Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 727
  • Kuusimäki, Aino (2015)
    Tutkielma käsittelee kahta julkisen ja yksityisen välistä projektia, yhtä Helsingissä ja toista Berliinissä. Projekteissa yksityinen yritys toimii toimeenpanevana osapuolena sekä moderaattorina, välittävänä linkkinä kuntalaisten ja virastojen välillä. Kuntalaiset ovat kummassakin projektissa läsnä ”pyöreän pöydän” äärellä, ikään kuin tasavertaisena keskustelu- ja neuvottelukumppanina muiden kuntalaisten sekä projektien johdon kanssa. Tarkastelen tapauksia kahta teoriakokonaisuutta vasten. Ensimmäinen koskee uusliberalistista eetosta ja valtajärjestelmiä: niin kutsuttuun uuteen julkishallintoon kuuluvat muun muassahallinnon vallan hajauttaminen ja julkisten palveluiden yksityistäminen, sektoreiden välistenrajojen sumentuminen, projektiluontoisesti työskenteleminen ja kuntalaisiin suhtautuminenasiakkaina. Toinen teoriakehys liittyy osallisuuteen yhdyskuntasuunnittelussa: sosiaalisten tilojen ja kokemuksellisen tiedon merkitys on kasvanut kaupunkisuunnittelussa, mikä muuttaa oleellisesti sekä yhdyskuntasuunnittelijan ammattia että suunnitteluprosessia. Tutkin työssäni, miten uusi julkishallinto ja osallisuuden vaatimus yhdyskuntasuunnittelussa näkyvät kahdessa kaupunkisuunnitteluun liittyvässä projektissa. Kysyn, mitä hyötyä virastoille on moderaattorien palkkaamisesta, miten kasvokkaiset kontaktit ja moderaattorien läsnäolo vaikuttavat osallisuuteen ja millaisia motiiveja virastoilla on edistää osallisuutta. Primaariaineistona käytän projekteissa työskennelleiden ja yhden asukkaiden edustajan kanssa tekemiäni puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluita sekä lomakekyselyllä keräämiäni kokemuksia osallistetuilta kuntalaisilta. Vertailen projekteissa mukana olleiden henkilöiden kokemuksia ja käsityksiä projekteihin liittyvistä aiheista niin projektien sisäisesti kuin niitä toisiinsa rinnastamalla. Aineistoa täydentää havainnointi. Tutkimus osoittaa, että moderaattorista on hyötyä viraston tehtävien aika- ja tiedollisten resurssien lisääjänä. Moderaattori lisää työvoimaa ja ammattitaitoa lyhytaikaisiin tehtäviin ja voi toimia temaattisesti tai alueellisesti kohdennetummin kuin viraston työntekijät. Lisäksi moderaattorin avulla voidaan käydä niin kuntalaisten välisiä kuin kuntalaisten ja viraston välisiä keskusteluja suhteellisen puolueettomalla maaperällä. Tutkimuksen perusteella virastojen ja kuntalaisten välille liittyy lähtökohtaisesti jännitteisyyttä. Kuntalaiset haluaisivat nähdä vaikuttavansa osallistumiinsa hankkeisiin, mutta viranomainen ei voi luvata sitä. Moderaattori helpottaa keskusteluyhteyden luomisessa, pehmittää jännitteitä ja lisää tieto- ja aikaresursseja hankkeissa, joissa osallisuus on keskeisessä asemassa.
  • Kallajoki, Liisa (2015)
    Beta-diversity describes the change of community composition between sites. It is an important, albeit poorly understood component of biodiversity, which often represents regional diversity more profoundly than local species richness. Studying the relationship between diatom community composition and elevation increases our understanding of the mechanisms governing regional diversity patterns. Traditionally small organisms with high population densities have been thought to be omnipresent, restricted only by prevailing environmental conditions, with no biogeographical patterns, unlike those found in macro-organisms. In this thesis beta-diversity will be studied on four elevational gradients (n=64) using Sørensen, Simpson and Morisita-Horn indices. Because the relative importance of spatial control and environmental variables vary across spatial scale, I examine the change in community composition between all the sites along the elevational gradient and at a smaller scale between adjacent sampling sites. The rate of distance decay will also be examined as the halving distance of community similarity. Since total species diversity is closely associated with species range size, I will also observe Rapoport’s rule, which states that elevational ranges of species are generally wider at higher elevations than at lower elevations due to climatic variability. Linear regression and Mantel tests were the statistical methods used to study beta-diversity. Redundancy analysis (RDA) and cluster analysis were also used as multivariate methods. The effect of elevation on large scale species turnover was statistically very significant on all study gradients with both simple and partial Mantel tests (r=0.368–0.742 P=0.001). The effect of environmental variables was statistically very significant only in the Pyrenees, as opposed to the streams around the Kilpisjärvi area. The effect of elevation on small scale beta-diversity was statistically significant only in the Pyrenees (P=0.001) and Helligskogen (P<0.05). The halving distance of compositional similarity was shortest in the Pyrenees (24 % of the whole length of the gradient). A weak, but statistically significant Rapoport’s effect was observed only in Helligskogen. The findings suggest that vertical distance, i.e. elevation, was the major driver of diatom beta-diversity. The spatial structure driving beta-diversity had a greater effect on large scale species turnover than local environmental variables, except for in the Pyrenees where local biotic and abiotic factors were also statistically significant. The observed strong spatial structure thus represents large scale historical and climatic control rather than local environmental conditions.
