Teologinen tiedekunta

 

Recent Submissions

  • Hyvärinen-Hellberg, Eija (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tiivistelmä Referat Eksegeettisen tutkimuksen kohteena ovat Ugaritin tekstien Baal ja Anat -kertomussikermä ja Vanhan testamentin psalmit 74 ja 77. Tekstien sisältämiä viittauksia kaaokseen, jonka epiteettinä ovat meri, lohikäärme, Leviatan tai Lotan, joet ja virrat sekä suuret vedet, analysoidaan laaja-alaisen synkronisen tutkimuksen, narratiivisen ja ikonografisen menetelmän keinoin. Tekstit analysoidaan historialliskriittisin, diakronisin menetelmin. Analyysin tuloksia peilataan Levantin, muinaisen Orinetin kulttuureiden kuva-aineistoon pronssi- ja rautakauden ajalta. Merkityksiä peilataan myös sosio-ekonomiseen ympäristöön. Mesopotamian valtakuntien sinettien ja sylintereiden kuvakieltä samoin, kuin arkeologisten yksittäisten esineiden kantamia merkityksiä liitetään tekstiin. Kuvallisena aineistona on Frankfortin sinettejä käsittelevä tutkimus ja Keelin teostensisältämä kuva-analyysi. Tutkimuksen fokus on kysymyksessä, avaako kuvakieli tekstin merkityksiä ja luoko se uusia tutkimusnäkökulmia. Ras Shamran mytologisten, Baalia ja Anatia käsittelevien tekstien tutkimuksen fokus on meren jumaluuteen Yammiin personifioitu kaaos, elämää tuhoava voima. Hänen suhdettaan peilataan luojajumala Eliin ja myrskyn ja hedelmällisyyden jumalaan Baaliin. Esille tulee arkaaisen ihmisen maailmankuva ja kognitiivinen prosessi sellaisena kuin se kuvissa ilmenee. Tekstien merkityksen löytämiseksi niiden sisältöön sovelletaan Dumezilin sosiaalista teoriaa. Teorian sovellus nojaa Langin siitä tekemään tulkintaan. Hän luokittaa jumaluuden ilmenemismuodot hierarkiseksi, kolmiportaiseksi pantheoniksi, joka peilaa yhteiskunnan eriytynyttä sosiaalirakennetta. Tutkimus etsii Ugaritin mytologisten tekstien ja psalmitekstien” sitz im lebeniä”. Onko psalmien tekstikohdissa kaikuja Ugaritin tekstien mytologisista hahmoista nhr, lotan, seitsenpäinen lohikäärme ja kiemurtava käärme? Työ esittelee Løgstrupin analyysin ihmisenä olemisen alkukantaisista ilmaisuista, jotka ilmenevät myötätunnon, nöyryyden, rakkauden, surun ja toivon ilmauksina. Se tarkastelee kaaoksen ilmenemisen muotoja vihaa, kateutta ja mustasukkaisuutta. Psalmien kyyhkyskuvan ja tekstien pyhän kohtaamisen kuvauksissa tutkin, mitä ne merkitsevät yksilölle ja yhteisölle. Lyhyesti voi Ugaritin tekstien fokuksen olevan jumaluuksien maailmassa ja kultissa, kun taas psalmeissa fokus on inhimillisen ja jumalallisen dialogissa. Kohtaamisen merkitys todentuu elämää kannatteleven voimien ilmaisussa trauman kokeneessa yhteisössä.
  • Toukola, Milla (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimus käsittelee suomalaista antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta Magneettimedia-lehdessä vuosina 2014–2016 ilmestyneiden juutalaiskirjoitusten valossa. Suomalaista antisemitismiä nykyajan kontekstissa ei ole juurikaan tutkittu, joten tutkimuksen aihe on perusteltu. Magneettimedia toimi alun perin kyläkauppias Juha Kärkkäisen mainoslehtenä, mutta julkaisussa alkoi vuodesta 2012 lähtien ilmestyä juutalaisvastaisia kirjoituksia, joiden johdosta sekä Juha Kärkkäinen että hänen yrityksensä J. Kärkkäinen Oy tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomiosta huolimatta juutalaiskirjoituksien julkaisu jatkui. Tutkimuksen aineisto koostuu Magneettimedian Uutiset-palstan kirjoituksista. Palstalta on systemaattisesti kerätty kaikki juutalaisiin viittaavat kirjoitukset, jotka tämän jälkeen on analysoitu diskurssianalyysiä apuna käyttäen. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Millaista kuvaa Magneettimedian uutisointi rakentaa juutalaisista? 2) Kuinka Magneettimedian juutalaiskuva vastaa kansainvälistä antisemitismiä. Aineistosta hahmottui neljä selkeää diskurssia, joista jokainen ilmentää osaltaan Magneettimedian antisemitismin eri puolia. Ensimmäinen diskurssi oli Israelin valtion kritisointi. Toiseksi uutisoinnille oli ominaista juutalaisten moraalin ja hyvien tapojen kyseenalaistaminen. Kolmanneksi uutisista nousi juutalaisten kansanmurhan kiistäminen ja neljäntenä diskurssina oli juutalaisten vaikutusvalta maailmanpoliittisiin tapahtumiin. Kaikista neljästä diskurssista välittyi vahva usko kansainväliseen juutalaisten salaliittoon. Juutalaisten moraalin kyseenalaistaminen ja heidän väitetty vaikutusvaltansa ovat vanhaa antisemitististä perintöä. Uutta antisemitismiä puolestaan edustaa holokaustin kiistäminen ja Israelin valtion kritisointi. Huomionarvoista oli vanhan juutalaisvastaisen pamfletin Siionin viisaiden pöytäkirjojen merkitys Magneettimedialle. Paitsi Pöytäkirjojen negatiiviset käsitykset juutalaisista myös sen konservatiivinen arvomaailma näkyi Magneettimedian uutisten taustaoletuksissa. Tutkimus argumentoikin, että Pöytäkirjat on avainasemassa Magneettimedian maailmankuvan ymmärtämisessä.
