Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 950
  • Suomalainen, Sari (2009)
    Viheralueilla on kaupungeissa yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja taloudellisia arvoja. Lisäksi viheralueiden merkitys ihmisen terveyden edistämiseen ja hyvinvointiin on todistettu monissa tutkimuksissa. Kaupunkien viherverkostot sekä viheralueiden laatu ja määrä määrittyy kaupunkisuunnittelun eri vaiheissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään viheralueiden suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä vertaamalla Tampereen (Suomi) ja Stuttgartin (Saksa) suunnitteluprosesseja. Myös suunnitteluun vaikuttavia ajankohtaisia kehityssuunnista ja asukkaiden osallistumisesta on kerätty tietoa haastattelemalla suunnitteluun osallistuvia henkilöitä. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusmateriaali koostui haastattelujen lisäksi kaupunkien selvityksistä, toimintasuunnitelmista sekä laeista, jotka liittyvät viheralueiden suunnitteluun. Tulokset osoittivat, että Stuttgartissa maisema- ja viherrakennesuunnittelu olivat pakollisia vaiheita suunnitteluprosesseissa, koska ne perustuivat lakeihin. Maisema- ja viherrakennesuunnittelun tavoitteet tulivat lainvoimaisiksi, kun ne sisällytettiin yleiskaavaan tai asemakaavaan. Laki oli sama koko Saksassa, vaikka myös osavaltioilla oli omia tarkentavia lakeja. Tampereella oli erittäin hyviä selvityksiä ja ohjeistuksia maisema- ja viheraluesuunnitteluun, mutta ne eivät olleet paikallisuutensa vuoksi käytössä muualla Suomessa. Maisema- ja viheraluesuunnittelun sisällön tavoitteita on mahdollista Suomessakin saada lainvoimaisiksi kaavojen ja paikallisten rakennusmääräysten kautta, mutta tällä hetkellä ei ole käytössä yhtä paljon viheralueita ja luonnon alueita määritteleviä yksityiskohtaisia kaavamerkintöjä kuin Stuttgartissa (Saksassa). Suunnitteluprosesseissa erona oli myös se, että Stuttgartissa kompensaatio menetelmä ja biotooppiverkostosuunnittelu vaikuttivat monissa eri vaiheissa viheralueiden suunnitteluun. Viherverkoston jokainen osa ja alue määriteltiin myös näiden näkökulmien kautta. Ekologisten arvojen lisäksi Saksassa kehitettiin puistoja ja viheralueita valtakunnan laajuisesti alan näyttelyissä ja kilpailuissa. Maisemasuunnittelun tavoitteena on yhdistää luonnon eri elementit ja arvot kokonaisuudeksi Suomen jokaisen kaupungin maisemassa ja viherverkostossa, jolloin myös ekologiset näkökulmat tulevat paremmin otetuksi huomioon. Tietoisuutta viheralueiden merkityksestä biodiversiteetin ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi voidaan parantaa ja saada asukkaat hyväksymään myös erilaiset viheralueet asumisen läheisyydessä. Tutkimuksen perusteella voidaan suositella, että Suomessa tulee kaavoitukseen liittyvää maisema- ja viheraluesuunnittelua kehittää nimenomaan maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lisäksi myös vuorovaikutuksen keinoja tulisi hyödyntää. Erityisen tärkeää olisi myös ympäristöpsykologisen ja ekologisen tietämyksen lisääminen ja tavoitteiden toteutumisen mittaaminen suunnitteluprosesseissa, jotta viheralueiden sisällön tavoitteet toteutuisivat.
  • Partanen, Tommi (2012)
    Environmental issues have become an important part of today’s business. Some companies have made the decision to strive towards environmental friendliness of operation; others have decided to take a more reactive approach. Even though environmental issues have gotten much attention lately, the portion of green products out of total production is still very small. The purpose of this study is to find out using a single company case study if environmentalism adds value in the print business. From managerial perspective, the aim of the study is also to find out if the possible added value of environmentalism could be further enhanced. The main questions are: What are customers’ main selection criteria for making purchasing decisions? In what respect are customers’ purchasing decisions based on environmental values? Do customers feel that there is added value in environmentally friendly processes and materials? Data for the study is collected from thematic customer interviews, a newsletter survey and a literature review of previous research. Companies in the study include multinational, national and local ones. The study will use a mixed method approach with qualitative data from the interviews and quantitative data from the survey. By gathering data from two different sources with mainly qualitative and theory driven method of analysis, the reliability of the results is greater. Based on the results, environmental and sustainability issues are important issues for some customer companies in printing business, but not everyone wants to pay extra for environmental friendliness. Interestingly, there is clear evidence that also smaller companies are acknowledging the importance of environmental friendliness, so it is not only for large export-orineted companies. Some companies can be identified as proactively pursuing competitive advantages from sustainability and environmental friendliness. The results of the study are used to further develop the case company’s environmental marketing, for example by developing environmental management.
  • Suomela, Maria (2013)
    Along with rapid population growth, peri-urban environments have a great potential to improve urban food production. Especially, in developing countries people living in big cities are suffering from food and firewood shortages. Agroforestry could be a sustainable way to produce food and fuel in peri-urban areas, areas surrounding cities. For the development and the analyzing an agroecosystems, various recommendations and guidelines are in place. However, applying these recommendations and guidelines can be complicated and time consuming. The aim of this study was to create an agroforestry system design model which would be simple and easy to use. The model was created based on already existing agroecosystem analyzing and design models. From which publications by Altieri (1983); Agroecology – The scientific basis of alternative agriculture, Nair (1989); Agroforestry systems in the Tropics and Jaenicke et al. (1995); Towards a method to set priorities amongst species for tree improvement research – A case study from West Africa, where chosen to be applied. The study included three different stages: a development of the design model, testing the model and analyzing the model. The testing part was implemented in Dzivaresekwa, a peri-urban area of Harare, Zimbabwe. The data collection for design the agroforestry system consisted interviews of local farmers, project farm characterization and the interview of the project farm manager. Based on the data collected, suitable species and their arrangement were decided. The application of the design model required comprehensive data collection about the project farm’s farming possibilities. About four months was used for the whole design process. This might be too long for most of the farmers depending on agriculture as their only income. However, if the process is done for an entirely new farming system, the time can be found as reasonable. The model can be quite easily modified for each project in question. However, the testing of the model proved that some development should still be carried out. For example determining the suitable species should be simpler.
