Länsisuomenkarjan populaation nykytilanne ja vanhojen sonnien käyttö sukusiitosasteen nousun hillitsijänä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper sv
dc.contributor.author Sjöblom, Kateriina
dc.date.issued 2017
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201704263959
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/181465
dc.description.abstract Länsisuomenkarja on pienilukuinen populaatio, joka on altistunut sukulaistumiselle ja suku-siitosasteen nousulle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää länsisuomenkarjan populaation nykytilanne laskemalla tehollinen populaatiokoko, sukusiitosasteen kehitys vuosina 1950‒2014 sekä sukusiitosasteen muutos sukupolvea kohden eri ajanjaksoina. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella vanhojen 1960‒80-luvulla syntyneiden sonnien käytön vaikutusta populaati-on perinnölliseen tasoon sekä sukulaistumisen ja sukusiitoksen rajoittamiseen. Populaatioparametrien laskennassa käytettiin sovelluksia RelaX2 ja EVA. Länsisuo-menkarjan teholliseksi populaatiokooksi saatiin 103, mikä on suositusten (50‒100) rajoissa. Niin ikään sukusiitosasteen muutos sukupolvea kohden vuosina 1950‒2014 oli 0,58 %, mikä on suositusten rajoissa (0,5‒1 %). Kuitenkin sukusiitosasteen muutos sukupolvea kohden viime vuosikymmeninä on ollut hieman yli suositusten (1,2 %). Länsisuomenkarjan populaation keskimääräinen sukusiitosaste on noussut tasaisesti vuodesta 1970 alkaen. Sonneista, joilla vielä on annoksia varastossa, alhaisimmat sukulaisuudet nuoriin naarai-siin olivat seuraavilla sonneilla: Ryhti 0,22 %, Viinamäen Akvaviitti 0,33 % ja Lehmon-niemen Aromi 0,49 %. Suurimmat geneettiset kontribuutiot nykyiseen sukupolveen olivat seuraavilla sonneilla: Opari 15,0 %, Tahto 12,6 % ja Pennalan Vekkuli 9,8 %. Simuloitu vanhojen sonnien käyttö parituksissa sai aikaan keskimääräisen sukulaisuuden laskun sekä sukusiitosasteen nousun hidastumisen. Vanhojen sonnien käytöllä oli kuitenkin odotettu negatiivien vaikutus perinnölliseen edistymiseen (kokonaisjalostusarvoon). Lyhyellä aikajänteellä tarkasteltuna länsisuomenkarjan populaatio vaikuttaisi olevan suhteellisen hyvässä tilassa. Kuitenkin sukusiitosasteen nousu saattaa uhata populaation monimuotoisuutta pitkällä tähtäimellä. Vanhojen sonnien harkittu käyttö kahden tai kol-men uuden nuorsonnin tuottamiseksi sukupolvea kohti saattaisi olla järkevä ratkaisu. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject länsisuomenkarja fi
dc.subject tehollinen populaatiokoko fi
dc.subject sukusiitosaste fi
dc.subject sukusiitosasteen muutos fi
dc.subject alkuperäisrodut fi
dc.title Länsisuomenkarjan populaation nykytilanne ja vanhojen sonnien käyttö sukusiitosasteen nousun hillitsijänä fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Husdjursvetenskap sv
dc.subject.discipline Animal Science en
dc.subject.discipline Kotieläintiede fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201704263959

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
gradu_kateriina_sjoblom_14032017.pdf 936.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record