  • Stigell, Erika (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämä tutkielma keskittyy Mooseksen henkilökuvaan Heprealaiskirjeessä. Pyrin selvittämään, millainen kokonaiskuva Mooseksesta muodostuu Heprealaiskirjeen pohjalta. Tutkin kysymystä tarkastelemalla, mitä Mooseksen voidaan sanoa tekevän, eli millaisessa roolissa Mooses toimii Heprealaiskirjeessä. Mitä heprealaisen Raamatun tekstejä Heprealaiskirjeen kirjoittaja on näissä kohdissa käyttänyt sekä selvittää mihin tarkoitukseen niitä käytetään. Etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini analysoimalla Heprealaiskirjeen eksplisiittiset maininnat Hepr.3:1-6, 16; 7:14; 8:5; 9:19; 10:28; 11;23-29; 12:21. Analyysin lisäksi tarkastelin, mistä heprealaisen Raamatun kontekstista Moosekseen viittaavat tekstit mahdollisesti on lainattu. Tämän jälkeen tutkin, mitä voidaan sanoa näiden tekstien käyttötarkoituksesta Heprealaiskirjeessä. Mooses oli Heprealaiskirjeessä uskollinen palvelija. Hän oli myös kansan vapauttaja ja sen johtaja. Mooses kuvattiin Heprealaiskirjeessä liiton välimiehenä sekä lainvälittäjänä. Moosekselle osoitettiin binaarista uskollisuutta. Uskollisuus JHVH:lle oli uskollisuutta myös hänen palvelijalleen Moosekselle. Heprealaiskirjeen kirjoittaja piti Mooseksen syntymää mainitsemisen arvoisena asiana. Hän myös kertoi Mooseksen valinnasta valita JHVH sekä JHVH:n kansa. Erityistapahtumina kirjoittaja halusi mainita pääsiäisen ja siihen liittyvän pelastuksen sekä Punaisen Meren ylityksen. Erämaan tapahtumista Heprealaiskirjeen kirjoittaja toi esille JHVH:n asumuksen teon, sen puhdistamisen sekä pappien asettamisen. Mooses on Heprealaiskirjeen kirjoittajalle hänen uskonymmärryksensä keskeinen hahmo. Kirjoittajan kuulijoilleen kuvaama linja luomisesta ensimmäiseen liittoon ja sen kautta uuden liiton täydellisyyteen kulkee Mooseksen kautta Kristukseen. Mooses on vertailukohta. Mooses on myös se kuulijoiden tuntema ensimmäisen liiton keskeinen hahmo, jonka toiminnan ja henkilökuvan kautta kirjoittaja voi kuvata, mitä uusi liitto on ja mihin se perustuu. Heprealaiskirjeessa kirjoittajan kuva Mooseksesta piirtyy tekstijaksoissa auktoritatiivisena ja vahvana toimijana. Kirjoittaja etenee tekstissään jatkuvasti nojaten siihen, mitä hän on edellä sanonut Mooseksesta. Tähän hän valitsee heprealaisen Raamatun tekstejä ja tulkitsee omaan käyttöönsä.
  • Fagerström, Jane (Helsingin yliopisto, 2017)
    HELSINGIN YLIOPISTO  HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto  Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Laitos  Institution Systemaattinen teologia TekijäFörfattare Jane Fagerström Työn nimi Arbetets titel Vastuullisuus suomalaisen rahapelipolitiikan strategiana – taloudellisten ja kansanterveydellisten intressien paradoksi Oppiaine  Läroämne Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Työn laji Arbetets art Pro gradu Aika Datum 21.4.2017 Sivumäärä Sidoantal 86 Tiivistelmä Referat Tämän pro gradu -tutkimuksen tehtävänä on tarkastella miksi Suomen rahapelimarkkinoiden strategiapuhe kulminoituu vastuullisuuteen? Käsittelen tehtävää rajaamalla sen neljään päälukujeni mukaisiin väitteisiin. Vastuullisuus suomalaisen rahapelipolitiikan strategiana on ajankohtainen juuri nyt. Vuodesta 2017 Suomen rahapelimarkkinoita monopolisoi kolmen yhtiön sijaan yksi, kun Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät Veikkaukseksi. Vastuullisen pelitoiminnan paradoksi syntyy siitä, että monopolin oikeuttamisperusteena oleva arpajaislaki ja valtioneuvoston asetus pelitoimijoista ovat keskenään jännitteiset. Vastakkain ovat pelitoiminnalla hankittavat varat ja pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten haittojen vähentäminen. Ratkaisu jännitteeseen tuntuu löytyneen vastuullisesta pelitoiminnasta. Tutkimukseni on käytännöllistä etiikkaa. Metodini on systemaattinen analyysi, erityisesti käsite- ja väitelauseiden analyysi. Tutkimukseni liittyy kolmen pääkäsitteen ympärille: rahapelipolitiikka, pelihaitat ja vastuullisuus. Pidän myös Peter Singerin väitettä ”Toimivien olentojen intressit on otettava huomioon heitä koskevissa valinnoissa ja päätöksissä” ohjenuorana tarkastellessani rahapelipoliittista vastuullisuutta. Lähdeaineistoni on poikkeuksellisen laaja, ja osan siitä olen ammattini puolesta saanut lahjaksi; työni ja opintoni siis yhdistyvät. Päälähteisiini kuuluvat Veikkauksen ja RAY:n vuosikertomukset, EU- ja ministeriötason lähteet ja lakitekstit. Täydennän niitä laajalla aiheeseen liittyvällä kirjallisuudella eri asiantuntijatahoilta. Rahapelitoiminnan erityislaatuisuus on poliittisesti ja globaalisti tunnustettua. Sillä rajoitetaan palveluiden liikkuvuutta ja perustellaan kansallisia monopoleja nojaten rikos- ja pelihaittoihin. Suomessa rahapelimonopolilla on kansalaisten vahva hyväksyntä. Pelaaminen on yleensä harmitonta ajanvietettä, kulutusta, josta voi kuitenkin syntyä ongelmia. Siksi vaaditaan erityistä ohjausta, tukea ja