formed by industrial forest plantations. The emerging plantations further change the landscape in transition, allegedly affecting the carbon stocks in the process as well. The purpose of this study was to quantify carbon stocks on locally relevant land use classes in Niassa province, northern Mozambique, and evaluate the change of carbon stocks caused by forest plantations. Six major land use classes were identified: dense miombo, open miombo, other woody vegetation, fallow land, eucalypt plantations and pine plantations. A sample plot grid was laid on chosen areas representing each of the classes. Vegetation aboveground carbon stocks (trees, shrubs and herbaceous vegetation) were recorded in the inventory and topsoil (30 cm) was sampled for soil organic carbon content, to be determined in laboratory. Vegetation belowground carbon stocks were calculated based on existing root to shoot ratios. Since plantations were generally juvenile on the study area, their average yield during rotation period was estimated based on growth models to provide comparable results. Forest plantations were found to have carbon stocks of the same order of magnitude as the two miombo land use classes. Open and dense miombo carried mean vegetation aboveground carbon stocks of 27.47 ± 5.77 and 37.65 ± 7.20 Mg ha-1 respectively, and mean total carbon stocks of 67.81 ± 17.09 and 86.81 ± 18.91 Mg ha-1 respectively, which was consistent with pre-existing results. Pine plantations placed in between with a partially modelled total aboveground mean carbon stock of 34.59 Mg ha-1, whereas the corresponding figure for eucalypt plantations was 21.04 Mg ha-1. Dense miombo had the highest mean total carbon stock of all the land use classes, and fallow land the smallest with 42.59 Mg ha-1. Soil organic carbon did not demonstrate statistically significant differences between any of the land use classes. The result was unexpected, and may be explained either by (i) limited time frame since the land use conversions or (ii) soil mineralogical properties buffering carbon stock changes.
  • Toopakka, Liisa (2014)
    Tapion taskukirja on Suomessa vuodesta 1910 ilmestynyt metsäalan käsikirja, johon on koottu keskeisiä metsätalo-utta koskevia aiheita. Tähän mennessä suomenkielisiä taskukirjoja on julkaistu yhteensä 25 kappaletta. Työn tarkoi-tus on tutkia taskukirjojen roolia metsänhoidollisten aihepiirien kautta. Tutkin, toimivatko taskukirjat metsäalaa kuvai-levana yleisteoksena vai poliittisena ohjauskeinona. Tutkimuksen taustalla on ajatus, että taskukirjojen sisältö seurai-lee valtion metsätaloudelle asettamia tavoitteita ja taustalla vaikuttavaa kulloistakin kansallista ja kansainvälistä metsäpolitiikkaa. Sisällönanalyysi on laadullisen tutkimuksen menetelmä, jossa tutkittavasta aineistosta, yleensä painetusta materiaa-lista tuotetaan mielekästä, selkeää ja yhtenäistä tietoa. Olen jakanut taskukirjat sisällönanalyysin perusteella kuuteen ryhmään, jotka olen nimennyt seuraavasti: 1910–1922 Neuvoja metsänkäyttöön ja puukauppaan, 1923–1931 Nope-asti kehittyvä taskukirja, 1932–1947 Järjestelmällisen metsänviljelyn ja ojitustyön pohjustusta, 1948–1959 Eroon harsintahakkuista, 1960–1986 Voimakasta metsänparannusta ja 1987–2008 Ympäristöherääminen. Näitä ryhmiä vertailen metsätaloudesta jo tehtyihin aikajanoihin, sekä suomalaisen metsäpolitiikan ja metsäohjelmien tavoitteisiin eri aikakausina. Metsänhoitoasioita käsitellään varhaisissa taskukirjoissa suhteellisen vähän. Alusta lähtien mukana olevia keskei-simpiä aiheita ovat ojitus ja metsänviljely. Metsänviljelyä käsitellään kaikissa painoksissa. Joitakin keskeisiä metsän-hoitotoimia, kuten kasvatus- ja uudistushakkuita ryhdytään käsittelemään taskukirjoissa verraten myöhään, vaikka hakkuut ovat olleet keskeinen metsänhoitomenetelmä jo ensimmäisten taskukirjojen ilmestyessä. Sen sijaan erilasia metsänparannustoimia kuten ojitusta käsitellään taskukirjoissa jo suhteellisen varhain. Tämän tutkimuksen perus-teella taskukirjojen metsänhoitoon liittyvät sisällöt ja teemat tuntuvat seurailevan melko tarkasti valtion metsäohjelmia ja niiden tavoitteita. Erityisen selkeästi tämä näkyy ns. MERA-kausien (1964–1975) aikana ilmestyneissä taskukir-joissa. Metsätalouden rahoitusohjelmien eli MERA-ohjelmien tavoitteena oli lisätä metsien kasvua erilaisten peruspa-rannustoimien kuten ojituksen ja lannoituksen avulla. Taskukirjoissa käsitellään tuona aikakautena paljon juuri näitä teemoja. 