Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

In Search of Lost Postmodern : Descriptions of School Social Work Expertise in Official Documents. A Rhetorical Discourse Analytic Approach

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View/Open
insearch.pdf 303.6Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200809011866
Vie RefWorksiin
Title: In Search of Lost Postmodern : Descriptions of School Social Work Expertise in Official Documents. A Rhetorical Discourse Analytic Approach
Author: Rácz, Ildikó
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy, sosiaalityö
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Pro gradu – työssäni tutkin, miten koulukuraattorien asiantuntijuus tuotetaan hallinnollisissa asiakirjoissa. Aineistoni koostuu oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän muistiosta (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:33) ja eri järjestöjen ja instituutioiden siihen vastaukseksi kirjoittamasta kolmestakymmenestäkuudesta lausunnosta. Tutkimusmenetelmänä käytin retorisen diskurssianalyysin menetelmää nojaten ensisijaisesti Jonathan Potterin kehittämään retoristen keinojen jaotteluun.

Tutkimukseni keskeinen käsite on sosiaalityön asiantuntijuus ja tutkimukseni on teorialähtöinen. Sosiaalityön asiantuntijuutta koskevan teoreettisen kirjallisuuden perusteella määrittelin kolme asiantuntijuuden diskurssia: modernin, managerialistisen ja postmodernin. Asiantuntijuuden moderni ja managerialistinen diskurssi nähdään yleensä sosiaalityön arvojen vastaisena. Postmoderni määritelmä sitä vastoin käsitetään sosiaalityön keskeisten arvojen mukaiseksi, koska siinä korostuu yksilön kokemusten ja erojen kunnioittaminen, epävarmuuden ja monimerkityksisyyden tunnustaminen sekä sitoutuminen epämääräisyyteen, dialogiin ja reflektiivisyyteen.

Koulun sosiaalityön tutkimuksessa korostuvat myös ammatin postmodernit piirteet: työlle keskeisiä ovat moniäänisyys ja reflektiivisyys.

Tästä huolimatta, analysoiduissa hallinnollisissa asiakirjoissa koulun sosiaalityö kuvataan ensisijaisesti managerialistisin ja modernistin termein ja postmoderni näkökulma sivuutetaan. Managerialistiset kuvaukset palvelevat palvelutuottajien ja työnantajien intressejä ja johtavat profession alentamiseen koskien työn kvalifikaatiovaatimuksia. Modernit konstruktiot sen sijaan palvelevat koulukuraattorien ammatillisia pyrkimyksiä. Vaikka professionalisaatio ja postmoderni näkökulma sosiaalityöhön eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia, näissä teksteissä koulukuraattorin ammatti on käsitetty klassisen professionalismin termein, joka johtaa sosiaalityön valtiotieteellisen tietoperustan ja akateemisuuden korostamiseen. Teksteissä väitetään, että nämä tunnusmerkit ovat koulun sosiaalityölle keskeisiä ja vaativat yliopistokoulutusta. Näiden kahden osapuolen kiistassa postmoderni näkökulma koulun sosiaalityöhön on unohdettu. avainsanat: koulukuraattori, koulun sosiaalityö, sosiaalityön asiantuntijuus, retorinen diskurssianalyysi, hallinnolliset asiakirjatIn my thesis, I examine how the professional expertise of school social workers is constructed in official documents. My research material consists of the “Memorandum of the Working Group preparing a reform of the pupil welfare legislation” (Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2006: 33) and the thirty-six comments issued in response by different organisations and institutions. I analysed these texts using rhetorical discourse analysis relying mainly on Jonathan Potter’s terminology of rhetoric devices.

The main concept of my research is social work expertise. As far as the question of social work expertise is concerned, my research is theory inspired. On the basis of the theoretical literature, I identified three major discourses: the modernist, the managerialist and the postmodernist. Modernist and managerialist understandings of expertise are seen as being in opposition to social work values, whereas postmodernist perspectives are considered representing such essential social work values, as the respect for individual experience and difference, the acknowledgement of uncertainty and ambiguity as well as the commitment to indeterminacy, dialogue and reflexivity.

The literature on school social work describes it as an essentially postmodern occupation, as reflexivity and multivocality are considered central to it.

Nonetheless, in the documents analysed, postmodernist perspectives are quite neglected. Instead, school social work is described mainly in either managerialist or modernist terms. Managerialist constructions can be connected to service providers’ interests and they lead to the downgrading of the profession as far as educational requirements are concerned. Modernist construction of school social work can be connected to the professional aspirations of school social workers. Although professionalism as such is not in opposition to postmodernist understandings of social work, here it is discussed in terms of classical professionalism stressing the importance of a common social science knowledge base and the academic requirements of the work. It is argued that because of these features university education is indispensable to school social work. In the dispute between these two positions, postmodernist features of school social work are overlooked. Keywords: school social work, social work expertise, rhetorical discourse analysis, official documents
URI: URN:NBN:fi-fe200809011866
http://hdl.handle.net/10138/18232
Date: 2008-06-04
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account