työkaluja pelaamisen hallintaan. Suomessa rahapelit perustuvat lakisääteiseen yksinoikeusjärjestelmään, jossa rahapeliyhtiön on huomioitava vastuullisuuden vaatimus toiminnassaan: ”rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset estetään sekä pelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia haittoja vähennetään.” Reformaation juhlavuonna tutkin vastuullisuutta täysin itse laatimieni taulukoiden pohjalta, teesien muodossa. Vuosikertomuksista satunnaisesti koottujen väitteiden lähteitä on 69, jotka muodostavat yhteensä 50 teesiä. Kaikki teesit on poimittu vastuullisuuden kontekstissa. Läpikäyn ne systemaattisesti käsitteiden ja niiden esiintyvyyden mukaan. Johtopäätös jopa yllättää, sillä se on suora vastaus väitteeseeni 2) Rahapelipolitiikka suojelee monopolia. Kyllä: Vastuullisuus (joka nousee haittanäkökulmasta, joka oikeuttaa rahapelimonopolin, jota rahapelipolitiikka suojelee) on poliittinen keino olemassaololle. Se on luottamuksellista kohtaamista – viihdettä, jota velvollisuudet ja hallinta rajoittavat. Teesejäni vastaava syvempi käsitteellinen tutkimus olisi varmasti avannut keskustelua vielä enemmän aiheen tiimoilta. Elämänpolitiikan rooli haastajana jäi nyt vain esittelyn asteelle. Avainsanat – Nyckelord Vastuullisuus, rahapelipolitiikka, pelihaitat, rahapelaaminen, uhkapelaaminen, riippuvuus, addiktio, elämänpolitiikka, hallinta, monopoli, sääntely Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja
  • Salo, Elina (Helsingin yliopisto, 2017)
    4Q502 on Qumranista löydetty teksti, jota usein kutsutaan avioliittorituaaliksi, mutta tekstin identifioinnista ei ole yksimielisyyttä. Tekstin tulkinnasta on esitetty kolme hypoteesia: avioliittorituaali (Baillet), Kultaisen iän -juhla (Baumgarten) sekä Nisan-kuun ensimmäisen päivän uudenvuodenjuhla (Satlow). Teksti 4Q502 on tutkimuksessa jäänyt vaille huomiota, koska tulkinnasta ei ole varmuutta, eikä siten ole haluttu tehdä pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä tekstin perusteella. Tutkielman tavoitteena on suomentaa tulkinnoille oleellisimmat fragmentit. Nämä ovat fragmentit 1–2, 7–10, 19, 24 ja 27. Tavoitteeni on selvittää, onko tekstissä 4Q502 samankaltaisuutta muihin Qumranista löytyneisiin rituaaliteksteihin. Tutkimuksen metodina on muotokritiikki, jonka suorittamiseksi on ollut tarpeellista perehtyä myös muuhun Qumranista löydettyyn kirjallisuuteen. Olen kielellisesti analysoinut tutkittavan tekstin ja vertaillut sitä neljään muuhun rituaalitekstiin Qumranista. Tämä tutkimus esittää, että teksti 4Q502 heijastaa samanlaisia uskomuksia Qumranin yhteisön liturgisesta enkeliyhteydestä, kuin mitä löytyy Sapattiuhrien lauluista ja 4QDibHam – teksteistä.
  • Mertanen, Karri (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena on tutkia tuoretta aihetta kotimaisen uskonnollisuuden kentällä ja päivittää aiempaa satanismitutkimusta. Tutkimuksen kohteena ovat saatanakuva ja itsensä kehittäminen vuonna 2006 perustetussa Azazelin tähti-nimisessä okkulttis-filosofisessa seurassa. Työ edustaa kotimaisen vasemman käden tien hengellisyyden ja satanismin tutkimusta – laajemmassa mielessä länsimaisen esoterian ja uususkonnollisuuden tutkimusta. Tutkimusmenetelminä ovat tekstiaineiston ja haastattelujen systemaattinen analyysi. Työ on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa haastatellaan kymmentä seuran jäsentä. Tutkimuksen keskiössä on hermeneuttinen kehä, jolle tässä tutkimuksessa on keskeistä uuden ymmärryksen taustalla olevan esiymmärryksen asteittainen muuttuminen uuden ymmärryksen ja tulkinnan kautta. Haastattelujen lisäksi aineistona on kirjallisuus, internet lähteet ja seuran jäsenten radiohaastattelut. Livehaastatteluissa käytetään puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka antaa tilaa vuorovaikutukselle. Niiden lisäksi käytetään sähköisiä haastatteluja. Satanismi ja saatananpalvonta kytkeytyvät monen informantin vastauksissa toisiinsa, joka on tyypillistä teistiselle satanismille. Tätä kenttää on tutkittu akateemisesti vain vähän. Informanttien maailmankuva paljastuu synkretistiseksi ja ihmisyyden kehityspotentiaaliin positiivisesti suhtautuvaksi. Tutkimustulosten mukaan kirkkojen ja median välittämä negatiivinen saatananpalvontakuva ei edusta objektiivista todellisuutta Azazelin tähden kohdalla. Kuuluakseen seuraan ei tarvitse olla satanisti. Seuran toiminnassa mukana on niin tieteen kuin hengellisyyden edustajia. Moni informantti rinnastaa Saatanan muiden kulttuurien jumaluuksiin, kuten hindulaiseen Shivaan. Azazelin tähti näyttäytyy kuvaavana esimerkkinä uususkonnollisesta ajattelusta, jolle leimaa antavaa on synkretistinen ote – merkityksessä, että uskontoja vertaillaan toisiinsa ja myös uudelleentulkitaan. Seura on vahvasti teosofispohjainen, jossa ykseyden ideaa korostetaan dualistisen kahtiajaon sijaan. Vasemman käden tiestä ja musta magiasta puhutaan uudessa kontekstissa puhdistettuna negatiivisista konnotaatioista.
