Valtiotieteellinen tiedekunta

 

Valtiotieteellinen tiedekunta: pro gradut oppiaineittain

Uusimmat julkaisut

  • Al-Eryani, Yasmeen (Helsingin yliopisto, 2012)
    This thesis discusses Yemeni civil society in the context of development aid using Bourdieu’s social theory. It examines the hypothesis that Yemeni aid-civil society comprises a distinct social class in the Bourdieuan sense. It is an analysis of restrictive and asymmetrical structures and the possibilities for social movement and repositioning. Often times Yemeni civil society is studied through a strictly local lens and is pinned down in normative terms; does it represent a popular base, is it donor-driven, is it democratic -in other words, does it fit into the pre-cut mould of civil society as envisioned by development aid or by society at large? Instead this thesis studies aid-civil society as a social class and attempts to understand how this social class is constituted by its members and how, in turn, it constitutes its members. The thesis also presents an initial attempt to broaden the framework and shed light on the position of Yemeni aid-civil society in relation to broader civil society trends and shifting relations between state and society - a phenomenon that is not exclusive to Yemen. The analysis of the social space is done in three stages; the first is through determining the perceptible distinctions that mark the outer boundary of the social space from other social groups; the second is through analysing legitimation practices articulated in the form of putative roles and functions of aid-civil society; and the third is the relational tensions and hierarchies which lead to the clustering of practices in different fields within the social space. Together these three dimensions provide an outline of the social space and allow for a discussion on the possible forms of social movement through which agents assert their subjectivity.
  • Loughney, Melanie Denise (Helsingin yliopisto, 2018)
    Media reform groups in the United Kingdom post 2011 phone-hacking scandal face many challenges. This thesis studies how some of these media reform groups work, specifically concerning their campaigning for changes surrounding ownership polices and ethical guidelines. The main question for this research is: How do media reform groups work regarding their campaigns for changing ownership policies and the ethical culture of the media in the United Kingdom? This study focuses on five of the main media reform groups now operating in the United Kingdom: Media Reform Coalition, Hacked Off, National Union of Journalists, Campaign for Press and Broadcasting Freedom, and MediaWise. It focuses specifically on how they have carried out campaigns in light of the 2011 phone-hacking scandal, the problems they face, and how they feel about the power of the media and the current situation regarding ownership policies and ethical regulations. Media reform groups are in a unique situation in that the phone-hacking scandal has provided them with an opportunity to embrace and mobilise the public to conquer the issues of ownership and ethics that they have been battling with many decades.
  • Acmo, Marie Christine (Helsingin yliopisto, 2012)
    This thesis evaluates how Philippine newspapers present the issue of journalist killings in the Philippines through a content analysis of 59 newspaper articles published from 2008 to 2012. The primary goal of this thesis is to identify possible recommendations for journalists to effectively write articles that can draw attention to the issue of journalist killings. This study answers the following research questions: 1) How much freedom of the press do journalists enjoy in a society where violence undermines democracy and press freedom? 2) How do Philippine newspapers bring the issue of journalist killings to prominence, and how do they urge the authorities to take actions? The research questions are answered through a close analysis of the different parts of the newspaper articles which are the headline, lede paragraph, and the body texts. The analyses show that there are some elements in each part of the newspaper articles that lacks coverage, which can draw significant attention to the issue of journalist killings if covered dominantly.
  • Lamberg, Laura (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee parlamenttiedustajien siirtymistä parlamentista toiseen kesken kauden. Tutkielma lanseeraa englanninkielisen “mid-term level-hopping” (kaudenkeskinen tasohyppely) -käsitteen, jolla tarkoitetaan poliitikon ennenaikaista siirtymää yhdestä poliittisesta toimesta toiseen toimeen eri alueellisella tasolla. Nämä siirtymät ovat mahdollisia useiden politiikan tasojen ja epäsynkronisten vaalikausien kautta. Tämä tutkielma esittää kaikki tälläiset kesken kauden tapahtuvat siirtymät Euroopan parlamentin (EP) ja EU15-maiden kansallisten parlamenttien välillä vuosina 1994–2016, tavoitteena kartoittaa ilmiötä EU:n monitahoisessa poliittisessa järjestelmässä. Tutkielman empiirinen tutkimus pohjautuu yksilöllisten tavoitteiden ja institutionaalisten mahdollisuusrakenteiden käsitekehikkoon, jota sovelletaan ja kehitetään aiempien parlamentteja ja poliitikkojen uria käsittelevien tutkimusten perusteella. Empiirisessä analyysissä etsitään vastauksia kysymyksiin viiden ulottuvuuden pohjalta. Nämä ulottuvuudet olivat parlamenttien välisten urasiirtymien yleisyys, suunta, maiden väliset erot, ajallinen kehitys ja ilmiötä selittävät tekijät. Ensimmäistä neljää näistä tutkittiin yksinkertaisilla tilastomenetelmillä. Kausaalisuutta tarkasteltiin teorialähtöisesti multinomiaalisen lineaarisen regressioanalyysin voimin. Kesken kauden tapahtuvista parlamenttien välisistä urasiirtymistä kerätty aineisto kattaa koko perusjoukon. Koko perusjoukko valittiin tutkimuksen yleisluontoisen tavoitteen ja tutkimuskysymysten luonteen vuoksi. Kaudenkeskisten urasiirtymien yleisyys, suunta ja ajallinen kehitys vaihteli merkittävästi maiden välillä. Yhteensä 266 siirtymätapausta löydettiin. Koko EU15:n kontekstissa siirtymät olivat painottuneet kohti EP:tä (63,2% siirtymistä yhteensä). Toisaalta, kaudenkeskisten urasiirtymien osuus kaikista edustajuuksista oli suurempi EP:ssä sekä saapuvien että lähtevien siirtyjien osalta verrattuna kansallisiin parlamentteihin. Kaudenkeskisten siirtymien yleisyys ja suunta pysyivät tasaisina tarkastelukauden ajan, jälleen maakohtaisin vaihteluin. Regressioanalyysin perusteella edustajantoimien saatavuus, saavutettavuus ja houkuttelevuus olivat hyödyllisiä käsitteitä siirtymien yleisyyden ja suunnan selittämisessä, saatavuus näistä tärkeimpänä. Yllättävänä voidaan pitää sitä, että korkeammat palkat eivät lisänneet siirtymiä oletettuun suuntaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kesken kauden tapahtuvien urasiirtymien näkökulma on arvokas lisäys poliittisten urien tutkimusperinteeseen. Tutkielman tulosten perusteella kaudenkeskiset siirtymät vaikuttavat olevan pysyvä osa parlamentaarista politiikkaa. Tutkimuksen tuloksissa huomionarvoisaa on kyky fasilitoida urapäätöksiin vaikuttavien tekijöiden ja toteutuneiden urasiirtymien yhteyden tutkimista sekä yhdistää poliittinen professionalismi pohdintoihin poliitikkojen demokraattisista velvollisuuksista. Tutkielman perusteella toivonkin, että käytettyjä lähestymistapoja kesken kauden tapahtuviin urasiirtymiin hyödynnetään tulevaisuudessa myös muilla alueilla, tasoilla ja tutkimuskysymyksillä.