  • Soirinsuo, Juho (Helsingin yliopisto, 2007)
    The United States is the world s single biggest market area, where the demand for graphic papers has increased by 80 % during the last three decades. However, during the last two decades there have been very big unpredictable changes in the graphic paper markets. For example, the consumption of newsprint started to decline from the late 1980 s, which was surprising compared to the historical consumption and projections. The consumption has declined since. The aim of this study was to see how magazine paper consumption will develop in the United States until 2030. The long-term consumption projection was made using mainly two methods. The first method was to use trend analysis to see how and if the consumption has changed since 1980. The second method was to use qualitative estimate. These estimates are then compared to the so-called classical model projections, which are usually mentioned and used in forestry literature. The purpose of the qualitative analysis is to study magazine paper end-use purposes and to analyze how and with what intensity the changes in society will effect to magazine paper consumption in the long-term. The framework of this study covers theories such as technology adaptation, electronic substitution, electronic publishing and Porter s threat of substitution. Because this study deals with markets, which have showed signs of structural change, a very substantial part of this study covers recent development and newest possible studies and statistics. The following were among the key findings of this study. Different end-uses have very different kinds of future. Electronic substitution is very likely in some end-use purposes, but not in all. Young people i.e. future consumers have very different manners, habits and technological opportunities than our parents did. These will have substantial effects in magazine paper consumption in the long-term. This study concludes to the fact that the change in magazine paper consumption is more likely to be gradual (evolutionary) than sudden collapse (revolutionary). It is also probable that the years of fast growing consumption of magazine papers are behind. Besides the decelerated growth, the consumption of magazine papers will decline slowly in the long-term. The decline will be faster depending on how far in the future we ll extend the study to.
  • Sydänmaa, Lilli (2014)
    Metsähallituksen luontokeskukset ja -talot ovat asiakaspalvelupisteitä, joiden tehtävänä on jakaa tietoa ja neuvoa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueille menijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä niissä tapahtuvasta oppimisesta. Syvällisempi ymmärrys oppimisesta mahdollistaa asiakaspalvelupisteiden toiminnan ja niissä esillä olevien materiaalien kehittämisen niin, että ne tukevat paremmin kävijöiden oppimista. Tutkimus rajoittui Tunturi-Lapin alueella sijaitseviin luontokeskuksiin ja luontotaloon sekä näiden asiakaspalvelupisteiden yli 15-vuotiaisiin kävijöihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain luonto-, retkeily- ja saamelaiskulttuuritietojen oppimista. Tutkimuksessa hyödynnettiin luontokeskus Kellokaan, Pallastunturin luontokeskuksen, Tunturi-Lapin luontokeskuksen ja Kilpisjärven luontotalon viimeisimpiä asiakastutkimusaineistoja. Kyseiset asiakastutkimukset on toteutettu vuosien 2004 ja 2011 välillä. Aineisto koostui yhteensä 1546 täytetystä kyselylomakkeesta. Tilastollisessa analyysissä käytettiin ristiintaulukointia ja lineaarisia regressiomalleja. Analyysi pohjautui pitkälti museo-oppimista koskevissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin, erityisesti Falkin ja Dierkingin museokokemusmalliin, jonka mukaan museokokemus rakentuu persoonallisesta, sosiaalisesta ja fyysisestä kontekstista sekä välittömästä toimintakontekstista. Kävijöiden neljä yleisintä syytä vierailla luontokeskuksessa olivat tiedonsaanti, näyttelyt, ostokset ja kahvila. Tiedonsaannista kiinnostuneet kävijät hakivat luontokeskuksesta ennen kaikkea luontoon liittyvää tietoa. Valtaosa kävijöistä oppi vierailun aikana luontoon ja retkeilyyn liittyviä tietoja. Kävijät myös pitivät tiedonsaantia keskimäärin hyvänä. Tietojen oppimiseen vaikuttivat voimakkaimmin elämykset sekä näyttelyn kiinnostavuus ja laatu. Mitä elämyksellisempänä kävijät kokivat vierailun ja mitä kiinnostavampana tai laadukkaampana he pitivät pysyvää näyttelyä, sitä paremmaksi he keskimäärin arvioivat tiedonsaannin. Asiakaspalvelupisteissä esitettävien video- ja diaesitysten katsominen paransi hieman kävijöiden luontotiedonsaantia. Tunturi-Lapin luontokeskuksen Vuovjjuš - Kulkijat -näyttelyyn tutustuminen lisäsi selvästi kävijöiden tietoja saamelaiskulttuurista. Tulosten perusteella luontokeskukset ja -talot onnistuvat jo nykyisellään melko hyvin tehtävässään jakaa tietoa. Kävijöiden oppimista olisi kuitenkin mahdollista parantaa panostamalla elämysten tarjoamiseen, selvittämällä kävijöiden kiinnostuksen kohteet näyttelyitä uudistettaessa, esittämällä näyttelyissä käsiteltävät asiat selvästi ja riittävän yksinkertaisesti sekä houkuttelemalla yhä useammat kävijät katsomaan video- tai diaesitys.
  • Avikainen, Sari (2010)
    Tutkimuksessani tarkastelen Kuinoma lainauspalvelun käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä vuokraamisesta ja omistamisesta. Käytän tutkimuksessani laadullista tutkimusotetta. Tutkimusaineistoni olen kerännyt haastattelemalla neljäätoista palvelun käyttäjää. Haastattelut ovat teemahaastattelun muotoa noudattelevia yksilöhaastatteluja. Aineiston analysoinnissa käytän teemoittelun lisäksi vuokraamiseen, tavaroiden toiminnalliseen ja symboliseen ulottuvuuteen sekä kulutuseetoksiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Teemoissa käsittelen vuokraamisen perusteita, edellytyksiä ja esteitä, tavaroiden teknisiä ominaisuuksia ja symbolisia merkityksiä sekä käyttäjien näkemyksiä eri ikäluokkien suhtautumisesta vuokraamiseen ja omistamiseen. Perusteina tavaroiden vuokraamiselle toimivat satunnainen ja tilapäinen tarve, tilan ja rahan säästö, ekologisuus sekä mahdollisuus käyttää ja testata tavaroita ilman omistamiseen liittyvää vaivaa. Tavaroita vuokrataan sitä mieluummin, mitä paremmin ne vastaavat tarpeeseen ominaisuuksiltaan, hinnaltaan ja sijainniltaan. Myös ekologiset perusteet kannustavat vuokraamiseen. Jotta vuokraamisesta voisi tulla realistinen vaihtoehto ostamiselle ja omistamiselle, tulisi sen olla riittävän helppoa. Vuokraamisen edellyttämä viitseliäisyys ja aktiivisuus voivatkin toimia esteenä vuokraamiselle. Vuokrauskulttuurin yleistyminen vaatisi kuitenkin ennen kaikkea muutosta asenteissa ja tottumuksissa. Perusteet tavaroiden omistamiselle määräytyvät tutkimuksessani tavaroiden teknisten ominaisuuksien ja symbolisten merkitysten kautta. Teknisiin ominaisuuksiin sisältyvät tavaroiden ainekselliset ja toiminnalliset ominaisuudet, hygieniaan liittyvät kysymykset sekä tavaroiden käyttöaste. Näiden tekijöiden kautta määritellään se, mitä on välttämätöntä omistaa. Kaikkia teknisiltä ominaisuuksiltaan vuokrattaviksi sopivia tavaroita ei kuitenkaan haluta vuokrata. Tavaroita kohtaan voikin muodostua henkilökohtainen suhde, jolloin tavara koetaan liian merkitykselliseksi vuokralle annettavaksi. Tavarat voivat esimerkiksi muistuttaa tietyistä tilanteista, paikoista ja ihmisistä tai muodostua muulla tavoin tärkeiksi. Iän vaikutus suhtautumiseen vuokraamista ja omistamista kohtaan ei näyttäydy tutkimuksessa yksiselitteisenä. Omistaminen liitetään useimmiten vanhempien ikäluokkien kulutuskäyttäytymiseen ja vuokraaminen nuorempien. Osa haastateltavista pitää nuoria myös materialistisina. Kun omistaminen yhdistetään vanhempiin ikäluokkiin, se liittyy pärjäämiseen, turvallisuuteen, saavutukseen, statukseen sekä sotaja pula-ajan kokemuksiin. Nuorempien vuokraamismyönteisyyttä selitetään puolestaan ympäristötietoisuudella. Muiden tekijöiden, kuten asenne- ja arvomaailman, nähdään myös vaikuttavan suhtautumiseen vuokraamista ja omistamista kohtaan.
