Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Maahanmuuttajataustaisten tulkintoja etnisestä syrjinnästä ja rasismista : "He voivat tehdä mitä ikinä haluavat, on minusta kiinni miten reagoin siihen"

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, socialpsykologiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology en
dc.contributor.author Markkula, Heli en
dc.date.accessioned 2010-11-11T09:13:01Z
dc.date.available 2010-11-11T09:13:01Z
dc.date.issued 2009-01-07 en
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe200903031210 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/18161
dc.description.abstract Tutkielman kysymyksenasettelu koskee sitä, millaisia merkityksiä syrjintä ja rasismi saavat syrjinnän ja rasismin potentiaalisten uhrien itsensä kertomana. Pyrkimyksenä oli tarkastella maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syrjintään liittyvässä haastattelupuheessa käyttämiä tulkintarepertuaareja, niissä mahdollistuvia subjektipositioita sekä kunkin tulkintarepertuaarin mahdollisia ideologisia seurauksia. Tutkielman näkökulma on diskurssianalyyttinen kielenkäytön tarkastelu (esim. Jokinen, Juhila & Suoninen, 1993; Potter & Wetherell, 1987), missä kieltä pidetään sosiaalista todellisuutta ja yksilöllistä kokemusta jäsentävänä, luokittelevana ja muuntavana aineksena. Teoreettis- metodologisia työvälineitä haastattelupuheen analyysiin on käytetty diskurssianalyysin lisäksi subjektipositioiden teoretisointia (Harré & Langenhove, 1999) sekä Goffmanin (1974) kehyksen käsitettä. Tutkielman teoreettisen pohjan muodosti leimattuun identiteettiin sekä siitä selviytymiseen liittyvä tutkimuskeskustelu, etenkin selviytymisstrategioiden tarkastelu. Tutkielman empiirinen aineisto koostui yhdeksän maahanmuuttajataustaisen henkilön haastattelutilanteessa tuottamasta syrjintää koskevasta puheesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun periaatteiden mukaisesti. Analyysiprosessin tuloksena muodostin aineistostani neljä suhteellisen yhtenäistä tulkintarepertuaaria, jotka kaikki jäsentyivät analysoimaani uhri-kehykseen. Nämä repertuaarit nimesin vastuullistamisen-, itsensä hallinnan-, normaalistamisen- ja syrjinnän ymmärtämisen tulkintarepertuaareiksi. Nimitin vastuullistamisen repertuaariksi syrjinnän syiden etsimistä ainakin osittain syrjinnän uhrista itsestään. Syyllistämisen kääntöpuoli oli tulkintani mukaan kuitenkin se, että tulkintarepertuaarissa rakennettiin maahanmuuttajista kuvaa aktiivisina ja vastuullisina yksilöinä, mikä antoi mahdollisuuden nähdä maahanmuuttajat muustakin näkökulmasta kuin ainoastaan valtaväestön tekojen passiivisina uhreina. Itsensä hallinnan tulkintarepertuaariksi kutsuin sellaisia selontekoja, joissa korostui oman asenteen, käyttäytymisen ja tekojen tärkeys. Myös yrittämistä ja omia ponnisteluja pidettiin ratkaisevina sellaiseen ympäristöön sopeutumisessa, jossa voi joutua kokemaan syrjintää. Tässä tulkintarepertuaarissa syrjintä määriteltiin ennen muuta maahanmuuttajien oman hallinnan kohteena. Vastuullistamisen- ja itsensä hallinnan repertuaarissa selviytymisstrategiana tulkitsin olevan syrjinnän selittämisen seikoilla, joihin puhuja voi itse syrjinnän uhrina tai potentiaalisena uhrina vaikuttaa. Normaalistamisen tulkintarepertuaariksi nimitin syrjinnän ja rasismin kuvaamista normaaliksi ja luonnolliseksi. Tämän tulkintarepertuaarin selonteoissa korostui, että erilaisuutta ja tuntematonta pelätään kaikkialla, ja siten syrjinnästä tehtiin tässä tulkintarepertuaarissa ihmisyyteen liittyvä universaalinen ilmiö. Luokittelin syrjinnän ymmärtämisen tulkintarepertuaariksi sellaiset puheen kohdat, joissa korostui syrjinnän syiden etsiminen jostakin, jonka voi nimetä. Tässä repertuaarissa syrjintä näyttäytyi paikallisena ilmiönä. Tämän tulkintarepertuaarin selviytymisstrategiana voidaan pitää sitä, että syrjintä nähdään elämässään epäonnistuneen syrjijän omana ongelmana, eikä syrjintää näin ollen paikanneta uhrin ominaisuuksiin. Yhteenvetona voi sanoa, että jokaisessa erittelemässäni tulkintarepertuaarissa syrjintää selitettiin toisistaan poikkeavilla tavoilla. Lisäksi puhujalle sekä puheen kohteena oleville ihmisille rakentui erilaisia toimija-asemia, eli subjektipositioita. Huomioitavaa oli myös, että kunkin repertuaarin tilannekohtaiset funktiot ja ideologiset seuraukset olivat eriäviä. Avainsanat: etninen syrjintä, maahanmuuttajat, selviytymisstrategiat, diskurssianalyysi - tulkintarepertuaarit, subjektipositio fi
dc.language.iso fi en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.title Maahanmuuttajataustaisten tulkintoja etnisestä syrjinnästä ja rasismista : "He voivat tehdä mitä ikinä haluavat, on minusta kiinni miten reagoin siihen" fi
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu sv
dc.ths Liebkind, Karmela en
dc.type.dcmitype Text en

Files in this item

Files Size Format View/Open
maahanmu.pdf 388.9Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account