  • Uotila, Julia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Jewish immigration to Israel is a phenomenon that raises discussion and there are multiple ways of approaching the study on the subject. Yet, there are sides to the story that are often left unheard, one of them being that of the Jewish immigrants themselves. This Master’s thesis examines the ways in which Jewish immigrants make sense of their immigration to Israel, by analysing stories of ten immigrants that have moved to Israel from different countries, during the recent decades. The study draws upon narrative research and social constructionism and is located to the field of social scientific qualitative research on immigration that uses storied data and gives value to the meaning-making and the subjective constructions in the context of immigration. The research attempts to reply to the main research question of ‘how the immigrants make sense of their immigration to Israel in their narratives’ by focusing on the meanings constructed for the immigration in the stories and on the ways in which the immigrants structure their immigration experience. Close reading, including an actant analysis (Greimas 1980/1966), was conducted for each of the stories individually, followed up by the construction of meaning-categories based on the principal ways of making sense of the immigration in the stories. The principal ways of making sense of the immigration were constructing it as an enabler, as an ideological fulfilment, as homecoming or as an unfortunate turn of events. The immigrants drew upon various different narrative resources in constructing their stories, such Zionist narratives, family history or the Bible. Indeed, the stories were very different from one another and were given also individual titles to provide an additional dimension to the interpretation and manifest their uniqueness. For some Jewish immigrants, return migration seems like the appropriate lens through which to analyse their immigration, while for others the concept of return seem altogether unbefitting: their stories weren’t stories of return, but of new beginnings in their new home country or even of a temporary stopover in their journey. Indeed, I would view other lenses, such as those of transnationalism and cosmopolitanism, more suitable for analysing some of the stories. References: Greimas, A. J. & Courtés, J. (1982). Semiotics and language: An analytical dictionary. (L. Christ, D. Patte, J. Lee, E. McMahon II, G. Philips, M. Rengstorf, Trans.) Bloomington: Indiana University Press. (Original work published 1979.)
  • Sintonen, Meri (Helsingin yliopisto, 2018)
    The global financial crisis 2008-2009 has shown the significance of the financial markets in the transmission of monetary policy on the real economy. Most of the literature examines the domestic effects of monetary policy, but the international transmission of monetary policy has received less attention. However, the monetary policy of the United States has shown to create booms and busts globally leading to recessions in other countries. In recent years, the empirical research on this area has rapidly grown, and the credit channel is proved to be an important mechanism the international transmission of monetary policy. This thesis contributes to the existing literature by studying the spillover effects of the US monetary policy on the euro area via credit channel. To analyze the causal effects of the US monetary policy on the euro area economy, I estimate the joint response of a variety of economic and financial variables to a US monetary policy shock. These responses can be evaluated within a structural vector autoregression (SVAR), which is identified using external instruments (also known as a proxy SVAR). Empirical studies have shown that basic identification methods of a structural VAR often fail to embody the contemporaneous reactions between fast-moving financial market variables and monetary policy. Therefore, I use a recently developed identification procedure, which uses high-frequency changes in the federal funds futures rates to identify the monetary policy shocks. These changes in the futures prices are calculated within narrow time windows around monetary policy announcements by the Federal Reserve so that they can be considered to be almost pure measures of unexpected policy actions by the Fed. The surprises based on the futures contracts also yield another advantage, since they include also shocks to forward guidance. This important during a period the central bank hit the zero lower bound. This thesis provides empirical evidence on that the US monetary policy shocks are transmitted to the euro area via the credit channel. I find that credit costs, measured by mortgage spread and corporate bond spread, are significantly affected by US monetary policy shocks. In addition, I find that stock prices significantly decrease in the euro area as a response to Fed’s tightening. The magnitude of the responses is virtually the same as within US borders. Moreover, I find that Fed’s tightening leads to depreciation of the euro against the dollar, which is accompanied by a decline in output level and inflation. However, the significance of the output level’s response depends on the model specification, but otherwise, my results are robust to alternative model specifications. Furthermore, the results obtained in this thesis are consistent with other researchers’ findings. Therefore, my results suggest that the US monetary policy shocks transmitted to the euro area through the credit channel, thus leading to an increase in credit costs and slowdown in economic activity. I conclude that additional macroprudential tools are needed to insulate economies from the spillover effects originating from the US monetary policy.
  • Bui, Lily (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielma pyrkii tutkimaan vuoden 2017 lopulla toteutetun kiertotalouskampanjan strategista viestintää. Kampanjassa oli 15 yhteistyötahoa, josta päädyttiin tutkimaan Neste Oyj:n, suomalaisen polttoaineyhtiön viestintää kampanjaan liittyen. Tavoitteena on hahmottaa, millaisia strategisia viestejä Neste Oyj pyrki välittämään Kinkkutempun kautta ja kuinka näillä strategisilla viesteillä pyrittiin vahvistamaan legitimiteettiä. Tutkielmassa määritellään avainkäsitteinä yhteiskuntavastuun ja legitimiteetin käsitteet. Legitimiteetin eri ulottuvuudet, pragmaattinen, moraalinen ja kognitiivinen, määritellään Marc Suchmanin kehittämään teoriaan nojaten. Tutkimusta varten on kerätty kaikki Neste Oyj:n sosiaalisen median julkaisut, jotka on julkaistu kampanja-aikana 15.11.2017–31.1.2018 ja sisältävät tunnisteen #kinkku-temppu tai #hamtrick, tai sanan kinkkutemppu tai hamtrick. Tutkimusaineistoon sisällytettiin myös kampanjan toteutuksesta vastanneen viestintätoimisto Milttonin ylläpitämä Kinkkutempun oma Facebook-sivu. Sosiaalisesta mediasta kerättyä aineistoa täydentää Suomen viiden kokonaista-voittavuudeltaan suurimman lehden verkkouutiset sekä Yleisradion verkkouutiset, jotka on julkaistu kampanja-aikana ja löytyivät kyseisiltä verkkouutissivustoilta hakusanalla kinkku-temppu. Aineistoa analysoitiin kehysanalyysin avulla, jossa nojataan muun muassa Erwin Goffmanin kehysteoriaan. Tutkielman keskeisiä tuloksia on, että Neste Oyj pyrkii kehystämään kiertotalouskampanjan itselleen edullisella tavalla. Vaikka Neste Oyj ei saa taloudellista voittoa kampanjasta, se pystyy strategisella viestinällään luomaan maine-etuja ja vahvistamaan legitimiteettiään vastuullisena yrityksenä.