  • Sirén, Miika (2015)
    Käyttöliittymän arviointimenetelmät voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: asiantuntija-arviointeihin ja empiirisiin menetelmiin. Asiantuntija-arvioinnit suorittaa käytettävyysasiantuntija, kun taas empiirisiin menetelmissä tarkastellaan testikäyttäjien tapaa käyttää testattavaa järjestelmää. Tässä tutkielmassa käsitellään kognitiivisista läpikäyntiä, simulointitestausta, käytettävyysläpikäyntiä ja käytettävyystestausta. Näistä menetelmistä kaksi ensimmäistä sijoittuu asiantuntija-arviointeihin ja kaksi jälkimmäistä empiirisiin käyttäjätesteihin. Tutkielmassa vertaillaan, millaisia käytettävyysongelmia arviointimenetelmillä löydetään. Lisäksi tutkitaan sitä, onko yhdellä menetelmällä löytynyttä käytettävyysongelmaa edes mahdollista löytää muilla menetelmillä. Vertailu tehdään suorittamalla kaikki menetelmät samaa testitehtävää käyttäen. Arvioinnin kohteena käytetään Matkahuollon ja VR:n verkkosivustoja. Arviointimenetelmillä löytyneet käytettävyysongelmat jaotellaan opittavuusongelmiin, turhaa kognitiivista työtä vaatineisiin ongelmiin, turhaa mekaanista työtä vaatineisiin ongelmiin, puuttuvaan toiminnallisuuteen liittyviin ongelmiin, tietosisällön aukkoihin liittyviin ongelmiin ja muihin ongelmiin. Työssä arvioidaan, olisiko yksittäinen ongelma mahdollista löytää muilla menetelmillä. Tutkielmassa vertaillaan, millaisia ongelmia löydettiin usealla menetelmällä. Lisäksi työssä käsitellään vain yhdellä arviointimenetelmällä löytyneitä ongelmia. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että arviointiemenetelmillä on omat vahvuusalueensa. Kognitiivinen läpikäynti, käytettävyysläpikäynti ja käytettävyystesti auttavat opittavuusongelmien löytämisessä, kun taas simulointitestauksella voidaan paikantaa pääasiassa turhaan työhön liittyviä ongelmia. Useilla arviointimenetelmillä voidaan löytää samoja ongelmia, mutta kaikilla menetelmillä löydettiin testeissä sellaisia ongelmia, joita ei muiden menetelmien suorituksen aikana kohdattu. ACM Computing Classification System (CCS): Human-centered computing → HCI design and evaluation methods
  • Peuraniemi, Tuukka (2015)
    Työssä tarkastellaan sähköisen lääkemääräyksen toteutusta, joka pohjautuu kliinisen dokumentin arkkitehtuuri -standardiin (Clinical Document Architecture, CDA). CDA puolestaan pohjautuu HL7 V3-sanomastandardiin (Health Level 7 Version 3). Aluksi työssä käydään läpi CDA-standardin rakenne ja tietotyypit sekä millaisia vaatimuksia se asettaa kliinisille dokumenteille. Tämän jälkeen tarkastellaan sähköisen lääkemääräyksen tietosisältöä ja rakennetta sekä CDA:n asettamien vaatimusten täyttymistä. Työn tavoitteena on hahmottaa sähköisen lääkemääräyksen rakenteen ongelmakohtia, määrittää sähköisen lääkemääräyksen elinkaari sekä tarkastella, mitä eResepti- ja sähköinen lääkemääräys -termeillä tarkoitetaan lääkemääräyksen elinkaaren kontekstissa. Lääkemääräyksen rakennetta tarkastellaan suhteessa CDA-standardin mukaiseen rakenteeseen. Elinkaaren rakennetta ja lääkemääräyksen prosessien vaikutusta siihen tarkastellaan sen aikana muodostuvan tietorakenteen avulla. Sähköisen lääkemääräyksen rakenteessa havaittiin jo CDA:sta juontuvia ongelmia tapahtuma-luokkien epäselkeässä käytössä dokumentin rakenneluokkina, epäeheissä tietokokonaisuuksissa sekä ei-tapahtumien kuvaamisessa tapahtuma-luokilla. Tapahtuma-luokkien ongelmat juontuvat HL7 V3:sta, joka myöskin kärsii tapahtuma-luokkien ristiriitaisesta tulkitsemisesta. Elinkaaren tietorakenteessa epäkohtia olivat viittausketjun katkeaminen sekä siihen liittyvät varmentamattomat solmut. Synonymisina käytettyjen termien eResepti ja sähköinen lääkemääräys havaittiin eroavan toisistaan. Sähköinen lääkemääräys tarkoittaa lääkemääräysdokumenttia korjauksineen, kun taas eResepti kattaa lääkemääräyksen lisäksi myös sen prosesseista syntyvät dokumentit.
  • Junttila, Sofia (2015)
    Kasviplanktonin määrä ja tuotanto on tärkeä tekijä Itämeren rehevöitymisen arvioinnissa. Kasviplankton reagoi nopeasti, jos veden ravinteiden (erityisesti typen ja fosforin) määrät tai suhteet muuttuvat. Kasviplanktonin kevätkukinta on merkittävä vuosittainen tapahtuma Itämerellä. Kevätkukinnan aikana saavutetaan kasviplanktonin kasvukauden huippu, ja suuri osa vuotuisesta tuotannosta tapahtuu kevätkukinnan aikana. Kevätkukinnan aikana kasviplanktonin määrä vedessä vaihtelee suuresti ajallisesti ja paikallisesti. Kevätkukinnan seurannassa saavutetaan paras ajallinen ja paikallinen kattavuus käyttämällä kaukokartoitusinstrumentteja ja Alg@line-mittauksia. Tässä tutkimuksessa kehitettiin ja testattiin kevätkukinnan indikaattoreita Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Kevätkukinnan indikaattoreita ovat kukinnan alku, kesto, huippu eli suurin pitoisuus, huipun ajankohta ja kukinnan intensiteetti. Indikaattorit määriteltiin aluekohtaisesti a-klorofyllipitoisuuden aikasarjoista vuosina 2003–2011. Aikasarjat laskettiin Envisat-MERIS -instrumentin ja Alg@line-laivojen havainnoista. Tulokset osoittivat, että MERIS- ja Alg@line-aineistot soveltuvat kasviplanktonin kevätkukinnan indikaattorien määrittämiseen. Pilvisyys tai jääolot voivat ajoittain estää a-klorofyllin havaitsemisen MERIS-instrumentillla, jolloin Alg@line-mittauksia voidaan käyttää täydentämään havaintoja niillä alueilla, joiden läpi Alg@line-laivat kulkevat. Tuloksien mukaan kasviplanktonin indikaattorit, erityisesti intensiteetti, vaihtelevat eri alueilla paljon. Myös vuosien väliset erot ovat huomattavia. Kahdella tutkimusalueella MERIS- ja Alg@line-aineistoista laskettuja intensiteetti-indeksejä verrattiin toisiinsa ja pyrittiin määrittämään indeksin trendi kullakin alueella. Nousevia trendejä ei havaittu, mikä on Itämeren rehevöitymisen ja ekologisen tilan kannalta hyvä. Kasviplanktonin kevätkukinnan indikaattoreita voidaan tulevaisuudessa käyttää operatiivisesti. MERIS-instrumentin tilalla on mahdollista käyttää muita kaukokartoitusinstrumentteja, jotka soveltuvat a-klorofyllin seurantaan. Tulevan Sentinel 3A -satelliitin mukan oleva OLCI-instrumentti soveltuu parhaiten kevätkukinnan seurantaan Itämerellä. Ennen Sentinel 3A -satelliitin laukaisua käytössä ovat esimerkiksi Aqua MODIS -ja Suomi NPP VIIRS -instrumentit. Alg@line-aineistoa voidaan yhdistää kaukokartoitusaineistoihin, jolloin saadaan mahdollisimman suuri ajallinen ja paikallinen kattavuus.
