Vanhasuomalaisuutta uusintamassa. : Ulko-ja turvallisuuspoliittinen retoriikka Kokoomuksen ja SDP:n ryhmäpuheenvuoroissa 1995-2000

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Dahl, Rita
dc.date.issued 2001
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe20011499
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/18303
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kokoomuksen ja SDP:n eduskuntaryhmien Euroopan unionin jäsenyyden aikaisissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa ryhmäpuheenvuoroissa käytettyjen retoristen perustelujen logiikkaa perelmanilaisen uuden retoriikan käsitteiden avulla. Näitä täydennetään kirjallisuustieteilijä Kenneth Burken kehittämän identifikaation käsitteellä, jonka avulla tarkastellaan ryhmäpuheenvuoroissa ilmeneviä puhujarakenteita. Näin mahdollistuu Perelmanin teoriarakennelman täydentäminen puhujan ja yleisöjen välisten suhteiden tarkastelemiseksi. Perelmanin kritiikkiä osakseen saaneen universaaliyleisön käsitteen epämääräisyyttä korjataan "kuvitteellisen yleisön" käsitteella. Retorisen analyysin lisäksi tarkastellaan barthesilaisen myyttianalyysin kautta ryhmäpuheenvuoroissa ilmeneviä turvallisuuskäsityksiä. Retoriikka-analyysin ja myyttianalyysin löydöksistä etsitään mahdollista vastaavuutta 1800-luvulta peräisin olevan vanhasuomalaisen ajattelun kansallisten yhtenäistämisajatusten ja niille 1900-luvulla jatkoa merkinneiden Paasikiven ja Kekkosen kansalliseen eheyttämiseen liittyvien ajatusten ja ulkopoliittisten näkemysten kanssa. Tutkimus merkitsee samalla yritystä testata, tuotetaanko perinteisenä konsensuaalisen puhunnan alueena toiminutta ulko- ja turvallisuuspoliittista puhetta uusilla konsensuaalisuuden ehdoilla EU-jäsenyyden aikana vai saako se aikaan mielipide-eroja. Tutkimuskohteina ovat olleet kokoomuksen 14 ja SDP:n 12 ulko- ja turvallisuuspolittista ryhmäpuheenvuoroa vuosilta 1995-2000. Kontekstina on tuotu esiin EU:n poliittisen ulottuvuuden kehittymisen historia, vanhasuomalaisen ajattelun perusteet 1800-luvulta 1900-luvulle ja eduskuntaryhmien ryhmäsihteereiden näkemykset ryhmäpuheenvuorojen laatimisen prosessista. Näistä tutkimuksen vertailuasetelman kannalta keskeisin on luonnollisesti vanhasuomalaisen ajattelun perusteiden esittely. Teoreettisen taustan työlle muodostaa kielen poliittisuuden pohtiminen, politiikan kielen erityispiirteiden esittely sekä Perelmanin uuden retoriikan keskeisten käsitteiden ja Barthesin myyttitutkimuksen valottaminen. Tutkimuksessa on havaittu retoristen esisopimusten ja perusteluiden toimivan toisiaan vahvistavasti sekä kokoomuksella että SDP:llä. Keskeisenä esisopimuksena esitetty uusi turvallisuustodellisuus epävarman ontologian hallitsemana olemuksena varmuullistetaan perustelutason turvallisuuspoliittisen kokonaisuuden ajatuksen avulla. Suomi velvollistetaan osallistumaan tämän kokonaisuuden osana toimimiseen rauhanturvaosaamisensa nojalla. Perustelut ovat molempien puolueiden osalta yllättävän yhdenmukaisia ja vanhasuomalainen ajattelu heijastuu uuteen muotoon puettuna sekä kokoomuksen että SDP:n puhunnassa. Vanhasuomalainen "kansan kokonaisuuden tahtoon" vetoaminen on muuntunut tärkeydeksi toimia "idealisoidun kansojen kokonaisuuden" jäsenenä, jossa kansallisuuden arvo muodostuu onnistuneesta kokonaisuuden osana toimimisesta. Myyttitasolla heijastuvat selkeimmin erot kokoomuksen ja SDP:n turvallisuuskäsityksissä EU-jäsenyyden aikaisessa todellisuudessa. Kokoomus korostaa "ekonomisoidun turvallisuuden" vaurauden tyynnyttävää vaikutusta. SDP puolestaan painottaa "moraalistetun turvallisuuden" merkitystä. Kokoomuksen EU-jäsenyyden aikainen turvallisuuskäsitys on luonteeltaan dedusoitu, ylärakenteiden ja erityisesti taloudellisen hyvinvoinnin leviämisen merkitystä korostava, kun SDP puolestaan nojaa redusoidun turvallisuuden käsitteeseen. Redusoitu turvallisuuskäsitys rakentaa turvallisuudesta moraalisen suureen, joka on ruohonjuuritason toimijoiden omaksuttava. Myyttitason puheessa on piileviä jäänteitä kansalaissodan jälkeisestä, monarkistisen oikeiston "lujan hallitusvallan" korostuksesta (kokoomus) sekä "kansanvaltaisesta valtioelämästä" (SDP). Keskeisinä lähteinä tutkimuksessa ovat toimineet mm. Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan The New Rhetoric, Perelmanin Retoriikan valtakunta ja Barthesin Mytologioita. fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
dc.title Vanhasuomalaisuutta uusintamassa. : Ulko-ja turvallisuuspoliittinen retoriikka Kokoomuksen ja SDP:n ryhmäpuheenvuoroissa 1995-2000 fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe20011499

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
vanhasuo.pdf 692.5Kb PDF View/Open
tiiviste.html 4.874Kb HTML View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record