Performance on Word List Memory and Category Fluency tasks in the Finnish general population aged 30 years and over

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705104094
Title: Performance on Word List Memory and Category Fluency tasks in the Finnish general population aged 30 years and over
Author: Alenius, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705104094
http://hdl.handle.net/10138/184208
Thesis level: master's thesis
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi
Abstract: Objectives – Ageing is progressing worldwide. Cognitive decline and dementia are highly associated with age and have significant economic impacts. Alzheimer's disease (AD) is the major cause of dementia. In Finland the 'baby boomer' generation (born 1945-1949) shall already during the 2020s increase the amount of the very old substantially. The CERAD (The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease) neuropsychological battery (nb) is used as an evaluation tool for dementia. In Finland, CERAD-nb was introduced in 1999 and has been used in primary health care as a screening instrument to detect memory deficits. The continuum would benefit of updated clinical dementia/MCI assessment tools, norms and methodologies for the larger scale cognitive screening as the amount of the very old is soon growing remarkably. The main focus of this study is the overall performance of general population on selected CERAD-nb variables and how it fits to previously established Finnish cut-off scores. Materials and Methods – The study data is derived from the Finnish nationwide Health 2011 health examination survey (Health 2011), which was carried out in 2011. The study population consisted of a sample (n=4544) of Finnish subjects aged from 30 to 100 years belonging to either the lowest, middle or highest education class. Because of health-related factors possibly affecting cognitive performance, medical exclusion criteria were used and due to the high prevalence of dementia at older age, a cognitive status-screening test was used for subjects aged 55 and over. The final sample size was 4174 subjects. A weighted variable was used and thus the statistical analyses (weighted n=3389) prepared are estimations of population quantities. The sample underwent a CERAD-nb investigation for variables Verbal Fluency Animal Category (VFA), Word List Memory (WLM), Word List Recall (WLR) and Word List Savings (WLS) as a part of a wider Health 2011 examination procedure. Results – The total effect size of demographic variables was largest and clearest in WLM (30%) and WLR (27%) and the independent effect size of age (11% in both) was noticeable, as well. The results showed a continuous downward slope by advancing age steps: in the age groups 30-54 years, 55-64 years, 65-74 years and ≥75 years in WLM, in age groups 30-49, 50-54 years, 55-64 years, 65-74 years and ≥75 years in WLR, in age groups 30-49 years, 50-69 years, 70-74 years and ≥75 years in VFA, and finally the mildest effect in WLS in the group ≥55 with only age groups of 55-74 years and ≥75 years showing a decline. Education had the largest independent effect (5%) in VFA and WLM. The highest education class differed (p < .001) from other education classes for all variables. Gender had only a mild effect, largest in WLM (3%) and women mainly performing better. In total 25% (854 subjects) fell below the previously established cut-off scores. To the group <55 years belonged 26% (221 subjects) of those and 74% (633 subjects) to the group ≥75, of which 59% were in the lowest education class, 52% men and 32% were 75 years and over. Conclusions – Significant differences in performance between the age and education groups and minor differences between genders are found. Proposals for new normative scores for VFA, WLM, WLR and WLS are presented in Appendices. Indications of differences in the education-age-gender synergetic