  • Oksanen, Roosa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkielma pyrki selvittämään, millaisia merkityksiä aktivismiin liitetään yhdysvaltalaisessa tyttöjen verkon vaihtoehtomediassa. Lisäksi tutkielma pyrki selvittämään, millaista nuorten aktivismia koskevaa vastajulkisuutta kyseisen vaihtoehtomedian voi nähdä organisoivan. Tutkimuksen lähtökohtana olivat internetin tarjoamat mahdollisuudet nuorten omien mediasisältöjen levittämiselle ja näkemys siitä, että vaihtoehtomediat heijastavat vastajulkisuuksia, jotka muovaavat jäsentensä identiteettejä ja vastustavat laajempia valtarakenteita. Lisäksi tutkimusta innoitti aiemmissa tutkimuksissa todettu aktivismin muuttunut luonne ja sukupolvien väliset erot siinä, mitä pidetään poliittisena toimintana. Tutkimuksen aineistona oli 65 aktivismia käsittelevää artikkelia, jotka olivat peräisin yhdysvaltalaisesta Rookie-verkkolehdestä. Verkkolehteen kirjoittavat pääasiassa tytöt ja nuoret naiset. Artikkelien analyysimetodina oli diskurssianalyysi. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin piirteitä kriittisestä diskurssianalyysista. Aineistosta löytyi seitsemän merkittävää aktivismiin liittyvää diskurssia, jotka heijastavat eri puolia Rookie-lehden käsityksestä aktivismista. Neljä diskursseista korostaa aktivismin yleistä arvoa ja merkitystä. Nämä diskurssit korostavat nuorten arvoa aktivisteina, internet-kommunikaation arvoa merkityksellisenä aktivismina, perinteisen politiikan arvoa aktivismissa, ja pienten aktivististen tekojen arvoa. Lisäksi kolme aineistosta löytynyttä diskurssia korostavat eri tavoin aktivistin yksilöllisten mieltymysten arvoa aktivismiin osallistuessa. Nämä diskurssit korostavat oman hyvinvoinnin priorisoimista aktivismissa, oman persoonallisuuden ja kiinnostuksenkohteiden hyödyntämistä aktivismissa, ja muiden aktivistien näkemysten kuuntelemisen tärkeyttä. Tulokset osoittavat, että aktivismi käsitetään Rookie-lehdessä hyvin laajasti, ja monenlaiset tavat osallistua aktivismiin käsitetään merkityksellisiksi ja helposti lähestyttäviksi nuorille. Lisäksi tulokset osoittavat, että Rookien artikkelit korostavat yksilöllisyyden roolia aktivismissa: lehden diskurssien mukaan aktivismia voi ja pitää tehdä oman elämän ehdoilla ja omia rajoja kuunnellen. Aktivismiin liittyvät diskurssit on Rookiessa usein selvästi esitetty vastadiskursseina sitä kohtaan, että nuoria pidetään poliittisesti apaattisina. Nuorten aktivismia ja sen arvoa korostetaan artikkeleissa. Tutkimuksen perusteella voikin sanoa, että aktivismiin liittyvien diskurssien levittäminen Rookiessa organisoi nuorten aktivismia koskevaa vastajulkisuutta. Rookie-lehden heijastama vastajulkisuus haastaa ajatuksen nuorten poliittisesta passiivisuudesta ja esittää sen sijaan kuvan nuorista aktiivisina toimijoina, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan erilaisin keinoin ja myös pystyvät siihen.
  • Salmela, Teemu (Helsingin yliopisto, 2018)
    Työssä tutkitaan kolmea sähköautojen kehityksen kannalta merkittävää ajanjaksoa länsimaisissa yhteiskunnissa. Modernin autoteollisuuden syntymiseen vaikuttavat tekijät olivat moninaisia ja sähköautoilla oli siinä merkittävä rooli. Polttomoottori kehittyi hallitsevaksi energiamuodoksi ihmisten liikkumisessa. Tilanne oli pitkään muuttumaton, kunnes modernin yhteiskunnan modernin teollisuuden aiheuttamat sosiaaliset ja ympäristökriisit laukaisivat tarpeen vaihtoehtoisille energiamuodoille. Kolmanneksi teknologisen pakottamisen keinot ovat vaikuttaneet teknologisten innovaatioiden syntyyn sähköautoilun saralla. Työn tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnallisia tilanteita, joissa kestävämpien ei-fossiilisten elektrokemian keinojen hyödyntäminen on tullut mahdolliseksi. Siten työssä etsitään deterministisestä historiankirjoituksesta poikkeavia energiateknologian käänteitä. Aineisto on kerätty itse tutkien kansainvälisiä lehtikirjoituksia, populaaria tiedekirjallisuutta ja elektrokemian tutkimuksia. Siten tutkimus noudattaa historiantutkimuksen yleisiä metodeja. Tavoitteena ei ole ollut tehdä lineaarista tai determinististä kuvausta historiasta, vaan tieteen ja teknologian tutkimuksen tutkimusmenetelmien avulla selvittää sattumanvaraisiakin tapahtumia, jotka ovat muovanneet teknologioiden käyttöönottoa. Ehdottoman sosiaalikonstruktionistisiin tekijöihin kuuluvat esimerkiksi sukupuoliroolit, kun taas laajempiin energiapoliittisiin tekijöihin kuuluvat suurien intressiryhmittymien, kuten auto- ja öljyteollisuuden vaikutukset energiapolitiikan muodostumisessa. Johtopäätös on, että myös uutena elektrokemian aikakautena tarvitaan uusia sosiaalisia tapoja ymmärtää liikkumisen tarve.
  • Hentinen, Hanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Syftet med min avhandling är att studera i hur professionella och klienter upplever informations- och kommunikationsteknologins (IKT) roll i socialt arbete. Temat är aktuellt idag och kommer att vara det även i framtiden i och med att det är frågan om ett ämne som utvecklas ständigt, speciellt inom socialt arbete. Jag är intesserad av vilka uppgifter IKT kan uppfylla inom vuxen socialt arbete och vilka förändringar det innebär inom det traditionella sociala arbetet. Min studie har tre forskningsfrågor: 1. Hur förhåller sig professionella och klienter inom socialt arbete till utnyttjande av informations- och kommunikationsteknologi inom klientförhållandet? 2. Hur kan elektronisk kommunikation tillämpas inom socialt arbete enligt professionella och klienter? 3.Vilka för- och nackdelar upplever professionella och klienter att det finns med att kombinera/implementera socialt arbete med informations- och kommunikationsteknologi? Den teoretiska begreppsramen för min studie baserar sig på Faye Mishnas et al (2012) forskning om internetkommunikation inom socialt arbete, hon har bland annat undersökt hur internetkommunikation påverkar face-to-face bemötandet mellan professionella och klienter inom socialt arbete . Begreppsramen innefattar fyra olika delområden: 1) Klientstyrt arbete 2) Pandoras ask - Det oförutsägbara socialarbetet 3) Den etiska gråzonen 4) Flytande gränser i kommunikationen kan försvåra gränsdragningar. Jag har intervjuat både professionella (socialarbetare och socialhandledare) och klienter inom vuxen socialt arbete. Analysmetoden som jag använt i min studie består av innehållsanalys. Genom innehållsanalysen har jag kunnat lyfta fram de uppfattningar och tankar som informanterna framfört i intervjuerna. Analysen består av sju underrubriker som den teoretiska begreppsramen orienterat. Forskningsresultaten för denna avhandling påvisar bland annat att professionella inom vuxen socialt arbete förhåller sig positivt till att utnyttja elektronisk kommunikation i sitt jobb. Samtidigt framförde de kritiska synpunkter och ifrågasatte till exempel informations- och kommunikationsteknikens etiska hållbarhet och vilka för- och nackdelar det innebär för socialt arbete. Klienterna som jag intervjuat förhöll sig skeptiska mot IKT och det fanns en oro om att face-to-face bemötanden ersätts av elektronisk kommunikation. Elektronisk kommunikation kan tillämpas i socialt arbete då det är ändamålsenligt och då klienten själv är villig till det. Den professionella har ett ansvar över att överväga hurdan kommunikation som passar in just i klientförhållandet i fråga. Övervägandet görs tillsammans med klienten. Möjligheter och utmaningar med utnyttja IKT inom socialt arbete diskuteras som en tredje forskningsfråga. Då man pratar om bra och dåliga sidor med IKT inom socialt arbete handlar det ofta om att jämföra just detta med det traditionella sociala arbetet. IKT ger möjlighet till att forma kommunikationen i klientförhållandet till sådan som passar den enskilda individen bäst; i bästa fall kan förhållandet mellan den professionella och klienten fördjupas desto mer. En av de främsta utmaningarna är att alla inte har samma möjligheter och förutsättningar till elektronisk kommunikation, vilket leder till att alla inte får jämlik service.
