Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta

 

Recent Submissions

  • Tapio, Lauri (Helsingin yliopisto, 2016)
    This study aims to reveal Non-Industrial Private Forest Owners’ willingness to contribute biobanks in the case of flying squirrel. Especially Private Forest Owners’ compensation in money for improving the nesting circumstances of the flying squirrel has been examined. It has also been studied what affects the compensation requirement of respondents and what kind of socioeconomic background those respondents have who are interested in biobanks. The study was executed via e-mail in 2015 to 3793 members of Forest Management association Lounametsä and Päijät-häme. Compensation question was executed by contingent valuation method as an open willingness to accept question. To verify the representativeness of the sample it was compared to the Suomalainen Metsänomistaja 2010 study. Factor analysis was also made to enable comparing and regression analysis. The backgrounds of the Forest Owners who were interested in biobanks were compared to the other respondents. According to the results Forest Owners who are interested in Biobanks differs from the others respondents by age, income, education, occupation and the size of owned forest area. In the experiences of different biodiversity and conservation projects were also found differences. Respondents who were interested in biobanks, were also more eager to participate projects aiming to improve the state of biodiversity.
  • Talvensaari, Terhi (Helsingin yliopisto, 2016)
    The aims of this study were to update an accounting model suitable for profitability calculations in family forestry, to test the MELA-software for evaluating stand and bare land values and to test the presented accounting model with two family forest properties located in Päijät-Häme area. Owners of the case forest properties provided bookkeeping notes, tax information, timber sales details, felling information, an estimation of entrepreneurial work and the amount of wood products taken for private use from year 2013. Forest Management Association Päijät-Häme provided numerical forest plans including stand level information from properties as well as association-level average stumpage prices and unit costs from years 2012 and 2013 for MELA-software calculations. MELA-software was employed to calculate the values of stands and bare land. The accounting model for family forestry was updated according to the requirements of international accounting standards (IFRS/IAS) and the forest stand liquidity effects of amended Finnish forest act of 2014. Profit and loss statement and balance sheet were illustrated by presenting average results per hectare for the case forest properties. Total net values of the forest property, divided into stumpage value, bare land value and goodwill value, were placed as non-current assets on the balance sheet. The changes in goodwill and stumpage values were also taken into account in the profit and loss statement. Current assets of the balance sheet included only items, which will be realized in the near future, like sold but not yet felled trees or harvested round woods, which are waiting for the transport. Additionally the balance sheet was amended with short-term tax income liabilities. The profitability of private forest properties was analyzed by using relative profitability indicators, which were return on investment (ROI), return on equity (ROE) and return on assets (ROA). The case forest properties had different structures in business and growing stock and therefore the accounting model could describe interesting results, even though the analyzed fiscal period was only one year. The results of the study can be utilized in developing profitability information services for forestry, for example the Economy Doctor by Natural Resources Institute Finland.
  • Korhonen, Pirkko (Helsingin yliopisto, 2016)
    Kotimaassa viljellyt palkokasvit, joita pystytään hyödyntämään eläinten ruokinnassa, vähentävät riippuvuutta tuontivalkuaisesta. Biologisen typensidonnan ansiosta palkokasvit eivät tarvitse kalliita mineraalityppilannoitteita ja niillä on hyvä esikasviarvo. Tässä tutkimuksessa selvitettiin härkäpapu-kevätvehnäkokoviljasäilörehun ja ruokinnan valkuaistäydennyksen vaikutusta maidontuotantoon ja maidon koostumukseen, erityisesti rasvahappokoostumukseen, sekä typen hyväksikäyttöön. Nurmisäilörehuun pohjautuvaa ruokintaa verrattiin härkäpapu-kevätvehnänurmi-säilörehuruokintaan, jossa puolet karkearehun kuiva-aineesta korvattiin härkäpapu-kevätvehnäsäilörehulla. Väkirehutäydennyksen (13 kg/vrk) raakavalkuaispitoisuudet