The Moth : 50 True stories and the Biocultural Approach to Storytelling

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705224173
Title: The Moth : 50 True stories and the Biocultural Approach to Storytelling
Author: Happo, Elina
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705224173
http://hdl.handle.net/10138/190981
Thesis level: master's thesis
Discipline: English Philology
Englantilainen filologia
Engelsk filologi
Abstract: Tutkimuksessa perehdyttiin suosittuun amerikkalaiseen tarinankerrontatapahtumaan The Moth, jossa yleisön edessä kilpaillaan kuka kertoo parhaan omakohtaisen tarinan. Suosituimmista tarinoista on koottu kirja The Moth: 50 True Stories, jonka tarinoista kymmentä analysoitiin tässä tutkimuksessa kvalitatiivisin menetelmin. Tarkoituksena oli käsitellä tarinoita perinteistä kirjallisuudentutkimusta laajemmassa biokulttuurisessa kontekstissa, sekä tunnistaa onnistuneessa tarinassa käytetyt rakenteet. Biokulttuurinen konteksti tässä tutkimuksessa ottaa huomioon ihmisen luonnollisen taipumuksen tarinankerrontaan ja selittää miksi tarinankerronnalla ja fiktiolla on edelleen tärkeä rooli ihmisten kehityksessä. Ihmisten taipumusta ymmärtää ja prosessoida tarinoita selittää osaltaan mielen teoria ja peilisolut. Mielen teoria on kehityspsykologian käsite, joka tarkoittaa kykyä ymmärtää ja tunnistaa toisten ihmisten tunteita, ajatuksia, uskomuksia ja aikeita. Peilisolut puolestaan ovat ihmisen empatianeuroneita, jotka simuloivat aistituntemusten lisäksi myös toisten tunteita. Fiktiossa ja tarinankerronnassa hyödynnetään näitä biologisia ja psykologisia kykyjä, ja niiden vuoksi fiktion merkitys ihmiselle on enemmän kuin viihteellinen. Tarinankerronta ja fiktio ovat osa ihmisten elämää ja tärkeä edellytys kehitykselle ja sosiaalisuudelle, koska niiden avulla on mahdollista harjoittaa aivoja, simuloida erilaisia tapahtumia ja oppia niistä. Biokulttuurinen näkökulma tarjoaakin näin mielenkiintoisen lisän perinteiseen kirjallisuudentutkimukseen. Analysoidut tarinat jaettiin neljään alaryhmään: Family, Work, Coming Out ja Prison. John Yorken teorioiden avulla tarinoista tunnistettiin toimivat perusrakenteet. Lisäksi analysoitiin mitä eri tarinankerronnallisia keinoja tarinoissa on käytetty ja pyrittiin ymmärtämään ja erittelemään syitä miksi kyseiset tarinat vetoavat lukijaan. Tarinat kirjassa olivat jo käyneet läpi tiukan editointiprosessin, joten odotetusti ne noudattivat klassista kaavaa ja rakennuspalikat olivat helposti eriteltävissä. Klassisen rakenteen lisäksi tarinoissa oli käytetty erityisiä tarinankerronan keinoja millä tarinasta saatiin kiinnostava, kuten aistikuvailuja. On kuitenkin mahdotonta selittää tarinan vetovoiman olevan pelkästään klassisen kaavan ansioita, sillä sisältöä ja tunteita ei voida erottaa toisistaan. Mielen teoria ja peilisolut osaltaan mahdollistavat sen, että ylipäätään pystymme ymmärtämään tarinoita, ja tarinoiden klassinen rakenne mukailee aivojen luonnollista prosessointikaavaa, joka tarjoilee kertomuksen mahdollisimman toimivassa muodossa. Biologia tai rakenne eivät kuitenkaan yksin riitä selittämään miksi tarina voi koskettaa niin syvällisesti, sillä lopulta jokaisen lukija ja kuulijan omat kokemukset ja historia määrittävät mitä tarinat hänelle merkitsevät ja mitä niistä oppii. The Mothin tarinoiden vetovoimaa selittää myös se, ettei niiden pyrkimyksenä ole vaikuttaa kuulijan toimintaan, vaan jokainen lukija tai kuulija pystyy eläytymään tarinoihin omista lähtökohdistaan.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record