  • Sahlman, Paula (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkielma on osa Development through Sport -keskustelua erityisesti sukupuolen näkökulmasta ja sen pyrkimykseen parantaa naisten yhteiskunnallista asemaa kehittyvissä maissa käyttämällä liikuntaa työkaluna. Tutkielma pyrkii etnografian keinoin kuvaamaan sukupuolen tuottamaa asemaa ja erityisvaikutuksia liikunnan ja koulutuksen kentässä Tansaniassa. Tutkimuksen näkökulma on holistinen pyrkimyksessään huomioida tansanialaisen yhteiskunnan, talouden ja poliittisen kehityksen vaikutukset tyttöjen ja naisten asemaan kou-lutuksessa ja liikunnassa. Tutkielma toteutettiin 7 viikkoa kestäneenä kenttätyönä tansanialaisessa opettajankoulu-tuslaitoksessa. Koulu oli sisäoppilaitos ja tutkielmassa keskityttiin pääasiallisesta liikun-nanopettajaopiskelijoihin. Tutkielmassa käytetty data kerättiin osallistuvan havainnoinnin, in-formaalien keskusteluiden, puolistrukturoiduin teemahaastatteluin sekä strukturoidulla lomakekyselyllä. Lisäksi aineistoon kuului koulutuksesta kerättyä materiaalia, kuten muun-muassa kurssikuvauksia ja opiskelijoille annettuja ohjeistuksia. Haastattelut analysoitiin teema-analyysin keinoin. Tyttöjen ja naisten liikkumatila urheilun maskuliinisuuden piiriin kuuluvassa kentässä on Tansaniassa kapea ja haastava. Sosiokulttuuristen syiden vuoksi naisten on vaikeaa hank-kia liikunnan opettamisessa tarvittavia motorisia ja psykososiaalisia taitoja lapsuudessa ja nuoruudessa. Tyttöjen ja naisten on vaikeampi päästä ja liikkua maskuliinisissa tiloissa, joita ovat paitsi urheilu ja urheilukentät, myös kodin ulkopuolella tehtävä palkallinen työ. Palkkatyötä tarvitaan koulutuksen rahoittamiseen, mutta tähän liittyy moraalisia rajoituksia. Nais-ten koulutuksen moraalisesti hyväksyttyjä rahoitustapoja ovat isät ja aviomiehet. Itse hankitussa rahoituksessa on moraalisia rajoitteita tai ristiriitoja, kuten transaktionaalisessa seksissä tai ruumiillisessa, kouluttamattomassa työssä. Kulkemalla näissä maskuliinisissa, itsenäisissä ja riippumattomissa tiloissa naisen moraalisuus ja siten hänen arvonsa voidaan kyseenalaistaa ja siten estää naisten yhteiskunnallisen aseman ja taloudellisen rippumattomuuden kehittyminen.
  • Sadeoja, Samuli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pieni joukko nopeasti kasvavia yrityksiä luo suurimman osan uusista työpaikoista. Nämä yritykset ovat keränneet paljon huomiota, mutta niiden kasvun kestävyydestä ei tiedetä kovinkaan paljoa. Tässä tutkielmassa tutkin nopeasti kasvavien yritysten kasvun kestävyyttä Suomessa vuosina 2001-2010. Nopean kasvun yrityksen määritelmänä on käytetty nopeiten kasvavaa prosenttia kaikista yrityksistä, ja kasvua mitataan työllisyyden ja liikevaihdon kasvulla. Tulosten mukaan nopean kasvun yrityksillä on tapana kasvaa matalasti nopeaa kasvua seuraavalla periodilla, ja todennäköisyys toistaa nopea kasvu on pieni. Yrityksen nopea kasvu ei siis ennusta nopeaa kasvua tulevaisuudessa.
  • Pohjanvuori, Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän pro gradu -tutkielman kohteena ovat valtionhallinnon selvitysmiehet vuosina 2000-2014. Selvitysmiesvalmistelun kehittymiseen vaikutti 1970-luvulla käynnistynyt muutos ministeriöiden työmenetelmissä ja sitä voidaan pitää komitealaitoksen ja hallinnon uudistamistrendien jälkeläisenä. Tutkielmassa kuvataan, miltä selvitysmiesvalmistelu näyttää lähes 30 vuotta syntymänsä jälkeen. Kirjoittaja myös kysyy, vieläkö selvitysmiehiä tarvitaan? Kannattaisiko tätä määräaikaisen valmistelun välinettä arvioida suhteessa valmistelun uusiin tarpeisiin? Tutkimus on osa professori Anne Maria Hollin akatemiahanketta Sukupuoli ja moninaisuus politiikan vanhoissa ja uusissa instituutioissa (2009-2014). Tutkimuksen aineistot muodostuvat valtionhallinnon hankerekisteriin (HARE) tallennetuista selvitysmieshankkeista aikavälillä 1.1.2000-31.12.2014 (282kpl) sekä 16 selvitysmiesten ja toimeksiantajien teemahaastattelusta. Aihetta ja aineistoja on käsitelty monimenetelmällisesti, jotta tutkimuskohteesta muodostuisi mahdollisimman monipuolinen kuva. Hankerekisteriaineistoa on käsitelty tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics- ja Microft Excel -ohjelmistoissa. Aineistoa hyödynnettiin haastatteluotannan suunnittelussa ja selvitysmiesvalmistelun perusmuuttujien selvittämisessä. Teemahaastatteluaineisto vietiin ATLAS.TI-ohjelmaan, jossa se koodattiin tutkimuksen teemoilla ja avainkäsitteillä. Näin aineistosta hahmottui haastateltujen sanomana yhdenlainen totuus selvitysmiesvalmistelusta suomalaisissa ministeriöissä. Hyvä selvitysmiesvalmistelu syntyy edelleen ajattelun vapaudesta, jota haittaa yleensä työlle asetettu tiukka aikataulu. Selvitysmies on kuitenkin ollut sääntelystä vapaa toimija, jonka asettaminen ja valvonta on ministeriöiden omassa päätäntävallassa. Arvostuksensa huipulla selvitysmiehiksi on ollut helppo saada osaavia asiantuntijoita suhteellisen halvalla eli selvitysmieskäytäntö on kiistatta hyödyttänyt julkishallintoa. Selvitysmiesvalmisteluun on haluttu liittää positiivisia, puolueettomuuden ja objektiivisuuden merkityksiä. Toisaalta selvitysmiesten käytölle tai työskentelylle ei koskaan tehty ohjeita tai asetettu yhteisiä tavoitteita eikä sellaisia ole tänäkään päivänä. Töiden laatu on ollut vaihteleva ja ne ovat usein jääneet irralleen toimeenpanosta. Selvitysmiesten rekrytointi tapahtuu useimmiten ministeriöiden poliittisen johdon aloitteesta ja sen lähipiiristä. Tämä käytäntö näyttää muuttuneen vain vähän, jos ollenkaan. Meneillään olevista selvityshankkeista, selvitysmiesten taustoista ja palkkioista on edelleen hankala saada tietoa. Selvitysmiesten palkkahaitari on suuri ja moni on tehnyt selvityksen oman työn ohellakin, ilman korvausta. Pelisääntöjen puuttuminen ja yhä kiristyvä kehysbudjetointi on tehnyt selvitysmiehestä houkuttelevan kaatokopan kaikenlaiselle väliaikaiselle tutkimus-, projekti- ja selvitystyölle. Samalla selvitysmiesten arvostus on laskenut. Selvitysmiesvalmistelusta on tullut arkisen junailun väline, jota käytetään valmistelun lisäksi joustavasti mm. epämiellyttävien asioiden hautaamiseen, legitimoimaan jo tehtyjä päätöksiä, sovinnoneleenä hallituskumppaneille tai poliittisina käsikassaroina. Vaikuttaako tutkimus- ja tutkimusrahoitusuudistus myös selvitysmiehiin, nyt kun valtioneuvostolla on rooli ministeriöiden tutkimustoiminnan kehittämisessä? Suomalainen valtionhallinto on muuttunut radikaalisti 1980-luvulta ja selvitysmiesvalmistelua, käyttökohteita ja hyödyntäjien tarpeita pitäisi arvioida perusteellisesti tässä muuttuneessa maailmassa.
