Browsing by Author "Ahola, Riku"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Ahola, Riku (2012)
    Tiivistelmä Referat – Abstract Tutkimus tarkastelee ihmisten välisiä suhteita yhdessä toimimisen näkökulmasta. Teoreettiselta kannalta katsottuna tutkimus tarkastelee sosiaalisen pääoman syntymistä tietyssä sosiaalisessa verkostossa, joka on ihmisten välisten yhteenliittymien konfiguraatio. Tutkimuksen ydinkysymyksenä on tarkastella malmilaisten vasemmistolaisten yhdistysten aktiivinuoria osana kansandemokraattista järjestöverkostoa 1940-luvulta 1960-luvulle. Tutkimus on kiinnostunut aktiivinuorten merkityksestä sosiaalisen pääoman syntymiselle verkostossa sekä siitä, mitä konkreettista hyötyä aktiivinuoret ovat yhteistoiminnan kautta saaneet ja miten he ovat kokeneet toimintansa osana järjestöverkostoa. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, miten järjestöverkostoon liityttiin, eli miten kansandemokraattinen verkosto uusiutui paikallisella tasolla. Tutkimus yhdistää kansandemokraattisen järjestöverkoston kansallisen tason tarkastelun paikalliseen malmilaiseen kontekstiin tutkimalla sitä, mikä merkitys kansallisille järjestöille oli paikallisten aktiivinuorten toiminnalla, kontakteilla ja verkostoilla. Tutkimuksella tuodaan uutta keskustelua aikaisempaan työväenhistorian tutkimukseen, jossa paikallista ja kansallista työväenliikettä on tarkasteltu pääsääntöisesti erillään. Myös nuoret ovat usein jääneet aikaisemmassa tutkimuksessa paitsioon. Tutkimuksen lähdemateriaaleina käytetään Kansan Arkistosta ja Suomen Urheiluarkistosta löytyvien kansandemokraattisten paikallisyhdistysten arkistomateriaaleja sekä Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton kustantamia järjestölehtiä ja painatteita. Arkistolähteiden lisäksi lähteenä toimii haastatteluteitse kerätty muistitietoaineisto, jota on analysoitu yhdessä arkistoaineiston kanssa vertailemalla niitä keskenään ristiin ja luokittelemalla aineistoja erilaisten koodien alle. Tutkimusta varten on haastateltu kolmeatoista henkilöä, joista suurin osa on toiminut aktiivinuorina tarkastelluissa paikallisyhdistyksissä. Sosiaalisten verkostojen ja muistitietotutkimuksen erityispiirteet ovat toimineet analyysiä ohjaavina tekijöinä. Nuorisoliiton lehtiä ja painatteita tarkastellaan tutkimuksessa retoriikan analyysin avulla. Tutkimuksen pääasiallinen tarkasteluajankohta sijoittuu 1940–1960-luvuille. Kansandemokraattisen järjestöverkoston synty Toisen maailmansodan jälkeisessä poliittisessa todellisuudessa toimii tutkimuksen alkuajankohtana, mutta tutkimuksessa tarkastellaan myös aiempaa malmilaista työväenyhteisöä, sillä yksikään tutkimuskohde ei ole koskaan irrallinen osa mennyttä aikaa. Tutkimus päättyy 1960-luvulle, joka nähdään tarkastellun verkoston paikallistason suhteen aikana, jolloin verkosto muuttui dramaattisesti yhteiskunnallisten muutosten johdosta. Aika vuodesta 1944 1960-luvun alkuun nähdään tutkimuksessa kansandemokraattisen järjestöverkoston rakentumis- ja vakiintumisaikana. Paikallisilla osastoilla ja niiden aktiivijäsenillä on tutkimuksessa tärkeä rooli tarkastellulle verkostolle. SDNL näki paikallisnuoret merkittävinä toimijoina. Aktiivinuorten toimintaa tuettiin liiton puolelta informaation, materiaalin ja koulutuksen avulla. Heidän tehtävänä oli rekrytoida verkostoon uusia nuoria toimimalla liiton asettamien tavoitteiden mukaan. Laajan nuorisojoukon tavoittamiseksi paikallisella tasolla pyrittiin toiminta järjestämään kevyenä kulttuuri- ja liikuntaharrastuksineen. Mahdollisimman monilukuinen paikallisnuorison jäsenmäärä nähtiin nuorisoliitossa poliittista ja taloudellista voimaa ylläpitävänä asiana. Aktiivinuoret tulivat mukaan toimintaan heidän vanhempiensa tai muiden sukulaisten kannustamina. Haastateltujen nuorisoaktiivien vanhemmat olivat usein jo työväenyhdistysten jäseniä. Tutkimuksessa nuoret nähdään tärkeinä toimijoina sosiaalisen pääoman rakentumisessa tarkastellussa verkostossa. He loivat sosiaalista pääoma toimien verkoston yhteisten normien mukaan ja rakentaen luottamusta ympärilleen. Nuoret tukivat muita verkostossa toimineita yhdistyksiä tekemällä yhteistyötä näiden kanssa ja rekrytoimalla uusia jäseniä verkostoon. Verkosto perustui vastavuoroisuuden periaatteille ja paikallisella tasolla vankkaan yhteisvoimin tehtyyn talkootyöhön. Haastateltujen kokemuksissa toimiminen verkostossa antoi mahdollisuuden tavata samanikäisiä tovereita kollektiivisten harrastusten parissa. Yhteistoiminnan kautta opittiin myös monia taitoja, joista oli hyötyä tulevassa työelämässä. Toimiminen ahkerasti vastavuoroisuuksien verkostossa toi osalle nuorista työpaikan verkoston järjestöistä. Sosiaalinen pääoma ilmenee tutkimuksessa myös negatiivisena. Toimiminen kansandemokraattisessa verkostossa leimasi nuorta ulkopuolisen yhteiskunnan silmissä. Yksilön omat intressit jäivät toisinaan verkoston kollektiivisten etujen taustalle ja tehtävät kasaantuivat liikaa harvojen harteille.