  • Porkka, Niko (Helsingin yliopisto, 2017)
    Pro gradu -tutkielmani käy läpi vuonna 2009 julkaistun Khirbet Qeiyafan ostrakonin, joka on kirjoitettu länsiseemiläisellä lineaariaakkostolla. Tutkielmani tukeutuu vahvasti paleografian metodiin. Käyn läpi ensin yleisesti paleografian metodia, jonka jälkeen käyn yksityiskohtaisesti Gerrit van der Kooijin arkeologisen menetelmän läpi, joka tutkii piirtokirjoitusten kirjaimistoja arkeologian menetelmin. Erityistä menetelmälle on kirjoitustavan ja kirjoituskulman käsitteet. Koska Khirbet Qeiyafan ostrakoni on kirjoitettu mustekirjoituksella, käyn läpi tarkkaan mustekirjoituksen kirjoitustavan erityispiirteet. Aloitan materiaalin ja välineen selvittämisellä. Välineen jälkeen tutkin mustekynän käsittely- ja liiketekniikoita. Lopetan metodiluvun mustekynän lineaariliikkeiden tutkimiseen. Selvitän Khirbet Qeiyafan ostrakonin arkeologisen kontekstin, jonka jälkeen lähden kuvailemaan ostrakonin kirjoitusta. Käyn läpi ostrakonin rivi riviltä samalla läpikäyden tutkijoiden luentoja. Lopuksi käyn läpi ostrakonin kielelliset piirteet.
  • Laakkonen, Tuija (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa 1900- ja 2000-luvuilla kirjoitettujen romaanien Pilatus-hahmoja. Hyödynnän työssäni Kari Syreenin kolmen maailman mallia, jossa on kolme toisiinsa samanaikaisesti vaikuttavaa maailmaa: konkreettinen maailma, symbolinen maailma ja tekstimaailma. Pilatus kuuluu historiallisena henkilönä konkreettiseen maailmaan, samoin kuin romaanien kirjoittajat ja lukijat. Pilatuksesta kerrotaan antiikin teksteissä ja romaaneissa, jotka viittaavat kerronnassaan antiikin teksteihin. Symbolisen maailman tasolla tarkastellaan tekstien Pilatus-hahmoja ja hahmoihin liittyviä tulkintoja. Ennen esimerkkiromaanien analyysia esittelen antiikin lähdetekstit, joihin Jeesus-romaaneissa ja Pilatus-kerronnassa viitataan usein. Näitä lähdetekstejä ovat Josefuksen ja Filonin Pilatukseen liittyvä kerronta: Josefuksen Juutalaissodan historia ja Juutalaisten muinaishistoria, Filonin De legatione ad Gaium sekä Uuden testamentin evankeliumien Pilatukseen liittyvät kohdat. Työni analyysiosassa tarkastelen Pilatus-hahmoa sivuhenkilönä kahdessa Jeesus-romaanissa: Nikos Kazantzakisin romaanissa Viimeinen kiusaus (1957) ja Norman Mailerin romaanissa The Gospel According to the Son (1997). Pilatus-päähenkilöä tutkin kahdessa kirjeromaanissa: W.P. Crozierin romaanissa Pontius Pilatuksen kirjeet – kirjoitetut hänen ollessaan Juudean maaherrana hänen ystävälleen Senecalle Roomaan (1938) ja Éric-Emmanuel Schmittin romaanissa Pilatuksen evankeliumi (2006). Esimerkkiromaanien valinta perustuu siihen oletukseen, että romaanien kerronta, henkilöhahmot ja symbolisen tason tulkinnat heijastavat romaanien kirjoittamisajankohdan arvomaailmaa ja tapahtumia. Romaanien kerronnan analysointi paljastaa, että fiktiivisissä Pilatus-hahmoissa on samanlaisia piirteitä kuin antiikin tekstien Pilatus-tulkinnoissa. Pilatus on ylimielinen Rooman valtakunnan edustaja, joka ajattelee omaa etuaan ja suhtautuu juutalaisiin vähintäänkin alentuvasti. Uudemmissa romaaneissa Pilatuksen asenne juutalaisia kohtaan on kuitenkin melko neutraali. Vanhemmissa romaaneissa Pilatus on sen sijaan selkeän juutalaisvihamielinen. Kaikissa esimerkkiromaaneissa esiintyy lisäksi samankaltaista Raamatun evankeliumeja kyseenalaistavaa kerrontaa: Pilatus suhtautuu Jeesuksen välinpitämättömästi, eikä ole vakuuttunut tämän syyttömyydestä.