  • Pyykkölä, Petra (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kunta on kansalaista lähinnä oleva perusyksikkö Suomessa, joka vastaa keskeisten peruspalveluiden järjestämisestä. Kuntapolitiikan muutokset ovat siten merkityksellisiä kansalaisen koko elämänkulun kannalta. Vaikka kunnilla on ollut perinteisesti vankka itsehallinnollinen asema Suomessa, on valtiolla kuitenkin vahva ohjaussuhde kuntiin nähden. Hallitusvetoinen kuntapolitiikka on tällä hetkellä aiheena erityisen ajankohtainen ja poliittisen kamppailun kohteena. Kuntarakenne on murroksessa ja kunnan tehtäväkenttää halutaan muuttaa tulevaisuudessa. Tutkielmassa tarkastellaan Suomen vuosien 2007-2015 hallitusten kuntapolitiikan linjaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaiset rationaliteetit vaikuttavat hallitusten kuntapolitiikan taustalla valittuna tarkastelujaksolla sekä miten niiden moraalinen muoto, episteeminen luonne ja idiomaattisuus ilmenevät. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa hallinnan analytiikan käsitteistö, jonka juuret ovat foucault’laisessa valta-analytiikassa. Keskeisenä analyysityökaluna käytetään rationaliteetin käsitettä. Se mahdollistaa niiden tapojen tarkastelun, joilla hallitukset järkiperäistävät ja oikeuttavat kuntapoliittisia linjauksiaan. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään foucault’laista diskurssianalyysia, joka soveltuu diskursiivisen muodon omaavien rationaliteettien analyysimenetelmäksi. Tutkimuksen aineiston muodostaa yhteensä viisi hallitusohjelmaa vuosilta 2007-2015. Koska rationaliteetit ovat aina sidoksissa syntykontekstiinsa, analyysissa kiinnitetään huomio myös keskeisimpiin kunnallishallinnon kehittämisen trendeihin 2000-luvulla, jotka ovat Suomen kontekstissa olleet governancen ja uudelleenskaalaamisen suuntaukset. Analyysissa painotettiin governace -elementtien tunnistamista sen ollessa yksi keskeisimmistä kansainvälisistä julkishallinnon reformitrendeistä uudella vuosituhannella. Analyysin perusteella tunnistettiin kolme keskeistä vuosien 2007-2015 hallitusten kuntapolitiikan taustalla vaikuttavaa rationaliteettia. Nämä ovat hyvinvoinnin, alueellisen tasapainon ja kilpailukyvyn rationaliteetit. Rationalitetit myös kietoutuvat toisiinsa ja hakevat oikeutustaan osin samoista lähtökohdista. Hyvinvoinnin rationaliteetin kohdalla korostuu muutos klassisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin merkityksen painottamisesta kohti kansalaisten oman aktiivisuuden ja huolenpidon korostamista. Alueellisen tasapainon rationaliteetti taas ilmenee aineistosta erityisesti kahtena tendessinä, kun hallitukset haluavat kansainvälisesti kilpailukykyiset kaupunkialueet, mutta toisaalta alueellisesti tasa-arvoisesta ja elinvoimaisesta maaseudusta ei haluta luopua. Kilpailukyvyn rationaliteetin kohdalla korostuu huoli Suomen kilpailukyvystä, jolla nähdään olevan laaja vaikutus kuntien toimintamahdollisuuksiin. Kilpailukykyä pyritään parantamaan rakennepoliittisten uudistusten avulla, joilla tavoitellaan tehokkuutta, joustavuutta ja kevyempää hallintoa. Vaikka kaikki kolme rationaliteettia vaikuttavat kaikkien tutkimusaineiston hallitusohjelmien kuntapoliittisten linjausten taustalla, on niiden välillä diskursiivisia eroja. Ne elävätkin ajassa muuttuen ja mukautuen erilaisten vaikutteiden ja vallitsevien olosuhteiden pohjalta.
  • Gummerus, Iina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kiinnostus polyamoriaa ja muita yhteisymmärrykseen perustuvan monisuhteisuuden muotoja kohtaan on ollut kasvussa Suomessa ja muualla maailmassa. Tämä tutkielma on syntynyt paikkaamaan aihetta koskevan suomalaisen tutkimuksen puutetta tarkastelemalla sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, 1) miten polyamorisiksi itsensä määrittelevät suomalaiset haastavat ja miten he ylläpitävät normatiivisia tapoja konstruoida ihmissuhteita sekä 2) millaisin diskursiivisin tavoin he rakentavat identiteettejään ja tekevät ajattelu- ja elämäntapojaan ymmärrettäviksi ja hyväksyttäviksi kulttuurisessa ympäristössä, jossa normina on monogamia. Tiedon tuottamisen lisäksi tutkielman keskeisenä tavoitteena on purkaa ja tarkastella kriittisesti romanttisseksuaalisiin suhteisiin liittyviä kulttuurisia ”itsestäänselvyyksiä”. Tutkimusaineisto on kerätty avoimista kysymyksistä koostuvalla verkkokyselyllä ja analysoitu kriittiselle diskursiiviselle psykologialle tyypillisiä analyysityökaluja (tulkintarepertuaarit, subjektipositiot ja ideologiset dilemmat) hyödyntäen. Kyselyyn vastanneet (n=38) haastoivat lukuisia mononormatiivisia puhetapoja liittyen rakkaus-, ystävyys-, seksi-, avio- ja perhesuhteisiin, viestintään ja tunteisiin sekä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Osallistujat luettelivat paljon stereotypioita ja ennakkoluuloja, joita näkevät polyamorisuuteen liitettävän, ja enemmistö kertoi salaavansa polyamorisuutensa joissain sosiaalisissa konteksteissa. Yleisimmin toisinnetut polyamorisuuden stigmatisoidut tulkintarepertuaarit olivat polyamorisuus seksikeskeisyytenä, polyamorisuus vastuuttomuutena sekä polyamorisuus kyvyttömyytenä ”laadukkaisiin” suhteisiin. Nämä kuitenkin lähes aina kumottiin, ja vastaajat konstruoivat omat käsityksensä polyamoriasta hyvin positiivisessa valossa. Polyamorisuutta merkityksellistettiin monin tavoin. Se kuvattiin 1) seksuaalisen suuntautumisen kaltaisena suhdeorientaationa, 2) strategisena identiteettinä, 3) ihmissuhdefilosofiana sekä 4) elämäntapana tai toimintana. Välillä se konstruoitiin sosiaalisena identiteettinä – positiivisena ominaisuutena, joka jaetaan muiden polyamoristen kanssa ja joka erottaa polyamoriset ihmiset muista. Vastakohtana tälle osallistujat toisinaan häivyttivät polyamorian ja monogamian välisiä ryhmärajoja ja positioivat itsensä ”aivan tavallisiksi”. Lisäksi moni otti eräänlaisen ”oman tiensä kulkijan” position kuvaten itsensä ainutlaatuisena yksilönä ja polyamorian jonain, mikä erottaa itseä muista – välillä myös muista polyamorisista. Monet osallistujien tuottamat puhetavat olivat keskenään ristiriitaisia tai vastakkaisia, samankin henkilön vastausten sisällä. Ensinnäkin, essentialistinen, polyamorisuuden kiinteänä orientaationa kuvaava puhetapa sai haastajakseen konstruktionistisen puhetavan, jossa polyamorisuus kuvattiin itse valittuna tai muodostettuna identiteettinä, filosofiana, elämäntapana tai viestinnällisenä työkaluna. Toiseksi, usein osallistujien puhe toisinsi normatiivisia tapoja konstruoida romanttisseksuaalisia suhteita, erityisesti painottamalla rakkauteen ja sitoutumiseen perustuvien suhteiden ensisijaisuutta ja vähättelemällä seksin tai ”kevyiden” suhteiden merkitystä. Tällainen rakkausnormatiivinen diskurssi sai kuitenkin rinnalleen kriittisemmän puhetavan, jossa vedottiin ihmissuhdeanarkistiseen filosofiaan ja haastettiin voimakkaammin suhteiden luokittelua ja arvo-/valtahierarkioita. Kriittisimmissäkin vastauksissa rakkauden merkitys tosin useimmiten hyväksyttiin osaksi polyamorian määrittelyä: polyamoria näyttäytyi aineistossa ennen kaikkea rakkauden diskurssina. Viimeiseksi, vaikka osallistujat positioivat itsensä usein stigmatisoidun vähemmistön jäseneksi, nousi aineistosta samanaikaisesti kuva polyamoriasta eräänlaisena ”harvojen etuoikeutena”: osallistujat kertoivat useista suhteistaan ja ”rajattoman rakkauden”, onnellisuuden, varmuuden ja turvan kokemuksistaan sekä kuvailivat hyvin itsereflektiivisesti, kuinka polyamoria oli tarjonnut heille mahdollisuuden syventää itsetuntemustaan, tulla paremmiksi viestijöiksi ja kasvaa ihmisinä. Näiden positioiden synnyttämää ristiriitaa reflektoiden tutkielman lopussa tarkastellaan polyamoriaa intersektionaalisesta, risteävät identiteetit ja valtasuhteet huomioivasta näkökulmasta.
  • Kaarre, Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kansainvälisessä positiivisessa organisaatiotutkimuksessa on 2000-luvun alusta käsitelty myötätuntoa ja sen merkitystä osana organisaatioita. Myötätunto organisaatiossa edistää emotionaalista työhyvinvointia, työhön ja organisaatioon sitoutumista, työpaikan ihmissuhteiden laatua ja yksilön merkityksellisyyden kokemusta sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myötätunnon salliva ja sitä rohkaiseva johtamiskulttuuri luo edellytykset myötätuntoisuudelle koko organisaatiossa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaiseksi myötätunto ja myötätuntoinen johtaminen rakentuvat suomalaisten johtajien argumentaatiossa tässä ajassa. Erityisesti keskitytään tunnistamaan johtajien argumentaatiossa rakentuvia asenteita myötätuntoista johtajuutta kohtaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää minkälaisia johtajuusidentiteettejä haastateltavat ilmaisevat ja tuottavat kommentoidessaan myötätuntoa organisaatio- ja johtamiskontekstissa. Tutkielman teoreettis-menetelmälliset ratkaisut perustuvat retoriseen sosiaalipsykologiaan nojaavaan laadulliseen asennetutkimukseen: aineisto tuotettiin puolistrukturoituina virikehaastatteluina, jotka analysoidaan virikkeisiin kantaaottavana ja perustelevana kommentointina. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Billigin retorisen sosiaalipsykologian näkemys asenteiden muodostumisesta. Retorista asennekäsitystä täydentää relationistinen näkökulma asenteiden sosiaalisesta luonteesta. Positiivisen organisaatiotutkimuksen (Positive Organizational Scholarship, POS) näkemykset toimivat taustateoriana myötätuntoiselle johtajuudelle ja sen merkityksellisyydelle tässä ajassa sekä muiden tutkimusaiheeseen liittyvien keskeisten käsitteiden tukena. Lisäksi tutkimustuloksia verrataan myötätuntoista johtajuutta lähellä oleviin johtamistyyleihin: palvelevaan, eettiseen ja autenttiseen johtamistyyliin. Tutkielmaa varten haastateltiin kymmentä (N = 10) pääkaupunkiseudulla toimivaa eri aloja edustavaa suurten tai keskisuurten yritysten suomalaista johtajaa. Haastateltaville esitettiin viisi lauseväittämää, joita pyydettiin kommentoimaan. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2017. Myötätuntoinen johtaminen rakentuu haastateltavien argumentaatiossa johtajuutta täydentäväksi johtajuusotteeksi, joka ei edusta yksittäistä johtamistyyliä. Analyysista nousee esiin seitsemän asennetta, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta myönteisiä myötätuntoisen johtamisen näkökulmasta. Johtajien asenteet korostavat johtajuuden ihmiskeskeisyyttä unohtamatta tehtävien vaatimuksia ja organisaation tulostavoitteita. Myötätuntoista johtajuutta kuvataan erilaisuuksia ymmärtävänä ja joustavana johtajuutena, jossa tunnistetaan ja hyödynnetään vahvuuksia, autetaan ja ohjataan työntekijöitä sekä sallitaan vapauksia ja annetaan vaikutusmahdollisuuksia. Myötätuntoisella johtamisella nähdään olevan yhteys myös yrityksen tuottavuuteen pitkällä tähtäimellä. Haastateltavien ilmaisemat asenteet ja identiteetit esittävät myötätuntoista johtajuutta ennen kaikkea toimintana. Johtajuusidentiteettejä on tunnistettavissa kuusi: argumentaatiossa rakentuu palvelevan, luovivan, mahdollistavan, tasapainottelevan ja suuntaa antavan johtajan johtajuusidentiteettejä. Kielteistä asennetta myötätuntoista johtamista kohtaan ilmaistaan jämäkän johtajan identiteetistä käsin tunnistaen liiallisen myötätuntoisuuden riskit heikkoa johtajuutta tuottavana säälittelynä tai paapomisena. Tutkielman tulokset tukevat myötätuntoisen johtajuuden merkityksellisyyttä tässä ajassa ottaen huomioon myös johtajien oman näkökulman ja yhteyden organisaatioiden tuottavuuteen. Johtajien näkemys myötätuntoisesta johtamisesta aktiivisena toimintana eikä johtajaan yksilönä liittyvänä ominaisuutena implikoi sitä, että myötätuntoisuutta organisaatiokontekstissa on mahdollista kehittää ja oppia.