  • Mattila, Markus (2015)
    Studerandes begreppsförståelse är av stort intresse inom fysikundervisningen. Inte minst eftersom slutprov och eventuella förhör ofta ämnar att summativt bedöma just denna begreppsförståelse. De olika fysikaliska begreppen förekommer dock inte som från varandra isolerade entiteter, utan är kopplade till varandra på olika sätt via modeller. I den här undersökningen utreds hurdana förklaringsmodeller studerande använder då de förklarar glödlampors relativa ljusstyrka i likströmskretsar. Förutom själva förklaringsmodellerna så undersöks även hur studerandes användning av förklaringsmodeller ändras då de löser samma uppgift andra gången. Dessutom granskas hurdana förklaringsmodeller används av de studerande som är bra på att lösa de framförda likströmskretsuppgifterna. Som grund för forskningen användes transkriberade intervjuer där studerande skulle göra förutsägelser om likströmskretsar som presenterades för dem. Som intervjuobjekt fungerade femton (N=15) studerande på Helsingfors universitet vilka alla var ämneslärarstuderande med fysik som biämne. Ur detta material plockades sex (N=6) studerande vilkas svar analyserades med hjälp av en latent innehållsanalys. Totalt tretton olika förklaringsmodeller kunde urskiljas i studerandes resonemang. Då studerande löste samma uppgift för andra gången kunde två saker observeras. Om lamporna i likströmskretsen hade samma resistans så minskade de studerande i regel på antalet förklaringsmodeller de använde. Men om lamporna i likströmskretsen hade olika resistans så kunde motsvarande minskning inte observeras. De studerande som ofta resonerade korrekt i uppgifterna använde sig av förklaringsmodeller där begreppen elektrisk effekt eller energi framkom.
  • Gustafsson, Eeva (2015)
    Tutkielmassa perehdyttiin ylioppilaskirjoitusten fysiikan ainereaalikokeen oppiainerajat ylittäviin kysymyksiin. Kymmenen tutkintokerran kysymyksiä analysoitiin, ja ne luokiteltiin oppiainerajat ylittäviin ja pelkästään fysiikkaan liittyviin kysymyksiin. Tämän jälkeen oppiainerajat ylittäville kysymyksille tehtiin tarkempi luokitus niissä esiintyvän toisen oppiaineen, fysiikan oppisisällön ja taksonomiataulukon perusteella. Tutkimuksessa havaittiin, että oppiainerajat ylittäviä tehtäviä on esiintynyt fysiikan ainereaalissa melko vähän. Tosin, jos kaikki matematiikan taitoja edellyttävät tehtävät olisi laskettu oppiainerajat ylittäviksi tehtäviksi, olisi ainerajat ylittäviä tehtäviä ollut selkeästi enemmän. Tutkimuksessa päädyttiin kuitenkin luokittelemaan suurin osa tehtävien matematiikasta fysiikan menetelmätiedoksi. Löydetyissä oppiainerajat ylittävissä tehtävissä esiintyi eniten fysiikan lisäksi maantieteeseen ja biologiaan liittyviä tehtäviä. Muita yhdistettyjä oppiaineita olivat kemia, matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Fysiikan kursseista tehtävissä tarvittiin eniten kurssien Fysiikka luonnontieteenä, Lämpö ja Aallot tietoja. Taksonomiataulukossa analysoidut tehtävät sijoittuivat taulukon keskiosaan. Tehtävät edustivat käsite- ja menetelmätietoa sekä ajattelun taitojen tasoja ymmärtää, soveltaa ja analysoida. Lopuksi tutkielmassa esitettiin ehdotuksia uusiksi oppiainerajat ylittäviksi kysymyksiksi. Uusissa kysymyksissä tuotiin mukaan uusia oppiaineita fysiikkaan yhdistettynä, ja niissä hyödynnettiinkin muun muassa kuvataidetta ja filosofiaa. Taksonomiataulukon osalta uusissa tehtävissä painotettiin ajattelutaitojen korkeampia tasoja. Lisäksi tehtävien laadinnassa pyrittiin huomioimaan tuleva sähköinen ylioppilaskoe sekä ylioppilaskokeen kypsyyttä mittaava tehtävä.
  • Palmerio, Erika (2015)
    Coronal Mass Ejections (CMEs) often travel in the interplanetary space faster than the ambient solar wind. When their relative velocities exceed the local magnetosonic speed, a shock wave forms. The region between the shock front and the leading edge is known as a sheath region. Sheaths are compressed regions characterized by turbulent magnetic field and plasma properties and they can cause significant space weather disturbances. Within the sheath region, it is possible to find fine structures such as planar magnetic structures (PMSs). The magnetic field vectors in a PMS are characterized by abrupt changes in direction and magnitude, but they all remain for a time interval of several hours nearly parallel to a single plane that includes the interplanetary magnetic field (IMF) spiral direction. PMSs have been associated to several regions and phenomena in the heliosphere, but many of them occur in CME sheath regions. This suggests that CMEs play a central role in the formation of PMSs, probably by provoking the amplification and the alignment of pre-existing discontinuities by compression of the solar wind at the CME-driven shock or because of the draping of the magnetic field lines around the CME ejecta. The presence of PMSs in sheath regions, moreover, suggests that PMSs themselves can be related to space weather effects at Earth, therefore a comprehensive study of PMS formation and structure might lead to a better knowledge of the geoeffectiveness of CMEs. This work presents the study of PMSs in the sheath region of CMEs with a magnetic cloud (MC) structure for a sample of events observed in situ by the ACE and WIND spacecraft between 1997 and 2013. The presence of fine structures is evaluated through the minimum variance analysis (MVA) method, needed for determining the normal vector to the PMS-plane. Then, the position of each PMS within its corresponding sheath region is determined and the encountered cases are divided into different groups. Eventually, a number of shock, sheath and MC properties is evaluated for each group, aiming to perform a statistical analysis. The conclusions are that PMSs are observed in 80% of the studied sheath events and their average duration is ∼5 hours. PMSs tend to form in certain locations within the sheath: they are generally observed close to the CME-driven shock, close to the MC leading edge or they span the whole sheath. PMSs observed near the shock can be associated to strong shocks, while PMSs located near the MC leading edge can be related to high density regions and, therefore, to compression.
