Tää on muuttunu enemmän toimistotyöks tässä seittemässäkin vuodessa : Rehtoreiden käsityksiä pedagogisesta johtajuudesta ja johtajuuden selviytymiskeinoista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705104053
Title: Tää on muuttunu enemmän toimistotyöks tässä seittemässäkin vuodessa : Rehtoreiden käsityksiä pedagogisesta johtajuudesta ja johtajuuden selviytymiskeinoista
Author: Suomalainen, Vilma
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705104053
http://hdl.handle.net/10138/184186
Thesis level: master's thesis
Abstract: The purpose of this thesis was to collect information on schools headmasters' and headmasters' assistants' opinions of pedagogical leadership and coping strategies. The main focus is on discovering: 1. What do the headmasters think about pedagogical leadership? 2. What kind of coping strategies the headmasters have? 3. How have the demands and the nature of the job changed over time? The thesis focuses on building an image of pedagogical leadership in a changing societal environment. The study was carried out using a qualitative phenomenographical approach. The data were collected by interviewing seven headmasters and headmasters assistants working in metropolitan area. The interviews took place in January and February 2017. The analysis was carried out using a Grounded Theory approach which was used as a tool in phenomenographical research. The respondents had a hard time defining pedagogical leadership. The headmasters' will was to lead the pedagogy: all of the headmasters tasks were linked to pedagogical leadership, yet there was a fear of not having enough time for pedagogical leadership. The respondents stated directly and indirectly that these days pedagogical leadership is often seen as shared leadership with distributed responsibilities among the working community. The results suggest that shared leadership is an important coping strategy and stress-reduction mechanism for the headmasters. The coping strategies of the respondents were mainly problem-oriented strategies. Coping strategies were also purpose-based so that the respondents aimed to find positive elements about stressful things in the profession. The respondents stated that the amount of tasks had increased over time. The nature of the job had also changed and now included more administrative tasks as well as remote leadership. In the light of Herzbergs theory of motivation the respondents seemed to be quite satisfied with their jobs.Tavoitteet. Tämän Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa rehtoriuden tämänhetkisestä tilasta, sen haasteista ja muutospaineista sekä yksilöllisistä tavoista kohdata uudistumisvaatimukset. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa perehdyn pedagogista johtajuutta, stressiä ja selviytymisstrategioita sekä työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota käsittelevään kirjallisuuteen ja aikaisempaan tutkimustietoon koskien tutkimuksen aihepiiriä. Tarkoituksenani on tutkimuksessa saada selville, millaisia käsityksiä pääkaupunkiseudun rehtoreilla on pedagogisesta johtamisesta, millaisin keinoin rehtorit selviytyvät työn kuormittavuudesta sekä millä tavoin rehtorit kuvaavat työnsä muutosta. Menetelmät. Tutkimukseni on lähtökohdiltaan fenomenografinen laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräsin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Tutkimukseen osallistui kaksi alakoulun rehtoria, kaksi yhtenäiskoulun rehtoria, kaksi alakoulun apulaisrehtoria sekä yhtenäiskoulun vararehtori. Aineiston analyysin keinoina käytin laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Työkaluna sisällönanalyysissä hyödynsin Grounded Theoryn kolmivaiheista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Pedagogisen johtajuuden määrittely oli tutkimusjoukolleni haastavaa: pedagogiseen johtajuuteen liitettiin kaikki rehtorin työtehtävät, mutta toisaalta pelättiin, ettei työaika riitä pedagogiselle johtamiselle. Pedagoginen johtajuus näyttäytyi haastateltavien puheessa jaettuna johtajuutena. Jaettu johtajuus nähtiin tärkeänä keinona selviytyä työn määrästä ja työn aiheuttamasta kuormituksesta. Haastatteluaineistosta esille nousseet selviytymiskeinot olivat ongelmasuuntautuneita sekä merkityskeskeisiä keinoja, jotka tähtäsivät aktiivisesti ratkaisuun ja joilla pyrittiin liittämään kuormitustekijöihin myönteisiä mielikuvia. Työn muutosta kuvattiin työn määrän lisääntymisenä, muutoksena hallinnollisemmaksi toimistotyöksi sekä jaetuksi etäjohtamiseksi. Herzbergin kaksifaktoriteorian valossa tutkimushenkilöt olivat kohtalaisen tyytyväisiä omaan työhönsä.
Subject: pedagoginen johtajuus
selviytymiskeinot
motivaatio
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record