The Soviet Forestry Industry in the 1950s and 1960s : A Project of Modernization and Technology Transfer from Finland

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2610-8
Title: The Soviet Forestry Industry in the 1950s and 1960s : A Project of Modernization and Technology Transfer from Finland
Author: Kochetkova, Elena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies, Economic and Social History
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study is devoted to technology transfer from the West (primarily from Finland) to the Soviet forestry industry during a period of rapid modernization under the rule of Nikita Khrushchev during the 1950s and 1960s. Under Khrushchev, the USSR sought to catch up and overtake America . However, in the post-war period the Soviet Union suffered from a dearth of technology and expertise, and technology transfer from more developed foreign industries became a crucial aspect of modernization. Despite geopolitical competition and a vast ideological divide, Khrushchev aimed to transfer updated Western technologies to the USSR in different forms and practices. The Soviet Union established scientific-technical connections with several countries. The main source of modern technologies and machinery needed for paper and pulp production in particular was neutral Finland, which could be considered as a window to Western technological achievements for the Soviet Union. Exemplifying unique relations of West and East in the Cold War, Finland sold many techniques and provided expertise within the framework of scientific-technical cooperation. This dissertation examines the role that technology transfer from the other side of the Iron Curtain played in Soviet modernization from 1955 to 1964. How did technical cooperation with a Western country develop in the context of the Cold War? How and in what forms did Soviet institutions and engineers transfer technologies? How did they deal with more advanced machinery and new expertise? How did they apply the new technologies and how did Soviet domestic research develop? Did these technologies help renew machinery, launch new production and enhance the development of the industry, as expected? If not, why? And, in general, did these foreign technologies lead to technological modernization? In answering these questions, the dissertation sometimes refers to previous periods in order to trace continuities and change. Examining a vast collection of archival and published sources and using methods of the history of technology, the dissertation is focused on the forestry industry, which was one of key fields for expected positive changes in Khrushchev`s modernization. Its technological improvement was necessary not only for the increase of pulp and paper production to meet expanding consumption demands; the forestry industry was also a supplier for a large number of other both civilian and military industries, the latter of which received particular importance during the Cold War. Several plants and factories annexed after the Second Would War (in particular from Finland and the Baltic states) provided for the production of new sorts of pulp needed for military use, and technological modernization of these factories as well as launching new production in other Soviet enterprises was seen as a crucial action for the development of many other industries. Cold War forestry technologies, thus, exemplified their capacity to be a site of exchange , enabling cooperation among different industries, engineers, scientists and institutions. The dissertation illustrates that technologies from Finland and from the West via Finland played a significant role in the Soviet economy while creating a need for continuing transfer. The Soviet leadership aimed to create its own innovations to launch domestic production of the newest technologies. While Soviet engineers succeeded in implementing some technologies, they failed to develop Soviet ones. The Soviet industry remained dependent on cooperation with countries with more advanced industry. The main reasons for this were shortages of raw materials. In addition, technical expertise in industrial enterprises contributed to this dependence. Additionally, within the USSR, there were barriers to technology transfer between institutions. Generally, the successful implementation of Western technologies was possible only when all the details, machinery and expertise, needed for the technology were transferred. At the same time, as a framework for cultural encounters, transfer entailed cultural impacts on Soviet engineers which helped them become more reflexive about work conditions and management practices at Soviet enterprises.Tämä väitöskirja tarkastelee teknologian siirtoa länsimaista (erityisesti Suomesta) Neuvostoliiton metsäteollisuuteen