  • Siintola, Anna (2014)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eroja Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä aineettomasta palkitsemisesta ja työn palkitsevuudesta. Aineettomalla palkitsemisella ja työn palkitsevuudella käsitetään erilaisia ei-rahallisia palkitsemisen keinoja tai työn palkitsevuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten työsuhteen laatu, työn organisointi, johtaminen sekä kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. Tutkimuksen kyselylomake tehtiin tämän teoriakehyksen ympärille. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena toukokuussa 2013. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 1946 toimihenkilölle suuressa suomalaisessa yrityksessä. Otantamenetelmä oli harkintaan perustuva ja käsitti noin kaksi kolmasosaa koko yrityksen henkilöstöstä. Kyselyn vastausprosentti oli 46. Tutkimuksen tuloksien analyysissä käytettiin parametrisiin menetelmiin lukeutuvista keskiarvostesteistä t-testiä. Faktorianalyysin kautta muodostettiin lisäksi summamuuttujat, jotka analysoitiin vastaavasti kuin yksittäiset muuttujat. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että eroa Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä oli yhteensä 14 muuttujassa. Aiemmat sukupolvet pitivät keskimäärin tärkeämpänä sitä, että työsuhde on vakituinen, varma ja turvattu. Aiemmat sukupolvet arvostivat myös enemmän sitä, että työ on haastavaa ja itsenäistä, ja että on mahdollisuus etätyöhön ja työaikajoustoihin. Myös se, että työtä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen, ja että sillä on yhteiskunnallista merkitystä, oli aiemmille sukupolville tärkeämpää. Niin ikään yrityksen arvojen sopiminen yhteen omien arvojen kanssa oli heille tärkeämpää. Y-sukupolvi piti tärkeämpänä ainoastaan sitä, että työssä on hyvät etenemismahdollisuudet, uralla eteneminen on nopeaa, ja että työssä on hauskaa. Summamuuttujittain tehty analyysi tuki näitä tuloksia. Useat tekijöistä, joissa eroja sukupolvien välillä oli, eivät kuitenkaan olleet kummankaan ryhmän tärkeimpinä pitämien asioiden joukossa. Tärkeimpiä tekijöitä olivat oikeudenmukainen kohtelu, vakinainen ja turvattu työsuhde, hyvät ja ajantasaiset työvälineet, johdon ja esimiesten arvostus, mielenkiintoinen työ sekä mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun ja toteutustapaan. Analyysissä saattoi myös todeta sen, että taustatekijöillä, kuten sukupuolella, elämäntilanteella ja asemalla, oli todennäköisesti vaikutuksia tuloksiin. Johtopäätöksenä tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että sukupolvien välillä on jonkin verran eroja siinä, mitä pidetään tärkeänä. Erot painottuvat kuitenkin pääosin tekijöihin, joita ei pidetty kokonaisuudessa tärkeimpinä. Käytännön kannalta palkitsemista kehitettäessä hyödyllinen tulos onkin myös tieto siitä, mitä asioita vastaajat yleisesti pitivät tärkeimpinä. Lisäksi taustatekijöiden, kuten elämäntilanteen vaikutuksista saatua lisätietoa voidaan hyödyntää tuloksia sovellettaessa.
  • Fagerholm, Annemari (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Suomen Nestlén Aino-jäätelöbrändin symbolista asiakasarvoa. Symbolisen asiakasarvon merkitys kilpailukeinona kasvaa jatkuvasti kuluttajien muuttuessa vaativammiksi. Jotta yritys osaisi luoda oikeanlaista symbolista asiakasarvoa, on tunnistettava, mitkä hyödyt parantavat brändin imagoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä symbolisia hyötyjä kuluttajat assosioivat Aino-brändiin, ja vaikuttavatko nämä hyödyt brändin imagoon. Lisäksi selvitettiin, eroavatko brändin käyttäjien ja ei-käyttäjien assosiaatiot toisistaan. Tutkimuksen viitekehys muodostettiin yhdistämällä asiakasarvon ja brändi-imagon muodostumista kuvaavia malleja, joilla osoitettiin symbolisen asiakasarvon yhteys brändi-imagoon. Tutkimus toteutettiin kyselyllä, johon osallistui sata Aino-brändin tuntevaa naista. Osa kyselystä suoritettiin sosiaalisessa mediassa, ja osa osallistujista vastasi kyselyyn Pasilan juna-asemalla. Tuloksia analysoitiin ristiintaulukoimalla ja kuvailevan tilastotieteen keinoin. Tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajat liittivät brändiin erityisesti suomalaisuuden symbolisen hyödyn, mutta brändiä pidettiin myös perinteisenä, luonnollisena ja aitona. Luonnollisuuden ja aitouden hyödyt vaikuttivat myös brändi-imagoon positiivisesti. Muilla tutkituilla symbolisilla hyödyillä ei todettu olevan vaikutusta imagoon. Brändin käyttäjät erosivat ei-käyttäjistä ainoastaan siten, että he liittivät aitouden symbolisen hyödyn brändiin voimakkaammin kuin ei-käyttäjät. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuluttajat kokisivat Aino-brändin entistä houkuttavammaksi, jos sen luonnollisuutta ja aitoutta korostettaisiin enemmän. Aitouden korostaminen saattaisi myös lisätä asiakkaiden uskollisuutta.