effect are found in affected variables for performance falling below the previously established cut-off scores. Most importantly, a clear indication for need of an update of the national normative and cut-off scores of the whole CERAD-nb for the age 55 is found.Tavoitteet – maailmanlaajuinen ikääntyminen etenee. Ikääntymiseen liittyy voimakkaasti kognitiivisen heikentymisen ja dementian riski, jolla on toteutuessaan suuri yhteiskunnallinen kustannusvaikutus. Alzheimerin tauti on dementian merkittävin syy. Suomessa suuret ikäluokat kasvattavat piakkoin 2020-luvulla vanhinta (>=75 vuotta) ikäryhmää huomattavasti. CERADn (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease) neuropsykologista tutkimusta (CERAD-nb) käytetään dementia-arvioinnin aputyökaluna ja Suomessa se otettiin käyttöön 1999 perusterveydenhuollossa muistiongelmien seulontaan. Tulossa olevien kasvavien seulontamäärien vuoksi tarvittaisiin dementian/varhaisen kognitiivisen heikentymän seulontatyökalujen, -normien ja -menetelmien toimivuuden tarkistus ja mahdollinen päivitys. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida yleisesti väestötason suoriutumista valituissa CERAD-nb:n muuttujissa ja suoriutumisen suhdetta aiemmin julkaistuihin suomalaisiin katkaisurajoihin. Menetelmät – tutkimuksen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maanlaajuiseen Terveys 2011-tutkimukseen. Tämän tutkimuksen otos koostui alunperin 4544 suomalaisesta 30-100-vuotiaasta henkilöstä, joiden koulutustasot olivat alin, keski- tai korkein koulutusluokka. Kognitiiviseen suoriutumiseen vaikuttavista terveystekijöistä johtuen hyödynnettiin lääketieteellisiä poissulkukriteerejä koko otokselle ja iäkkäimpien korkean dementiariskin vuoksi lyhyttä kognitiivista seulontatestiä yli 55-vuotiaille. Lopullinen otoskoko oli 4174 henkilöä. Koska Terveys 2011- painokerrointa hyödynnettiin, tilastoanalyysit (painotettu n=3389) ovat väestötason ominaisuuksien arvioita. Otoksen henkilöille tehtiin CERAD-nb:n osatesteistä eläinkategorian sanasujuvuus (VFA), sanalistan oppiminen (WLM), sanalistan palautus (WLR) ja laskettiin sanalistan säilyminen (WLS). Tulokset – Suurin ja selkein demografisten taustamuuttujien kokonaisvaikutus oli WLM:llä (30%) ja WLR:llä (27%) kuten myös iän itsenäinen vaikutus (11%). Tulokset osoittivat iän mukana alenevan suoriutumisen: WLM ikäryhmissä 30-54, 55-64, 65-74 ja ≥75 vuotta, WLR ikäryhmissä 30-49, 50-54, 55-64, 65-74 ja ≥75 vuotta, VFA ikäryhmissä 30-49, 50-69, 70-74 ja ≥75 vuotta sekä lievimmin WLS yli ≥55 vuotiaille vain kahdessa ikäryhmässä 55-74 ja ≥75 vuotta. Koulutuksen suurin itsenäinen vaikutus (5%) oli sekä VFA:lla että WLM:lla. Korkein koulutusluokka erosi tilastollisesti merkitsevästi muista koulutusluokista (p < .001) ja se suoriutui muita paremmin kaikkien muuttujien osalta. Sukupuolella oli pieni itsenäinen vaikutus, joka oli suurin WLM:ssä (3%) ja naiset suoriutuivat sen osalta yleensä miehiä paremmin. Kaikkiaan 25% (854 henkilöä) suoritus alitti voimassa olevat katkaisurajat. Näistä 26% (221 henkilöä) oli alle 55 vuotta ja 74% (633 henkilöä) kuului >=55-vuotiaiden ryhmään, josta 59% oli alinta koulutusluokkaa, 52% miehiä ja 32% ikäryhmää >=75 vuotta. Päätelmät – Merkittäviä eroja ikä- ja koulutusryhmien välillä ja lievempiä eroja sukupuolten välillä esiintyy. Ehdotukset uusille VFA-, WLM-, WLR-, WLS-normeille on lisätty tämän tutkimuksen liitteisiin. Merkkejä koulutuksen, iän ja sukupuolen yhteisvaikutuksesta katkaisurajojen alittavaan suoritukseen havaitaan. Keskeisimmin nousi esiin selkeä osoitus CERAD-nb:n kansallisten normien ja katkaisurajojen päivittämistarpeesta koko CERAD-nb osalta ikäryhmälle >=55 vuotta kaikissa koulutusryhmissä.
Subject: Verbal Fluency
Word List Learning
Word List Memory
Word List Recall
Word List Savings
neuropsykologia
muistisairaudet
Alzheimerin tauti
seulontatutkimus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record