Onnellisuuspaikkoja : tansanialaislasten kokemuksia kotikylästään Madalesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123826
Title: Onnellisuuspaikkoja : tansanialaislasten kokemuksia kotikylästään Madalesta
Author: Saari, Miia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123826
http://hdl.handle.net/10138/181414
Thesis level: master's thesis
Abstract: Multiple studies have shown that an increasing percentage of children grow up in urban environments. This is not surprising as over half of the World's population is estimated to live in cities. The study of urban childhoods has shown that children no longer spend as much time outdoors, but instead meet friends and socialize indoors. The increase in an indoor lifestyle has been attributed to e.g. video games being available on home consoles and a decrease in the possibilities of children to move in their neigborhood independently due to increased traffic and fear of strangers. The goal of my own study has been to examine the sense of place of children living in environments that break the norms in an European context, in this case children living in the small village of Madale in Tanzania. An in-depth survey of the human-environment relationship with four children living a very traditional African lifestyle attempts to bring new perspective to the topic from a place that has not yet been subject to urbanization. I approached my topic through the examination of places of significance in the children's environment and the territories of the children's independent movement in their surroundings. Places of significance were generally places, which the children enjoyed and described as their favorite places. The study used observation and interviews as main methods together with photographs taken by the children and the GPS data gathered during their free time. The theoretical frame of reference of the study was built around humanistic geography and environmental psychology. My study concluded that the children's favorite places are commonly located at home and its surroundings. Favorite places located in the neighborhood were usually places that provided social and active affordances, for example for playing games with friends or free playing. By contrast favorite places at home provided space to relax and to be alone. The yards and streets surrounding the home were regarded as especially important places to meet friends, as the children felt themselves more free in these areas than at home. On the other hand the children also felt fear in the streets; especially at night when they restricted their time spent on the streets due to the fear of thieves and wild animals. The largest differences in the opportunities of the children to use their surroundings concerned the special territories of movement and their location in and out of the village.Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhä suurempi osa lapsista kasvaa kaupunginomaisessa urbaanissa ympäristössä. Tämä ei ole ihme, sillä yli puolen maapallon väestöstä on arvioitu elävän kaupungeissa. Kaupungistuvan lapsuuden tutkimus on tuottanut tietoa siitä, etteivät lapset enää vietä aikaansa ulkona, vaan tapaavat kavereitaan ja oleilevat mieluummin sisätiloissa. Enemmän sisätiloihin painottuneelle elämäntavalle on esitetty syiksi muun muassa videopelien rantautumista kotikonsoleille sekä lasten kaventuneita mahdollisuuksia liikkua lähiympäristössään itsenäisesti kasvaneen liikenteen sekä vieraisiin ihmisiin kohdistuvan pelon vuoksi. Oman tutkimukseni tavoitteena oli tutkia eurooppalaiseen kontekstiin nähden valtavirrasta poikkeavissa olosuhteissa elävien lasten paikkakokemuksia pienessä tansanialaisessa kylässä, Madalessa. Luomalla syvällisen katsauksen neljän afrikkalaisittain elävän lapsen ympäristösuhteeseen pyrin tuomaan tutkimusaiheeseen uutta näkökulmaa seudulta, jota kaupungistumisen vaikutukset eivät vielä ole kohdanneet. Lähestyin aihettani lasten elinympäristöön sijoittuvien merkityksellisten paikkojen sekä itsenäisen liikkumisen reviirien kautta. Ympäristön merkityksellisinä paikkoina pidin erityisesti lasten mielipaikkoja. Tutkimusmenetelminäni käytin havainnointia, haastattelua sekä lasten ottamia valokuvia ja heidän keräämäänsä GPS-aineistoa. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentui humanistisen maantieteen sekä ympäristöpsykologian ympärille. Tutkimukseni osoitti, että lasten mielipaikat sijoittuivat usein kotiin ja sen lähiympäristöön. Kodin lähiympäristössä sijaitsevissa mielipaikoissa korostuivat sosiaaliset ja toiminnalliset mahdollisuudet, kuten kavereiden kanssa pelaaminen ja vapaa leikkiminen, kun taas kodin sisällä sijaitsevissa mielipaikoissa lapset kokivat tärkeäksi mahdollisuuden rauhoittua ja olla yksin. Erityisen tärkeäksi kavereiden kohtaamispaikaksi muodostuivat kotien pihat sekä kadut, joilla lapset kokivat voivansa oleilla vapaammin kuin kotonaan. Toisaalta katutilaan liittyi lasten mukaan myös pelkoja etenkin pimeän aikaan, jolloin he karttoivat yksin liikkumista varkaiden ja villieläinten vuoksi. Suurimmat erot lasten mahdollisuuksissa käyttää ympäristöään liittyivät erikokoisiin liikkumisen reviireihin sekä niiden sijoittumiseen kylän sisä- ja ulkopuolelle.
Subject: paikkakokemus
lähiympäristö
mielipaikka
ympäristösuhde
Tansania
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record