olivat joko 175 g/kg ka (rypsirouheen määrä 2 kg/vrk/lehmä) tai 200 g /kg ka (rypsirouheen määrä 3,5 kg/vrk/lehmä). Lehmät saivat säilörehua vapaasti. Ruokintakoe toteutettiin Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilan navetassa Viikissä 1.2. – 26.4.2014. Koe-eläiminä oli kahdeksan ayrshire-rotuista lypsylehmää, joista neljä oli pötsifistelöityjä. Ruokintakokeen malli oli kaksinkertainen 4x4 latinalainen neliö. Koejakson pituus oli 21 vrk. Tämän tutkimuksen perusteella härkäpapu-kevätvehnäsäilörehulla voi korvata puolet nurmisäilörehusta kuiva-aineen syönnin ja maitotuotoksen kärsimättä, kun molemmat säilörehut ovat hyvälaatuisia. Rypsirouheen määrän lisääminen ei tuonut tässä tutkimuksessa lisämaitolitroja eikä lisännyt maidon pitoisuuksia. Maidon rasvapitoisuus väheni, kun rypsirouheen määrää lisättiin. Myös mikrobitypen muodostuminen oli vähäisempää. Pötsin valkuaistase (PVT) oli kaikilla koeruokinnoilla positiivinen, joten pötsissä hajoavan valkuaisen saanti ei ollut todennäköisesti rajoittava tekijä mikrobitypen synteesissä. Lehmät söivät vähemmän tärkkelystä ja mikrobien käytössä oli täten todennäköisesti vähemmän energiaa, kun rypsin annostaso oli korkea verrattuna matalaan tasoon. Rehutypen hyväksikäyttö maitovalkuaiseksi heikkeni, kun rypsirouheen määrä väkirehussa lisääntyi ja säilörehussa oli härkäpapu-kevätvehnäsäilörehua. Kun karkearehu sisälsi härkäpapu-kevätvehnäsäilörehua, rypsirouheen määrän lisääminen ruokinnassa lisäsi merkittävästi maidon ureapitoisuutta. Alfalinoleenihappo (18:3n-3) siirtyi tehokkaammin rehusta maitoon härkäpapu-kevätvehnäsäilörehua sisältäneissä ruokinnoissa kuin karkearehun ollessa puhdasta nurmisäilörehua. Suurempi osa härkäpapu-kevätvehnäsäilörehun kuin nurmisäilörehun pitkäketjuisista rasvahapoista, etenkin 18:3n-3, säästyi ilmeisesti pötsissä biohydrogenaatiolta. Kun rypsirouheen määrä väkirehussa lisääntyi, maidon rasvatuotos väheni johtuen todennäköisesti palmitiinihapon (16:0) vähäisemmästä de novo –synteesistä maitorauhasessa. Vähäisempää de novo -synteesiä saattaa selittää se, että rypsin annostason nosto lisäsi hieman pitkäketjuisten, tyydyttymättömien rasvahappojen saantia. Plasman etikka- ja voihappopitoisuuksissa ei ollut eroa koeruokintojen välillä, mutta plasman insuliinipitoisuudet suurenivat rypsin annostason noustessa (plasmadata esitetty Termosen tutkielmassa 2015), mistä johtuen maitorasvan esiaineet ovat voineet osin ohjautua maitorauhasen ohi. Härkäpapu-kevätvehnäsäilörehulla voitiin korvata puolet nurmisäilörehusta maitotuotoksen kärsimättä vaikka härkäpapurehun sulavuus oli nurmirehua huonompi. Rypsirouheen määrän lisääminen ei vaikuttanut maitotuotokseen. Se vähensi rasvatuotosta ja heikensi typen hyväksikäyttöä, minkä takia se ei ollut tämän tutkimuksen perusteella järkevää.
  • Rajakangas, Noora (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten elintarvikkeiden markkinamahdollisuuksia Latviassa. Tutkimuksessa yhdistettiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen lähestymistapa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli monivalintakysymysten lisäksi avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui tuotevalikoiman suunnittelumallin sekä portinvartijoiden ostopäätösprosessin pohjalle. Portinvartijoiden päätöksenteko uuden tuotteen valikoimaan ottamisesta perustui tuotteen, tavarantoimittajan, kilpailuympäristötekijöiden sekä myymälän rajoitteiden arvioimiseen. Lisäksi tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitettiin lopullisten kuluttajien vaikuttavan portinvartijoiden toimintaan. Tutkimustulokset osoittavat, että tuotteen ominaisuuksilla kuten sen ainutlaatuisuudella on merkitystä Latvian markkinoille pääsyssä. Lisäksi tavarantoimittajilla on vastaajien mukaan vaikutusta ja heidän toiminnassaan arvostetaan erityisesti toimitusvarmuutta sekä yhteistyökykyä. Lisäksi tuotteen hinnan ja laadun on oltava kohdillaan ja hyllystä on löydyttävä tilaa tuotteelle. Vastaajat pitävät suomalaisia elintarvikkeita korkealaatuisina, turvallisina ja hyvän maineen omaavina. Pelkkä suomalaisuus ei kuitenkaan riitä kilpailuetuna, vaan kokonaisuuden katsotaan ratkaisevan valikoimaan pääsyssä. Suurimmaksi esteeksi Latvian markkinoille pääsyssä osoittautui suomalaisten elintarvikkeiden hinta, sillä sitä pidettiin liian korkeana paikalliselle maksukyvylle. Lisäksi kilpailevat tuotteet, suomalaisten elintarvikkeiden maku ja latvialaisten heikko kiinnostus suomalaisia elintarvikkeita kohtaan nähtiin mahdollisina esteinä. Vastaajien mukaan suomalaisten elintarvikkeiden näkyvyys ja markkinointi on myös puutteellista, mikä voi vaikeuttaa markkinoille pääsyä.