  • Lääkkö, Jaakko (2015)
    Tässä pro gradu- tutkielmassa selvitetään, löytyykö fysiikan ylioppilaskokeeseen osallistuneiden kokelaiden tuloksissa eroja, kun kokelaat on luokiteltu opinnoissa käytetyn oppikirjasarjan perusteella. Tutkimusaineistona on käytetty fysiikan ylioppilaskokeiden tuloksia aikavälillä kevät 2008 -- kevät 2013, ja samalta ajalta palautettuja ylioppilakokeen tarkastuslomakkeen liitesivuja. Tarkastuslomakkeen liitesivuissa kokeen esitarkastajan tulee ilmoittaa opinnoissa käytetyt oppikirjat. Oppikirjatieto ja ylioppilaskokeen tulokset on yhdistetty lukion numeron perusteella. Kokelaat on luokiteltu sen perusteella, mikä oppikirja heillä on ollut käytössä opinnoissaan. Mahdollisessa kertauskurssissa käytettyä kirjaa ei ole huomioitu. Jos kokelaan lukiossa fysiikan kursseissa on käytetty eri kirjasarjoihin kuuluvia kirjoja, on kokelas luokiteltu kuuluvaksi ryhmään Useita kirjasarjoja käyttäneet. Poikkeus tähän on tehty kevään 2013 osalta, jolloin usealla koululla oli käytössä Empiria kirjasarja, joka ei ollut ehtinyt täysin valmistua. Analyysi on tehty niiltä osin, kun kirjasarja on ollut valmis. Tutkimusaineistosta on rajattu pois kokelaat, joiden kokeen esitarkastaja ei ollut ilmoittanut opinnoissa käytetyksi oppikirjaa. Hyväksymiskriteerinä on ollut myös kokelaslajiin 1 kuuluminen, eli kokelaisiin, jotka ovat suorittamassa fysiikan ylioppilaskoetta ensimmäistä kertaa ja ovat tekemässä tutkintoa lukio-opintojensa perusteella. Käytetyn oppikirjan mukaisten ryhmien välisiä tuloksia on analysoitu tekemällä yksisuuntainen varianssianalyysi. Varianssianalyysin selitettävänä muuttujana on käytetty tehtäväkohtaisia tuloksia sekä saatuja kokonaispisteitä, ja selittävänä muuttujana oppikirjaluokittelusta saatua ryhmää. Ylioppilaskokeen tehtävät on luokiteltu sen mukaan, minkä kurssin aihealueeseen ne lukion opetussuunnitelman perusteiden kurssikuvauksen perusteella kuuluvat. Varianssianalyysissä havaitut erot on laskettu kumulatiivisesti yhteen sen mukaan, mitä aihealuetta analysoitu tehtävä on käsitellyt. Tällä tavalla lasketulla erojen summalla on kuvattu erojen toistuvuutta. Tämän erojen määrän kumulatiivisen summan perusteella eri kirjoja käyttäneiden ryhmien välillä on pieniä eroja aihealueittain. Merkittävin ero tuloksissa oli kevään 2013 tutkinnossa Empiria-kirjasarjaa käyttäneiden ja muiden kokelaiden välillä. Kyseisten lukioiden tulosten vertailu koko tarkastelujaksolla paljasti kuitenkin sen, että vastaava ero oli saavutettu kaksi kertaa aikaisemminkin keväinä 2008 ja 2010. Kirja ei siis tässä tapauksessa voi olla selittävä tekijä. Tämä herättää kysymyksen, voiko kirja ylipäätään selittää ylioppilaskokeen menestystä? Mikä siis voisi selittää sen miksi tietyssä aihealueessa menestyvät lukiot päätyvät käyttämään eri kirjoja, kuin toisessa aihealueessa menestyvät?
  • Lindholm, Onni Valtteri (2015)
    Tässä työssä esitellään kosmisen mikroaaltotaustan analysointiin liittyviä menetelmiä ja erityisesti sitä, miten nämä menetelmät huomioivat instrumenttikohinan vaikutuksia. Päähuomio on Euroopan avaruusjärjestön 2009 laukaiseman Planck-satelliitin data-analyysissä tarvittavissa menetelmissä. Noin 380 000 vuoden ikäisesssä maailmankaikkeudessa syntynyt kosminen mikroaaltotausta on tärkein yksittäinen kosmologinen havaintoaineisto. Tämä säteily on suorin ikkuna hyvin varhaiseen maailmankaikkeuteen ja sen merkitys maailmankaikkeuden historian ja ominaisuuksien kartoittamisessa on ollut valtava siitä lähtien, kun se 1960-luvulla ensi kerran havaittiin. Tämän merkityksen korostamiseksi tutkielman alussa käydään läpi kosmologian teoreettista perustaa. Planck-satelliitin tuottama valtava datamäärä ja mittaustarkkuus muodostaa huomattavan haasteen datan käsittelylle. Rajallisten laskentaresurrsien vuoksi on kehitettävä tehokas, mutta samaan aikaan informaatiota mahdollisimman vähän hukkaava analyysiketju. Tärkeä huomioon otettava tekijä tässä kehitystyössä on mittalaitteissa esiintyvä kohina. Tämä kohina on luontevaa käsitellä samalla kun taustasäteilymittauksista muodostetaan säteilyä kuvaavia taivaankarttoja. Kohinan poistoon on kehitetty monia tehokkaita algoritmeja. Tästä huolimatta osa siitä jää väistämättä karttoihin ja tämän odotettavissa oleva vaikutus on otettava jatkoanalyysissä huomioon tieteellisten tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Tässä tutkielmassa käsitellään yksityiskohtaisesti sekä kohinan poiston että karttoihin jäävän kohinan kuvaamisen kannalta oleellisia seikkoja. Karttoihin jäävän residuaalikohinan kuvaamisessa tärkein työkälu ovat niin sanotut kohinan kovarianssimatriisit. Tätä tutkielmaa varten tuotettiin esimerkkejä näistä matriiseista ja tutkittiin näiden onnistumista kohinan kuvaamisessa numeeristen simulaatoiden avulla. Tässä havaittiin, että kovarianssimatriisien laatuun voidaan vaikuttaa merkittävästi valitsemalla näiden numeeriseen laskemiseen vaikuttavat parametrit oikein. Lopuksi tutkielmassa esitellään kohinan kovarianssimatriisien merkitystä taustasäteilyhavaintojen ja teoreettisten ennusteiden vertailussa. Ne kuvaavat kuinka suuren epävarmuustekijän instrumenttikohina tuo tähän vertailuun ja tämä osaltaan parantaa arviota siitä kuinka luotettavasti erilaiset teoreettiset mallit ovat mahdollisia tai pois suljettuja.
  • Muszynski, Johann Michael (2015)
    The presence of dislocations in metal crystals accounts for the plasticity of metals. These dislocations do not nucleate spontaneously, but require favorable conditions. These conditions include, but are not limited to, a high temperature, external stress, and an interface such as a grain boundary or a surface. The slip of dislocations leads to steps forming on the surface, as atomic planes are displaced along a line. If a void is placed very near a surface, the possibility of forming a dislocation platelet exists. The skip of the dislocation platelet would displace the surface atoms within a closed line. Repeating such a process may form a small protrusion on the surface. In this thesis, the mechanism with which a dislocations displace the surface atoms within a closed loop is studied by using molecular dynamics (MD) simulations of copper. A spherical void is placed within the lattice, and the lattice is then subjected to an external stress. The dislocation reactions which lead to the formation of the dislocation platelet after the initial dislocation nucleation on the void is studied by running MD simulations of a void with the radius of 3 nm under tensile stress. Since the dislocations are thermally activated, the simulation proceeded differently for each run. We describe the different ways the dislocations nucleate, and the dislocation reactions that occur when they intersect to form the platelet. The activation energy of this process was studied by simulating half of a much larger void, with a radius of 8 nm, in order to obtain a more realistic nucleation environment. Formulas connecting the observable and controllable simulation variables with the energies of the nucleation are derived. The activation energies are then calculated and compared with values from literature.