  • Rantalainen Anne (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen kohde on roomalaiskatolisen teologin Hans Urs von Balthasarin (1905–1988) kirja Mary for Today (1988). Tavoitteena on selvittää Balthasarin tulkinta kyseisessä kirjassa Neitsyt Mariasta kirkkona, ja miten sitä voi tulkita nykyaikana. Katolisessa teologiassa mariologia on oma tieteenalansa, ja katolilaisille Maria edustaa kirkkoa. Tutkimus tuo esiin Balthasarin käsityksen kirkosta ja selvittää noudattavatko Balthasarin tulkinnat yleisiä katolisen kirkon näkemyksiä ja dogmeja Mariasta. Tutkimuksen viitekehyksenä on katolinen mariologia, johon liittyvistä asiakirjoista tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin paavi Johannes Paavali II:n ensyklikaa Redemptoris Mater sekä Vatikaanin toisen konsiilin katolisen dogmaattisen konstituution Lumen gentiumin - Kirkosta lukua VIII Neitsyt Mariasta. Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi. Balthasaria pidetään usein jopa 1900-luvun merkittävimpänä teologina, ja hänen laajaa tuotantoaan on tutkittu yhä enenevässä määrin, mutta ei juurikaan hänen tulkintojaan Mariasta. Maria on yksi keskeinen selvityskohde katolisten ja reformoitujen kirkkojen välisessä ekumeenisessa dialogissa, ja siksi tutkimus arvostetun katolisen teologin tulkinnasta on tärkeää. Tässä tutkimuksessa ekumeeninen näkökulma nousee esiin kuitenkin vain viitteellisesti. Tutkimuksessa selvisi, että Mary for Today -kirjalla on tiivis yhteys paavin ensyklikaan – Balthasar on tehnyt kiertokirjeeseen kommentaarin, jonka sisältöä hänen kirjansa hyödyntää. Balthasarin yleinen Maria-tulkinta pohjaa vahvasti katoliseen mariologiaan. Hän tarkastelee Mariaa katolilaisille ominaiseen tapaan Marian sisäisten mielenliikkeiden kautta, ja siirtyy välillä Raamattuun ja eksegeettisiin tulkintoihin Marian osuudesta kristologiassa ja soteriologiassa. Balthasar analysoi Marian elämää vaihtelevasti sekä luonnollisen todellisuuden että Raamattuun pohjautuvan, yliluonnollisen todellisuuden välillä – mikä tuo esiin Balthasarin tomistisen taustan. Marian elämän mystisissä, narratiivisissa kuvauskohdissa saattaa olla yhteys Balthasarin ystävyyteen mystikko Adrienne de Speyrin kanssa. Paavi Johannes Paavali II:n ja Balthasarin tausta jesuiittana näkyy rakkauden ja johannekselaisuuden korostuksissa. Balthaarin käsitys Mariasta kirkkona löytyy selkeimmin päälukujen poikittaisanalyysin kautta. Alalukujen tarkastelu rinnakkain tuo esiin Balthasarin käsityksen Mariasta kirkkona, joka sopii sekä kuluvaan aikaan että paruusian odotukseen. Balthasarin kirkko nousee Kaanan häistä ja ristin ääreltä. Kirkko on henkinen tila, johon Jumalan Sana voi tulla. Kirkko ei ole eristetty vaan maailman muutoksessa mukana, mikä sopii Vaikaanin II konsiilin henkeen. Kirkko on määrätietoinen äiti, joka tunnistaa vähäisten tarpet ja ohjaa lapsiaan tekemään Jumalan tahdon. Kirkko tekee Isän tahdon ja taistelee harhakuvia vastaan, jokainen joka seuraa Tietä saa jakaa Isän läsnäolon taivaassa.
  • Mela, Matilda (Helsingin yliopisto, 2017)
    Anoreksiaan liittyy paljon sääntöjä, kieltoja ja rituaaleja. Nämä säännöt ja pakottavat toiminnot hallitsevat sairastuneen ajatuksia ja elämää, ja tekevät siitä rajoitetun. Mikä saa ihmisen kuihduttamaan kehonsa vapaaehtoisesti? Voisiko tälle olla jokin muu syy kuinka pelkkä halu olla laiha? Ajatus anoreksian funktionaalisuudesta ei ensivilkaisulla vaikuta järkeenkäyvältä, on tutkimuksissa etsitty ja löydetty tarkoituksia, joita syömishäiriö palvelee.   Tutkimuskysymyksellä etsitään haastatteluaineistosta tietoa siitä, millaisia nämä säännöt ja rituaalit ovat, ja mikä niiden merkitys anoreksiaan sairastuneelle naiselle on ollut. Tutkimuksessa analysoitiin sitä, miten säännöt ja rituaalit ovat kehittyneet ja millaisia merkityksiä haastateltavat niille antoivat. Lisäksi tarkasteltiin sitä, mitä he rituaaleillaan yrittivät saavuttaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljä syömishäiriön sairastanutta. Heidät löydettiin Facebookiin ja Syömishäiriöliitto SYLI ry:n forumille lisätyn tutkimuspyynnön avulla. Haastateltavat ottivat itse yhteyttä tutkijaan. Haastattelut toteutettiin helmi–maaliskuussa 2016. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset jaettiin kieltoihin ja sääntöihin, rituaaleihin sekä funktioihin. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että anoreksiassa on selkeät luokitusjärjestelmät, jonka mukaan elämä muotoutuu. Säännöt ohjaavat elämää ja toimivat sairastuneelle moraalisena kompassina. Sääntöjen täydellistä hallitsemista varten haastateltavat olivat kehittäneet itselleen rituaaleja, jotka ylläpitivät anorektista elämäntyyliä ja puhdistivat kehoaan. Puhtauden käsite nousi analyysissa esiin useasti. Haastatellut naiset kuvasivat kokemusta kehostaan likaiseksi, ja yrittivät poistaa tätä tunnetta erilaisilla rituaaleilla. Rituaalien tekemättä jättäminen olisi aiheuttanut voimakasta ahdistusta. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että anoreksia ja siihen liittyvät rituaalit olivat haastatelluille naisille ongelman ratkaisukeinoja, identiteetin ja hyväksynnän hakemista, hallinnan tunteen keinoja sekä ongelmien käsittelyä. Tärkeää heille oli sääntöjen mukaan oikein toimiminen, koska sen avulla he puhdistaisivat kehojaan pahuudesta, kelpaamattomuudesta ja keskinkertaisuudesta, ja kulkisivat kohti Laihaa paratiisiaan.