  • Salminen, Annukka (Helsingin yliopisto, 2016)
    Kurtturuusun perusmuoto (Rosa rugosa L.) on ollut vuosikymmenten ajan suosittu koris-tekasvi pitkän kukintakautensa, kestävyytensä ja helppohoitoisuutensa takia. Kuitenkin nykyisin kurtturuusu luokitellaan Suomessa erittäin haitalliseksi vieraslajiksi. Kurtturuusua pidetään haitallisena vieraslajina myös Luoteis- ja Keski-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Risteymätaustansa takia kurtturuusulajikkeiden ja –risteymien lisääntymis-kyvyn on oletettu olevan heikompi kuin kurtturuusulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kurtturuusun puutarhamuotojen lisääntymiskykyä ja arvioida niiden leviämisalttiutta luontoon. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitä lajikkeita tai risteymiä voitaisiin suositella käytettäväksi kurtturuusun sijaan. Leviämisalttiutta arvioitiin vesomisen, kukinnan ja kiulukoiden tuoton runsauden, kiu-lukkakohtaisen siemenmäärän, siementen elinkyvyn ja siementen itävyyden avulla. Ai-neistoa kerättiin sekä Etelä- että Pohjois-Suomesta ja mukana oli kurtturuusun perusmuo-don lisäksi 12 ruusulajiketta tai –risteymää, joiden vanhempiin kurtturuusu kuuluu. Tut-kimuksessa näiden puutarhamuotojen lisääntymiskykyä verrattiin kurtturuusun perusmuo-don lisääntymiskykyyn. Kukinta- ja vesomishavainnot tehtiin kesällä 2011 ja kiulukat kerättiin syyskuussa 2011. Siementen elinkyky testattiin tetrazoliumtestin avulla ja kaksivuotinen idätyskoe Helsingin yliopiston Viikin kampuksella kesti syyskuusta 2011 lokakuuhun 2013. Tutkimuksen mukaan puutarhamuotojen lisääntymiskyvyssä on paljon vaihtelua niin taksonien kuin kasvupaikkojen välillä. Osalla puutarhamuodoista oli yhtä hyvä lisäänty-miskyky kuin perusmuodolla. Kurtturuusun puutarhamuodot tuottivat kiulukkakohtaisesti vähemmän siemeniä kuin perusmuoto. Niiden siemenet olivat yhtä elinkykyisiä kuin kurt-turuusun perusmuodon, mutta keskimääräinen itävyys oli heikompi kuin kurtturuusun perusmuodon siementen. Puutarhamuotojen välillä oli eroja niin siemenmäärissä kuin siementen elävyydessä ja itävyydessä. Tämän tutkimuksen perusteella ei suositella käytettäväksi sellaisia puutarhamuotoja, jotka tekevät paljon siemeniä tai joiden siemenet hyvän elinkyvyn lisäksi itävät keskiver-taisesti. Pitkäkestoiselle jatkotutkimukselle on tarvetta, jotta lisääntymiskykyyn liittyvien ominaisuuksien vuotuisesta vaihtelusta voitaisiin varmistua.
  • Mäkelä, Sanna (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä tutkimuksessa keskityttiin toiminnan eli tässä yhteistyön merkityksen ymmärtämiseen yrittäjän näkökulmasta sekä myös säännönmukaisuuksien etsimiseen harjoitetuista yhteistyömuodoista. Tavoitteena oli selvittää, millainen strateginen merkitys harjoitetulla yhteistyöllä on kullekin yrityskokonaisuudelle ja mitä kustannuksia sekä hyötyjä yhteistyöstä syntyy. Lisäksi haluttiin selvittää rehun tuotantoon ja lannan käyttöön liittyvien yhteistyömuotojen ja riskin yhteyttä yrittäjän näkökulmasta, sekä saada tietoa yrittäjien kehitysajatuksista yhteistyöhön liittyen. Tutkimuksen aineisto hankittiin teemahaastatteluilla Pohjois-Savon alueelta maalis˗syyskuussa 2015. Haastatteluita tehtiin yhteensä kahdeksan, niin että neljä haastattelua tehtiin kasvinviljelytilan yrittäjille ja neljä kotieläintilan yrittäjille. Kahdesta yhteistyösuhteesta haastateltiin sekä kasvinviljely- että kotieläintilan yrittäjää, joten aineisto käsittelee kuutta eri yhteistyösuhdetta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineistoa luokiteltiin sekä aineistolähtöiseen että ohjattuun sisällönanalyysiin perustuen. Aineistossa esiintyvä kasvinviljely- ja kotieläintilan välinen yhteistyö asettui aikaisempaan tutkimukseen pohjautuvien luokitusten perusteella löyhän verkostoitumisen ja tiiviimmän, strategisen yhteistyön välille. Yhteistyön hyödyiksi haastatellut yrittäjät nimesivät erityisesti kustannusten ja ajan säästön, mutta myös vaikeammin rahallisesti määriteltäviä hyötyjä nimettiin useita. Yhteistyö koettiin pääosin maatalousyrityksen kokonaisriskiä pienentäväksi tekijäksi. Suurin osa haastatelluista halusi syventää olemassa olevaa yhteistyösuhdetta. Osalla haastatelluista oli myös lähes valmis suunnitelma tai aikomus uuden yhteistyökuvion aloittamisesta.
