PSYCHOPATHIC TRAITS AND THEIR RELATION TO PSYCHOPATHOLOGY IN COMMUNITY, PSYCHIATRIC OUTPATIENT AND FORENSIC PSYCHIATRIC SAMPLES OF FINNISH ADOLESCENTS

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3136-2
Julkaisun nimi: PSYCHOPATHIC TRAITS AND THEIR RELATION TO PSYCHOPATHOLOGY IN COMMUNITY, PSYCHIATRIC OUTPATIENT AND FORENSIC PSYCHIATRIC SAMPLES OF FINNISH ADOLESCENTS
Tekijä: Oshukova, Svetlana
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Clinicum
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: The construct of psychopathy is formed by a constellation of specific interpersonal (lying, manipulation and grandiosity), affective (callousness, low emotion) and behavioral (irresponsibilty, impulsivity) traits. Current conceptualizations view psychopathy as a developmental neuropsychological disorder and as a malicious version of the extremes of normal personality traits. Psychopathic traits are relatively stable over time, from childhood through adolescence to adulthood. Thus, there has been an increase in interest to apply the construct of psychopathy to children and adolescents. The present study aimed:1)to study the psychometric properties of the Finnish versions of two self-assessments for psychopathic traits, 2)to explore gender differences in the traits, 3)to investigate relation of the traits to other forms of psychopathology, 4)to assess the prevalence of limited prosocial emotions (LPE) and the ability of this specifier to reveal adolescents high on psychosocial problems, 5)to compare self-assessed psychopathic traits between Finnish and Dutch community boys and girls, 6)to compare self-assessed psychopathic traits between female adolescent psychiatric outpatients and community girls, 7)to explore how those traits relate to psychiatric disorders in female outpatients, and 8)to assess psychopathic traits and related background variables in forensic psychiatry sample of girls charged with severe violent offenses in comparence with age- and offense-matched boys. The Finnish community data comprised 370 9th graders from secondary schools and 155 female students from vocational and high schools. Dutch data comprised 776 adolescents from the upper grades of secondary schools in the Netherlands. The outpatient data consisted of 163 female patients of adolescent psychiatric policlinics. The forensic psychiatric data comprised 25 girls and their age- and offense-matched male counterparts. The Youth Psychopathic traits Inventory (YPI), Antisocial Process Screening Device - Self Report (APSD-SR), Youth Self Report and Psychopathy Checklist - Youth Version were used. Forensic psychiatric examination reports and patient files were reviewed. Both the YPI and the APSD-SR are promising screening tools for psychopathic traits in community, though somewhat weak to catch the affective deficits; the YPI showed slightly better properties than the APSD-SR. Community boys scored significantly higher than girls in overall psychopathic traits. The traits correlated with externalizing and internalizing problems, similarly in boys and girls. LPE were common in community youth, and they did not designate those with psychosocial problems from those without. Culture-related differences in juvenile psychopathic traits seem to exis, but the research should be replicated in other cross-national samples before generalizing the conclusions. Psychiatric outpatient girls showed more impulsive and irresponsible lifestyles than community girls. Girls with externalizing psychopathology excibited more affective deficits than did girls in the community. Psychopathic traits in girls were associated with psychopathology and especially with externalizing psychiatric disorders. The psychiatric examination of outpatient girls would likely benefit from screening for psychopathy. In the forensic sample, approximately every third girl showed high traits of psychopathy, and no significant gender difference in the prevalence was observed. With regard to the underlying factor and item scores, girls were less antisocial than boys, but their interpersonal relationships were more unstable. Compared to boys, girls more often had a history of child sexual abuse, and their victims were more often family members or current or ex-partners. Interventions should take into account these