  • Yrjönen, Anna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän tutkielman tehtävänä on tutkia luonnonvarojen omistamisen instituution kestävyyden perusteita nykyaikaisen yhteisvaurausajattelun näkökulmasta. Tutkimus paneutuu omistusinstituution filosofiseen oikeutukseen, yksityisomistuksen kestävyyden perusteisiin sekä vapailla markkinoilla hallinnoidun yksityisomistuksen perusteiden ja taustaoletusten kritiikkiin. Tutkimuksen menetelmänä on systemaattinen analyysi. Johdantoa seuraavassa luvussa tarkastelen yhteisvaurausajattelun keskeisiä käsitteitä. Kolmannessa luvussa tutkin, millä periaatteilla yksityisomistus on länsimaisen filosofian historiassa oikeutettu. Lähteinä ovat mm. John Locken Tutkielma Hallitusvallasta ja Markku Oksasen väitös Nature as Property. Esittelen yksityisomistuksen oikeuttavat periaatteet, omistusta rajoittavat ehdot sekä yksityisomistusinstituution ekologisuuden perusteesit. Neljäs luku keskittyy markkinatalouteen perustuvan yksityisomistuksen taustaoletusten kritiikkiin. Tutkin yksityistämispolitiikkaan johtaneen yhteismaan tragedia -käsitteen kritiikkiä, uusklassisen taloustieteen taustaoletusten kritiikkiä sekä samasta paradigmasta nousevan vapaiden markkinoiden etiikkaan (FME) perustuvan yksityisomistuksen kestävyyden kritiikkiä. FME:n mukaan kestävän luonnonvarojen hallinnan takeena toimivat tarkasti rajatut omistusoikeudet sekä mahdollisimman vapaat markkinat. Kritiikin mukaan yksityistämisen taustaoletukset eivät ole päteviä, eivätkä vapaat markkinat ole luonnonvarojen kestävän hallinnan tae. Yhteismaiden yksityistäminen taas ei historiallisesti ole oikeutettu, sillä se ei ole toteuttanut omistuksen oikeuttavia periaatteita. Viidennessä luvussa tutkin, mihin yhteisvaurauteen perustuvan yhteisomistamisen etiikka perustuu. Luvussa todetaan, että yhteisvaurauden etiikan keskiössä on yhteisö ja maa, ei yksilö. Oikeus yhteisiin varantoihin on kollektiivista ja luonnon elinehtojen säilyminen ensisijaista. Yhteisomistus perustuu yhteiseen työhön, erilaiseen maasuhteeseen sekä paikallisuuteen. Yhteisomistukseen kuuluvat olennaisesti rajat ja institutionalisoitu hallinto, mistä johtuen yhteisomistusalueet eivät ole vapaan pääsyn alueita. Omistamisen ollessa paikallista, toteuttaa yhteisomistus omistusinstituution kestävyyden perusteet, motivaation sekä tiedon: paikallisilla on motivaatio sekä tieto alueen ekologiasta selviytymisen ollessa resurssista riippuvainen. Lähteet argumentoivat lisäksi, että alueiden hallinto on paitsi ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää, myös tehokasta. Johtopäätösluvussa totean, että luonnonvarojen yksityistämiseen johtanut politiikka perustuu heikkoihin taustaoletuksiin, uusklassisen taloustieteen oletukset ihmisluonnosta eivät kestävän omistajuuden kannalta ole välttämättömiä, eikä yksityisillä markkinoilla hallinnoitu omistajuus välttämättä ole tehokkain eikä kestävin omistusinstituutio. Totean, että FME:n ja yhteisvaurauden etiikka kuitenkin myös kohtaavat. Paikallisesti toteutetut hallintomuodot täyttävät kestävän omistamisen perusteet sekä omistuksen oikeutusta rajoittavat ehdot. Yhteisvaurauskeskustelun vaatimukset ovat, että yhteisomistus tulisi lisätä omistusoikeuksien luokkaan, sekä että taloutta, ja talouteen perustuvaa luonnonvarojen omistamista ohjaavia oletuksia on arvioitava uudelleen.