  • Lei, Zhao (Helsingin yliopisto, 2016)
    In Norway spruce (Picea abies L. Karst.) lignin forms a major part of the xylem cell walls and renders the tracheids water resistant while giving support to the cell walls and the whole tree trunk. In Norway spruce lignin is polymerized mainly from coniferyl alcohol but the origins of this monolignol are not known. In our study, we employed laser capture microdissection (LCMD) system to isolate ray parenchyma cells and xylem tracheids from thin (30-40 μm), tangential cryomicrotome sections of developing xylem of the spruce trunk. We wanted to analyse the monolignol biosynthesis pathway gene expression separately in these cell types. Our aim was to examine the possibility that coniferyl alcohol is produced in the tracheid cells, or whether also the neighboring cells (ray cells) contribute to the biosynthesis of monolignols during the lignification as has been confirmed in angiosperms before. Total RNA extracted from the collected material was used to perform low mRNA input sequencing on the Illumina HiSeq platform to identify transcripts potentially involved in monolignol biosynthesis and secretion. As a control material we used whole cryomicrotome sections containing both xylem tracheids and rays. Deep sequencing was performed to generate quantitative expression data within a particular cell type. Differential gene expression was conducted with a Chipster analysis software by using DESeq2. Altogether, 936 genes were differentially expressed between whole sections and ray cells, and 424 transcripts were more abundant in ray cells, while 512 transcripts were less abundant. Comparison between whole sections and xylem tracheids illustrated that 18 transcripts were more abundant in xylem tracheids and 275 transcripts were less abundant. Our study demonstrated the usefulness of LCMD combined with RNA-Seq to characterize gene expression in specific cell types.
  • Keino, Paula (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli päästä selville siitä, millaisia erityispiirteitä perheyritysten yrityskauppaprosessiin liittyy. Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aihetta lähestyttiin yleisimpien yrityskauppavaiheiden kautta. Tarkastelun kohteeksi valittiin yksittäinen perheyritys Marketvisio, joka myytiin ulkopuoliselle omistajalle keväällä 2014. Tutkielmassa pyrittiin pääsemään selville siitä, mitä erityispiirteitä yleisesti ottaen perheyritysten yrityskauppaprosessiin sisältyy, mutta haluttiin myös keskittyä erityisesti perheyritysten arvonmääritykseen perheyrittäjän kannalta sekä yrityskaupan onnistumisen pohdintaan. Tutkielman kulkua ohjasi tutkielmaa varten rakennettu teoreettinen viitekehys, joka on tehty yrityskauppaprosessiin liittyvien eri vaiheiden pohjalta. Näkökulmaksi valittiin myyjä ja tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin tekemällä kolme haastattelua tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä. Kaikki haastateltavat kuuluivat yrityksen johtoryhmään ja heillä oli vastuullinen rooli yrityskauppaprosessissa. Yksi haastateltavista oli toinen yrityksen entisistä omistajista ja kaksi muuta haastateltavaa olivat oman yksikkönsä johtajia. Tutkimustulokset osoittivat, että huomattavia erityspiirteitä ei ollut havaittavissa. Kolme erityispiirrettä nousi selkeimmin esille: omistajien vahva tahto ottaa työntekijät huomioon kertomalla heille yrityskaupasta normaalia aikaisemmin sekä käymällä tiukkaa keskustelua työntekijöiden työsopimusten puolesta, kauppaneuvotteluissa on käyty keskustelua omistajien lasten työsuhteen jatkumisesta ja viimeisenä erityispiirteenä tutkimuksessa tuli esille perheyrittäjyyden luoman tunnelman katoaminen. Arvonmäärityksessä ei ollut havaittavissa merkittäviä erityispiirteitä eikä yrityskaupan onnistumiseen pystytty nimeämään vain yhtä tekijää.