1990-luvulta lähtien kirjoissa on havaittavissa entistä ympäristötietoisempi lähestymistapa asioihin. Suomi sitoutui 1990-luvulla kansainvälisiin ympäristösopimuksiin joiden tarkoituksena oli luonnon monimuotoisuuden säilyt-täminen. 1990-luvun taskukirjoissa on muutamassa mukana luku ympäristöasioista, ja metsien monimuotoisuudesta ryhdytään kirjoittamaan runsaasti. Tutkimusta tehtäessä taskukirjoista pyrittiin poimimaan esiin tämän työn tavoitteiden kannalta oleellisia seikkoja. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että tässä taskukirjoja tarkastellaan vain yhdestä näkökulmasta. Tämän tutkimuksen perusteella taskukirjojen rooli metsäpoliittisena ohjauskeinona korostuu erityisesti ryhmän 1960–1986 Voimakasta metsänparannusta aikana sekä metsäojitusta käsittelevissä aiheissa. Kirjoissa korostetaan ojituk-sen tärkeyttä, annetaan tietoa aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä, Tapion tarjoamista palveluista sekä ojitukseen saatavista tuista. Myös muiden ryhmien aikana esitellään metsälainsäädäntöä, käsitellään samoja aihepiirejä kuin metsäpolitiikassa, sekä annetaan tietoa valtion tuista. Tapion vaikutus taskukirjoissa näkyy siinä, että metsänparan-nusta käsitteleviä aiheita on mukana paljon.
  • Saarinen, Petri (2014)
    Enterokokit ovat gram-positiivisia bakteereita, jotka ovat osa ihmisen suoliston normaaliflooraa. Vaikka enterokokkeja pidetään yleisesti harmittomina, kuuluu sukuun useita lajeja, joiden tiedetään aiheuttavan mm. sepsikseen johtavia verenkiertoinfektioita ihmisissä. Koska enterokokit ovat luonnostaan vastustuskykyisiä lukuisille antibiooteille, on niiden aiheuttamien infektioiden lääkinnässä perinteisesti käytetty glykopeptidejä, joiden käyttö on yleensä aloitettu vasta kun muiden antibioottien teho ei riitä. Viime vuosien aikana glykopeptideille vastustuskykyisten enterokokkien (GRE) yleistyminen on kuitenkin tuottanut maailmanlaajuisesti ongelmia potilaan hoitoon ja sen myötä myös klinikoille ja mikrobiologianlaboratorioille, minkä vuoksi nopeiden ja tarkkojen menetelmien tarve GRE:n ja glykopeptideille herkkien enterokokkikantojen erottelemiseksi on merkittävästi kasvanut. Tässä tutkimuksessa kehitettiin PCR- ja mikrosirutekniikoiden yhdistelmään perustuva menetelmä kliinisesti merkittävimpien GRE:n tunnistamiseksi. Menetelmä kehitettiin osaksi kaupallista Prove-it™ Sepsis- testiä, jonka avulla jo ennestään pystyttiin tunnistamaan kaksi yleisintä enterokokkilajia, Enterococcus faecalis ja Enterococcus faecium. Tutkimuksen aikana testin tunnistuspaneelia laajennettiin glykopeptidiesistenssiä aiheuttavia ligaasi-entsyymejä koodaavilla vanA- ja vanB-geeneillä sekä kahdella luontaisesti glykopeptideille vastustuskykyisellä enterokokkilajilla, Enterococcus casseliflavusilla ja Enterococcus gallinarumilla. VanA- ja vanB-geeneille suunniteltiin alukkeet, joiden avulla Huslabista (Suomi) saatujen GRE-kantojen ligaasigeenit voitiin sekvensoida. Saadun sekvenssidatan perusteella suunniteltiin alukkeet molempien geenien spesifiseen monistukseen sekä tunnistuskoettimet alukkeiden monistamien PCR-tuotteiden tunnistamiseksi. E.casseliflavusin ja E.gallinarumin kohdalla tunnistus perustui Prove-it™ Sepsis yleisbakteeri-PCR:llä monistetun gyrB-geenin em. lajeille spesifisiin alueisiin, joihin suunniteltiin kummallekin lajille spesifiset tunnistuskoettimet. Suunnittelun tuloksena saatiin useita alukkeita vanA- ja vanB-geenien monistamista sekä useita tunnistuskoettimia alukkeiden monistamien tuotteiden tunnistamista varten. Myös E.gallinarum- ja E.casseliflavus-spesifisiä tunnistuskoettimia suunniteltiin useita. Sekä vanA- että vanB-geenien tunnistusta varten valittiin yksi alukepari, joka lisättiin osaksi Prove-it™ Sepsis -PCR:ää. Lisäksi kunkin kohdegeenin tunnistusta varten Prove-it™ Sepsis -mikrosirulle printattiin neljää erilaista geeni- tai lajispesifistä tunnistuskoetinta. Muokatulla Prove-it™-testillä testatiin 12 kliinistä alkuperää olevaa puhdasviljelmänäytettä, jotka saatiin pariisilaisen sairaalan, Hôspital de bicêtren, kliinisen mikrobiologian laboratoriosta. Testatuista näytteistä 11/12 tuotti PCR- ja mikrosiru-pohjaisella menetelmällä yhtenäisen tunnistuksen Hôspital de bicêtren referenssituloksiin verrattaessa.
