Joko-tai vai sekä-että? : ristiriitojen tarkastelu ympäristönsuojelussa poissulkevan ja sisällyttävän paradigman avulla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20180115183
Title: Joko-tai vai sekä-että? : ristiriitojen tarkastelu ympäristönsuojelussa poissulkevan ja sisällyttävän paradigman avulla
Alternative title: Both-and or either-or? : examining contradictions in environmental protection with inclusive and exclusive paradigms
Author: Helenius, Leena
Other contributor: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Ympäristötieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Department of Environmental Sciences
Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten, Miljövetenskapliga institutionen
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20180115183
http://hdl.handle.net/10138/185075
Thesis level: master's thesis
Discipline: Environmental Change and Policy
Ympäristömuutos ja -politiikka
Miljöförändring och -politik
Abstract: The purpose of this Master's thesis is to examine and analyse contradictions typical to many environmental questions and to bring forth the thinking underlying them. The thesis explores how the contradictions are perceived and examines them with the concept of paradigm. Paradigm is defined as a mental model through which the world is seen. Two specific paradigms, exclusive and inclusive paradigm, are identified and conceptualised in environmental thinking and analysed via two case-studies. The aim is to improve understanding of environmental contradictions and conflicts and to find ways to tackle them with paradigmatic level of thinking. The objectives of the thesis are first, to develop theoretical tools to ease comprehensive understanding of contradictions, and second, to enable examination of dichotomies and polarized juxtapositions. The research approach is holistic, and the analytical process applies philosophical methods of problematization, explication and argumentation. Other methodological tools utilized include hermeneutic thinking and abductive reasoning. The case-studies in focus are the human perception of inclusion with nature and the human-wolf conflict in Finland. In the human-wolf conflict case-study content analysis is also applied. The thesis first presents the concepts of opposite and contradiction and examines how they are approached in the Western philosophical tradition. The special focus is on the differences between the logics and the dialectics traditions regarding exclusive and inclusive thinking. The logical laws of non-contradiction and excluded middle and dialectical thinking are the key elements of the theoretical framework. Based on these elements two cognitive models are built: a) a seven-point model that describes the process of neutral opposites turning to problematic contradictions, and b) a four-field sub-paradigm model, which enables examination of contradictions via four different sub-paradigms (atomistic dualism, atomistic pluralism, holistic dualism and holistic pluralism). The models are applied to the two case-studies. The first case-study of human perception of inclusion with nature deals with the human-nature relationship, i.e. to what extent human is perceived to be a part of nature or separate of it. The seven-point model shows how human and nature are separated from each other and perceived as polar opposites at conceptual level in Western thinking. The sub-paradigm model illustrates four alternative ways, exclusive and inclusive, to see the human-nature relationship. In conclusion, juxtaposition of human and nature is shown to result from logical misconception combined with exclusive thinking. Instead of being detached from nature, human is fully dependent on it. The second case-study of the human-wolf conflict in Finland is a classic wicked problem: a complex, multi-stakeholder issue, solving of which requires holistic understanding. The human-wolf conflict is examined utilising both previous academic literature and news and magazine articles on the case. The purpose of this case-study is to offer an illustrative example and to show in a more concrete way the significance of inclusive and exclusive paradigm to the understanding of such environmental conflicts. It is suggested that the polarized situation of the human-wolf conflict could be unraveled by applying the models built in this thesis. Specifically, the inclusive paradigm could have a central role in resolving the conflict. The last section of the thesis discusses why it is important to distinguish what kind of contradiction is at hand and what kind of paradigms they are seen through: paradigms always shape the way the contradictions are seen. It's important to recognise the situations where the two different paradigms should be used. Inclusive paradigm suits to seeking comprehensive understanding to complex problems. Exclusive paradigm on the other hand can help with concrete solutions and decisions. Inclusive and exclusive paradigms themselves form contrary opposites, and should therefore be understood dialectically. The thesis introduces a concept of meta-dialectics emphasising balanced application of the two paradigms in a case- and context-specific manner. Further research could include applications of the models built in this thesis to different environmental cases, investigating in further detail what kind of issues and conflicts would need more inclusive or exclusive thinking. Finally, further development of comprehensive and holistic research methodologies