special features of severely violent offending girls.Psykopatia-käsite muodostuu joukosta vuorovaikutukseen (lipevyys, valehtelu, manipulatiivisuus), tunne-elämään (armottomuus, heikko kyky tuntea empatiaa, tunnekylmyys) sekä käyttäytymiseen (stimulushakuisuus, impulsiivisuus ja vastuuttomuus) liittyviä luonteenpiirteitä. Nykykäsityksen mukaan psykopatia on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Psykopaattiset piirteet nähdään jatkumona, ja psykopatia edustaa sen patologista ääripäätä. Viime aikoina psykopatia-käsite on siirtynyt enenevässä määrin aikuispsykiatriasta lasten- ja nuorisopsykiatriaan, koska psykopaattiset piirteet ovat osoittautuneet pitkittäistutkimuksissa suhteellisen pysyviksi. Tutkimuksessa pyrittiin: 1) arvioimaan kahden suomen kielelle käännetyn nuorten psykopaattisia piirteitä mittaavan itsearviointimittarin psykometrisiä ominaisuuksia,2)selvittelemään psykopaattisten piirteiden sukupuolieroja ja 3) suhdetta muihin psykososiaalisiin ongelmiin yleisväestönuorilla, 4)tutkimaan DSM 5 tautiluokituksessa määritellyn käytöshäiriön alatyypin - rajoittuneet prososiaaliset tunteet (RPT) - esiintyvyyttä yleisväestönuorilla sekä sitä, erotteleeko ko. alatyyppi ne nuoret, joilla on psykososiaalisia ongelmia niistä, joilla niitä ei ole, 5)vertaamaan psykopaattisten piirteiden määrää ja laatua suomalaisen ja hollantilaisen yleisväestönuorten välillä, 6)vertaamaan psykopaattisia piirteitä nuorisopsykiatriseen avohoitoon tyttöpotilailla ja yleisväestön tytöillä, 7)tutkimaan psykopaattisten piirteiden ja psykiatristen häiriöiden välistä suhdetta nuorisopsykiatriseen avohoidon tyttöpotilailla, 8)arvioimaan vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden tyttöjen psykopaattisia piirteitä ja psykopatiaan liittyviä taustatekijöitä sekä vertailemaan kyseisiä tyttöjä ikä- ja rikosnimike-vakioituihin poikiin. Yleisväestöä edusti 370 9-luokkalaista sekä 155 ammattikoululaista ja lukiolaista tyttöä. Hollantilainen aineisto muodostui 776 peruskoulun yläasteen viimeisiä luokkia käyvästä nuoresta. Kliininen aineisto muodostui 163 kolmen nuorisopsykiatrian poliklinikan 15-17 vuotiaista tyttöpotilaista. Nuorisorikollisaineiston muodostivat 25 15-17-vuotiasta tyttöä sekä heidän poikapuoliset verrokkinsa. Mittareina toimivat Youth Psychopathic traits Inventory (YPI) Antisocial Screening Device- Self Report (APSD-SR), Youth Self Report ja Psychopathy Checklist-Youth Version. Avohoidon potilasaineiston psykiatriset diagnoosit kerättiin sähköisistä sairauskertomuksista ja oikeuspsykiatrisessa aineistossa mielentilatutkimuslausunnot luettiin. Sekä YPI että APSD-SR osoittautuivat toimivaksi mittareiksi, nuorten psykopaattistenpiirteiden arvioinnissa, ja YPI oli hieman parempi. Molemmat itsearviointimittarit olivat jossain määrin heikkoja löytämään tunnekylmiä piirteitä, joskin YPI toimi tässäkin suhteessa paremmin. Yleisväestössä pojilla oli enemmän psykopaattisia piirteitä kuin tytöillä. Ne piirteet korreloivat positiivisesti sekä eksternalisoiviin että internalisoiviin ongelmiin. RPT olivat varsin yleisiä yleisväestönuorilla. Ilmiö ei erotellut nuoria, jotka kokivat psykososiaalisia ongelmia niistä nuorista, joilla ei ollut kyseisiä ongelmia. Vertailu hollantilaiseen aineistoon osoitti, että nuorten psykopaattisiin piirteisiin vaikuttaa myös kulttuuri. Löydös tulee varmentaa uusilla kansainvälisillä vertailutöillä. Avohoidon tyttöpotilaat erosivat yleisväestön tytöistä psykopaattisten piirteiden suhteen, ja ne piirteet liittyivät merkittävästi psykiatrisiin häiriöihin, erityisesti externalisoiviin. Psykopaattisten piirteiden kartoittaminen itsearviointilomakkeella on asianmukaista osana nuorisopsykiatrista tutkimusjaksoa. Oikeuspsykiatria-aineistossa joka kolmas tyttö osoitti psykopaattisia piirteitä. Sukupuolten välillä ei ollut merkittävää eroa kokonaispisteissä, mutta tytöillä oli vähemmän antisosiaalisuutta ja enemmän ihmissuhteiden epävakautta. Heillä oli useammin seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa ja heidän uhrinsa olivat useammin perheenjäseniä tai seurustelukumppaneita.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3136-2
http://hdl.handle.net/10138/185237
Päiväys: 2017-06-16
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
PSYCHOPA.pdf 643.1KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot