Vesikirput kahden Kilpisjärven alueen järven viimeaikaisen kehityksen kuvaajina

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200805091362
Title: Vesikirput kahden Kilpisjärven alueen järven viimeaikaisen kehityksen kuvaajina
Alternative title: Cladocera as indicators of resent changes in two lakes in Kilpisjärvi region
Author: Siitonen, Susanna
Other contributor: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Department of Biological and Environmental Sciences
Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten, Institutionen för bio- och miljövetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2005
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200805091362
http://hdl.handle.net/10138/18889
Thesis level: master's thesis
Discipline: Aquatic Sciences
Akvaattiset tieteet
Akvatiska vetenskape
Abstract: In this thesis I used paleolimnological methods to study changes in two lakes in Kilpisjärvi region, Somas and Vallijärvi, during the last c. 400 years. I examined the remains of cladocera preserved in sediments to find out species composition and population size in the past. The objective of this study is to reveal if the cladoceran species compositions have changed in the lakes and what is has been driving these changes. In addition, I will use cladoceran resting eggs from the sediment of lake Somas to examine the applicability of resting eggs as a new paleolimnological method. In April 2002 I cored sediment sequences from the lakes and sliced them into 0,5-1 cm subsamples. The samples were dated with led isotope, 210Pb, to reveal the sedimentation rate. From the sediments I determined the organic carbon content, counted the proportions of different cladoceran species, the absolute numbers of individuals and the yearly accumulation of cladocera to the sediment. In addition I calculated the relative share of resting eggs. I examined relationships between the samples and between the samples and measured environmental variables with a set of multivariate methods (DCA, DCCA, PCA, RDA). I tested a previously created cladoceran-water depth model to Vallijärvi data in order to reconstruct past water level development in the lake. In the turn of the last century a distinct interface between two different species compositions can be seen in both lakes. Also the accumulation of cladocera into the sediments has increased in both lakes, and the planktic species have out paced the littoral ones during the last century indicating an increase in productivity. Also sedimentological processes have develop similarly in the lakes. Due to the location of the lakes, their differing morphology and history the changes in biological and sedimentological processes have been stronger in the lake Vallijärvi. The model on past water levels seemed to perform well in the lake Vallijärvi. Water level reconstruction was not, however, problem free, as similar development in species composition could be a consequence of increase in productivity. The amounts of resting eggs seemed to follow negatively the air temperatures of the open water period. However, before the resting egg method can be applied as a paleolimnological indicator, a more extensive data set on the relationship between resting eggs and temperatures is required.Tässä työssä tutkin paleolimnologisin menetelmin kahden järven, Somaksen ja Vallijärven, kehitystä vesikirppujen kuvastamana viimeisen noin 400 vuoden aikana Kilpisjärven alueella. Tarkastelun kohteena ovat sedimentissä säilyneet vesikirppujen jäänteet, joiden avulla voidaan selvittää lajiston koostumusta ja populaation tiheyttä menneisyydessä. Työn tarkoituksena on selvittää ovatko järvien vesikirppuyhteisöt muuttuneet ja mitkä tekijät ovat muutosten taustalla. Tämän lisäksi tutkin Somaksen aineistosta vesikirppujen lepomunien käyttömahdollisuutta uutena paleolimnologisena menetelmänä. Huhtikuussa 2002 kairasin järvistä sedimenttisarjat ja jaoin ne 0,5-1 cm näytteisiin. Näytteet ajoitettiin lyijyn radioaktiivisen isotoopin, 210Pb, avulla sedimentaationopeuden selvittämiseksi. Määritin näytteistä orgaanisen aineksen pitoisuuden, laskin vesikirppulajien suhteelliset osuudet ja absoluuttisen yksilömäärät sekä vesikirppujen vuotuisen akkumulaation sedimenttiin. Tämän lisäksi laskin näytteistä lepomunien suhteelliset osuudet. Tarkastelin monimuuttujamenetelmillä (DCA, DCCA, PCA, RDA) näytteiden välisiä suhteita sekä näytteiden ja mitattujen ympäristömuuttujien välisiä suhteita. Testasin Vallijärven aineistoon aikaisemmin luotua vedensyvyysmallia, joka ennustaa vesikirppulajiston perusteella veden pinnan kehitystä. Molemmissa järvissä viime vuosisadan vaihteeseen sijoittuu kahden merkitsevästi erilaisen lajiyhteisön rajapinta. Kummassakin järvessä vesikirppujen kokonaisakkumulaatio sedimenttiin on noussut ja planktiset vesikirput ovat runsastuneet litoraalin lajeja enemmän viime vuosisadan aikana, mikä kuvastaa tuotannon kasvua järvissä. Myös sedimentaatioprosessit ovat kehittyneet järvissä yhdensuuntaisesti. Järvien sijainnista, morfologiasta ja erilaisesta historiasta johtuen sekä biologiset että sedimentaatioprosessien muutokset ovat olleet voimakkaampia Vallijärvessä. Vedensyvyysmalli näytti toimivan hyvin Vallijärvessä. Vedensyvyysrekonstruktio ei ollut kuitenkaan ongelmaton, sillä samankaltainen lajistokehitys voisi johtua myös tuotannon kasvusta. Vesikirppujen lepomunamäärät näyttävät seuraavan negatiivisesti avovesikauden lämpötiloja. Ennen kuin lepomunia voidaan käyttää paleolimnologisena indikaattorina, tarvitaan kuitenkin laajempi aineisto lepomunien ja ilman lämpötilojen yhteydestä.
Rights: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
vesikirp.pdf 958.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record