  • Norola, Meri (2015)
    Tutkimuksessa perehdytään kolmen helsinkiläiskoulun arkeen opettajien näkökulmasta. Tarkastelussa ovat sosiaaliset prosessit, jotka vaikuttavat kouluihin paikallisella tasolla. Tutkimuksella pyritään täydentämään aiempaa kvantitatiivista tutkimusta ja keskitytään kahteen näkökulmaan: siihen, miten alue näkyy koulujen arjessa ja toisaalta siihen, miten koulut vastaavat alueella ilmeneviin haasteisiin. Tutkimus on osa professori Hannu Simolan johtamaa Toimiva lähikoulu -hanketta. Koulujen arki näyttää aiemman tutkimuksen valossa erilaiselta eripuolilla Helsinkiä. Aiemmissa koulujen eriytymistä koskevissa tutkimuksissa on huomattu, että koulujen oppimistuloksia voidaan ennustaa oppilaaksiottoalueiden sosioekonomisen rakenteen perusteella (Bernelius 2013). Koulujen joukosta erottuu kuitenkin oppilaitoksia, jotka tuottavat odotettua parempia tuloksia. Oppimistulosten alueellinen eriytyminen haastaa käsitteen tasa-arvoisesta peruskouluinstituutiosta ja luo uudenlaisia haasteita kouluihin. Ilmiön keskiössä toimivat luokanopettajat, jotka kohtaavat työssään nämä naapurustovaikutukset ja asuinalueiden segregaation tuottamat haasteet. Tutkimus on otteeltaan kvalitatiivinen ja toteutettiin tapaustutkimuksena kolmella helsinkiläisellä ala-asteella, jotka sijaitsivat sosioekonomisesti haastavilla alueilla, mutta tuottivat odotettua parempia oppimistuloksia. Aineisto koostui kymmenestä opettajien teemahaastattelusta, jotka tehtiin tutkimuskouluilla keväällä 2014. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Oppilaaksiottoalueiden haastava sosioekonominen rakenne näytti luovan kouluille erityisiä haasteita. Nämä haasteet tunnistettiin ja niihin koulukohtaisia toimintatapoja ja käytänteitä. Opettajat kokivat työskentelyn tutkimuskouluissa keskimääräistä haastavammaksi. Tutkimuskoulut olivat pystyneet tästä huolimatta tuottamaan toimivan ja välittävän työyhteisön, joka panosti opettajien, oppilaiden ja perheiden hyvinvointiin. Alueen haasteiden tiedostaminen ja huomioon ottaminen vaikuttaa johtaneen tutkimuskouluissa toimivien rakenteiden ja työyhteisöjen muodostumiseen. Opettajien suhtautuminen työhön ja työyhteisön sitoutuminen vaikuttavat olevan avainasemassa toimivan koulun rakentumisessa. Parhaimmillaan koulussa muodostettua yhteisöllisyyttä pystyttiin ulottamaan myös ympäröivälle asuinalueelle. Tällaiset koulut kykenevät tukemaan opettajia työssään ja luomaan oppilaille ympäristön, jossa oppimisessa saavutetaan hyviä tuloksia keskimääräistä heikommista lähtökohdista huolimatta. Koulut pystyivät toiminnallaan torjumaan paikallisesti segregaation negatiivisia vaikutuksia.
  • Heikkilä, Laura (2015)
    Matkailuelinkeino on merkittävä osa paikallistaloutta, sillä se vaikuttaa positiivisesti niin alueelliseen kehitykseen kuin tulo- ja työllisyysvaikutuksiin. Suomenlinnan merilinnoitus on pääkaupunkiseudulla sijaitseva Unescon kulttuuriperintökohde, jonka ensisijainen tavoite on kulttuuriarvojen ja rakennusperinnön ylläpito, suojeleminen ja kehittäminen. Kohteen matkailutoiminta tavoittelee kestävän matkailun periaatteiden mukaista ympärivuotista ja elinvoimaista palvelutarjontaa. Paikallistaloudellisen vaikutuksen esittäminen on tärkeää maailmanperintökohteen kehittämisen kannalta, vaikka linnoituksen tavoite ei ole taloudellisen voiton tai kävijämäärän absoluuttisen määrän kasvattaminen. Suomenlinnan hoitokunnan toimenpidesuunnitelmassa paikallistaloudellisten vaikutuksien arvio on osa tulevaisuuden toiminnan suunnittelua sekä talous- ja yhteistyöneuvotteluiden perustaa. Tämä tutkimus arvioi Suomenlinnan kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia vaikutuksia sen lähialueella Helsingissä perustuen Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyössä luomaan PAAVO-laskentamalliin. Kyseistä laskentamallia käytettiin tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa muualla kuin Metsähallituksen hallinnoimissa kansallispuistossa, joiden taloudellisten vaikutuksien arviointiin malli on alun perin suunniteltu yhdysvaltalaisen Michigan State Universityn Money Generation Model 2 - mallin (MGM2) pohjalta. PAAVO-laskentamalli arvioi paikallistaloudellisia vaikutuksia kohteen kävijämäärän, keskimääräisen kävijäkulutuksen ja alueellisten muuttujien avulla. Laskentamalli laskee kohteen suoran käyttöarvon, ei kokonaisarvoa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin touko-elokuun 2014 aikana PAAVO-laskentamallin vaatimusten mukaisesti. Tutkimustuloksia analysoitiin Metsähallituksen ASTA-kävijätietokantajärjestelmän avulla. Linnoituksen vuosittainen minimitulovaikutus on 35 miljoonaa euroa ja minimityöllisyysvaikutus 307 henkilötyövuotta, kun tuloksia tarkastellaan niiden kävijöiden osalta, joille kohde oli tärkein heidän matkallaan. Vaikutusanalyysissä otetaan huomioon myös niiden kävijöiden vaikutus, joille kohde oli yksi monista matkakohteista, sillä näistä kävijöistä yli puolet olivat ulkomaalaisia. Kaiken kaikkiaan valtion sijoittamista kustannuksista Suomenlinnan kävijöiden rahankäyttö tuottaa alueelle takaisin noin 5-25 euroa jokaista kulutettua euroa kohden. Suomenlinnan välittömien ja välillisten tulovaikutuksien vertailu osoittaa kohteen paikallistalouden olevan elinkeinoltaan aktiivinen. Suuri osa työllisyysvaikutuksista kohdistuu välittömästi paikallisalueelle. Suomenlinnan kävijät kuluttavat suurimman osan rahasta majoitus-, kahvila- ja ravintolapalveluihin, paikallisliikenteeseen sekä ohjelma- ja virkistyspalveluihin. Ulkomaalaiset matkailijat tuottavat suurimman tulo- ja työllisyysvaikutuksen. PAAVO-laskentamallin nähtiin soveltuvan Suomenlinnan merilinnoituksen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin, vaikka tuloksia tulikin tarkastella hieman eri näkökulmista kuin muissa tutkimuskohteissa, joissa PAAVO-laskentamallia on sovellettu. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu kyseisessä kohteessa, mutta nyt Suomenlinnan hoitokunnalla on työvälineet paikallistaloudellisten vaikutusten jatkoseurantaan tulevaisuudessa.
