Urbaani on ekoa : päivittäisen liikkumisen vaikutus kuluttajan kasvihuonekaasupäästöihin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2008121001
Title: Urbaani on ekoa : päivittäisen liikkumisen vaikutus kuluttajan kasvihuonekaasupäästöihin
Alternative title: Urbant är ekologiskt : de vardagliga transporternas inverkan på konsumentens växthusgasutsläpp;
Urban is green : the impact of commuting on the amount of consumer's greenhouse gas emissions
Author: Ryömä, Maura
Other contributor: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Department of Biological and Environmental Sciences
Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten, Institutionen för bio- och miljövetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2007
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2008121001
http://hdl.handle.net/10138/18892
Thesis level: master's thesis
Discipline: Environmental Protection Science
Ympäristönsuojelutiede
Miljövårdsvetenskap
Abstract: The aim of the study was to explore the impact of commuting and location of the residence on a consumer's total emission of greenhouse gases. The subject was chosen because many Finns move to a dwelling that is situated far away from their place of work. The research questions were: 1. How big a proportion of the total emission of consumers' greenhouse gases is due to the passenger traffic? 2. What would be the increase of greenhouse gas emission if an employee moved from Helsinki (Finland's capital city) to Nurmijärvi (a municipality located 37 km from Helsinki) assuming that the employee works in Helsinki and the commuting mode is switched from the metro to a private car. (There is no metro nor train connection between Helsinki and Nurmijärvi.) Passenger traffic forms with its estimated 33% the biggest source of consumption caused greenhouse gas emissions in Finland. Private car use is the main source of greenhouse gas emissions deriving from passenger traffic. If an employee moved to an electrically heated single-family house located about 40 km from the place of work the emission rate would increase by 75% assuming that the commuting mode is switched from the metro to a private car. Most of the increase would be due to the change of commuting mode. Most public transport in Helsinki takes place by rail (metro, tram, and train). Metro is the most favorable transportation mode in regard to greenhouse gas emission. Automobiles are the most damaging commuting alternative. A car with driver and no passengers on a motorway emits about 8 times more greenhouse gas (21.84 kg per 100 km or 62.5 miles) than travel by metro in Helsinki (2.87 kg per 100 km or 62.5 miles). A car moving in city streets emits about 10 times more greenhouse gas (27.3 kg per 100 km or 62.5 miles) than does metro travel. Substituting diesel for gasoline reduces emissions by very little. The use of diesel on a motorway decreases emissions by only 7% whereas diesel driving in a city increases emissions by 4%. Travel distances between home and work in Finland increased by about 80% between 1980 and 2003. In the same period the number of private cars increased by 86% and kilometers driven per year per car increased by 92%. The results are based on statistics and calculations based on these statistics concerning traffic, housing, heating, and electrical use. Also previous studies dealing with residential sprawl, traffic, energy production, and greenhouse gas emissions produced by Finnish consumers were referred to.Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia asuinpaikan ja päivittäisen liikkumisen vaikutusta yksilön kokonaiskasvihuonekaasupäästöihin. Aiheenvalinnan taustalla on kehitystrendi, jossa yhä useampi työssä käyvä henkilö muuttaa yhä kauemmas työpaikastaan. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Kuinka suuri osa suomalaisen keskivertokuluttajan kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu henkilöliikenteestä? 2. Kuinka paljon Helsingistä Nurmijärvelle muuttavan henkilön kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät päivittäisiin matkoihin käytetyn kulkuneuvon muuttuessa metrosta henkilöautoon, jos työpaikka säilyy Helsingissä? Henkilöliikenne on arvioidulla 33 prosentin osuudellaan suomalaisen kulutuksen suurin yksittäinen kasvihuonekaasupäästölähde. Suurin osa henkilöliikenteen päästöistä aiheutuu henkilöautoilusta. Muutto Helsingissä sijaitsevasta kerrostaloasunnosta Nurmijärvellä sijaitsevaan sähkölämmitettävään omakotitaloon johtaa 75 prosentin lisäykseen yksittäisen kuluttajan kokonaiskasvihuonekaasupäästöissä, jos päivittäisten matkojen kulkutapa vaihtuu samalla metrosta henkilöautoon. Suurin osa päästölisäyksestä johtuu henkilöautolla tapahtuvasta työmatkapendelöinnistä. Suurin osa Helsingin joukkoliikenteestä tapahtuu nykyisin raideliikenteellä (metro, raitiovaunu, lähijuna). Metro on kasvihuonekaasupäästöjen suhteen ylivoimaisesti vähäpäästöisin moottoriliikenneväline. Yksin autoilu on puolestaan eniten päästöjä tuottava vaihtoehto päivittäisten matkojen kulkemiseen. Yksin autoilu moottoritiellä synnyttää noin 8 kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kilometriä kohden verrattuna matkustamiseen Helsingin metrolla. Kaupunkiajo synnyttää noin 10 kertaa enemmän päästöjä kuin metron käyttö. Dieselkäyttöiseen autoon siirtyminen ei juuri vähennä autoilun kasvihuonekaasupäästöjä. Dieselautolla ajaminen tuottaa moottoritiellä 7 % vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä, mutta kaupunkiajossa päästöjä syntyy 4 % enemmän kuin bensiinikäyttöisellä autolla. Ekotehokas ja tiheävuoroinen joukkoliikennejärjestelmä edellyttää suurta asukastiheyttä. Uudet 2000-luvun tiiviin ja matalan rakentamisen alueet vaativat lähes kymmenen kertaa enemmän maata kuin kantakaupunkimaisen tiivis kerrostalorakentaminen. Jopa väljinä pidettyjen 1960-luvun kerrostalolähiöiden maankäyttö on noin puolet tehokkaampaa kuin uusilla tiivis–matala-alueilla. Työmatkan keskipituus kasvoi Suomessa noin 80 % vuosina 1980–2003. Henkilöautojen määrä kasvoi samana ajanjaksona 86 % ja henkilöautojen kokonaisajosuorite 92 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten Uudenmaan kuntien asukkailla on tällä hetkellä Suomen pisimmät työmatkat. Opinnäytetyön aineistona käytettiin asutuksen hajautumista, liikennettä, energiantuotantoa ja suomalaisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä koskevia aiempia tutkimuksia. Lisäksi käytettiin asumista ja liikennettä koskevia tilasto- ja kulutusseurantatietoja sekä näihin perustuvia esimerkkilaskelmia.
Rights: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
urbaanio.pdf 240.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record