Vailla virallista statusta : epävirallisia keinoja käyttävässä kansainvälisessä siirtolaisuudessa kiinnijääneiden naisten puheenvuoroja Mexicon keskussiirtolaisasemalla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071357
Title: Vailla virallista statusta : epävirallisia keinoja käyttävässä kansainvälisessä siirtolaisuudessa kiinnijääneiden naisten puheenvuoroja Mexicon keskussiirtolaisasemalla
Alternative title: Lacking official status : women migrants speak about undocumented migration in the detention centre of Mexico City
Author: Kara, Hanna
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2006
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071357
http://hdl.handle.net/10138/18181
Thesis level: master's thesis
Abstract: Women's international migration without documents is a social phenomenon with large global significance. It is also an everyday reality in which people search for concrete solutions to global problems. In this study my aim is to bring this reality forward through the experiences of 26 Latin-American women who have failed either in their attempt to travel through Mexico to the United States without the necessary documents, or in their attempt to live and work in Mexico without a permit, and were thereby held inside the detention centre in Mexico City while waiting to be deported. This study aims at listening to what they have to say. As a writer, I start by examining international migration as a social and societal phenomenon. I move forward to the concrete experiences of the women inside the walls of the detention centre. Women's experiences are then mirrored back to studies and theories on international migration and to the general discussion around the phenomenon. The study concentrates in women's international migration on the move and, at the same time, in the moment of detention. This moment has not been examined or explored in most of the investigation on international migration. Through women's experiences I also wish to grasp a glimpse of the clienthood formed inside the overcrowded detention centres for migrants in the borders of the world's rich and poor. Mexico is situated at this type of a border and is thereby an interesting place to study international migration. Women's interviews were semi-structured. The analysis reflects the premises of standpoint theory, which concentrates on the knowledge and subjectivity of the everyday actor. At times the interviews reflected previous investigations, but different aspects of the discussion were also challenged, such as presentations of the women in undocumented migration as victims, 'illegals' or criminals. Women had left their countries in order to find work and in doing so also challenged investigations that see men as sole or primary actors in migration. Migration was often represented as a sacrifice for the future of the family and, specifically, for that of their children, thus leaving any personal goals in the background. Separation from the children produced feelings of guilt. In general, women's networks for migration were limited. Loss of freedom, loss of control over one's situation, loss of individuality and time that seemed endless stood out as difficult aspects inside the detention centre. Lack of official documents and status led to conflicts between the individual and the surrounding society. Women expressed disappointment and desperation because of the failed attempt, but also a new strength achieved through this ordeal. Many stated that they were going to try again. In the study theories and studies on international migration, social work studies, gender studies and Latin American studies intervene. Interviews with different grass root actors involved in the work inside the migration centre are also used as references.Epävirallisia keinoja käyttävä naisten kansainvälinen siirtolaisuus on maailmanlaajuinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö. Samalla se on arkista todellisuutta, jossa ihmiset etsivät konkreettisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda siirtolaisnaisten puheenvuoroja aiheesta käytävään keskusteluun. Tutkimuksen selkärangan muodostavat haastattelut 26 siirtolaisnaisen kanssa Meksikon pääkaupungissa Mexicossa sijaitsevalla keskussiirtolaisasemalla. Eri Latinalaisen Amerikan maista lähtöisin olevat naiset olivat pyrkineet laittomasti siirtolaisiksi Meksikoon tai Meksikon kautta Yhdysvaltoihin. He olivat epäonnistuneet yrityksessään ja odottivat karkotustaan. Lähestymistapani on syklinen. Lähden kirjoittajana liikkeelle globaalista siirtolaisuudesta laajana yhteiskunnallisena ilmiönä. Etenen tarkastelemaan konkreettista kokemusta epäonnistumisen hetkestä siirtolaisasemalla. Siirtolaisnaisten puheenvuoroja peilaan takaisin keskusteluun, teorioihin ja tutkimukseen. Keskiössä on naisten epävirallinen siirtolaisuus liikkeessä ja samalla kokemus pysähtymisestä, kiinnijäämisen hetkestä. Tätä hetkeä ei siirtolaisuuden tutkimuksessa ole juuri käsitelty. Puheenvuorojen kautta piirrän kuvaa myös viranomaistyön ja sosiaalisen työn asiakkuudesta ylikuormitetuissa siirtolaiskeskuksissa rikkaan ja köyhän maailman rajalla. Meksiko on juuri tällaisella rajalla ja sijaitsee mielenkiintoisella paikalla globaalin siirtolaisuuden näkökulmasta. Naisten haastatteluissa käytin apuna puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa. Aineiston analyysitapani heijasteli standpoint -teorian asetelmia, joissa keskeiseksi nostetaan arkipäivän toimija ja subjekti. Naisten puhe paikoitellen tuki aikaisempaa tutkimusta, mutta nousi myös haastamaan keskustelua aiheen ympärillä, kuten ajatusta naisista uhreina, 'laittomina' tai rikollisina. Naiset lähtivät hankkiakseen itselleen työtä ja haastoivat näin myös tutkimusta, jossa mies on esitetty siirtolaisuudessa ensisijaisena toimijana. Käytän ajatusta ahtaasta arjesta tilanteena, josta naiset pyrkivät eroon, kohti turvattua ja joustavampaa arkea. Siirtolaisuus näyttäytyi usein uhrautumisena perheen ja lasten tulevaisuuden puolesta. Samalla ero lapsista aiheutti syyllisyydentunteita. Naisten tukiverkostot siirtolaisuutta varten olivat vähäisiä. Siirtolaisasemalla olossa painottui vapauden menetyksen vaikeus, oman tilanteen hallitsemattomuus, yksilöllisyyden menetys ja loputon aika. Puheenvuoroista piirtyi esiin asiakirjojen puutteesta nouseva konflikti yksilön ja ympäröivän yhteiskunnan välillä, epäonnistumisen aiheuttama pettymys ja epätoivo, mutta samalla kovan kokemuksen synnyttämä voima. Suuri osa naisista ilmoitti yrittävänsä uudelleen. Työssä kansainvälisen siirtolaisuuden tutkimus ja teoriat, sosiaalityön tutkimus, naistutkimus ja Latinalaisen Amerikan tutkimus leikkaavat toisiaan. Käytän suullisina lähteinä myös haastatteluja siirtolaisaseman sosiaalisen työn tekijöiden kanssa.
Subject: undocumented international migration of women
theories on international migration
transnational migration networks
failure in the attempt to migrate
Latin America
Mexico
international social work
epävirallisia keinoja käyttävä naisten kansainvälinen siirtolaisuus
kansainvälisen siirtolaisuuden teoriat
transnationaalit siirtolaisverkostot
kansainvälisessä siirtolaisuudessa epäonnistuminen
Latinalainen Amerikka
Meksiko
kansainvälinen sosiaalinen työ
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
vaillavi.pdf 565.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record