Disorder and insecurity in a residential context : A study focusing on Finnish suburban housing estates built in the 1960s and 1970s

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies en
dc.contributor.author Kemppainen, Teemu fi
dc.date.accessioned 2017-05-22T05:07:44Z
dc.date.available 2017-05-31 fi
dc.date.available 2017-05-22T05:07:44Z
dc.date.issued 2017-06-10 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-331-286-9 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/185903
dc.description.abstract Insecure and restless neighbourhood conditions lower the quality of life, imply health risks and may accelerate segregation through selective migration. This study examined subjective insecurity and perceptions of social disorder—including public drunkenness, vandalism, threatening behaviour and the like—in different residential contexts. The focus was on Finnish post-WWII housing estates built in the 1960s and 1970s. Compared to other kinds of neighbourhoods, these areas often suffer from a negative reputation related to poverty, insecurity and disorder. However, the residents’ views are often at odds with the negative public image. There is a lack of reliable evidence on where estates stand in comparison to other kinds of neighbourhoods. Furthermore, the full diversity of estates has typically not been addressed in prior studies. Empirically, the study relied on three sets of survey data that were combined with contextual register data. The covered area varies from Helsinki to the entire country while the contextual units range from statistical grids to city districts. The key findings were the following: 1) The level of perceived social disorder was only slightly higher in the estates built in the 1960s and 1970s than in other multi-storey neighbourhoods. This small difference was due to socio-economic disadvantage. As expected, the low-rise neighbourhoods were considerably more peaceful than the multi-storey ones. 2) Rental-dominated tenure structure exposed the estate residents to higher levels of perceived disorder because rental estates are typically more disadvantaged. Social integration of the estate community played no role in terms of disorder. In contrast, the level of normative regulation partly explained why disadvantage is related to disorder. 3) At the district level, disadvantage, disorder (from police registers), residing in proximity to a metro or train station and living in a social housing flat exposed residents to subjective insecurity. Victimisation partly mediated the association between disadvantage and insecurity. The study shed light on the diversity of estates. From the point of view of social life, estates markedly differ from each other. Tenure structure has a decisive influence on the socio-economic structure, which implies differences in normative regulation and social order. This is an important finding in terms of tenure-mix policies. Compared to rental-dominated neighbourhoods, a more mixed tenure structure implies a less disadvantaged and more regulated local community, which paves way for a more peaceful local social life. en
dc.description.abstract Turvaton ja rauhaton naapurusto heikentää elämänlaatua, tuo mukanaan terveysriskejä ja voi kiihdyttää asuinalueiden eriytymistä valikoivan muuttoliikkeen välityksellä. Tämä tutkimus tarkasteli subjektiivisia turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisen epäjärjestyksen (mm. julkinen juopottelu, vandalismi, uhkaava käytös) havaintoja erilaisilla asuinalueilla. Tutkimus keskittyi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin. Verrattuna muunlaisiin naapurustoihin lähiöt kärsivät tyypillisesti heikosta maineesta, joka liittyy köyhyyteen, turvattomuuteen ja sosiaalisen järjestyksen ongelmiin. Asukkaiden kokemukset ovat kuitenkin usein tätä julkista mielikuvaa positiivisempia. Luotettavaa tutkimusnäyttöä lähiöiden tilanteesta suhteessa muunlaisiin naapurustoihin on niukalti. Aikaisemmat tutkimukset eivät ole myöskään riittävästi huomioineet lähiöiden koko kirjoa. Tämä tutkimus hyödynsi kolmea laajaa kyselyaineistoa, joihin yhdistettiin kontekstuaalista rekisteritietoa kuvaamaan asuinalueen ominaisuuksia. Tutkimusalue vaihteli eri osajulkaisuissa Helsingistä koko maahan. Asuinkonteksti puolestaan muodostettiin tilastoruuduista ja Helsingin peruspiireistä. Tutkimuksen päätulokset olivat seuraavat: 1) Sosiaalisen epäjärjestyksen taso oli 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä vain hieman korkeampi kuin muissa kerrostalonaapurustoissa. Tämä pieni ero selittyi sosio-ekonomisella huono-osaisuudella. Matalasti rakennetut naapurustot olivat rauhallisempia kuin kerrostaloalueet. 2) Vuokravaltaiset lähiöt olivat muita rauhattomampia, mikä johtuu sosio-ekonomisesta huono-osaisuudesta. Lähiön sosiaalisen integraation taso ei ollut yhteydessä sosiaaliseen epäjärjestykseen. Sen sijaan erot normatiivisessa sääntelyssä selittivät osin lähiön huono-osaisuuden ja sosiaalisen epäjärjestyksen suhdetta. 3) Tarkasteltaessa Helsingin peruspiirejä havaittiin, että sosio-ekonominen huono-osaisuus, järjestyshäiriöt (poliisirekistereistä), asuminen metro- tai juna-aseman läheisyydessä sekä kunnallinen vuokra-asunto kerrostalossa altistivat koetulle turvattomuudelle. Uhrikokemukset selittivät osaltaan huono-osaisuuden ja turvattomuuden suhdetta. Tutkimus toi lisätietoja lähiöiden moninaisuudesta. Lähiöt eroavat toisistaan merkittävästi sosiaalisen elämän osalta. Hallintasuhderakenteella on keskeinen vaikutus sosio-ekonomiseen rakenteeseen, mistä seuraa eroja normatiivisessa sääntelyssä ja sosiaalisessa järjestyksessä. Tämä on olennainen tulos sekoittamispolitiikan näkökulmasta. Verrattuna vuokravaltaisiin alueisiin, sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-331-285-2 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Helsingin kaupunki, 2017, Tutkimuksia. 2489-4087 fi
dc.relation.ispartof Tutkimuksia fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:2489-4095 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject fi
dc.title Disorder and insecurity in a residential context : A study focusing on Finnish suburban housing estates built in the 1960s and 1970s en
dc.title.alternative Epäjärjestys ja turvattomuus asuinalueella fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Kortteinen, Matti fi
dc.ths Kauppinen, Timo fi
dc.opn Erola, Jani fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
disorder.pdf 1.970Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record