  • Kalpio, Aino (2015)
    Tässä tutkimuksessa perehdytään lukion maantieteen opetuksen sähköistämiseen niin yhteiskunnan digitaalisen murroskauden kuin myös ainetta opettavien opettajien kautta. Lukion maantieteen opettajien asema tutkimuksessa on keskeinen, koska heidän vastuullaan on opetussuunnitelman mukaisesti toteuttaa opetusta nykypäivän vaatimusten mukaan. Sähköistäminen on tapahtunut vauhdilla eivätkä opetusmenetelmät ole pysyneet mukana. Nuoret käyttävät usein sähköisiä välineitä paremmin kuin opettajansa. Ero kasvaa, kun opetetaan vanhoilla menetelmillä ja välineillä arjessaan uutta teknologiaa käyttäviä nuoria. Arjen ja tulevaisuuden vaatimukset tulisi saada kunnolla osaksi kouluopetusta. Viimeistään ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen syksyllä 2016 herättää siihen, että sähköisiä opetusmenetelmiä ja -välineitä tulisi käyttää jo nyt. Mutta mikä tilanne on nyt ja miten opettajat asiaan suhtautuvat? Tässä tutkimuksessa selvitettiin sähköisen kyselytutkimuksen avulla eri puolella Suomea työskentelevien lukion maantieteen opettajien (n = 96) käyttämiä sähköisiä opetusmenetelmiä ja -välineitä sekä asenteita koko sähköistämistapahtumaan. Kolmantena tutkimuskysymyksenä toimi opetuksen sähköistymisen tulevaisuuden kehitys. Kyselyä täydensi kolmen asiantuntijan haastattelut aihepiiristä. Kyselyn tulokset analysoitiin ja esitettiin tilastokuvioina aina laitekäytettävyydestä oman tietoteknologiseen osaamisen arviointiin. Tulosten analysoinnin yleisenä linjana paljastui lukion maantieteen opettajien myönteinen asenne muutoksia kohtaan teoriassa, mutta uusien menetelmien ja välineiden ottaminen konkreettisesti mukaan opetukseen ei ollut ajan tasalla. Koulutuksen ja ajan puute, vähäiset resurssit ja osaamattomuus nousivat suurimmiksi kompastuskiviksi. Tutkimuksen mukaan opettajat kokivat, että ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen tapahtuu liian nopeasti eikä koettu, että siitä olisi tiedotettu tarpeeksi. Perusohjelmat ja sähköiset opetusvälineet olivat käytössä yleisesti, mutta esimerkiksi tilastollisia menetelmiä ja paikkatieto-ohjelmia ei hyödynnetty vielä kaikkialla Suomessa. Tuloksista nousee esiin kysymys sähköisten ylioppilaskirjoitusten ajoituksesta ja siitä, miten maantieteen opetuksen käytännön puoli saataisiin mukaan päättäjätason edellyttämän kehityksen mukaiseksi.
  • Schäfer, Elisa (2015)
    With the ongoing global biodiversity loss, approaches to measuring and monitoring biodiversity are necessary for effective conservation planning, especially in tropical forests. Remote sensing is a very potential tool for biodiversity mapping, and high spatial resolution imaging spectroscopy allows for direct estimation of tree species diversity based on spectral reflectance. The objective of this study is to test an approach for estimating tree species alpha diversity in a tropical montane forest in the Taita Hills, Kenya. Tree species diversity is estimated based on spectral variation of high spatial resolution imaging spectroscopy data. The approach is an unsupervised classification, or clustering, applied to objects that represent tree crowns. Airborne imaging spectroscopy data and species data from 31 field plots were collected from the study area. After preprocessing of the spectroscopic imagery, a minimum noise fraction (MNF) transformation with a subsequent selection of 13 bands was applied to the data to reduce its noise and dimensionality. The imagery was then segmented to obtain objects that represent tree crowns. A clustering algorithm was applied to the segments, with the aim of grouping spectrally similar tree crowns. Experiments were made to find the optimal range for the number of clusters. Tree species richness and two diversity indices were calculated from the field data and from the clustering results. The clusters were assumed to represent species in the calculations. Correlation analysis and linear regression analysis were used to study the relationship between diversity measures from the field data and from the clustering results. It was found that the approach succeeded well in revealing tree species diversity patterns with all three diversity measures. Despite some factors that added error to the relationship between field-derived and clustering-derived diversity measures, high correlations were observed. Especially tree species richness could be modelled well using the approach (standard error: 3 species). The size of the considered trees was found to be an important determinant of the relationships. Finally, a tree species richness map was created for the study area. With further development, the presented approach has potential for other interesting applications, such as estimation of beta diversity, and tree species identification by linking the reflectance properties of individual crowns to their corresponding species.
  • Kekez, Vladimir (2015)
    In the world of globalization immigration processes represent consequence of the search for better life. Every year more immigrants are coming to stay and live in Finland. Understanding patterns of living, spatial locations and clustering of this specific population becomes important and integral step towards integration of immigration population in society. Studies of immigration population conducted in Finland and Helsinki Metropolitan Area are mostly done with descriptive statistical methods mostly employed for describing social patterns and participation of immigrant population within the whole population. Employment of inferential statistical methods, spatial statistical methods, precisely Exploratory Spatial Data Analysis (ESDA methods), specifically Global and Local Moran's Index is becoming extremely important because of the quantitative and qualitative results which can be gained. This thesis is consisted of analysis of immigrant population patterns, conducted by Global and Local Moran's Index used by ArcGIS and GeoDa software. ArcGIS is a market leading, commercial GIS package for computation, analysis and production of different sorts of GIS analysis and results. Spatial statistic toolbox, as integral part of ArcGIS software package is used for interpretation of spatial statistics results (maps, graphs, reports etc.), which can be obtained, by use of several different methods. GeoDa is non-commercial software, relatively new in GIS practice in Finland, focusing specifically in spatial statistics analysis. It is used for manipulation and operationalization of spatial data analysis, designed for implementation of different and unique (Bivariate Moran’s I, etc.) ESDA techniques. Both software are computing comparable but different results, quantitatively and visually. For global measurements of spatial autocorrelation and presence of clustering within analyzed area Global Moran’s Index is employed. Local measurements and for mapping of possible cluster and outlier occurrences (Anselin Local Moran’s Index) is being used. Employment of weight matrix produced in ArcGIS and GeoDa is allowing creation of conceptualization of spatial weight matrix on the same principles in ArcGIS and GeoDa. Conceptualization of weight matrix in the case of lattice data with shared border is contiguity concept. Contiguity concept is using queen concept for defining neighbors, because it allows bigger analyzing capacity. Both software are using same statistical equations but outcome results are showing variety of differences, because of the differences in computing, presenting and visual displaying of the results. GeoDa is producing more significant statistical and visual results. The task is to test and compare computational, visual and analytical capabilities and possibilities of both software and analyze quality of outcome results (maps, diagrams, box plots, etc.) Data on immigration population is provided by HSY (Helsingin Seudun Ympäristö) with the lattice grid level size (1x1km, 500x500m, 250x250m). Purpose of my thesis is also to analyze lattice data with new square grid sizes (50x50m), which are inputting more specific local area inputs for location of local spatial autocorrelation and hot spot activities. Creation of new lattice size is motivated by conceptualizing of the data which is aggregated on the building level (Pks_vaki). Main motive is to try to detect new trends in development of clustering and clusters of immigrant population in Greater Helsinki, formulate and impose scale and area size from a different perspective. Results are informing about undetected process of clustering in the central areas of Helsinki not noticed in the previous studies of immigration population. They are offering different perspective on the problem of clustering of immigration population in Helsinki Metropolitan area.
  • Mäkinen, Jussi (2015)
    Species composition of a local habitat is a sample of regional species pool. Stress and disturbance define the environmental conditions and control the vegetation on the local scale. The variation of stress and disturbance inside a region control fluctuations in species richness and species composition. This thesis examines the effect of local stress and disturbance on the relationship between local and regional vascular plant species pools in arctic-alpine environment. The relationship is studied through beta-diversity, which measures the ratio of local and regional species richness. It tells how many times larger the regional species pool is compared to the local species pool. If stress, disturbance and biotic competition didn’t limit the species dispersal at the local scale, there would be the same species composition in every habitat and no variance in beta-diversity. Stress level is studied through soil temperature, moisture and pH. Stress variables determine the resource shortage, which limits the primary production and species richness. Earth surface processes (ESP) are a major disturbance in a low-productive environment. ESPs modify physical conditions of a habitat, destroy vegetation and change the availability of resources. Stress and disturbance are distributed by local topography, which is measured with a mesotopographical index. The research was carried out by analyzing an environmental data, which was sampled in Finnish Lapland in 2011–2013. The data consists of 21 research grids that hold together 3360 research plots. A research grid is considered a region for which regional species richness was computed based on its plots’ species pools. Beta-diversity was computed to every research plot as a ratio of regional and local species richness. The effect of environment on beta-diversity was studied through Spearman correlation coefficient and statistical modeling. Generalized linear models (GLM) were used to find out the best combination of stress variables in explaining the variation of beta-diversity and the change in explained variation after bringing ESPs in the model. The relational shares of stress and disturbance variables in explaining beta-diversity were studied with generalized boosted regression models (GBM). Beta-diversity is strongly distributed spatially by mesotopography. Local species richness increases and beta-diversity decreases when moving from a ridge through a slope to a valley. Mesotopography controls habitats’ stress level and ESPs distribution, which is why it has such a strong impact on vegetation. Other noteworthy controllers of beta-diversity are soil moisture, wind driven erosion, known as deflation and fluvial disturbance. Deflation and fluvial disturbance are more effective in controlling beta-diversity than stress variables. It was found that stress and disturbance affect beta-diversity both in positive and negative ways. Mesotopograhy divides the environment in different parts, where there are different controllers of local habitat and vegetation. In the valley there is fluvial disturbance which is related to productive habitat and low values in beta-diversity. Fluvial disturbance lowers stress level and competition which removes the species dispersal obstacles. A large share of regional species pool has dispersed in valleys. Deflation operates on the ridge where it erodes soil and raises stress level. This prevents many species from dispersing to ridges and in doing so raises the beta-diversity. There are no strong ESPs in the slope, for which beta-diversity is controlled by variable snow cover driven soil moisture. Moist habitats have higher species richness and lower beta-diversity than dry habitats. The absence of ESPs may increase competition between plant species. This research shows that the variance of beta-diversity is driven by the descending local species richness along mesotopographical index. Beta-diversity is controlled by ESPs which also are distributed by mesotopography. Stress is a minor driver of beta-diversity.
  • Helle, Aino (2015)
    The seas and oceans are the scene of multiple human actions, all of which cause pressures on the marine environment. Marine spatial planning (MSP) systematizes the evaluations of the spatial impacts of the human actions and take into consideration the cumulative impacts of the actions. A probabilistic model is constructed to estimate the impacts of oil shipping and offshore wind power on 16 species. The quantitative indicators of impacts are the loss of breeding success of 5 birds, the loss of the early development stages of 3 fish species and the change in the probability of presence/absence of 3 benthic species and 5 algae. The thesis model works as an independent application, but can be merged as such into an MSP tool that works with a geoinformatic system (GIS) interface. The impacts of offshore wind power and oil shipping, and especially the possible oil spill, have been studied at other marine areas, but there are only few studies about their impacts in the brackish water conditions of the Baltic Sea. The study area of this thesis is the eastern Gulf of Finland (EGOF). The model is constructed using Bayesian networks (BNs) which are graphical probabilistic models. The most important human pressures caused by the actions are identified based on literature and placed in the model accordingly. The pressures caused by operational offshore wind power are the disturbance to birds and underwater noise. The pressures caused by oil shipping are underwater noise and the oil exposure of species after a possible oil spill. The attenuation of the pressures as a function of increasing distance from the source of pressure is calculated mathematically, where possible. Expert elicitation is conducted to fill in the gaps in existing data over the subject. Altogether 6 experts were interviewed and another two were consulted informally. The different types of data are integrated in the BN, which allows quantified comparisons between different management options and alternative scenarios. The model predicts that both human actions have negative impacts on the marine environment of the EGOF. The impacts of an offshore wind mill will realize without uncertainty but they will be negligible. An oil spill, on the other hand, is unlikely to happen, but if it does, the losses will be extensive. The disturbance of the wind mill on birds extends to some hundreds of metres from the mill, depending on the bird species. The losses of the early development stages of fish caused by the underwater noise of a wind mill are nearly certainly below 20% at all distances from the mill for all studied species. With the most likely sound pressure levels of tankers, the losses to the early development stages of the fish also remain below 20% with a high level of certainty at all distances. At these tanker noise levels, the harmless noise class of <90 dB re 1µPa will be reached at some kilometres of the fairway, depending on the original noise level from a tanker. Three alternative oil shipping scenarios for 2020 were compared. The differences among the scenarios are negligible both when it comes to the impacts of underwater noise on fish and to the probability of a species to get exposed to oil. The model successfully describes the impacts of the human pressures that are known to take place, such as the impacts of offshore wind power, but requires a GIS environment and drift models to be able to predict the probabilities of an oil exposure. The applicability of the model can be increased by taking into consideration additional human actions and a wider selection of human pressures. The thesis model is a part of a MSP tool produced in TOPCONS (Transboundary tools for the spatial planning and conservation of the Gulf of Finland) project, which is a prototype of a tool that can be later applied at marine areas worldwide.