  • Turunen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2016)
    This Master’s thesis is a literature review of how urban economics and urban ecology view an equilibrium city size and land use. The theses presents a synthesis from the two discourses together with combined approach how the topic of equilibrium city size could be approached in a manner which takes account the urban adaptation to climate change. The role of cities in climate change adaptation and mitigation is increasingly important as the world’s urbanization continues. Therefore the discourse on effective and sustainable city size carries not only local, but also global relevance. The effects of weather extremes and the warming climate are amplified in urban areas and adaptation to climate change should become increasingly central in urban planning. Urban ecology literature sees the role of ecosystem services pivotal in strengthening urban resilience to climate change. Diverse ecosystem services contribute to the human well-being and long-run sustainability of a city. Therefore, the economic significance of ecosystem services should not be underestimated. Urban economics holds unequivocally that a denser urban structure leads to greater agglomeration benefits whereas urban ecology has a more divided perspective on land use. Urban ecology sees that more dense urban structure is necessary in striving towards more ecological life style, but the research shows that this happens often at the expense of ecosystem services. The usage of the concept green infrastructure is common in scientific and EU level of political discourses, as it allows multidisciplinary approach to urban planning and land use. The thesis argues that by merging the concept of green infrastructure to urban economy literature, an environmental economic perspective to urban planning can be created.
  • Saxén, Henri (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten mainoselokuvat esittävät miehen Suomessa tänä päivänä. Sukupuolta on tutkielmassa lähestytty representaationäkökulmasta, jonka mukaan mieheys ei ole olemuksellinen pysyvä ominaisuus vaan kulttuurisesti rakentunut seikka. Tällöin mainonta sukupuolta esittäessään samalla jäsentää ja uusintaa käsityksiä mieheydestä. Tutkimuksen aineisto on kerätty elo- ja syyskuun vaihteessa 2015 MTV3- kanavalta. Aineisto sisältää yhteensä 47 mainoselokuvaa, joissa kaikissa on selkeästi havaittavissa oleva mieshahmo. Mainoselokuvien analyysiin sovelsin sisällön erittelyä, semiotiikkaa ja tyypittelyä. Tutkimuksen mukaan mainoselokuvien miehen esittäminen jäsentyy viiden keskeisen miesroolin ympärille. Naurettavat miehet toimivat tavalla tai toisella hölmösti ja joutuvat naurunalaisiksi. Kiireiset miehet ovat koko ajan menossa, ja tarvitsevat usein esimerkiksi oikeanlaisia elintarvikkeita jaksaakseen. Ammatilliset auktoriteetit ovat mainoksessa mainostajan työntekijöitä, jotka esittelevät tuotetta ja tuovat usein esiin myös sen alkuperän. Huolenpitäjä on aktiivinen perheensä suuntaan ja hoitaa esimerkiksi lapsiaan tai vastaa muulla tavalla perheensä kotitalouden pyörittämisestä. Maskuliiniset miehet ovat nuorehkoja, seksuaalisesti houkuttelevia ja miehekkään rosoisia. Tutkimuksessa eriteltiin myös miesmainoksien ja -hahmojen yksittäisiä piirteitä. Korostuneita teemoja mainoksissa olivat esimerkiksi vapaa-aika ja uusyhteisöllisyys. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että mieshahmot on välillä kuvattu enemmänkin yhteiskunnallisen ihanteen ja välillä enemmänkin yhteiskunnallisen todellisuuden mukaisesti. Tutkielmassa esitetty tulkinta kuvaa Suomessa syksyllä 2015 esitettyä televisiomainontaa. Tutkimuksessa esitetään myös, että mainokset eivät kerro pelkästään mainostamistaan tuotteista ja palveluista vaan yhtä lailla vallitsevista kulutus- ja mediakulttuureista.
