Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Preventing Carbon Leakage With Consumption-Based Policies?

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, kansantaloustieteen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, nationalekonomiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economics en
dc.contributor.author Myllyvirta, Lauri en
dc.date.accessioned 2010-11-11T09:21:22Z
dc.date.available 2010-11-11T09:21:22Z
dc.date.issued 2010-05-11 en
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe201005241899 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/18279
dc.description.abstract Steep and rapid reductions in greenhouse gas emissions are required from the industrialized countries. An important policy concern is that these emission reductions could lead to increases in emissions elsewhere. This leakage effect can be avoided by suitable choice of policies. I study the greenhouse gas abatement policy of a large coalition of countries that faces competition from countries with laxer emission policies, comparing the changes in emissions from the rest of the world and in competitiveness of dirty industries caused by different policy options. My analysis is based on a two-region, two-good model of endogenous growth with directed technical change. I compare two approaches to allocation of emissions associated with the supply of internationally traded goods and services: production-based and consumption-based accounting. When technical change and complementary policies are omitted, emission constraints based on either approach cause emissions in the rest of the world to increase, although through different mechanisms. However, an emission constraint creates incentives for energy-saving innovation and countries' emission policies can include various complementary measures in addition to the emission constraint. These factors can cause also the rest of the world to reduce emissions. Models that omit these factors yield too low recommendations on emission reduction targets. In order to maximize global emission reductions achieved with unilateral policy, production-based emission constraints should be applied on sectors where there are good possibilities to substitute other inputs for fossil energy, and there are decreasing returns to scale in carbon intensive activities. Consumption-based emission constraints achieve larger global emission reductions in sectors in which fossil energy and other inputs are strongly complementary and returns to scale on the regional level are not strongly decreasing. Complementary policies, such as subsidies to energy efficiency investments, subsidies to R&D of energy-saving technologies, transfer of technology to developing countries and relaxing the protection of intellectual property rights, can reduce or reverse carbon leakage. Each of these policies only reduces global emissions under specific conditions. Choosing suitable policies and differentiating between economic sectors is of great importance. If border measures are applied on imported carbon-intensive goods, it is important to account for the relative carbon intensity of individual producers. A regular border tax levied per tonne of product does not encourage producers in the rest of the world to clean up their production. en
dc.description.abstract Teollisuusmaiden täytyy vähentää ilmastopäästöjään nopeasti ja voimakkaasti. Päätöksentekijöiden huolenaiheena on, että nämä päästövähennykset voisivat aiheuttaa päästöjen kasvua päästörajoitusten ulkopuolisissa maissa. Tämä vuotovaikutus voidaan välttää valitsemalla sopivat ohjauskeinot. Tutkin suuren maajoukon yksipuolisia toimia kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi tilanteessa, jossa kilpailijamaat harjoittavat löyhempää ilmastopolitiikkaa. Vertaan eri politiikkavaihtoehtojen vaikutusta päästörajoitusten ulkopuolisten maiden päästöihin sekä hiili-intensiivisen teollisuuden kilpailukykyyn. Analyysini perustuu kahden alueen ja kahden hyödykkeen kasvumalliin, johon sisältyy suunnattu tekninen kehitys. Vertaan kahta eri tapaa allokoida päästöt, jotka aiheutuvat kansainvälisesti vaihdettujen hyödykkeiden tuotannossa: tuotantoperusteinen ja kulutusperusteinen päästölaskenta. Kun päästörajoitusten vaikutus teknisen kehityksen suuntaan sekä muiden ilmastopoliittisten ohjauskeinojen olemassaolo jätetään huomiotta, kumpaan tahansa laskentatapaan perustuvat päästörajoitukset johtavat päästöjen kasvuun muualla maailmassa – vaikkakin eri vaikutuskanavien kautta. Toisaalta suunnattu tekninen kehitys sekä täydentävät politiikkatoimet mahdollistavat sen, että myös muu maailma vähentää päästöjään toimien seurauksena. Näiden tekijöiden jättäminen huomiotta taloustieteellisissä malleissa johtaa liian alhaisiin suosituksiin päästöjen vähentämiseksi. Yksipuolisilla toimilla saavutettavien maailmanlaajuisten päästövähennysten maksimoimiseksi tuotantoperusteisia päästörajoituksia tulisi soveltaa sektoreilla, joilla mahdollisuudet korvata fossiilisia polttoaineita muilla tuotannontekijöillä ovat hyvät, ja päästöjä tuottavan toiminnan mittakaavatuotot ovat alenevia. Kulutusperusteiset päästörajoitukset johtavat suurempiin maailmanlaajuisiin päästövähennyksiin sektoreilla, joilla mahdollisuudet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen muilla tuotannontekijöillä ovat hyvin rajoitettuja ja mittakaavatuotot eivät ole voimakkaasti alenevia. Päästörajoituksia täydentävät ilmastopoliittiset ohjauskeinot, kuten energiatehokkuusinvestointien tukeminen, energiaa säästävien teknisten ratkaisujen tutkimus- ja kehitystoiminnan tuet, teknologiansiirto kehitysmaihin sekä ilmastoteknologioiden patenttisuojan väljentäminen, voivat ehkäistä hiilivuotoa. Kukin näistä politiikkatoimista alentaa globaaleja päästöjä ainoastaan tiettyjen ehtojen vallitessa, joten talouden eri sektoreille sopivien toimien valinta on erittäin keskeistä. Jos hiili-intensiivisille tuontituotteille asetetaan rajatulleja, on tärkeää, että yksittäisten tuottajien päästöintensiivisyys vaikuttaa hiilimaksujen tasoon. Muussa tapauksessa rajatulli ei kannusta päästörajoitusten ulkopuolisia tuottajia toimiin päästöjensä alentamiseksi. fi
dc.language.iso fi en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.title Preventing Carbon Leakage With Consumption-Based Policies? fi
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu sv
dc.ths Palokangas, Tapio en
dc.type.dcmitype Text en

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
preventi.pdf 996.3Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account