The Effects of Relative School Starting Age on Educational Outcomes in Finland

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704033772
Title: The Effects of Relative School Starting Age on Educational Outcomes in Finland
Author: Kaila, Martti
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Thesis level: master's thesis
Abstract: Suomessa opintovelvollisuus alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Tästä seuraa se, että alkuvuodesta syntyneet lapset aloittavat koulun keskimäärin vuoden vanhempana kuin loppuvuodesta syntyneet. Sitä miten tämänkaltainen suhteellinen ikäero vaikuttaa erilaisiin lopputulemiin, on tutkittu taloustieteellisessä kirjallisuudessa paljon. Näiden tutkimusten innoittamana, tämä tutkielma tarkastelee sitä, kuinka lainsäädännöstä aiheutuva suhteellinen ikäero vaikuttaa koulutusmuuttujiin Suomessa. Tutkielman pääaineistona toimii Opetushallituksen toisen asteen yhteisvalintarekisteri. Pääotos rajataan niihin yksilöihin jotka vuosien 1991-2007 välillä osallistuivat yhteishakuun peruskoulusta valmistumisvuotenaan. Tämän lisäksi yhteisvalintarekisterin perusteella muodostettu otos yhdistetään työntekijä-työnantaja-aineistoon. Tutkielmassa on kolme selitettävää muuttujaa. Ensimmäinen muuttuja on peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. Kaksi muuta muuttujaa ovat todennäköisyys saada opiskelupaikka lukioon ja todennäköisyys valmistua lukiosta. Se miten suuri vaikutus suhteellisella koulunaloitusiällä on lopputulemiin, estimoidaan regressioepäjatkuvuusmenetelmän avulla. Regressioepäjatkuvuusanalyysissa rajaan tarkastelun niihin yksilöihin, jotka ovat syntyneet 30 päivää ennen ja jälkeen uudenvuoden. Näytän tutkielmassani, että alkuvuodesta syntyneet lapset aloittavat koulun merkittävästi vanhempana kuin loppuvuodesta syntyneet lapset. Tällä ikäerolla on taas tilastollisesti merkittävä vaikutus koulutusmuuttujiin. Tutkielman tuloksien perusteella, juuri alkuvuodesta syntyneiden yksilöiden keskiarvo on keskimäärin 0.15 numeroa korkeampi kuin juuri loppuvuodesta syntyneiden lapsien. Tämän ohella juuri alkuvuodesta syntyneet lapset pääsevät lukioon ja valmistuvat lukiosta suuremmalla todennäköisyydellä, kuin juuri loppuvuodesta syntyneet lapset. Laki koulunaloitusiästä ei ole täysin sitova, joten jotkut aloittavat koulun aikaisemmin tai myöhemmin. Kun tämä otetaan huomioon, ovat estimaatit suurempia. Tutkielman tulokset voidaan tulkita niin, että suhteellisessa koulun aloitusiällä on kausaalinen vaikutus koulutusmuuttujiin. Tämän tueksi tutkielmassa osoitetaan, että havaintojen määrä on samansuuruinen vuodenvaihteen molemmin puolin. Lisäksi näytetään, että erilaisten taustamuuttujien jakaumat ovat jatkuvia leikkauspisteen ympäristössä. Tuloksien perusteella koulunaloitusiän vaikutus keskiarvoon on samansuuruinen, kuin mitä on löydetty muissa maissa. Löydös poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista, jotka ovat estimoineet pienempiä vaikutuksia Suomessa. Kolme mekanismia voi selittää havaitun eron. Ensiksi vanhempana koulun aloittavat lapset saattavat olla optimaalisemmassa iässä oppimisen kannalta. Toiseksi vanhemmat lapset voivat hyötyä suhteellisesta ikäerosta muihin lapsiin, mikä heijastuu oppimistuloksiin. Kolmanneksi eron voi aiheuttaa se, että myöhemmin koulun aloittavat lapset tekevät kokeet vanhemmalla iällä. Koska en pysty erottelemaan eri mekanismeja toisistaan, tulokset tulee tulkita näiden kaikkien mekanismien yhteisvaikutuksena.In Finland, children start school during the calendar year they turn seven years old. This creates a discontinuous jump in school starting age. Children born after New Year are on average one year older at the beginning of first grade than the children born before New Year. There exists a rich literature which uses school entry rules like this to study the effects of relative school starting age on various outcomes. This thesis investigates how the relative age difference affects educational outcomes in Finland. The primary data source of this thesis is the joint application register of the Finnish National Board of Education. The sample includes individuals who have applied to upper secondary school during the year they have graduated from comprehensive school between years 1991-2007. Furthermore, the individuals are linked to the Finnish Longitudinal Employer-Employee database. My main outcome variables are the grade point average (GPA) at the end of comprehensive school, and the probability of admittance and graduation from general upper secondary school. I utilize a regression discontinuity design to study whether the discontinuous jump in the school starting age at turn of the year affects these educational outcomes. I estimate the effect in window of ±30 days around new year. I find that the school starting age law generates a significant jump in the school starting age at the turn of the year, which in turn affects educational outcomes. According to my results, those who are born just after new year have on average a 0.15 grade points higher GPA and are significantly more likely to be admitted to and graduate from general upper secondary school. School starting rule is not completely binding. To take this into account, I use a fuzzy regression discontinuity design and show that the estimates on compliers are higher. The findings may be taken as a causal effect of relative school starting age. To support this, I show that the density of assignment variable and various background variables evolve continuously in the vicinity of New Year. Finally, I study heterogeneity in the results and find that the effect is significantly stronger for women than men. My results indicate that the magnitude of relative school starting age effect is similar to what has been found in other countries. This contradicts previous studies on Finland, which document smaller effects. There are three mechanisms which may explain the difference. Firstly, the deviation may arise from the optimal school starting age. Secondly, the gaps may be caused by peer effects and, lastly, relatively older children may perform better since they take the exams at an older age. I cannot distinguish between the different channels, and hence my results should be taken as a combined effect of all mechanisms.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201704033772
http://hdl.handle.net/10138/181370
Date: 2017
Subject: koulutus
koulunaloitusikä
regressioepäjatkuvuusmenetelmä
Discipline: Taloustiede
Economics
Ekonomi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kaila_Taloustiede.pdf 623.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record