  • Luomanperä, Sanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee perustuloa koskevaa mediakirjoittelua Iso-Britannian lehdistössä sosiaalisten mielikuvitusten teorioiden kautta. Tutkimuskohteena ovat The Guardianin ja Daily Mailin perustuloa käsittelevät artikkelit kolmen vuoden ajalta, tammikuusta 2015 joulukuuhun 2017. Yhteensä artikkeleita on 286 kappaletta. Tutkielman aihe sijoittuu osaksi laajempaa keskustelua työn ja yhteiskunnan välisestä suhteesta. Tutkimustehtävänä on tarkastella kehysanalyysin keinoin, mihin työelämän ongelmiin The Guardianin ja Daily Mailin artikkelit perustulon yhdistävät, ja millä tavalla lehdet muokkaavat ymmärrystä perustulosta ratkaisuna näihin ongelmiin. Tämän lisäksi tutkielma analysoi, minkälaisia mielikuvituksia Daily Mail ja The Guardian perustulosta rakentavat. Perustulokeskustelun tuottamia mielikuvituksia käsitellään kansallisen, globaalitalouden sekä globaalin oikeudenmukaisuuden mielikuvitusten kautta. Kehysanalyysin avulla hahmottuu kolme perustuloa puolustavaa sekä kaksi vastustavaa kehystä. Puolustavat kehykset nimetään robottien uhkaksi, hitailun filosofiaksi sekä tasa-arvon edistäjäksi ja vastustavat kehykset puolestaan sosialistiseksi utopiaksi sekä eriarvoisuuden lisääjäksi. Robotit uhkana -kehyksessä perustulon tarve esitetään teknologian kehityksen aiheuttaman työttömyyden uhan kautta. Hitailun filosofia -kehyksessä perustulon nähdään luovan hyvinvointia yhteiskuntaan vapauttamalla ihmiset työnteon pakosta. Tasa-arvon edistäjä -kehyksessä perustulon tulkitaan vähentävän köyhyyttä ja purkavan eriarvoisuutta luovia rakenteita. Sosialistinen utopia -kehyksessä perustulo taas näyttäytyy uhkana Iso-Britannian kansalliselle identiteetille. Eriarvoisuuden lisääjä -kehyksessä korostuvat perustulon käytännön toteutukseen liittyvät ongelmat, ja sen todellisten vaikutusten uskotaan kasvattavan yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Robottien uhka -kehys läpäisee kummatkin lehdet, vaikka ne muilta osin suhtautuvat perustuloon eri näkökulmista. Kyseisen kehyksen ohella Daily Mail käsittelee perustuloa pääasiallisesti sitä vastustavan sosialistinen utopia -kehyksen kautta, kun The Guardian taas perustuloa kannattavan tasa-arvon edistäjä -kehyksen kautta. The Guardianissa kriittinen näkemys esitetään eriarvoisuuden lisääjä -kehyksen kautta, eikä sosialistinen utopia -kehystä esiinny lehdessä lainkaan. Hitailun filosofia -kehys esiintyy pääsääntöisesti The Guardianissa. Aineistossa on selkeästi havaittavissa globaalitalouden mielikuvitus, joka esiintyy kaikissa kehyksissä: sitä joko rakennetaan tai vastustetaan. Sen keskeisenä tuottajana on robottien uhka -kehys, jossa korostuu muun muassa tuottavuusnäkökulma sekä globalisaation ja uuden teknologisen vallankumouksen pysäyttämättömyys. Globaalitalouden mielikuvitusta taas vastustavat tasa-arvon edistäjä sekä eriarvoisuuden lisääjä -kehykset, jotka kummatkin rakentavat globaaliin oikeudenmukaisuuteen nojaavaa mielikuvitusta, vaikka niillä on vastakkaiset näkemykset perustulosta. Tämä tulkitaan tutkielmassa merkityskamppailuna saman mielikuvituksen sisällä. Hitailun filosofia puolestaan rakentaa sekä globaalitalouden että globaalin oikeudenmukaisuuden mielikuvituksia, sillä se tavoittelee globaalin oikeudenmukaisuuden mielikuvituksen tavoitteita globaalitalouden mielikuvituksen keinojen kautta. Kansallisesta mielikuvituksesta neuvottelevat etenkin sosialistinen utopia sekä tasa-arvon edistäjä -kehykset, sillä ne käsittelevät perustuloa valtion ja kansalaisen suhteen sekä kansallisen identiteetin kautta. Aineistossa yksi kehys saattaakin rakentaa useampaa mielikuvitusta, mikä kertoo mielikuvitusten kietoutuneisuudesta toisiinsa. Johtopäätöksenä todetaan, että perustulokeskustelu näyttäytyy aineistossa eri toimijoiden merkityskamppailun kenttänä työn ja yhteiskunnan tulevaisuudesta.
  • Mackie, Adam Gordon (Helsingin yliopisto, 2016)
    This thesis will explore the variance in support of the European Union between Scotland and England and explain the Brexit referendum vote through a focus on identity and nationalism. A theory of allegiance is developed to explain the linkage between Scottish and English nationalism and opinion formation vis-à-vis the European Union. The paper finds that national identity played a key role in how people voted in the Brexit referendum as it shapes where individuals locate the terminal political community.
