Kasvissyönti, ruoankäyttö ja ruokaympäristö lapsiperheissä

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704263964
Title: Kasvissyönti, ruoankäyttö ja ruokaympäristö lapsiperheissä
Author: Bergström, Janita
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
Thesis level: master's thesis
Abstract: Johdanto: Kasvisruokavaliota noudattavien määrä on yleistynyt viime vuosikymmeninä useissa länsimaissa Suomi mukaanlukien. Suomalaisista noin 2–5 %:n arvioidaan olevan kasvissyöjiä. Kasvissyönti on yleisintä nuorten aikuisten, etenkin naisten, keskuudessa, minkä seurauksena kasvisruokavaliot ovat yleistymässä myös lapsiperheissä. Kasvissyöjälapsia ja -lapsiperheitä on toistaiseksi tutkittu Suomessa vähän, eikä ajankohtaista tietoa suomalaisten lapsiperheiden kasvissyönnistä ole saatavilla. Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka kasvissyöjäperheiden lasten ruokavalio eroaa sekasyöjäperheiden lasten ruokavaliosta. Lisäksi tavoitteena on selvittää selittyvätkö havaitut erot perheen koulutustaustalla ja eroavatko perheiden ruokaympäristöt toisistaan. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen aineisto on peräisin DAGIS-tutkimuksesta, jonka tiedot kerättiin kyselylomakkeilla Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan päiväkodeista ja niitä käyvistä lapsista ja heidän huoltajistaan. Yhteensä tutkimukseen osallistui 66 päiväkotia ja 813 3–6 -vuotiasta lasta huoltajineen. Tässä tutkimuksessa käytettiin tietoa lasten ruokavaliosta (poissulkien ruokailu päivähoidossa), joka kerättiin ruoan frekvenssikyselylomakkeen (FFQ; n= 783) avulla. Perheen ruokaympäristöstä saatiin tietoa huoltajan lomakkeesta ja sosioekonomisen aseman indikaattorina käytettiin perheen korkeinta koulutusta, joka saatiin huoltajan raportoimana. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: kasvissyöjä- ja sekasyöjäperheisiin. Ruoka-aineiden käyttöä kasvissyöjä- ja sekasyöjäperheiden lapsilla verrattiin Mann Whitney U -testillä. Koulutus huomioitiin sekoittavana tekijänä SAS 9.4 ohjelmalla tehdyssä kolmitasomallinnuksessa ja perheen ruokaympäristöjen eroja vertailtiin vielä Khii toiseen -testillä. Tulokset: Kasvissyöjäperheitä oli aineistossa 30 (näissä lapsia 35) ja sekasyöjäperheitä 670 (näissä lapsia 748). Lapsista vain viisi noudatti kasvisruokavaliota ja lähes kaikissa kasvissyöjäperheissä pelkästään äiti oli kasvissyöjä. Kasvissyöjäperheiden lapset käyttivät merkitsevästi enemmän kasviksia (p=0,002), hedelmiä ja marjoja (p=0,032, täysmehuja (p=0,005), kasviproteiineja (p<0,001) ja kalaa (p=0,001) verrattuna sekasyöjäperheiden lapsiin. Lisäksi kasvissyöjäperheiden lasten ruokavalio sisälsi merkitsevästi vähemmän lihatuotteita (p<0,001), sokeripitoisia arkiruokia (p=0,029) ja sokeripitoisia juomia (p<0,001) kuin sekasyöjäperheiden lasten ruokavalio. Kaikki erot hedelmiä ja marjoja lukuunottamatta säilyivät merkitsevinä, kun sekoittavina tekijöinä huomioitiin lapsen ikä ja sukupuoli sekä perheen korkein koulutus. Perheen ruokaympäristöön liittyvistä tekijöistä kasvissyöjäperheissä huoltaja näytti useammin lapselle pitävänsä kasvisten syönnistä (p=0,044), tarjosi useammin kasviksia, hedelmiä ja marjoja välipalaksi (p<0,001) ja kasvissyöjäperheiden kotoa löytyi enemmän tuoreita kasviksia (p=0,016) ja hedelmiä ja marjoja (p=0,005). Johtopäätökset: Tämän tutkimuksen perusteella äidin kasvissyönti vaikuttaa merkittävästi myös lapsen ruokavalioon, vaikka lapsi ei olisikaan kasvissyöjä. Kasvissyöjäperheiden lapset käyttivät enemmän terveelliseksi mielettyjä ruoka-aineita ja vähemmän niitä ruoka-aineita (kuten sokeripitoisia ruokia ja juomia), joiden käyttöä on ravitsemussuosituksissakin suositeltu vähennettävän. Kasvissyöjäperheiden lasten terveellisempi ruokavalio ei selittynyt kasvissyöjäperheiden korkeammalla koulutustasolla.Introduction: Vegetarian diets have become more popular in the last decades in Western countries including Finland. In Finland it is estimated that approximately 2-5 % of adults are vegetarian. Vegetarianism is most popular amongst young women and for that it is presumable for vegetarianism to become more common also in families with children. There are only few studies concerning the vegetarianism amongst children and families in Finland and the knowledge is not up to date. Aims: The aim of the study was to compare the food intake between children living in vegetarian families and children living in non-vegetarian families. Additionally, this study aimed to examine the role of parent’s educational background in the differences found in the childrens diet. Also the food environment of the families was investigated and compared between vegetarian and non-vegetarian families. Material and methods: The material of this study is from the DAGIS –Study. A total of 66 preschools and 864 children from Southern and Western Finland participated in the Study. In this thesis childrens food frequency questionnaire (FFQ; n=783) was used. The data for educational background and food environment were collected with separate forms filled by the quardian of the child. The families were divided into two groups, vegetarian and non-vegetarian families. The frequency of consumption of food groups was compared between children living in vegetarian families and children living in non-vegetarian families by using Mann Whitney U –test. The education was taken into account in a multilevel regression models (SAS 9.4) and the food environments were compared using Chi-Square –test. Results: There were 30 vegetarian families (in which there were 35 children) and 670 non-vegetarian families (in which there were 748 children). Only 5 children were vegetarian and in all but one family at least the mom was a vegetarian. The children living in vegetarian families used vegetables (p=0,002), fruits and berries (p=0,032), juices (p=0,005), plant proteins (p<0,001) and fish (p=0,001) more of than children in non-vegetarian families. They also used less meat (p<0,001), sugar containing food (p=0,029) and sugar cointaining beverages (p<0,001). All the associations, apart from fruits and berries, remained significant after adjusting the models with education. In addition, the parents in the vegetarian families reported that they showed the child that they liked eating vegetables (p=0,044), offered vegetables, fruits and berries for the child as a snack (p<0,001) and had more vegetables (p=0,016), berries and fruits (p=0,005) at home more ofthen than parents in non-vegetarian families. Conclusions: According to this study the maternal vegetarian diet is strongly associated with the childrens diet, even though the child was not a vegetarian. The children living in vegetarian families used healthy foods more often and less frequently some of the foods, like sugary beverages, which are recommended to be reduced in the diet. These differences in diet were not explained by the higher educational level of the family.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201704263964
http://hdl.handle.net/10138/181448
Date: 2017
Subject: ravitsemustiede
kasvissyönti
kasvisruokavaliot
leikki-ikäiset
Discipline: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record