Mainettaan parempia. Aviottomana syntyneet lapset ja heidän äitinsä Kymintehtaan tehdasyhdyskunnassa 1904–1915

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705104031
Title: Mainettaan parempia. Aviottomana syntyneet lapset ja heidän äitinsä Kymintehtaan tehdasyhdyskunnassa 1904–1915
Author: Hägg, Niina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen vuosina 1904–1915 syntyneiden aviottomien lasten ja heidän äitiensä asemaa Kymintehtaan paperitehdasyhdyskunnassa. Kymintehdas edusti aikanaan perinteistä metsäteollisuudesta elävää tehdasyhdyskuntaa, jonka väestö kasvoi pääosin lähiseudulta alueelle muuttaneista työntekijöistä ja heidän perheistään. Selvitän tutkimuksessa aviottomien lasten ja heidän äitiensä määrää sekä taustoja. Tarkastelen myös lapsille annettuja nimiä verraten niitä ajan yleisiin nimenantoperusteisiin. Äitien ja lasten tukiverkostoja hahmotan kummien ja asumisjärjestelyjen pohjalta. Käsittelen myös yhteisön ja seurakunnan roolia sekä äitien avioitumismahdollisuuksia aviottoman lapsen syntymän jälkeen. Avioton raskaus herätti häpeän ja epävarmuuden lisäksi myös huolta taloudellisesta toimeentulosta, mikä saattoi äärimmäisissä tapauksissa johtaa köyhäinhoidon piiriin joutumiseen. Tarkastelen tutkimuksessani rasittivatko Kymintehtaan aviottomat lapset äiteineen Valkealan kunnan köyhäinhoitoa 1900-luvun alkupuolella. Työnteko oli usein ainoa keino selviytyä taloudellisesti joutumatta yhteisön rasitteeksi, mutta tällöin ongelmaksi muodostui lapsenhoito. Mikäli äiti ja lapsi eivät taloudellisten syiden tai yhteisön suhtautumisen vuoksi löytäneet paikkaansa Kymintehtaalla, ainoana vaihtoehtona oli muutto muualle. Lähdeaineistona käytän Valkealan seurakunnan arkistolähteitä sekä Viipurin läänin henkikirjoja. Myös köyhäinhoitoon liittyvät asiakirjat muodostavat keskeisen osan tutkimustani. Graduni tulos on, että ainakaan Kymintehtaalla teollistuminen ei rappeuttanut työväestön moraalia. Kymintehtaalla syntyi aviottomia lapsia maan keskivertoa vähemmän ja heidän äitiensä taustat olivat moninaiset. Synnyttäjien keski-ikä oli kohtalaisen korkea ja monilla oli lapsia jo entuudestaan. Näin ollen naiset olivat pääsääntöisesti tietoisia avioliiton ulkopuolisen suhteen mahdollisista seuraamuksista. Lapsille annetut etunimet eivät suoranaisesti vihjanneet lapsen aviottomasta syntyperästä. Lasten ja äitien tukiverkostot olivat aineistoni pohjalta usein hyvät. Kummit edustivat suurelta osin äitien omaa sosiaalista asemaa ja asumisjärjestelyistä päätellen monilla äideillä oli perheen tuki taustalla. Useat äidit myös avioituivat lapsen syntymän jälkeen. Vain harvat muuttivat pois Kymintehtaalta vuoteen 1915 mennessä. Äitien suhde seurakuntaan oli vielä kohtalaisen vahva, mikä kertoo asenteiden pysyvyydestä. Köyhäinhoidon näkökulmasta Kymintehtaan aviottomat lapset tai äidit eivät olleet suuri rasite paikallisyhteisölle. Tutkimukseni vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että aviottomilla lapsilla ja heidän äideillään oli usein perheen tai yhteisön tuki taustalla. Aviottoman lapsen synnyttäminen ei pääsääntöisesti sulkenut äitejä yhteisön ulkopuolelle.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201705104031
http://hdl.handle.net/10138/184173
Date: 2017
Subject: Kymintehdas
avioton lapsi
avioton äiti
yhteisö
seurakunta
köyhäinhoito
tukiverkosto
työväestö
siveellisyys
seksuaalisuus
Discipline: Finlands och Nordens historia
Finnish and Nordic History
Suomen ja Pohjoismaiden historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Hagg_Niina_Progradu_2017.pdf 915.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record