  • Mäkilä, Marika (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on ymmärtää fitness-blogeissa esiintyvää ruokakulttuuria. Tarkastelun kohteena ovat ruokaan liitettävät merkitykset sekä ruoan valinnan taustalla vaikuttavat tekijät. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty kahdeksasta fitness-blogista toukokuussa 2015. Tutkimus on luonteeltaan verkkoetnografinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty havainnointia. Aineiston analysointi on suoritettu tematisoimalla ja tyypittelemällä. Tutkimuksessa ruoka nousi tarkastelun kohteeksi aineistolähtöisesti. Tutkimuksen perusteella ruoka ja siihen liitettävät merkitykset ovat fitness-blogeissa vastakohtien värittämiä. Ruokien jaottelu hyviin ja pahoihin läpäisee kaikkea ruokaan liittyvää ajattelua. Perinteiseen tapaan puhdas eli terveellinen ruoka nähdään hyvänä, kun taas saastainen eli epäterveellinen ruoka nähdään pahana. Arkiruokailu näyttäytyy fitness-blogeissa välttämättömyytenä, jolloin ruoka koetaan lähinnä polttoaineeksi. Kieltäytymisiä täynnä oleva arki saa vastinparikseen hedonistisen nautintoihin heittäytymisen. Herkutellessa ei-halutut ruoat muuntuvat halutuiksi nautinnoiksi. Fitness-blogeissa herkuttelu ei näyttäydy kohtuullisena ja maltillisena. Se saattaa saada jopa ahmimiseen viittaavia piirteitä. Himoitut ruoat ovat pääasiassa rasvaisia ja sokerisia ”roskaruokia”. Fitness-blogeista ei siis välity kuva kulinaristeista. Tutkimus paljasti puhtauden olevan tärkeä tekijä ruoan valinnassa. Kotimaisissa tutkimuksissa kuluttajat ovat tavanomaisesti liittäneet kotimaisuuden ja luomun ruoan puhtauteen. Fitness-blogeissa puhtaaksi ruoaksi koetaan teollisen ruoan vastakohta eli kotitekoinen ruoka. Puhtaasta ruoasta puhuttaessa kotimaisuutta tai luomua ei nostettu esiin. Ilmennyt näkökulma on aiempiin tutkimuksiin verrattuna erilainen.
  • Stewart, Erik (Helsingin yliopisto, 2016)
    Heterobasidion annosum s.l. is a devastating forest pathogen species complex which causes extensive damage to timber products in northern Europe. This study examined resistance of Norway spruce (Picea abies) in two field sites in Finland to annosum root rot (Heterobasidion parviporum) utilizing non-clonal stocks of P. abies. The northern field site in Rovaniemi does not have a historical presence of the pathogen, whereas the southern field site in Lapinjärvi has extensive historical presence of the pathogen. The goals of the study were to assess potential difference in susceptibility between the sites, as well as to examine the differences in susceptibility between tissue types and organs in the trees examined. The study inoculated treatment trees with H. parviporum, as well as mock inoculations without the pathogen for control trees. Six inoculations of one treatment type were placed into each of thirty randomly selected trees at both field sites. Three inoculations were done in the stem, and three in the roots, for a total of 360 inoculations. After being left in situ for three months, the trees were harvested, and resulting lesions in the phloem and xylem tissues in both the roots and stem were measured to determine the extent of visible lesion extensions from the inoculation point. Data collected from the experiment was analyzed in the context of three mixed effects models, with the assumption that larger lesions indicated lower resistance to the pathogen. The measurements considered as response variables for the models were the total length of the lesion, total width of the lesion, and total area of the lesion. Results indicated minor overall differences in the lesion sizes between site in the lesion width and lesion area models. Significant differences were found between tissue types in the lesion width, and lesion area models. Additionally, interactions between treatment and organ, as well as treatment and tissue were significant across all models. Several other interactions were significant across some, but not all models The results indicate that further research into the potential effects of historical or geographic isolation on the resistance of P. abies to H. parviporum should include strict genetic controls with crossing of genotypes across sites, and should also consider the differences due to abiotic factors which may influence resistance in field trials.