  • Haaramo, Eeva (2014)
    Verkkomediasta on tullut osa kuluttajien arkipäivää. Perinteisiä mediamuotoja täydentäen ja osittain myös korvaten uutisia kulutetaan yhä kasvavissa määrin tietokoneella ja mobiilaitteilla sekä usealla mediavälineellä rinnakkain. Internetin ja mobiililaitteiden kehitys on mahdollistanut ajan ja paikan rajoja rikkovan median kulutuksen. Kuluttajat ovat tottuneet ilmaisiin mediasisältöihin verkossa, mutta viime vuosina verkkosanomalehdet ovat alkaneet ottaa käyttöön ilmaisten sisältöjen lukemista kokonaan tai osittain rajoittavia maksumuureja. Tutkielmassani tarkastelen verkkomedian ja erityisesti verkkosanomalehtien kulutusta tänä päivänä sekä kuluttajien suhtautumista verkkosanomalehtien maksullisuuteen. Tutkielma on toteutettu laadullisen tutkimusmenetelmän perinteitä noudattaen. Aineisto on kerätty haastattelemalla Aamulehden lukijapaneelin jäseniä ja analysoitu teemoittelua hyödyntäen. Tutkimukseni vahvistaa aikaisempia tuloksia siitä, että verkkomedian maksullisuuteen suhtaudutaan yleisesti negatiivisesti. Maksuhaluttomuuteen vaikuttavat monet tekijät. Kuluttajat pitävät verkkosanomalehtiä sisällöltään painettuja lehtiä suppeampina ja laadultaan heikompina. Verkkomedian kuluttamista kuvaa klikkauskulttuuri: otsikoiden nopea selaaminen, linkkien klikkailu ja sisällön silmäily. Painetun lehden kanssa sen sijaan vietetään aikaa, se luetaan tarkemmin ja siltä odotetaan laajempia ja taustoittavampia sisältöjä. Kuluttajat kokevat, että eri verkkosanomalehdissä julkaistaan paljon samoja tai samankaltaisia sisältöjä mikä osaltaan vahvistaa näkemystä siitä, verkkosanomalehtien sisältö ei ole maksamisen arvoista. Mediayritysten kannalta myönteistä on, että kuluttajat ovat kuitenkin valmiita kokeilemaan digitaalisia tilauksia. Verkkosanomalehden laadusta, sisältöjen ainutlaatuisuudesta, hinnasta ja tarjolla olevista tilausmalleista riippuu, muuttuvatko nämä kokeilut tilauspäätöksiksi.
  • Heikkilä, Pirketta (2011)
    Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin jäätelöpuikkoihin, erilaisiin suklaakuorrutteisiin ja elintarvikkeiden kuorruttamiseen suklaalla. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin suklaan koostumukseen, nestemäisen suklaan virtausominaisuuksiin ja koostumuksen ja virtausominaisuuksien välisiin vuorovaikutuksiin. Kokeellisessa osassa tavoitteena oli selvittää, miten maitosuklaakuorrutteen rasvapitoisuuden, emulgointiainepitoisuuden ja kuorrutteen lämpötilanvaihtelut vaikuttavat kuorrutteen viskositeettiin, myötöjännitykseen, jähmettymisaikaan ja jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrään. Erityisesti pyrittiin selvittämään, miten jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrää saadaan säädeltyä kuorrutteen rasvapitoisuutta, emulgointiainepitoisuutta ja lämpötilaa muuttamalla. Tutkimuksen koeasetelma tehtiin Box-Behnken-mallilla. Selittäviksi muuttujiksi tutkimukseen valittiin kuorrutteen rasvan määrä, emulgointiaineen määrä ja kuorrutteen lämpötila jäätelöpuikkoja kuorrutettaessa. Vastemuuttujina oli kuorrutteen jähmettymisaika, viskositeetti, myötöjännitys ja jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrä. Tulokset käsiteltiin regressioanalyysin avulla. Muuttujien välisiä vuorovaikutuksia tutkittiin vastepintamallilla. Vastemuuttujien välisiä korrelaatioita tutkittaessa käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa. Kuorrutteen rasvan määrän lisääntyminen vähensi tilastollisesti merkitsevästi jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrää, kuorrutteen jähmettymisaikaa, viskositeettia ja myötöjännitystä. Emulgointiaineen määrän lisääminen kuorrutteessa pienensi kuorrutteen määrää jäätelöpuikon päällä, kuorrutteen jähmettymisaikaa ja kuorrutteen myötöjännitystä. Kuorrutteen lämpötilan lisääminen jäätelöpuikkoja kuorrutettaessa pienensi kuorrutteen määrää ja viskositeettia. Kuorrutteen jähmettymisaika sen sijaan piteni lämpötilaa lisättäessä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että jäätelöpuikkoja kastettaessa suklaakuorrutteen lämpötila, rasvan määrä ja lesitiinin määrä vaikuttivat jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrään. Vastepintamallinnuksen käyttö soveltui hyvin suklaakuorrutteen määrän tutkimiseen. Sen avulla saatiin selvitettyä, miten jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrää saadaan säädeltyä muuttamalla kuorrutteen emulgointiainepitoisuutta, rasvapitoisuutta ja lämpötilaa.
  • Kuittinen, Vesa (2011)
    Tutkielmassa tarkastellaan jalkapallon seuraamista elämyskuluttamisen näkökulmasta. Elämyskulutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä tapahtumia ja hetkiä, jolloin ihminen kokee tavallisuudesta poikkeavan ja mieleenpainuvan tunnetilan. Elämyksiä tarjoavat palvelut ovat lisänneet jatkuvasti suosiotaan, kun arjessa rationaalisuus ylikorostuu ja sille halutaan vastapainoa. Aihetta taustoitetaan elämysyhteiskunnan, yhteisöllisyyden ja kuluttajaheimojen käsitteiden avulla. Erityishuomion saavat kulttuuritapahtumat elämystuotteina, penkkiurheilu yhteiskunnallisena ilmiönä sekä erilaiset jalkapalloon liittyvät kulutustavat. Tutkielma on luonteeltaan fenomenologis-etnografinen kuvaileva tutkimus. Tutkimusmenetelminä on käytetty osallistuvaa havainnointia ja haastatteluita. Tutkimusperinteen mukaisesti ilmiön ymmärtäminen, kuvaaminen ja kirjoittaminen ovat tärkeässä osassa. Havainnointiaineisto on kerätty kolmessa eri tapahtumassa seuraamalla katsojien käyttäytymistä ja tunnelman syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Haastateltavat on valittu harkinnanvaraisesti jalkapalloa aktiivisesti seuraavista henkilöistä ja menetelmänä on käytetty avoimia teemahaastatteluita. Urheilun vetovoima ajanvietteenä perustuu vahvojen tunteiden herättämiseen, joten penkkiurheilu on elämyskulutusta puhtaimmillaan. Urheilu elämystuotteena on oivallinen, sillä sen lukuisten kulutustapojen lisäksi tapahtumat muodostavat päättymättömän jatkumon. Myös oman aineistoni perusteella osoittautui, että menneiden tapahtumien avulla ankkuroidutaan yhteisöön ja tulevien tapahtumien avulla pidetään innostusta yllä. Pettymysten hetkelläkään koukusta ei haluta irti, sillä jokainen kokemus lisää tunteita omaa urheilulajia ja yhteisöä kohtaan. Urheilutapahtumissa katsojan elämys syntyy subjektiivisen kokemuksen kautta, mutta yhteisö luo elämyksen toteutumisen välttämättömät edellytykset. Jalkapalloyleisöön kuuluvissa henkilöissä yhdistyvät halu kuulua ryhmään ja olla samaan aikaan sen ulkopuolella. Peliä voidaan tarkkailla itsekseen ja keskittyneesti suuren joukon keskellä tai hurrata muiden mukana. Aineistoni perusteella jalkapallofanin innostus pulppuaa kahdesta lähteestä: yhteisöllisyydestä ja kiinnostuksesta lajiin. Yhteisöllisyyden tunne syntyy kuulumisesta globaaliin jalkapalloyhteisöön, oman suosikkijoukkueen kannattajiin ja samaa lajia seuraavien kaverien muodostamaan lähipiiriin. Urheilullinen puoli innostuksesta syntyy kiinnostuksesta jalkapalloa kohtaan lajina, aktiivisesti seuratuista säännöllisistä tapahtumista ja oman joukkueen kannattamisesta. Jalkapallon seuraajiin teoria jatkuvasti muuttuvista uusyhteisöistä pätee melko huonosti, sillä lajille ja seuralle ollaan hyvin uskollisia. Faneille on tärkeää sitoutua pieneen lähiyhteisöön, jonka kanssa heillä on yhteinen historia ja mahdollisuus jakaa kokemuksia keskustelemalla ja muistelemalla.