would be highly needed in our increasingly complex world.Työn tarkoituksena on tarkastella, tuoda näkyviksi ja analysoida ympäristönsuojelussa esiintyviä ristiriitoja ja vastakohtaisuuksia ja erityisesti niiden taustalla vaikuttavaa ajattelua. Pyrkimyksenä on ymmärtää, miten ristiriidat hahmotetaan sekä tarkastella niitä paradigman käsitteen avulla. Paradigman käsite viittaa työssä ajattelumalleihin, joiden avulla maailmaa hahmotetaan. Tavoitteena on ymmärtää ympäristökeskustelussa esiintyvien vastakohtaisuuksien ja ristiriitojen sekä niihin liittyvien paradigmojen muodostamaa kokonaisuutta. Työssä tarkastellaan erityisesti kahta paradigmaa, joista käytetään nimityksiä poissulkeva paradigma ja sisällyttävä paradigma. Tavoitteena on kehittää teoreettisia välineitä helpottamaan ristiriitojen ja vastakohtien kokonaisvaltaista ymmärtämistä sekä mahdollistaa dikotomisten tai polarisoituneiden vastakkainasettelujen monipuolinen tarkastelu. Työn lähestymistapa on kokonaisvaltainen, ja käsitteellis-teoreettinen tutkimusote hyödyntää filosofisen tutkimuksen periaatteita, problematisoiden, eksplikoiden sekä argumentoiden tutkimuksen kohteina olevia ristiriitoja ja niihin liittyviä paradigmoja. Muita keskeisiä työssä käytettyjä metodologisia välineitä ovat hermeneuttinen tutkimusote sekä abduktiivinen päättely. Teoreettisen tarkastelun lisäksi työssä on sovellutusosio, joka koostuu kahdesta ympäristönsuojeluun liittyvästä esimerkistä, joista toinen käsittelee ihmisen käsitystä luontoyhteydestään ja toinen esittelee susikysymystä eli suden suojeluun liittyviä kysymyksiä Suomessa. Työn susikysymykseen liittyvän havaintoaineiston analysointiin on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Työssä käydään läpi ensin vastakohdan ja ristiriidan käsitteiden teoriaa, kuvataan ristiriidan ongelmaa filosofian traditiossa sekä esitellään länsimaisen logiikan ja dialektiikan perinteitä, joissa ristiriitoja on käsitelty toisistaan poikkeavasti. Logiikan kielletyn ristiriidan ja kolmannen poissuljetun lait sekä dialektinen ajattelu ovat työn teoreettisen viitekehyksen keskeiset elementit. Näistä teoreettisista aineksista kehitetään seitsemänkohtainen Vastakohdasta ristiriitaan -malli, joka kuvaa prosessia, jonka myötä alun perin neutraalista vastakohta-asetelmasta syntyy ongelmallisena pidetty ristiriita. Toinen työssä kehitetty kognitiivinen työkalu on Neljän paradigman malli, joka avaa mahdollisuuden tarkastella vastakohtia ja ristiriitoja neljän eri alaparadigman kautta. Työssä rakennettuja malleja sovelletaan kahteen ympäristönsuojelun esimerkkitapaukseen. Ensimmäinen työn sovellutusesimerkeistä koskee ihmisen käsitystä luontoyhteydestään eli sitä, missä määrin ihminen hahmotetaan luontoon kuuluvaksi tai siitä erilliseksi. Tässä sovelletaan Vastakohdasta ristiriidaksi -mallia ihminen-luonto käsiteparin tarkastelussa, jotta voidaan ymmärtää syvällisemmin ihmisen ja muun luonnon välille miellettyä vastakkainasettelua. Neljän paradigman mallin avulla avataan neljä eri tapaa käsittää ihmisen luontoyhteys. Jokaisella näistä eri tavoista on paikkansa ja tilanteensa eivätkä käsitykset ihmisen luontoyhteydestä typisty mustavalkoisesti siihen, että ihminen on joko täysin luontoa tai jotain muusta luonnosta poikkeavaa. Luontosuhteeseen liittyvä työn keskeinen loppupäätelmä on, että ihmisen ei tulisi ajatella olevansa vain "suhteessa" muuhun luontoon vaan ymmärtää täydellinen riippuvaisuutensa siitä. Toinen sovellutusesimerkki esittelee susikysymystä, joka on itsessään ns. pirullinen ongelma: kompleksinen, monia eri toimijoita ja näkökulmia sisältävä kokonaisuus, jonka ratkaiseminen vaatii kokonaisvaltaista hahmottamista. Susikysymystä tarkastellaan työssä sekä kirjallisuuden että lehtiartikkeleista kerätyn havaintoaineiston avulla. Havaintoesimerkin tarkoitus on vielä edellistä esimerkkiä konkreettisemmin pohtia poissulkevan ja sisällyttävän paradigman merkitystä ympäristönsuojelun käytännön ristiriitatilanteessa. Työssä kehitettyjä teoreettisia malleja soveltamalla voidaan susikysymyksen polarisoitunutta asetelmaa ymmärtää tarkemmin, ja keskeisenä tuloksena onkin sisällyttävän paradigman käyttämisen merkitys sen ratkaisemisessa. Työn lopuksi tuloksia syvennetään pohtimalla sitä, miten ristiriitoja tarkasteltaessa on eroteltava se, millainen ristiriita on kyseessä ja miten siihen suhtaudutaan. Kyse on paradigmoista, joita ristiriitoihin ja vastakohta-asetelmiin liitetään. Tärkeää on myös tunnistaa tilanteet, joissa eri paradigmoja kannattaa käyttää: sisällyttävän ja poissulkevan paradigman käytölle on molemmille tilanteensa. Sisällyttämällä saadaan kokonaisvaltaista ymmärrystä kompleksiseen ongelmaan ja poissulkemalla voidaan päästä konkreettiseen ratkaisuun. Sisällyttävä ja poissulkeva paradigma muodostavat itsekin vastakohtaparin, jota tulisi käsitellä dialektisesti. Metadialektiikka tarkoittaakin työssä sisällyttävän ja poissulkevan paradigman tasapainoista soveltamista aina tapauskohtaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Jatkotutkimusideoista keskeisimpiä ovat työn mallien käytännön testaus eri ympäristönsuojelun tilanteissa sekä se, miten voidaan tunnistaa, mitkä tilanteet ja ristiriidat vaatisivat enemmän sisällyttävää ja mitkä poissulkevaa ajattelua. Myös kokonaisvaltaisten metodologioiden jatkotutkimus ja kehittely ovat erittäin keskeisiä kompleksisessa ja ristiriitaisessa nykymaailmassa.
Rights: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
jokotaiv.pdf 1.629Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record