Nikita Hru t ovin modernisaatiopolitiikan kaudella 1950- ja 1960-luvuilla. Ajanjakso on merkittävä osa Neuvostoliiton modernisaation historiaa, sillä aikakautta leimasivat erilaiset suunnitelmat ja pyrkimykset saavuttaa ja ohittaa Amerikka . Toisen maailmasodan jälkeen Neuvostoliitto oli länsimaisia kilpailijoitaan jäljessä teknillisessä osaamisessa sekä uusien ja edistyneiden tekniikoiden kehittämisessä. Siksi teknologian siirtoa kehittyneistä talouksista pidettiin tärkeänä keinona Neuvostoliiton vanhakantaisen metsäteollisuuden uudistamisessa. Lännen ja idän kilpailusta ja ideologisesta vastakkainasettelusta huolimatta Hru t ovin politiikka pyrki tuomaan maahan länsimaisia teknologioita eri muodoissaan. Vaikka Neuvostoliitto solmi sopimuksia tieteellis-teknillisestä yhteistyöstä eri valtioiden kanssa, oli sellu- ja paperiteollisuudessa modernin teknologian päälähteenä puolueeton Suomi, joka oli Neuvostoliitolle ikkuna lännen teknologiaan. Myydessään Neuvostoliitolle suuren määrän tekniikoita clearing-kaupalla ja tarjotessaan asiantuntijuutta tieteellis-teknologiseen yhteistyöhön puitteissa Suomi oli ainutkertainen esimerkki kylmän sodan itä-länsisuhteista. Väitöskirjassa tutkitaan, mikä merkitys teknologian siirolla rautaesiripun yli oli Neuvostoliiton metsäteollisuuden modernisaatiossa vuosina 1955 1964. Miten teknillinen yhteistyö Neuvostoliiton ja länsimaan välillä oli organisoitu kylmän sodan kontekstissa? Millä tavoin ja missä muodoissa neuvostoliittolaiset instituutiot ja insinöörit tuottivat maahan uusia teknologioita? Miten pidemmälle kehitettyjä koneistoja ja uudenlaista asiantuntijuutta otettiin käyttöön? Miten moderneja teknologioita kyettiin hyödyntämään Neuvostoliiton olosuhteissa, ja miten kansallinen tutkimus Neuvostoliitossa kehittyi? Auttoivatko maahan tuodut teknologiat uudistamaan koneistoja, käynnistämään uutta tuotantoa ja kehittämään teollisuudenaloja, kuten oli odotettu, ja miksi? Kykenikö Neuvostoliitto kaiken kaikkiaan modernisoimaan teollisuuttansa näissä olosuhteissa? Vastatessaan edellä mainittuihin kysymyksiin tutkimus sivuaa myös varhaisempia ajanjaksoja ja pyrkii näin nostamaan esille jatkuvuuksia ja katkoksia eri historiallisten vaiheiden ja prosessien välillä. Tutkimus nojaa laajaan arkistoaineistojen ja julkaistujen lähteiden kokonaisuuteen ja sen pääkohteena on metsäteollisuus, joka oli Hru t ovin modernisaatiokauden avainaloja ja monien odotusten perusta. Neuvostoliitossa uskottiin, että maan teknologinen edistyminen oli välttämätöntä paperin ja selluloosan tuotannon kasvattamiseksi sekä näiden tuotteiden kulutukseen liittyvien vaatimusten täyttämiseksi. Tämän ohella metsäteollisuus toimi puolivalmisteiden toimittajana useammalle siviili- ja sotateollisuusalalle, joista jälkimmäiset olivat erityisen merkittävässä asemassa kylmän sodan aikana. Neuvostoliiton alueisiin toisen maailmansodan jälkeen liitetyt tuotantolaitokset (erityisesti Suomesta ja Baltian maista) tekivät mahdolliseksi uudentyyppisen sellun tuotannon. Näiden tuotantolaitosten modernisoiminen ja tuotannon käynnistäminen muualla maassa katsottiin ratkaisevaksi tekijäksi myös muiden teollisuudenalojen kehittämisessä. Kylmän sodan metsäteollisuuden teknologioita tuleekin tarkastella eräänlaisina vaihdon areenoina ( a site of exchange ), jotka mahdollistivat eri toimialojen, insinöörien, tieteenharjoittajien ja instituutioiden yhteistyön. Tämä tutkimus havainnollistaa suomalaisten ja Suomen kautta tuotujen länsimaisten teknologioiden merkittävää roolia Neuvostoliiton taloudessa, joka kuitenkin lopulta jäi teknologian siirrosta riippuvaiseksi. Vaikka neuvostojohdon pyrkimyksenä oli luoda oma teknologinen perusosaaminen ja siihen nojaava modernien teknologioiden tuotanto, menestyivät neuvostoliittolaiset insinöörit lähinnä länsivalloista tuotujen teknologioiden käyttöönotossa mutta eivät omien teknologioiden kehittämisessä. Neuvostoliton teollisuus jäi riippuvaiseksi yhteistyöstä muiden maiden kanssa. Pääsyynä tähän oli tuotantolaitosten puutteellinen varustaminen raaka-aineilla sekä raja-aidat instituutioiden välillä. Teknologioita pystyttiin ottamaan käyttöön onnistuneesti vain silloin, kun kaikki teknilliset yksityiskohdat, koneistot ja teknologian hyödyntämiseen vaadittava asiantuntijuus siirrettiin. Huomionarvoista on myös se, että teknologian siirto eräänlaisena kulttuurisen kohtaamisen muotona vaikutti insinöörien ja tieteenharjoittajien ajatteluun ja antoi heille uudenlaisia lähtökohtia tarkastella johtamista ja työelämän käytäntöjä neuvostojärjestelmässä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2610-8
http://hdl.handle.net/10138/180930
Date: 2017-05-27
Subject: History of Technology
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
TheSovie.pdf 866.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record