  • Pitkäranta, Laura (2014)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuluttajien valintapäätökset muodostuvat matalan sidonnaisuuden tuotteiden, jauhojen ja hiutaleiden, markkinoilla. Lisäksi selvitettiin, miten ja millä perustein tuotteet päätyvät harkintajoukkoon ja sitä kautta ostoskoriin. Tutkimusmenetelmä valikoitui kvalitatiiviseksi, koska haluttiin selvittää valintojen taustalla vaikuttavia mielikuvia ja asenteita. Tutkimukseen osallistui kymmenen pääkaupunkiseudulla asuvaa nuorta, jotka ovat vastuussa kotitalouksiensa ruokahankinnoista. Haastatteluissa käytettiin apuna tuotekuvia, joiden perusteella vastaajia pyydettiin määrittelemään heille hyväksyttävä harkintajoukko. Tuotekuvissa olivat esillä kaupoista yleisimmin löytyvät jauhot ja hiutaleet. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kuluttajakäyttäytymisen perusteista, erilaajuisista ostopäätösprosesseista, harkintajoukon muodostumisesta sekä heuristiikkojen vaikutuksesta harkintajoukon syntyyn ja valintaan. Teorian avulla pyrittiin löytämään ne tekijät, jotka vaikuttavat matalan sidonnaisuuden päätöksenteossa. Tutkimuksen perusteella jauhot ja hiutaleet edustavat vastaajille erilaisia tuotekategorioita. Jauhojen valintaan vaikuttaa se, ettei tuotteiden välillä koeta olevan merkittäviä eroja. Pienet aistittavat laatuerot ja matala sidonnaisuus johtavat siihen, että hinta ratkaisee valinnan. Hiutaleet ovat tulosten perusteella tärkeämpi tuotekategoria, jossa informaation etsintään ja vaihtoehtojen vertailuun ollaan herkemmin valmiita panostamaan. Erityisesti hiutaleita valitessa korostui ajatus niiden terveellisyydestä. Pakkausselosteita pyritään myös lukemaan huolellisesti. Kotimaisuutta, terveellisyyttä ja kuitupitoisuutta pidetään hiutaleiden tärkeimpinä ominaisuuksina. Tulosten perusteella tärkeimpiä tekijöitä harkintajoukon muodostamisessa ovat aiemmat kokemukset. Kokemukset ohjaavat valintaa usein siten, että tarve johtaa tuotteen hankintaan suoraan. Toistuvien kokemusten seurauksena positiiviset mielikuvat saattavat johtaa ainakin jonkin asteiseen merkkiuskollisuuteen. Tuotteen tuntemattomuus on myös tekijä, joka voi rajoittaa tuotteen pääsemistä harkintajoukkoon. Tutkimuksen perusteella täysin tuntemattomat tuotteet pääsevät vain harvoin harkintajoukkoon. Lisäinformaatio, tarjoukset ja markkinointitoimenpiteet voivat vaikuttaa siihen, että uusia tuotteita harkitaan. Sidonnaisuus ja tuotteiden tärkeys vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuotteita vertaillaan ja arvioidaan. Myös ostouseus voi toimia selittävänä tekijänä siihen, miksi osa valinnoista tehdään rutiininomaisesti osan vaatiessa laajempaa ostopäätösprosessia.
