Taloudellisen neuvonantajan vastuu yrityskaupassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703303766
Title: Taloudellisen neuvonantajan vastuu yrityskaupassa
Author: Wist, Helena
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703303766
http://hdl.handle.net/10138/181478
Thesis level: master's thesis
Discipline: Velvoiteoikeus
Obligation law
Obligationsrätt
Abstract: Yrityskaupan osapuolet turvautuvat usein eri alojen neuvonantajiin, kuten oikeudellisiin neuvonantajiin juridisten kysymysten osalta ja taloudellisiin neuvonantajiin esimerkiksi arvonmäärityksen osalta. Taloudellisina neuvonantajina toimivat tyypillisesti ns. corporate finance -talot, sijoituspalveluyritykset, pankit ja investointipankit sekä tilintarkastusyhteisöt. Asiantuntijapalveluille ja erityisesti yrityskauppoihin liittyvälle neuvonannolle on tyypillistä, että asiantuntijan pienikin virhe voi aiheuttaa asiakkaalle merkittäviä vahinkoja. Tässä tutkielmassa tarkastellaan vahingonkorvausvastuuta, joka voi syntyä taloudelliselle neuvonantajalle yrityskauppaan liittyvässä neuvonannossa ilmenneen virheen perusteella. Tutkielmassa tarkastellaan taloudellisen neuvonantajan roolia yrityskaupassa ja sitä, millaisia tehtäviä toimeksiantosopimukseen yleensä sisältyy, minkälaiset virheet ovat taloudelliselle neuvonantajalle tyypillisiä ja miten tämän mahdollinen vahingonkorvausvastuu syntyy sekä kuinka suuri vastuu voi ylipäänsä tulla kysymykseen. Taloudellisen neuvonantajan toimeksiantosopimukseen sisältyy tyypillisesti vastuunrajoitusehtoja, minkä vuoksi myös vastuunrajoitusehtojen merkitystä selvitetään vahingonkorvausvastuun syntymisen kannalta. Lopuksi tutkielmassa käsitellään sopimussakkoehdon käyttämisen mahdollisuutta toimeksiantosopimuksessa. Yrityskaupan kohteen arvon arvioiminen voi olla hyvin vaikeaa, minkä vuoksi on kehitetty erilaisia arvonmääritysmenetelmiä kohteen hinta-arvion muodostamiseksi. Vaikka kyseessä on vain arvio, arvio on muodostettava hyväksyttävin perustein. Arvonmäärityksen tai esimerkiksi due diligence -tarkastuksen yhteydessä voikin tapahtua virheitä, mikäli taloudellinen neuvonantaja perustaa arvionsa tai tarkastuksen esimerkiksi virheellisiin tietoihin. Taloudellisen neuvonantajan aiheuttama vahinko on taloudellista vahinkoa ja se voi näkyä mm. liian suurena tai pienenä kohteen hintana, menetettyinä tuloina tai vaikka ylimääräisinä neuvottelukustannuksina. Asiantuntijan vastuusta ei ole Suomessa yleistä lainsäädäntöä, joten vastuun syntymistä tarkastellaan pääosin sopimus- ja velvoiteoikeudellisten oppien pohjalta. Sijoituspalvelulaki soveltuu kuitenkin silloin, kun taloudellinen neuvonantaja on sijoituspalveluyritys, ja luottolaitoslaki silloin, kun taloudellinen neuvonantaja on luottolaitos. Asiantuntijan vastuu toimeksiantajalleen toimeksiantosopimuksen virheellisen täyttämisen perusteella on tuottamusperusteista. Asiantuntijalla on näyttövelvollisuus siitä, että tämä on toiminut huolellisesti toimeksiantoa täyttäessään. Huomattavien vahinkojen aiheutuminen asiantuntijan pienenkin virheen johdosta ja suuret vahinkoriskit ovat tyypillisiä neuvontapalveluille. Taloudelliset neuvonantajat käyttävätkin yleensä vastuunrajoitusehtoja, joilla vastuun ulkopuolelle rajataan esimerkiksi välilliset vahingot tai oikeudellinen neuvonta. Vastuunrajoitusehdot ovat lähtökohtaisesti sallittuja ja niitä rajoittavatkin lähinnä yleiset säännöt ja periaatteet, kuten oikeustoimilain 36 § ja kvalifioitu tuottamus. Lähtökohtana vahingonkorvausvastuun määrää laskettaessa on täyden korvauksen periaate, minkä lisäksi mm. differenssioppi ja rikastumiskielto on otettava huomioon. Vahingon määrää laskettaessa virheellistä suoritusta verrataan siihen hypoteettiseen taloudelliseen tulokseen, joka olisi saatu sopimuksenmukaisella menettelyllä. Toimeksiantaja on kärsinyt vahinkoa, mikäli virheellisesti täytetyn sopimuksen tulos on sopimuksenmukaisella menettelyllä saatua tulosta pienempi. Myös taloudellisen neuvonantajan tuottamuksen aste otetaan huomioon vahingonkorvauksen määrää harkittaessa. Usein taloudellista vahinkoa ja sen määrää on kuitenkin hyvin vaikea näyttää. Tästä syystä voisi olla syytä käyttää toimeksiantosopimuksessa sopimussakkoehtoa, jolloin sopimussakon maksuvelvollisuuden perustaisi sellaisen sopimusrikkomuksen tapahtuminen, jonka tehosteeksi sopimussakko on asetettu.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record