  • Jäppinen, Sanni (2013)
    Rihmallisten syanobakteerilahkojen, Nostocales ja Stigonematales, solut voivat erilaistua typen rajoittaessa kasvua typpeäsitoviksi soluiksi, heterosyyteiksi, ja ravinteiden vähetessä, kasvuolosuhteiden heikentyessä ja solun sisäisen energian vähetessä leposoluiksi, akineeteiksi. Akineetit säilyvät vesistöjen sedimenteissä kasvulle epäsuotuisten aikojen yli. Kasvuolojen parannuttua akineetit itävät ja voivat aloittaa uusia syanobakteerikukintoja. Akineettien erilaistumisprosessista tiedetään vähän. Kirjallisuudesta tunnetaan vain muutama akineettispesifinen geeni. Ensimmäinen kuvattu akineettispesifinen geeni oli avaK. Akineettien erilaistumisprosessin morfologiset muutokset tunnetaan, mutta molekyyligeneettisellä tasolla muutoksista ja erilaistumisprosessin säätelytekijöistä ei tiedetä juuri mitään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli pystyttää menetelmä akineettien erilaistumiseen liittyvien geenien, avaK, hepA ja hap, ekspression seuraamiseen Anabaena 1TU33s10 -kannalle ja seurata geenien ekspression muutoksia seitsemän viikon kasvatuskokeen aikana. Erilaistumiseen liittyville geeneille suunniteltiin alukkeet Anabaena 1TU33s10 -kannan kokogenomisekvenssin pohjalta. Tässä tutkimuksessa onnistuttiin pystyttämään kvantitatiivinen käänteiskopio polymeraasiketjureaktio-menetelmä,qRT-PCR-menetelmä, akineettien erilaistumiseen liittyvien geenien ekspression seuraamista varten. Geenien ekspressiossa nähtiin muutoksia kun akineetteja alkoi erilaistua ja ilmaantua rihmaan. Kasvatuskokeessa II avaK-geenin ekspressiossa nähtiin kahdessa kolmesta rinnakkaisviljelmässä 2-kertaluokan kasvua 14. päivän ja 30. päivän välillä ja yhdessä rinnakkaisvilejlmässä hap-geenin ekspressiossa tapahtui 1.5-kertaluokkaista kasvua 14. ja 30. päivän välillä. 14. ja 30. päivän välillä akineettien määrä myös kasvoi viljelmissä. hepA-geenin ekspressiossa nähtiin kolmessa rinnakkaisviljelmässä 1.8-kertaluokkaista kasvua 21. päivän ja 27. ja 30. päivän välillä kasvatuskokeessa I heterosyyttien määrän lisääntymisen yhteydessä. Akineettien määrä jäi kuitenkin alhaiseksi verrattaessa kasvullisten eli vegetatiivisten solujen määrään. Akineettien määrän vähäisyys selittää myös ekspressioerojen pienuutta verrattaessa kirjallisuudessa kuvattuihin eroihin. Pystytetyllä qRT-PCR-menetelmällä voidaan siis myös havaita geenien ekspressiossa tapahtuvia pieniä muutoksia. Pystytetyn qRT-PCR-menetelmän avulla voidaan tulevaisuudessa määrittää myös uusien akineettispesifisten geenien ekspressiotasojen muutoksia ja menetelmä voidaan optimoida myös luonnonvesinäytteiden tutkimiselle.
  • Hovi, Aarne (2011)
    Tasaikäisen metsän alle muodostuvilla alikasvoksilla on merkitystä puunkorjuun, metsänuudistamisen, näkemä-ja maisema-analyysien sekä biodiversiteetin ja hiilitaseen arvioinnin kannalta. Ilma-aluksista tehtävä laserkeilaus on osoittautunut tehokkaaksi kaukokartoitusmenetelmäksi varttuneiden puustojen mittauksessa. Laserkeilauksen käyttöönotto operatiivisessa metsäsuunnittelussa mahdollistaa aiempaa tarkemman tiedon tuottamisen alikasvoksista, mikäli alikasvoksen ominaisuuksia voidaan tulkita laseraineistoista. Tässä työssä käytettiin tarkasti mitattuja maastokoealoja ja kaikulaserkeilausaineistoja (discrete return LiDAR) usealta vuodelta (1–2 km lentokorkeus, 0,9–9,7 pulssia m-2). Laserkeilausaineistot oli hankittu Optech ALTM3100 ja Leica ALS50-II sensoreilla. Koealat edustavat suomalaisia tasaikäisiä männiköitä eri kehitysvaiheissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälainen on alikasvoksesta saatu lasersignaali yksittäisen pulssin tasolla ja mitkä tekijät signaaliin vaikuttavat? 2) Mikä on käytännön sovelluksissa hyödynnettävien aluepohjaisten laserpiirteiden selitysvoima alikasvospuuston ominaisuuksien ennustamisessa? Erityisesti haluttiin selvittää, miten laserpulssin energiahäviöt ylempiin latvuskerroksiin vaikuttavat saatuun signaaliin, ja voidaanko laserkaikujen intensiteetille tehdä energiahäviöiden korjaus. Puulajien väliset erot laserkaiun intensiteetissä olivat pieniä ja vaihtelivat keilauksesta toiseen. Intensiteetin käyttömahdollisuudet alikasvoksen puulajin tulkinnassa ovat siten hyvin rajoittuneet. Energiahäviöt ylempiin latvuskerroksiin aiheuttivat alikasvoksesta saatuun lasersignaaliin kohinaa. Energiahäviöiden korjaus tehtiin alikasvoksesta saaduille laserpulssin 2. ja 3. kaiuille. Korjauksen avulla pystyttiin pienentämään kohteen sisäistä intensiteetin hajontaa ja parantamaan kohteiden luokittelutarkkuutta alikasvoskerroksessa. Käytettäessä 2. kaikuja oikeinluokitusprosentti luokituksessa maan ja yleisimmän puulajin välillä oli ennen korjausta 49,2–54,9 % ja korjauksen jälkeen 57,3–62,0 %. Vastaavat kappa-arvot olivat 0,03–0,13 ja 0,10–0,22. Tärkein energiahäviöitä selittävä tekijä oli pulssista saatujen aikaisempien kaikujen intensiteetti, mutta hieman merkitystä oli myös pulssin leikkausgeometrialla ylemmän latvuskerroksen puiden kanssa. Myös 3. kaiuilla luokitustarkkuus parani. Puulajien välillä havaittiin eroja siinä, kuinka herkästi ne tuottavat kaiun laserpulssin osuessa puuhun. Kuusi tuotti kaiun suuremmalla todennäköisyydellä kuin lehtipuut. Erityisen selvä tämä ero oli pulsseilla, joissa oli energiahäviöitä. Laserkaikujen korkeusjakaumapiirteet voivat siten olla riippuvaisia puulajista. Sensorien välillä havaittiin selviä eroja intensiteettijakaumissa, mikä vaikeuttaa eri sensoreilla hankittujen aineistojen yhdistämistä. Myös kaiun todennäköisyydet erosivat jonkin verran sensorien välillä, mikä aiheutti pieniä eroavaisuuksia kaikujen korkeusjakaumiin. Aluepohjaisista laserpiirteistä löydettiin alikasvoksen runkolukua ja keskipituutta hyvin selittäviä piirteitä, kun rajoitettiin tarkastelu yli 1 m pituisiin puihin. Piirteiden selitysvoima oli parempi runkoluvulle kuin keskipituudelle. Selitysvoima ei merkittävästi alentunut pulssitiheyden pienentyessä, mikä on hyvä asia käytännön sovelluksia ajatellen. Lehtipuun osuutta ei pystytty selittämään. Tulosten perusteella kaikulaserkeilausta voi olla mahdollista hyödyntää esimerkiksi ennakkoraivaustarpeen arvioinnissa. Sen sijaan alikasvoksen tarkempi luokittelu (esim. puulajitulkinta) voi olla vaikeaa. Kaikkein pienimpiä alikasvospuita ei pystytä havaitsemaan. Lisää tutkimuksia tarvitaan tulosten yleistämiseksi erilaisiin metsiköihin.
  • Ninios, Aliki Ilona (2013)
    Alkaline phosphatase (ALP) is an endogenous enzyme found in milk, which is inactivated at higher temperatures than vegetative bacteria and is thus used as an indicator of a successful pasteurisation. The ability of ALP to reactivate allows it to be found in milk products that are claimed to be pasteurised. The aim of this Master‘s thesis was to understand the reactivation behaviour of ALP in order to ascertain whether high levels found in milk products are correlated to a normal reactivation property of the enzyme or other possible reasons, such as a failed pasteurisation or contamination. This work also aimed to define the mean ALP activities found in specific commercial milk products and their deviation from the acceptable levels. Another scope was to determine the freeze stability of ALP to define its appropriateness for post-stored analysis. Lastly, the examination of ALP location in milk fat membrane globules was examined to interpret the variation of enzyme activity levels in products of different fat content. The experimental part of the Master‘s thesis was divided into three parts. The first part included the record of ALP activities of different commercial Finnish milk products which are analysed in different groups according to their fat content and product type. The second part concentrated on the heat-treatment of milk samples at different time-temperature relationships and followed the reactivation behaviour of ALP. The total micro-flora was taken into consideration in order to observe any relation between the increased ALP activities and microbial growth. ALP activities were measured by a fluorimetric method, a quick three minute method which has the advantage of being more accurate compared to colourimetric methods. The third part examined the fraction in which ALP activities are found in milk after separation and its freeze stability when stored at -79 ºC. Commercial cheeses showed a high ALP activity in Emmental thermised cheeses and an activity less than 10 mU/g in other cheese types and pasteurised cheeses. In commercial milks, UHT treated and those closer to expiration date, high ALP activities were found, while pasteurised milks had low activities below the higher acceptable levels. The reactivation property of milk samples that were heat-treated in ALP was not related with the microbial growth and was quicker when the milk samples were heat-treated at higher temperatures. After the separation of cream from whole milk samples, ALP activity was found in the skim milk part. In conclusion, ALP activities did not decrease significantly following freeze storage for a few days showing its stable freeze properties.
  • Korpela, Hanna (Helsingin yliopisto, 2015)
    Alkoholipoliittiset asiat ovat herättäneet ja herättävät keskustelua suomalaisten keskuudessa. Vuosien 2013–2015 aikana mediassa on ollut nähtävissä uusi aalto alkoholipoliittisten asioiden ruotimisessa. Niin mediassa ja kansalaisten kuin myös poliittisten päättäjien keskuudessa on käyty kiivasta keskustelua alkoholipoliittisista asioista. Keskustelun kohteena ovat olleet muun muassa alkoholiverotus, Viron matkustajatuonti, kotimaisen panimoteollisuuden huono tilanne ja ravintoloiden jatkoaikoihin liittyvät erimielisyydet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on paneutua 2010-luvun alkoholipoliittisiin asioihin. Alkoholipoliittisia asioita tarkastellaan vastuullisuuden ja vaikuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on tehdä selkoa sille, millaista olisi valittujen sidosryhmien mielestä vastuullinen lobbaus alkoholialalla. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä lobbauksen keinot ja kanavat nähdään sallittuina. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluiden tarkoituksena oli saada mielipiteitä eri näkökulmista. Haastatteluissa viisi sidosryhmää edusti elinkeinon näkökulmaa, yksi sosiaali- ja terveyspuolta sekä yksi päihdehoitoa. Haastatteluihin valikoituivat näin ollen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry ja Alkoholijuomateollisuusyhdistys ry. Lisäksi haastateltavaksi haluttiin THL:n edustaja sekä päihdetyön ja maahantuonnin edustajat. Tutkijan olettamus oli, että lain valmistelussa kuultavat etujärjestöt osaavat antaa haluttua ja tarkoituksenmukaista tietoa, niiden vaikuttaessa politiikassa. Suomessa lobbausta ei säädellä laissa. Yhteiskuntavastuun oppaissa lobbaus ja yhteiskuntavastuu on määritelty varsin lyhyesti. Lisäksi lobbaus ja yhteiskuntavastuu nähdään usein erillisinä toisistaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, miten haastateltavat toivoisivat yhteisiä pelisääntöjä vaikuttajaviestintään. Yritykset haluavat toimia vastuullisesti. Myös rekisteriä lobbareille kannatetaan. Lobbausta toteuttavat erilaiset etujärjestöt yksittäisiä yrityksiä enemmän. Etujärjestöt puhuvat yksittäisten yritysten suulla. Elinkeinon edustajat näkevät nykyisen alkoholipolitiikan olevan painottunut päihdepoliittiseen keskusteluun, kun sen toivottaisiin sisältävän vahvemmin myös elinkeinopoliittisen aspektin. Vuonna 2015 alkoholilain kokonaisuudistuksen ollessa ajankohtainen, ovat alkoholielinkeinon etujärjestöt vahvasti vaikuttamassa eri keinoin ja kanavin oman ryhmän etujen ajamiseen.