  • Sarin, Heikki (Helsingin yliopisto, 2016)
    Uusien ruokien pelko (engl. food neophobia) on syömishäiriö, jossa henkilö kieltäytyy maistamasta ja syömästä ennestään tuntemattomia ruoka-aineita tai ruokia. Uusien ruokien pelon on havaittu olevan voimakkaasti periytyvä ominaisuus ja sen periytyvyyden on todettu kaksostutkimuksissa olevan jopa 78 % luokkaa. Syömishäiriön asteen määrittämiseksi on kehitetty 7-portainen validoitu Food Neophobia Scale -kysymyspaneeli (FNS), jolla voidaan luotettavasti arvioida syömishäiriön vakavuutta. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli yrittää paikantaa perimälaajuisen assosiaatiotutkimuksen (engl. genome-wide association study, GWAS) avulla, mihin perimän alueeseen ihmisen genomissa uusien ruokien pelko on mahdollisesti yhteydessä. Lisäksi työssä tutkittiin miten uusien ruokien pelko on yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, kuten asuinalueeseen, painoindeksiin (engl. body mass index, BMI), ikään ja sukupuoleen. Tutkimuksen aineistona käytettiin FINRISKI 2007 -väestöterveystutkimuksen alaotosta, DILGOM:ia (n=5024). FINRISKI 2007 yhteydessä tutkittavilta kerättiin tietoa kyselylomakkeilla sekä terveystarkastuksen yhteydessä antropometrisillä mittauksilla ja laboratoriomäärityksillä. Laboratoriomäärityksissä kerättiin DNA-näytteet genotyypitystä varten. Genotyypitys suoritettiin käyttämällä Illumina HumanCoreExome (n=2047), Illumina 610K (n=464) ja Illumina Omnix (n=148) genotyypitysmikrosiruja, joilla kyetään havaitsemaan jopa yli 500 000 geneettistä varianttia ihmisen perimästä. Tutkittavat kutsuttiin seurantakuulusteluun DILGOM–seurantatutkimuksen yhteydessä vuonna 2014, jolloin heiltä kerättiin FNS–kysymyspaneeli ja tiedot sosiodemografisista tekijöistä. Genotyyppidata saatiin kerättyä yhteensä 2660 ja fenotyyppidata 3362 henkilöltä. FNS-kysymyspaneelin validiteetti kyseisessä aineistossa varmistettiin faktorianalyysilla. Faktorianalyysin parametrien estimointiin käytettiin pääakselifaktorointia (engl. principal axis factoring, PAF) ja rotaatiomenetelmänä hyödynnettiin varimax–rotaatiota. Uusien ruokien pelon ja sosiodemografisten muuttujien välistä korrelaatiota tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla, kahden riippumattoman otoksen t-testillä ja korrelaatiomatriisilla. Perimälaajuinen assosiaatiotutkimus suoritettiin additiivisella mallilla, jossa kovariaatteina hyödynnettiin ikää, sukupuolta ja asuinaluetta. Uusien ruokien pelko korreloi tilastollisesti merkitsevällä tasolla iän (p<0.001) ja asuinalueen (p<0.001) suhteen. Uusien ruokien pelon aste vaikuttaisi olevan korkeampi ikääntyneillä sekä syrjäseuduilla asuvilla. Painoindeksiluokkien ääripäät ja miessukupuoli näyttäisivät myös olevan yhteydessä suurempaan uusien ruokien pelon asteeseen, vaikka tilastollista merkitsevyyttä ei saavutettu-kaan. Yhden emäksen polymorfia (engl. single nucleotide polymorphism, SNP), chr7:70786539 (rs6974048) sai merkitsevimmän p-arvon (p=2.1492x10-7) perimälaajuisessa assosiaatiotutkimuksessa. Kyseinen SNP sijaitsee kromosomissa 7, lokuksessa 7q11.22, AUTS2–geenin alueella. AUTS2–geeni on liitetty neurologiseen kehitykseen ja sitä pidetään kandidaattigeeninä neurologisille häiriöille, kuten autismille, vajaavaiselle älykkyydelle ja kehittymisen hidastumiselle. Tämän tutkimuksen ja aiemman tutkimustiedon perusteella uusien ruokien pelko näyttäisi olevan yleisempää lapsilla, ikääntyneillä, painoindeksiluokkien ääripäillä sekä syrjäseuduilla asuvilla. Sukupuolen suhteen näyttö on vielä kirjallisuudessa ristiriitaista. Mies-sukupuoli näyttäisi olevan keskimäärin voimakkaammin yhteydessä uusien ruokien pelkoon. Työn tulos on erittäin lupaava ja antaa vahvaa tukea mahdollisille jatkotutkimuksille, vaikka perimälaajuisessa assosiaatiotutkimuksessa ei havaittukaan tilastollista merkit-sevyyttä. Lapsilla autismin on havaittu olevan yhteydessä ruokavalion yksipuolisuuteen, ruoista kieltäytymiseen, uusien ruokien pelkoon, ylipainoon ja ruokien valikoitumiseen rakenteen perusteella. Ruokien valikoitumista ja uusien ruokien pelkoa näyttäisi esiintyvän vielä aikuisiässäkin selvästi autistisilla henkilöillä, mikä tukee entisestään tutkimuksesta saatuja tuloksia.