  • Huutoniemi, Tanja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset ovat voimakkaasti pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhdenvertaisuuslaki velvoitti organisaatioita laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman vuoden 2017 alkuun mennessä, ja syrjintää pyritään näin ehkäisemään yhdenvertaisuussuunnittelulla ja määrätietoisilla toimilla yhdenvertaisten oikeuksien turvaamiseksi jokaiselle. Tämä tutkielma tarkastelee yhdenvertaisuutta viestinnällisestä näkökulmasta, ja sen tarkoituksena on selvittää, miten yhdenvertainen viestintä näyttäytyy organisaatioiden yhdenvertaisuussuunnitelmissa vuonna 2017. Tutkielman taustoittava viitekehys rakentuu aineistossa korostuvien havaintojen pohjalta ja perehtyy yhdenvertaisuussuunnittelun lainsäädännölliseen, yhteiskunnalliseen ja käsitteelliseen taustaan. Se käsittelee myös syrjinnän, monimuotoisuuden ja valtasuhteiden suhdetta yhdenvertaisuuteen. Tutkimuksen aineisto koostuu 38 organisaation yhdenvertaisuussuunnitelmista. Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot ovat koulutuksen järjestäjiä, liiketoimintayrityksiä, voittoa tavoittelemattomia organisaatioita ja viranomaisia Oikeusministeriön ylläpitämältä Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuneiden tahojen listalta ja FIBSin Monimuotoisuusverkoston jäsenlistalta. Aineiston analyysimenetelmä on sisällönanalyysi. Lopuksi aineistohavainnoista nousevista teemoista keskustellaan yhdenvertaisuusasiantuntijan kanssa. Tämä mahdollistaa ilmiön tarkastelun myös asiantuntijanäkökulmasta. Tutkielman tärkeimpinä tuloksina yhdenvertaisen viestinnän voidaan katsoa muodostuvan yhdenvertaisuus-suunnitelmissa kuudesta viestinnän ulottuvuudesta, jotka liikkuvat arvotasolla ja käytännön tasolla. Näillä tasoilla yhdenvertaisuuden arvon voidaan nähdä konkretisoituvan viestinnällisinä ilmaisuina, välillisesti viestinnän käytäntöihin vaikuttavina tekijöinä tai konkreettisesti viestinnän käytäntöihin kohdistuvina ohjeina, määräyksinä tai toteamuksina. Yhdenvertaisen viestinnän ulottuvuudet ovat mahdollistaminen, monikielisyyden ja -kulttuurisuuden vaaliminen, yhdessä kehittäminen, monimuotoisuuden vahvistaminen, tietoisuuden lisääminen sekä kohtelias ja syrjimätön käyttäytyminen ja kielenkäyttö. Tulokset osoittavat, että yhden-vertaisuussuunnitelmat painottuvat entistä enemmän käytännön tasolle ja sisältävät konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toisaalta tämä ei tarkoita sitä, että kaikki toimenpide-ehdotukset toteutuisivat suunnitelmien tarkoittamalla tavalla. Kaikki arvotason julkilausumat eivät suunnitelmissakaan konkretisoidu käytännön tasolle, ja osallistamisen ja vuorovaikutuksen toimenpiteet esiintyvät usein annettuna pääsynä tietoon tai sidosryhmien ylhäältä alaspäin suuntautuvana aktivoimisena yhteistyöhön ja päätöksentekoon. Tutkimus osoittaa myös, että organisaation tehtävällä ja velvollisuuksilla on vaikutusta niihin yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpiteisiin, joita organisaatio painottaa. Suunnitelmissa voi olla havaittavissa neutraalia tai korostavaa asennoitumista yhdenvertaisuussuunnittelua ja monimuotoisuutta kohtaan. Organisaatio saattaa esimerkiksi suhtautua yhdenvertaisuussuunnitteluun velvollisuutena tai mahdollisuutena. Suunnitelmissa voi näkyä myös organisaation asennoituminen monimuotoisuuteen arvostettavana tai hyväksyttävänä ominaisuutena. Ideaalitilanteessa yhdenvertainen viestintä olisi kaikkia organisaation toimintoja poikkileikkaava teema ja osa organisaation kompetenssipohjaa.
  • Kankaanpää-Kukkonen, Viljami (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkielma on etnografia Viipurin Koirat ry -järjestöstä ja sen aktiiveista, jotka auttavat ja tuovat adoptoitavaksi venäläisiä katukoiria Suomeen Viipurista ja Svetogorskista. Tutkielma pohtii ja syventää ymmärrystämme sukulaisuudesta, humanitarismista ja ihmisten ja eläinten välisistä suhteista. Tutkielman aineisto on kerätty monipaikkaisen etnografian menetelmällä. Kenttätyöhön sisältyi neljä matkaa yhteensä kolmelle koiratarhalle Viipuriin ja Svetogorskiin informanttien kanssa sekä yksi matka Vaalimaan rajatarkastusasemalle, minkä lisäksi työhön sisältyi vierailuja järjestön tapahtumiin ja koirien luovutustilaisuuksiin. Aineistona on myös kymmenen semistrukturoitua haastattelua, kahdeksan Viipurin koirien aktiivien ja kaksi rajaeläinlääkäreiden kanssa, minkä lisäksi aineistoon kuuluu lukuisia lyhyitä epäformaaleita haastatteluja kentältä. Tutkielmassa on myös tarkasteltu ja käytetty aineistona Viipurin Koirien nettisivuja. Tutkielma analysoi tapoja joilla Viipurin Koirien aktiivien kohtaamiset löytökoirien kanssa saavat heidät omaksumaan erityisen vastuuseen ja huolenpitoon perustuvan etiikan, joka syntyy vastauksena lukuisiin moraalisiin dilemmoihin joita aktiivit kohtaavat tarhojen rankassa arjessa. Toiminnassaan koiratarhoilla aktiivit ovat omaksuneet monia humanitaarisia käytäntöjä, kuten myötätunnon ja kärsimyksen merkityksen korostamisen, mutta he myös horjuttavat ja kieltäytyvät monista humanitarismin piirteistä, kuten sen epäpoliittisuudesta ja keskittymisestä ennen kaikkea ruumiilliseen kärsimykseen. Aktiivit sen sijaan keskittyvät hyvän elämän edellytysten luomiseen koirille. Tutkielma osoittaa miten aktiivit käyttävät humanitarismia ennen kaikkea strategisesti herättääkseen mahdollisten adoptoijien myötätunnon koiria kohtaan ja luomaan koirista adoptoijien silmissä potentiaalisia sukulaisia, mutta käytännön työssään kieltäytyvät toisintamasta humanitarismin pääpiirteitä. Tutkielma väittää että Viipurin Koirien aktiivien toiminta kokonaisuudessaan luo sukulaisuutta ihmisten ja koirien välille. Tämä sukulaisuus syntyy ruokkimalla, hoivaamalla, nimeämällä ja muilla käytännöillä, jotka muuttavat nimettömistä katukoirista suomalaisia perheenjäseniä.Tämä sukulaisuutta luova työ on analogista monien sellaisten yhteisöjen sukulaisuusjärjestelmien kanssa, joissa sukulaisuus perustuu jatkuvalle hoivatyölle, joka luo ja uusintaa sukulaisuutta toiminnan kautta. Tutkielma tarkentaa tätä analyysiä sukulaisuudesta ja humanitarismista käsittelemällä ja kuvaamalla tapahtumasarjaa joka alkoi toukokuussa 2017: Viipurin Koirien tukemilta tarhoilta ja Suomeen adoptoiduista koirista löytyi antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja. Tutkielma kuvaa näistä löydöksistä syntynyttä julkista keskustelua, viranomaisten reaktioita ja sitä miten Viipurin Koirien aktiivit sopeutuivat muuttuneeseen tilanteeseen joka uhkasi heidän koko toimintansa jatkuvuutta. Tutkielma esittää miten aktiivit omaksuivat lääketieteellisen diskurssin perustellakseen toimintaansa, mutta joka kuitenkin oli ristiriidassa heidän sukulaisuuteen ja hoivaan perustuvan diskurssinsa kanssa. Tutkielma kuvaa miten muutos koiriin kohdistuvassa humanitaarisessa diskurssissa muutti koirat julkisuudessa kärsivistä ja viattomista yksilöistä tunkeutuviksi toisiksi, jotka uhkaavat Suomen suvereniteettia ja kansanterveyttä. Tutkielma osoittaa miten venäläisten löytökoirien tuonnissa Suomeen tulevat yhteen kysymykset sukulaisuuden luonteesta, humanitaarisen käytännön mahdollisuuksista ja rajoista sekä biopolitiikan suhteesta eläimiin.

Näytä lisää