  • Kauhanen, Iira (2014)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys alkuperämaalla on asenteen muodostumisessa oluttuoteryhmässä. Lisäksi tutkittiin, onko kuluttajan etnosentrismillä eli kotimaan talouden suojelemisella, yhteyttä asenteeseen ulkomaalaista ja kotimaista olutta kohtaan. Kolmanneksi selvitettiin, mitä ominaisuuksia kuluttaja arvostaa oluessa ja miten merkittävä tekijä alkuperämaa on kokonaisarviossa. Tutkimuksessa vertailtiin mielikuvia kolmen maan oluista: Suomen, Belgian ja Yhdysvaltojen. Tutkimuksen teoriaosassa hyödynnettiin laajasti aiempaa tutkimustietoa alkuperämaan, maakuvan ja etnosentrismin vaikutuksista asenteisiin sekä teorioita asenteiden muodostumisesta. Tutkimuksen empiirinen osa tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena toivotun suuren otoskoon sekä tutkimuskysymysten takia. Tutkimus suoritettiin survey-lomakkeen muodossa keväällä 2014. Aiempia tutkimuksia ja teorioita hyödynnettiin kyselylomakkeen rakentamisessa. Vastaajat saavutettiin olutaiheisen internetin keskustelufoorumin kautta. Tutkimukseen vastasi 108 oluesta kiinnostunutta henkilöä. Tuloksia analysoitiin summamuuttujia ja keskiarvoja vertailemalla. Maakuvien ulottuvuuksia verrattiin vastaavien tuoteuskomusten kanssa. Vastaajille laskettiin asenteet erimaiden oluita kohtaan, joita puolestaan verrattiin etnosentrismin tasoon. Vastaajat olivat kiinnostuneita oluen alkuperästä ja alkuperän koettiin olevan vihje oluen laadusta. Suomalaiset oluet saivat hyvän arvion, mutta Belgialaisia ja Yhdysvaltalaisia oluita arvostettiin enemmän. Hinta ei ollut merkittävä tekijä vastaajille. Erityisesti arvokkaampia oluita voi olla hyödyllistä markkinoida alkuperämaalla, jos maata arvostetaan oluentuottajana. Kotimaisuutta ei erityisemmin arvostettu tuoteominaisuutena, vaikka suomalaiset oluet saivat melko hyvät arviot. Vastaajien etnosentrismin taso oli alhainen eikä asenteen ja etnosentrismin välillä todettu olevan yhteyttä. Kotimaisuutta ei ole hyödyllistä painottaa olutharrastajille tuoteominaisuutena, etenkään vedoten kotimaisen talouden tukemiseen.
  • Seppälä, Teemu (2014)
    Suomen brändityöryhmä kannustaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä hyödyntämään Suomi-brändiä elintarvikkeiden viennissä ulkomaille. Kuluttajille muodostuvan maamielikuvan on kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaihtelevan eri tuotteiden välillä. Vaikka kuluttajilla olisi hyvä mielikuva maasta, niin se ei riitä siihen, että hyvä mielikuva liitettäisiin kaikkiin kyseisessä maassa valmistettuihin tuotteisiin. Tässä pro gradu -työssä tutkitaan, voisiko alkuperä olla funktionaalisten tuotteiden kohdalla brändiä erilaistava tekijä, jonka avulla pystyttäisiin luomaan kuluttajaetua funtionaaliseen tuotteeseen. Kuluttajaedulla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yksittäistä tekijää, joka lisää ihmisten kiinnostusta haluttua tuotetta kohtaan ja kasvattaa tuotteen myyntiä. Aihe on teoreettisesti mielenkiintoinen, sillä funktionaalisten tuotteiden ja alkuperän välistä suhdetta ei ole juuri tutkittu. Alkuperä jaetaan tässä pro gradu -työssä brändin alkuperään ja tuotteen valmistusmaahan (made in). Molemmilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan vaikutusta kuluttajien tuotevalintoihin, vaikka kaikki tutkimukset eivät alkuperän vaikuttavuutta tuekaan. Tuotteen alkuperää lähestyttiin tässä tutkimuksessa brändimielikuvan kautta. Brändimielikuva muodostuu joukosta assosiaatioista, joita kuluttaja liittää brändiin. Mielikuvasta puhuttaessa ei todellisilla tuoteattribuuteilla ole väliä. Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisessa alkuperässä jotain sellaista, joka auttaisi saamaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä ryhmäkeskustelusta. Kaksi ryhmää muodostui ruoansulatusjogurttien ja kaksi perusjogurttien käyttäjistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 31 henkilöä, jotka olivat iältään 25–54-vuotiaita. Heistä naisia oli 21 ja miehiä 10. Aineisto kerättiin Ruotsissa kesäkuussa 2012. Tutkimukseen valittavien ihmisten rekrytoinnit samoin kuin ryhmäkeskustelut suoritti ruotsalainen tutkimuslaitos SiFo. Ryhmäkeskusteluissa havaittiin, että brändin alkuperällä on vaikutusta tutkimukseen osallistuneiden ihmisten brändimielikuvaan. Valmistusmaalla ei puolestaan havaittu olevan samanlaista vaikutusta, sillä ryhmäkeskusteluihin osallistuneilla ihmisillä ei ollut varmaa tietoa kaikkien jogurttien valmistusmaista. Vaikka alkuperän huomattiin vaikuttavan ihmisille muodostuvaan brändimielikuvaan, eivät ryhmäkeskusteluihin osallistuneet nähneet alkuperää kovin vahvaksi tekijäksi jogurttia valittaessa. Suomalaisuus yhdistettiin Olo-ruoansulatusjogurttiin Valio-brändin kautta. Suomalainen alkuperä nähtiin ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden ihmisten keskuudessa yleisesti positiivisena asiana. Tärkeimmäksi tekijäksi suomalaisen alkuperän kohdalla nousi luonto, jonka myös Suomen brändityöryhmä nosti keskeiseksi tekijäksi omassa raportissaan. Vaikka Olo-ruoansulatusjogurtin suomalainen alkuperä nähtiin positiivisena asiana, ei sitä nostettu kovin tärkeäksi tekijäksi tulevaisuuden ihanteellista Olo-ruoansulatusjogurttia rakennettaessa. Ryhmäkeskustelujen pohjalta näyttääkin siltä, ettei suomalaisella alkuperällä pystytä luomaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa.