  • Koponen, Matias (Helsingin yliopisto, 2017)
    Käsittelen tässä tutkielmassa Ira David Sankeyn toimintaa ja merkitystä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian herätyskristillisessä kentässä 1870–1880. Rajaan aikakauden tähän kymmenen vuoden ajanjaksoon, koska katson sen olevan relevantti tutkimukseni osalta. Ajanjakso on kriittisen merkittävä Sankeyn toiminnassa. Keskityn työssäni erityisesti Sankeyn toimintaan evankelistana, jonka välineet evankeliumityöhön olivat musiikki ja lyhyet opetuspuheet sekä herätyskampanjoiden suunnittelu, järjestäminen ja toteutus. Tarkastelen toimintaa myös kaupunkievankelioimisen näkökulmasta ja sitä, millä tavalla suurimittainen teollistumisen ja kaupungistumisen aikakausi vaikutti herätystoimintaan. Sankey otti evankelistaparinsa Dwight Lyman Moodyn kanssa käyttöönsä uusia, tehokkaita keinoja kaupunkilaisten tavoittamiseksi. Aiemmassa tutkimuksessa on painotettu vahvasti Sankeyn muusikkoutta, kun taas hyvin vähälle huomiolle on jäänyt Sankeyn järjestöaktiivisuus ja Sankeyn osuus Moody ja Sankey –kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vertailen Sankeytä muihin sanoittajiin ja säveltäjiin protestanttisessa herätyskristillisyydessä. On mielenkiintoista peilata Sankeyn tekstejä oman aikakautensa kuvina ja tutkia, pyrkikö Sankey ottamaan kantaa Yhdysvalloissa 1870-luvulla tapahtuneisiin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten taloudelliseen lamaan, suurtyöttömyyteen, sekä työläisten oikeuksiin. Tutkimustulosten perusteella on selkeästi todettava että Sankey ei ottanut esille tai käsitellyt missään yhteydessä edellämainittuja aiheita. Tulokset osoittavat myös, että Sankey ei ottanut kantaa vapautuneiden orjien asemaan ja olosuhteisiin tai ihmisoikeuskysymyksiin. Aiemmassa tutkimuksessa Sankey on jäänyt valitettavan taka-alalle ja häntä on käsitelty pääasiassa Dwight Lyman Moodyn muusikkokumppanina. Tarkastelen tässä tutkimuksessa Sankeyn toimintaa ja merkitystä laajemmin ja monipuolisemmin kuin aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on tehty. Havaitsin, että Sankeyn monipuoliset lahjat olivat kriittisen tärkeitä Moody ja Sankey –kampanjoiden onnistumiselle. Tutkimukseni osoittaa Sankeyn ja Moodyn olleen tasavertaiset kumppanit, jotka jakoivat yhteisen vision ja mission. Sankey oli laulava evankelista, jonka toiminnalla oli huomattava merkitys erityisesti Yhdysvaltain, mutta myös Iso-Britannian ja Irlannin herätyskristillisessä kentässä. Hänen ansioistaan ihmiset lähtivät mukaan kirkko- ja tunnustuskunnat ylittävään toimintaan.
  • Johansson, Sini (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän pro gradu – tutkielman tehtävänä oli tutkia evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyneiden aikuisten syitä liittymiseen ja kokemuksia kirkon jäsenyydestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, minkälainen elämänkatsomuksellinen tausta liittyneillä oli ollut ennen kirkkoon liittymistä sekä sitä, miten liittyneet olivat rakentaneet uskonnollisuuttaan kirkon jäseninä. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluista sekä kirkkoon liittyneiden kirjoituksista. Tähän tutkimukseen osallistui kolmetoista henkilöä, joista kymmenen oli naisia ja kolme oli miehiä. Tutkimuksen kohderyhmä koostui eri-ikäisistä kirkkoon liittyneistä henkilöistä eri puolilta Suomea. Aineiston analysoinnin menetelmänä tässä tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysin avulla liittyneet ryhmiteltiin aluksi ensisijaisten tai tärkeimpien liittymissyidensä perusteella ryhmiin. Nämä ryhmät olivat: 1. käytännöllisistä syistä liittyneet, 2. uskonnollisista ja hengellisistä syistä liittyneet sekä 3. yhteisöllisistä ja sosiaalisista syistä liittyneet. Tämän jälkeen ryhmien liittyneitä koskeva aineisto ryhmiteltiin sisällönanalyysin avulla. Teemoista muodostuneet pääluokat koskivat uskonnollista ja elämänkatsomuksellista taustaa, liittymistä sekä jäsenyyttä ja uskonnollisuutta. Tutkimustuloksista esimerkiksi selvisi, että suurin osa tähän tutkimukseen osallistuneista oli liittynyt kirkkoon uskonnollisista ja hengellisistä syistä. Tutkimukseen osallistuneista suurin osa oli liittynyt kirkkoon ensimmäistä kertaa aikuisena ja suurin osa oli käynyt kirkkoon liittyessään myös aikuisrippikoulun. Liittyneiden elämänkatsomukselliset taustat olivat moninaiset ja jokainen heistä oli kokenut uskonnollisuutensa muuttuneen elämänsä aikana. Uskonnollisista ja hengellisistä syistä kirkkoon liittyneiden ryhmässä suurin osa oli kuulunut aikaisemmin muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Lähes kaikki liittyneistä uskoivat Jumalaan. Liittyneet pitivät tärkeinä asioina kirkossa erityisesti evankeliumin sanomaa, auttamistyötä, vapautta ja yhteisöllisyyttä. Tässä tutkielmassa sovellettiin Danièle Hervieu-Légerin analyysia sosiouskonnollisten identifikaatioiden dimensioista kuvaamaan liittyneiden uskonnollisuutta. Ristiintaulukoimalla dimensioita liittyneillä havaittiin viisi sosiouskonnollista identifikaatiota, jotka olivat yhteisöllinen, traditionaalinen, humanitaarinen, humanistinen ja kulttuurinen identifikaatio.