  • Kautto, Riku-Pekka (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, muodostaako kanta-asiakasohjelma asiakasuskollisuutta. Uskollisuuden muodostumista tarkasteltiin sekä käyttäytymiseen että asenteisiin perustuvasta näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin vaikuttivatko kanta-asiakasedut tai vastaajien taustatekijät asiakasuskollisuuden muodostumiseen. Teoriaosassa käsiteltiin kanta-asiakasohjelmia, kaksiulotteista asiakasuskollisuutta sekä aiempaa tutkimusta kanta-asiakasohjelmien vaikutuksesta asiakasuskollisuuden muodostumiseen. Empiirinen osa koostui kyselytutkimuksesta, joka suoritettiin heinäkuussa 2015. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat Avainapteekit-ketjun kanta-asiakkaat. Tutkimukseen vastasi 867 henkilöä, joista 806 edusti tutkimuksen perusjoukkoa. Tutkimusaineistoa käsiteltiin frekvenssianalyysin, ristiintaulukoinnin ja Kruskal-Wallisin –testin avulla. Tutkimustulosten perusteella huomattiin, että kanta-asiakaseduilla oli vaikutusta asiakasuskollisuuden muodostumiseen. Taustatekijöistä uskollisuuden muodostumiseen vaikuttivat: ikä, koulutustausta ja asuinpaikka. Tutkimuksen tulosten mukaan kanta-asiakasohjelma vaikutti, niin käyttäytymiseen kun asenteisiinkin perustuvan asiakasuskollisuuden muodostumiseen. Havainto tukee aiempien tutkimuksien tuloksia. Kuitenkaan esimerkiksi tässä tutkimuksessa NPS-luvun avulla mitattu asenteisiin perustuva uskollisuus ei ollut kovin vahvaa. Tämä tukee aiempia tutkimuksia, joissa kanta-asiakasohjelmien vaikutusta asiakasuskollisuuden muodostumiseen on kyseenalaistettu.
  • Lindfors, Annina (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat sosiaalisessa mediassa esiintyviin ruoka-aiheisiin sisältöihin, ja minkälainen yhteys sisällöillä on kuluttajan ruoan valintaan. Lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin fokusryhmähaastattelua. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään minkälaisia ruoka-aiheisia sisältöjä haastateltavat havaitsevat tai aktiivisesti seuraavat käyttämissään sosiaalisen median kanavissa, minkälaiset sisällöt ovat kiinnostavia, minkälaisia ruoka-aiheisia sisältöjä he itse luovat sosiaalisen median kanaviin ja onko näillä sisällöillä yhteyttä ruoan valintaan. Fokusryhmiä muodostettiin kaksi, joissa osallistujia oli yhteensä seitsemän. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys johdettiin kirjallisuuskatsauksen sekä aiemmin tehdyn tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ruoka-aiheiset sisällöt sosiaalisessa mediassa ovat sitä kiinnostavampia, mitä ajankohtaisempia, visuaalisempia ja vuorovaikutuksellisempia ne ovat. Tulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkittavien omien sosiaalisen median kontaktien luomat sisällöt olivat myös vaikuttavampia kuin yrityksien luomat sisällöt. Tämä myötäilee yleistä käsitystä siitä, että kun käyttäjät pidetään sisällönluomisen keskiössä, ovat sisällöt kiinnostavampia. Omia ruoka-aiheisia sisältöjä tutkittavat loivat lähinnä kuvamuodossa valikoituihin sosiaalisen median kanaviin. Ruoan valinnassa vaikuttavimmiksi ruoka-aiheisiksi sisällöiksi nousivat tutkittavien lähipiirin luomat sisällöt, blogipostaukset sekä visuaaliset sisällöt Instagramissa ja Pinterestissä. Sosiaalinen media on vaikuttanut tutkittavien ruoan valintaan muun muassa monipuolistamalla sitä. Uusia ruokia kokeillaan rohkeammin sekä useammin. Sosiaalisuus ja vuorovaikutus ruokailutilanteessa korostuivat vastauksissa. Ruoka nähtiin myös yhä enemmän identiteetin rakentajana ja itsetunnon kohottajana. Ruoka-aiheisten sisältöjen luomiselle oli kehitetty normeja, jotka määrittivät, minkälaista sisältöä kussakin sosiaalisen median kanavassa julkaistiin. Tutkimus avaa sosiaalisen median ruoka-aiheisia sisältöjä ilmiönä, sekä antaa yleiskuvan siitä, miten kuluttajat suhtautuvat niihin. Aiempi, niukka tutkimus aiheesta on keskittynyt siihen, miten sosiaalista mediaa on hyödynnetty ja voidaan hyödyntää yrityksien markkinointiviestinnässä. Tämä tutkimus valaisee kuluttajien näkökulmaa aiheeseen. Ruoan valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu kattavasti, mutta kokonaisajallisesti sosiaalinen media on ollut yrityksien ja kuluttajien käytössä suhteellisen vähän aikaa. Sosiaalisen median ruoka-aiheisten sisältöjen ja ruoan valinnan yhteyttä ei ole tutkittu aiemmin. Tutkimus kartoittaa pintapuolisesti sitä, minkälainen vaikutus sosiaalisella medialla on ruoan valintaan, ja miten kuluttajat suhtautuvat sisältöihin sosiaalisessa mediassa. Samalla avataan kuluttajien syitä omien ruoka-aiheisten sisältöjen luomiseen sekä syitä seurata, jakaa tai kommentoida muiden luomia sisältöjä.