  • Hartikainen, Hanna (2012)
    Elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen aikaiset ympäristövaikutukset ovat tiedettävästi merkittävät, mistä syystä on tärkeää että niiden vaikutuksia selvitetään ja niistä viestitään. Elinkaariarviointi on sovelias menetelmä määritettäessä tuotteiden, kuten elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia. Sitä käytetään muun muassa poliittisen päätöksenteon pohjalla, yritysten strategisessa suunnittelussa ja viestittäessä tuotteiden ympäristövaikutuksista. Elinkaariarviointia käytetään nykyään aktiivisesti: esimerkiksi Suomessa on laskettu ja viestitty viimeisen vuoden aikana muutamien elintarvikkeiden hiilijalanjäljet, jotka perustuvat elinkaariarviointiin. Elinkaariarvioinnin metodologiaa on kehitetty viimeisinä vuosikymmeninä, mutta kaikista metodologian vaiheiden yksityiskohdista ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Merkittävä metodologinen haaste on allokointitilanne, missä tulee määrittää kuinka tuotejärjestelmässä syntyvät syötteet ja tuotokset, kuten kasvihuonekaasupäästöt, jaetaan tarkasteltavalle tuotteelle ja tuotejärjestelmässä samanaikaisesti tuotetuille rinnakkaistuotteille. Esimerkiksi jos elinkaariarvioinnissa tarkasteltava tuote on maito, tulee määrittää kuinka maitokarjatilalla muodostuvat syötteet ja tuotokset jaetaan tilalla tuotettavan naudanlihan ja raakamaidon välillä, ja edelleen raakamaitoa prosessoitaessa tulee määrittää kuinka meijerin syötteet ja tuotokset jaetaan maidon ja muiden tehtaassa syntyvien maitoperäisten tuotteiden välillä. Tutkielma tarkastelee allokointiongelmaa elintarvikkeiden elinkaariarvioinneissa, sekä esittää ja vertailee eri allokointimenettelyjen ja -ohjeiden heikkouksia ja vahvuuksia kirjallisuuskatsauksessa ja suomalaiselle kasvatetulle kirjolohelle tehdyssä case-tarkastelussa. Tutkielmassa selvitettiin, että allokointimenettelyn valinta vaikuttaa merkittävästi tuotteelle laskettuihin ympäristövaikutuksiin. Laskettiin esimerkiksi, että kirjolohifileen tuotannon ilmastovaikutukset ja rehevöittävät päästöt vesiin voivat jopa puolittua tai kaksinkertaistua riippuen valitusta allokointimenettelystä. Eri allokointimenettelyjä tunnistettiin useita, joihin lukeutuvat tavat välttää allokointitilanne ja ratkaista se jotain allokointiperustetta käyttäen, eli jakamalla tuotejärjestelmässä syötteet ja tuotokset esimerkiksi tuotteiden hintojen perusteella. Elintarvikkeiden elinkaariarviointien yhdenmukaistamisen edistämiseksi ja subjektiivisten valintojen vähentämiseksi pidettiin tärkeänä, että allokointimenettelyjen valintaa ohjataan. Tarkasteltujen nykyisten elinkaariarviointiohjeiden allokointisuosituksien ei kuitenkaan nähty tukevan yhdenmukaisia allokointimenettelyjä, sillä ohjeet tarjoavat toisistaan poikkeavia suosituksia. Ne eivät ole myöskään kovin tarkkoja allokointiohjeissaan mahdollistaen lopulta lähes minkä tahansa allokointimenettelyn. Yksityiskohtaisemmille ohjeille vaikuttaisikin olevan tarvetta, mikä tarkoittaa, että allokointimenettelyjen soveltuvuudesta eri elintarvikkeiden allokointitilanteissa on syytä keskustella ja sopia. Lisäksi epävarmuuksien vallitessa viestinnässä tulisi olla varovainen ja ympäristövaikutusten tarkkojen arvojen viestimisen sijasta tulisi harkita karkeampaa tapaa ilmaista tulokset, kuten esittämällä eri allokointimenettelyillä saatujen tuloksien vaihteluvälit.
  • Verastegui Castro, Karla Lucia (Helsingin yliopisto, 2015)
    Genetic selection of broilers has produced heavier birds that grow faster, with consequent change in morphology and allometry (relative growth) of their body parts. Wooden Breast (WB) is a defect of the breast muscle that affects meat quality. Its cause is unknown, but heavy weight and/or rapid growth rate seem to be predetermining factors. The aim of this work was to study the differences in morphology and relative growth (allometry) between WB affected and unaffected birds. Random groups of a total of 350 male chickens of 5 hybrids were slaughtered at 7 different ages. Morphometric measurements of heart, liver, intestine, breast muscle, girth, coracoid, clavicle, keel and leg bones were analysed with a statistical software. Affected birds presented higher body weight, heavier, longer and thicker breasts and heavier livers than unaffected birds. On the other hand, unaffected birds presented longer legs, heavier intestines and hearts. Keel length, coracoid length and clavicle length did not present any difference between both groups. The comparison of allometric curves of affected and unaffected birds showed differences in almost all body parts, but the heart and liver. Clavicle was the only body part that presented a slower growth rate in unaffected birds, all the other body parts showed a higher growth rate. The relationship between breast thickness and clavicle, coracoid and keel lengths, had a great effect on the presentation of WB. Affected birds presented changes in morphology and growth, very similar to the ones caused by genetic selection. Genetic selection of broilers is very complex and dynamic and it may be possible that WB has several causes. It seems that one of them is the lack of support of the breast muscle, due to an impaired growth of its bone structure.
  • Salminen, Taina (2012)
    Maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää, millaiset valmiudet luopumis- ja aloitustuen saamiseksi asetetut ammattitaitovaatimukset antavat aloittavalle maatilayrittäjälle maatilan talouden pitoon ja tilan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Tutkimuksella haluttiin myös selvittää, onko maatilayrittäjillä tarvetta liiketaloudelliselle lisäkoulutukselle sukupolvenvaihdoskoulutuksen jälkeen. Tutkielman teoriaosassa tarkasteltiin maatilayrittäjän liikkeenjohdollisia tehtäviä, liiketoiminta-alueita ja yrittäjän liiketoimintaosaamiseen vaikuttuvia tekijöitä. Tässä osassa kuvattiin myös maatalouden eri koulutusvaihtoehdot, joiden kautta aloittava maatilayrittäjä suorittaa hänelle määrätyn koulutusvelvoitteen. Tutkimuksen aineisto perustui helmi-maaliskuussa 2011 Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimesta postitettuun kyselylomakehaastatteluun. Se lähetettiin 290 maatilayrittäjälle. Nuo maatilayrittäjät olivat toteuttaneet sukupolvenvaihdoksen luopumistukijärjestelmän puitteissa vuosina 2005–2010 ja koulutusvelvoitteen mukaisesti suorittaneet 4-10 opintoviikkoa talousasioiden opiskelua. Kyselyyn saatiin vastaukset 88 viljelijältä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 30. Aineiston analysointimenetelminä käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa sekä Mann-Whitneyn U-testiä. Tutkimustulosten mukaan maatilayrittäjien osaaminen oli seitsemänportaisella Likertin asteikolla mitattuna kohtalainen tai melko hyvä maatalouspolitiikkaa, maatilan tuotantoa ja talouden pitoa sekä tilan kehittämisen ja kannattavuutta kuvaavissa teemoissa. Eri teemojen kysymyksistä muodostettuja summamuuttujia käytettiin analysoitaessa, miten yrittäjien kokema koulutus oli vaikuttanut heidän osaamiseensa. Koulutus oli vaikuttanut voimakkaasti etenkin verotuksen, maatilan talouden tulkitsemisen, tilan kehittämisen, investointien suunnittelun ja toimintojen kannattavuuden arvioinnin osaamiseen. Yrittäjien osaaminen ei kuitenkaan ollut riittävää maatilan kannattavuuden näkökulmasta. Viljelijöistä 70 prosenttia piti liiketaloudellisen lisäkoulutuksen järjestämistä tarpeellisena. Eniten lisäkoulutusta kaivattiin verotuksen, kirjanpidon, investointien suunnittelun, tilan kehittämisen ja kannattavuuslaskennan alalla.