  • Korsbäck, Rosanne (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan miten pukeutuminen, muoti, identiteetti ja uskonnolliset symbolit näkyvät nuorten aikuisten elämässä. Nämä aihealueet kytkeytyvät toisiinsa mielekkäällä tavalla ja siitä syystä ne valikoituivat tutkielman teemoiksi. Työn tarkoituksena on selvittää millainen identiteetti uskonnollisia symboleja käyttävillä nuorilla aikuisilla on. Työn kiinnostus kohdistuu erityisesti siihen, miksi nuoret aikuiset käyttävät uskonnollisia symboleja ja miten ne näkyvät pukeutumisessa. Tutkielman aineisto koostuu tekemästäni kuudesta teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat iältään 22–28-vuotiaita. Halusin keskustelujen etenevän vapaamuotoisesti ja vastausten olevan laajempia kuin esimerkiksi lomakehaastatteluissa. Sen vuoksi valitsin aineistonkeruumenetelmäksi puolistrukturoidun teemahaastattelun. Analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, ja tarkemmin ottaen teemoittelua. Tähän päädyin sen vuoksi, että tarkoituksenani oli etsiä haastatteluista ilmeneviä teemoja ja tutkia, minkälaisia merkityksiä niillä on haastateltaville. Pukeutuminen on suuressa roolissa tässä tutkielmassa ja se loi pohjan, johon oli luontevaa liittää mukaan identiteetti ja uskonnolliset symbolit. Kiinnostukseni identiteetin tutkimista kohtaan kasvoi koko ajan ja se antoi suuntaviivat työlleni. Yksilöllinen ja sosiaalinen identiteetti nousevat esiin erityisesti niin teoreettisessa viitekehyksessä kuin analyysissa. Työssä pohditaan mihin uskonnollisiin tai ei-uskonnollisiin ryhmiin haastateltavat kuuluvat ja mitä symbolien käyttäminen merkitsee heille. Haastattelujen perusteella nuorten aikuisten uskonnollinen identiteetti on avointa, positiivista ja muut huomioon ottavaa. Varauksellisuus itselle vieraisiin uskontoihin voi johtua tietämättömyydestä tai median luomasta kuvasta. Uskonnollisten symbolien käytölle on monia syitä, kuten esimerkiksi oman vakaumuksen esiintuominen ja muoti. Tutkielman johtopäätöksistä selviää, että kaikkien kuuden haastateltavan vastausten perusteella on mahdollista sanoa pukeutumisen ja uskonnollisten symbolien toimivan identiteetin ilmentäjinä. Identiteetti vaikuttaa nuorten aikuisten keskuudessa enemmän uskonnollisiin symboleihin kuin pukeutumiseen.
  • Silvennoinen, Salla (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Marius Victorinus tulkitsee lain ja evankeliumin suhteen Galatalaiskirjeen kommentaarissaan. Tutkimuksen metodina on systemaattinen analyysi. Marius Victorinus oli 300-luvulla elänyt roomalainen grammaatikko, reettori ja uusplatonistinen filosofi, joka myöhäisellä iällä kääntyi kristityksi. Hän laati kommentaarin ainakin kuuteen Paavalin kirjeeseen. Marius Victorinuksen kirjalliset työt ovat suurelta osin kadonneet, mutta voidaan osoittaa, että muun muassa Ambrosiaster ja Augustinus ottivat häneltä vaikutteita omiin kommentaareihinsa. Marius Victorinus kirjoitti kommentaarinsa käyttäen kirjaimellista, jae jakeelta etenevää tulkitsemistapaa allegorisen tulkinnan asemesta. Tämä tulkintatapa oli suosittu Marius Victorinuksen jälkeisten latinankielisten teologien keskuudessa. Marius Victorinus oli ensimmäisiä teologeja, joka lisäsi kristilliseen ajatteluun vaikutteita uusplatonistisesta filosofiasta; Augustinuksen kautta tällä perinteellä oli merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi länsimainen teologinen ajattelu muotoutui. Galatalaiskirjeen kommentaarissaan Marius Victorinus sanoo, että Galatalaiskirjeen kirjoittamisen motiivina oli Paavalin halu oikaista galatalaisten virheellinen käsitys lain ja evankeliumin suhteesta. Marius Victorinuksen mukaan kirjeen keskeinen teema on galatalaisten harha, juutalaisen lain sekoittaminen Kristuksen evankeliumiin. Marius Victorinuksen ehdottoman jyrkkä juutalaisvastainen asenne värittää hänen teologista keskusteluaan laista ja evankeliumista – Marius Victorinukselle lailla ei ole, eikä ole koskaan ollut, merkitystä pelastuksen kannalta. Marius Victorinus asettaa lain ja evankeliumin jyrkästi erilleen. Laki annettiin vain juutalaisille osoittamaan synnit, eikä se koske enää edes heitä Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen. Usko Kristuksen evankeliumiin on ainoa tie pelastukseen. Marius Victorinus näkee lain ongelmana sen, että erityisesti juutalaiset, mutta myös jotkut kristityt, tulkitsevat lakia lihallisesti, jolloin laki ei ole yhteensopiva evankeliumin kanssa. Sen sijaan lain hengellinen tulkinta kuuluu uskoon, eikä aiheuta konflikteja evankeliumin kanssa. Kristuksen laki on synonyymi evankeliumille. Uskon ja tekojen välinen suhde liittyy Marius Victorinuksen teologisessa ajattelussa lain ja evankeliumin suhteeseen. Useinmiten usko ja teot ovat vastakkaisia – usko evankeliumiin ja juutalaisen lain edellyttämät työt. Marius Victorinus käsittelee kuitenkin myös tekoja, jotka kuuluvat kristilliseen elämään. Näillä teoilla ei kuitenkaan saavuteta vanhurskautusta, vaan kristitty tekee hyvää Hengen vaikutuksesta. Lihan ja Hengen välinen vastakkainasettelu on tärkeä osa paavalilaista teologiaa. Marius Victorinuksen teologiassa liha ja Henki liittyvän läheisesti yhteen lain ja evankeliumin kanssa. Pyhien kirjoitusten lihallinen ymmärrys merkitsee juutalaisen lain vaatimusten noudattamista pelastuksen toivossa. Hengellinen ymmärrys puolestaan merkitsee evankeliumin vastaanottoa ja uskoa Kristuksen sovitustyöhön. Marius Victorinus käyttää läpi koko kommentaarinsa termiä mysterium, jonka hän liittää useimpiin käsittelemiinsä teemoihin. Marius Victorinus kutsuu pelastushistorian huippua, pakanoiden pääsyä osallisiksi Jumalan Israelin kansalle lupaamasta hyvästä, nimellä mysterium. Mysterium on avain Marius Victorinuksen Galatalaiskirjeen ymmärtämiseen. Tulkitessaan Paavalin vertausta laista holhoojana ja Paavalin selitystä Vanhan testamentin kertomukseen Hagarista ja Saarasta Marius Victorinus osoittaa kykynsä allegoriseen raamatuntulkintaan kirjaimellisen tulkintatavan lisäksi.