  • Kyytsönen, Tiina (2015)
    Tutkimuksen tarkoitus on tehdä tilannekatsaus siitä, mitä piilokojukatselu on, ketä se houkuttelee ja mikä siinä houkuttelee. Piilokojukatselussa petoeläinten houkutteleminen näkö- ja valokuvausetäisyydelle perustuu ruokintaan. Toiminta keskittyy erityisesti ruskeakarhuun, mutta myös suteen sekä ahmaan. Tutkimus perustuu dualistiseen ajattelutapaan, jossa toiseuden ja autenttisuuden merkitys matkailussa korostuvat. Tätä tukee myös käsitys nykyajan post-fordistisesta turistista, jolle matkailukokemuksen elämyksellisyys ja erilaisuus ovat merkittävämmässä asemassa kuin aiemmin tyypilliselle, massaturismia suosivalle fordistiselle turistille. Lisäksi turismin autenttisuudesta puhuttaessa tärkeään osaan nousee autenttisuuden lavastaminen. Piilokojukatselu on Suomessa verrattain uusi tuote ja täten sitä on tutkittu melko vähän. Toiminta on kasvattanut suosiotaan kiihtyvällä tahdilla ja näin ollen tuotteen, asiakkaiden sekä osallistumisen motiivien tunteminen on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää paremmaksi. Tutkimus keskittyy Kainuun maakunnassa sijaitseviin Kuhmoon ja Suomussalmeen. Tutkimuksessa yhdistettiin erilaisia metodeja tapaustutkimukselle ominaisella tavalla. Kvantitatiivista menetelmää edustivat asiakkaille suunnatut kyselylomakkeet ja kvalitatiivista menetelmää yrittäjien haastattelut. Kyselylomakkeita lähetettiin kuuteen yritykseen. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin 121 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 28,8. Haastattelut toteutettiin viiden yrityksen kanssa, ja yhden yrityksen haastattelu korvattiin pienimuotoisella sähköpostikyselyllä aikataulujen yhteensopimattomuuden vuoksi. Kyselyyn vastanneista 46,3 prosenttia oli suomalaisia ja 53,7 prosenttia ulkomaalaisia, pääasiassa brittiläisiä ja ruotsalaisia. Tyypillinen piilokojuasiakas on länsieurooppalainen, 30–60 -vuotias, vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka saapuu kohteeseen ystäviensä tai kumppaninsa kanssa. Erityisesti ulkomaalaisilla on jo ennestään paljon kokemusta kaupallisista, luonnonympäristössä sijaitsevista eläinkatselukohteista eri puolilta maailmaa. Tärkeimmät motiivit osallistua piilokojukatseluun ovat eläinten näkeminen niiden luonnollisessa ympäristössä sekä hyvien luontokuvien saaminen. Valtaosa asiakkaista pitää katselukokemusta aitona, luonnollisena sekä elämyksellisenä. Palveluntarjoajista kaikki pitävät katselutilannetta niin aitona kuin se vain voi Suomen olosuhteissa olla. Post-fordistisen turistin ominaisuudet täyttyvät melko hyvin piilokojukatselijoiden ollessa kokeneempia, itsenäisempiä sekä joustavampia verrattuna fordistiseen turistiin. Myös arvomaailmaltaan piilokojukatselija on lähempänä post-fordistista turistia muun muassa ympäristötietoisuuden ja aitouden arvostamisen osalta. Suurin osa asiakkaista asuu suuremmissa kaupungeissa, mikä tukee väitettä toiseuden kokemisen tavoittelusta: luonnon periferia toimii pakopaikkana kaupunkien kiireestä ja melusta. Monet asiakkaista ovat matkustelleet wildlife-kohteissa ympäri maailmaa ja seuraavaksi halutaan nähdä jotain uutta, esimerkiksi karhu. Näin ollen Suomen periferia nouseekin wildlife-matkaajan maailmankartalle otollisena paikkana nähdä kyseinen eksoottinen eläin. Piilokojutoiminnan autenttisuus on osaltaan teeskenneltyä, koska alueella on sinne kuulumattomia elementtejä, kuten katselukoju sekä ruokaa. Nämä kuitenkin ovat välttämättömiä turismitoiminnan edellytyksiä. Joissakin yrityksissä voidaan puhua lavastetusta autenttisuudesta, koska asiakkaalta piilotetuilla elementeillä, kuten karhujen liikettä ohjaavilla pitkospuilla, parannetaan kokemuksen laatua. Toisaalta verrattuna moneen muuhun turismitoimintaan, piilokojukatselun voidaan sanoa olevan verrattain aitoa.
  • Torkkeli, Mari (2015)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida opiskelijoiden ja opettajan kokemuksia tehostetussa kisällioppimisessa lukion pitkän matematiikan kurssilla. Tehostettu kisällioppiminen on oppilaskeskeinen opetusmenetelmä, jossa opiskelijat oppivat matematiikkaa pienryhmissä opettajan toimiessa ohjaajana. Tutkimuskysymykset käsittivät opettajan ja opiskelijoiden toiminnan tarkastelun tehostetussa kisällioppimisessa kokonaisuutena sekä opiskelijoiden kokemukset pienryhmäoppimisessa. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 20 erään suomalaisen lukion pitkän matematiikan Vektorit-kurssin opiskelijaa. Tutkimusaineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2014. Opiskelijoiden ja opettajan kokemuksia tehostetusta kisällioppimisesta tutkittiin kyselytutkimuksilla, pienryhmä- ja yksilöhaastatteluilla, välittömällä Post-it -palautteella sekä ei-osallistuvalla havainnoinnilla. Aineisto analysoitiin laadullisella aineiston sisällönanalyysillä ja lisäksi opiskelijoilta kerätyn loppukyselyn aineiston osalta käytettiin aineiston kvantifiointia. Aineiston luotettavuuden parantamiseksi tutkija harjoitteli ei-osallistuvaa havainnointia Helsingin yliopiston matematiikan laskupajassa, jossa tehostettu kisällioppiminen on käytössä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijoiden ja opettajan kokemukset tehostetusta kisällioppimisesta lukion pitkän matematiikan kurssilla ovat myönteiset, ja matematiikan oppiminen on tehokasta. Pienryhmässä oppiminen mahdollistaa vertaistuen, matematiikasta keskustelun, mukavan oppimisilmapiirin ja opettajan tarvittavan tuen. Tehostetulle kisällioppimiselle on ominaista hetkessä mukana -periaate, jonka ansiosta vaikeiden matematiikan tehtävien tekeminen onnistuu. Opettaja pääsee käyttämään asiantuntijuuttaan monipuolisesti tehostetussa kisällioppimisessa. Tutkimuksen opetusmenetelmä antaa opiskelijalle valtaa ja vastuuta, mikä opettajajohtoisen oppimisen jälkeen on muutostilanne opiskelijoille. Tehostettua kisällioppimista voidaan kehittää digitalisoinnin avulla. Vaikuttaa siltä, että tehostettu kisällioppiminen on mainio opetusmenetelmä matematiikan oppimisessa vastatakseen jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.