  • Vaittinen, Anne (2014)
    RNA-sekvensointia käytetään geeniekspressiotasojen, vaihtoehtoisen silmukoinnin ja yhden nukleotidin polymorfismien määrittämiseen sekä fuusiogeenien tutkimiseen. Saadun tiedon avulla voidaan ymmärtää eri geneettisten elementtien toimintaa, alkionkehitystä ja sairauksia. Tutkielman tarkoituksena oli verrata uusia juosteisuuden säilyttäviä RNA-näytteenvalmistusmenetelmiä uuden sukupolven sekvensointia varten (NGS). Uudelle menetelmälle oli esimerkiksi seuraavia vaatimuksia: nopea kirjastonvalmistusaika, pieni aloitusnäytemäärä ja juostespesifisyys. Juostespesifisyyden säilyminen on olennaista, jos lähdegenomia ei ole saatavilla tai esimerkiksi tutkittaessa vastinjuosteen koodaamia päällekkäisiä transkripteja. Työssä valmistettiin kaksi eri näytettä jokaisella neljällä vertailuun otetulla menetelmällä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Toinen testinäytteistä oli ihmisen verestä eristetty RNA-näyte ja toinen oli BT474 solulinjanäyte. Vertailtavat menetelmät olivat: NEXTflex Directional RNA-Seq Kit (Bioo Scientific), NEBNext Ultra Directional RNA Library Prep Kit (New England BioLabs), ScriptSeq v2 RNA-Seq Library Preparation Kit (Epicentre) ja TotalScript RNA-Seq Kit (Epicentre). Laboratorion RNA-soveltuvaksi muokattua Nextera-menetelmää (Illumina, New England BioLabs), joka ei ole juostespesifinen, käytettiin vertailukohtana. Menetelmillä valmistetut RNA-kirjastot sekvensoitiin ja saatua sekvenssiaineistoa vertailtiin esimerkiksi dendogrammien, juosteisuuden ja transkriptien lukupeiton avulla. Saatuja tuloksia ja menetelmien käytettävyyttä vertailemalla päädyttiin siihen, että menetelmistä parhaiten laboratorion käyttöön soveltuva oli ScriptSeq v2 RNA-Seq Library Preparation Kit.
  • Kallio, Mirka (2014)
    Maapallon ilmasto on lämmennyt yhä nopeammin viime vuosikymmenten aikana kasvihuonekaasujen (CH4, CO2 ja N2O) vaikutuksesta. Ratkaisua karjatalouden metaanipäästöjen vähentämiseksi on yritetty löytää ruokinnallisin keinoin, rehujen lisäaineiden kautta ja karjanjalostuksen avulla. Märehtijän kyky käyttää hyväkseen kuitupitoisia rehuja perustuu etumahoissa tapahtuvaan mikrobisulatukseen, jonka seurauksena syntyy metaania. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, laskeeko vaivaiskoivunlehtilisä metaanintuotantoa in vitro ja ennustettua in vivo metaanintuotantoa. Vaivaiskoivun (Betula nana) lehdissä on tanniineja ja eteerisiä öljyjä, jotka voivat vähentää metaanintuotantoa. Hypoteesina oli, että vaivaiskoivu vähentää metaanintuotantoa. Vertailuna tutkimuksessa käytettiin rauduskoivua (Betula pendula), jonka lehtien tanniinipitoisuus on vain murto-osa vaivaiskoivun tanniinien pitoisuudesta. Koivunlehtikäsittely lisäsi in vitro -metaanintuotantoa suuntaa-antavasti. Koivunlehtilisän annostason kasvaessa propionihapon mooliosuus kasvoi lineaarisesti ja koivunlehtikäsittely pienensi etikkahapon mooliosuutta merkitsevästi. Etikka-propionihapposuhde pieneni koivunlehtikäsittelyn vaikutuksesta ja annostason kasvaessa. Koivunlehtilisä ja suurempi annostaso laskivat näytteen pH:ta. Koivulisä ja annostason kasvu eivät vaikuttaneet ennustettuun in vivo metaanintuotantoon, mutta lisäsivät kaasun kokonaistuotantoa. Näin ollen koivunlehtikäsittely laski merkitsevästi ennustettua in vivo metaanin osuutta kaasun kokonaistuotannosta. Regressioanalyysin perusteella VFA:n tuotanto lisääntyi rauduskoivun annostason noustessa, mikä viittaa pötsifermentaation lisääntymiseen. Muutokset metaanintuotannossa ja VFA-pitoisuuksissa johtuivat todennäköisesti koivunlehtien sisältämistä tanniineista ja eteerisistä öljyistä. Näytteiden pH:n laskuun vaikutti lehtien happamuus ja pötsinesteen puskurointikyvyn heikkeneminen. Tanniinit, eteeriset öljyt ja pH:n lasku saattoivat heikentää rehuannoksen sulavuutta tai metanogeenien toimintaa, jolloin osa fermentaatiossa syntyneestä vedystä vapautui ilmaan sellaisenaan ilman, että sitä muutettiin metaaniksi.