Poliittinen muistomerkki – Viipurin linnan venäläinen restaurointi 1888–1895

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705314521
Title: Poliittinen muistomerkki – Viipurin linnan venäläinen restaurointi 1888–1895
Author: Tainio, Kersti
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielmani aiheena on Viipurin linnan restaurointi, jonka toteutti vuosina 1888–1895 Viipurin venäläinen insinöörikomennuskunta. Restauroinnin siirtyminen insinöörikomennuskunnan vastuulle oli pitkä prosessi. Venäjän sotalaitokselle kuulunutta linnaa yritettiin nimittäin pitkään lunastaa Suomen suuriruhtinaskunnalle, ja lunastusyritysten takana oli aluksi pieni joukko suomalaista sivistyneistöä. He toivoivat, että linna saataisiin kunnostettua museoksi ja restauroitua keskiaikaiseen asuunsa. Alun perin lähinnä kustannussyistä kariutuneet neuvottelut kuitenkin politisoituivat 1880-luvun kuluessa, ja kysymys Viipurin linnaan liitetyistä kollektiivisista muistoista kietoutui poliittisesti arkaluontoisiin historiantulkintoihin: linnan merkitykseen kantaa ottaneilla ruotsinmielisillä, suomenmielisillä ja venäläisviranomaisilla oli toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, minkä historiallisten tapahtumien muistoja linnaan sopi liittää. Erityisesti ristiriidassa oli venäläistulkinta linnasta Pietari I:n Viipurin valloituksen muistomerkkinä ja svekomaaninen näkemys linnasta viimeisenä läntisen sivistyksen etuvartiona. Tutkielmani laajin osa muodostuukin analyysistä restauroinnin saamista poliittisista sävyistä, jotka heijastuivat restauroinnin tavoitteisiin. Tarkastelen lisäksi lyhyesti hankkeen konkreettista toteutusta ja arkkitehtonisia piirteitä ja peilaan insinöörikomennuskunnan tekemiä esteettisiä ratkaisuja aikakauden ajankohtaisiin restaurointiteorioihin. Viipurin insinöörikomennuskunnan tekemää restaurointia on käsitelty suomalaisessa taide- ja muussa historiallisessa tutkimuskirjallisuudessa vain vähän, eikä venäläisiä sotilaspiirustuksia tai niihin liittyvää kirjallista arkistoaineistoa ole käyty läpi. Tutkielmani perustuu pääosin piirustus- ja asiakirjalähteisiin. Olen pyrkinyt kontekstualisoimaan piirustuksissa esitettyjä ratkaisuja sanomalehtien sekä muiden kirjallisten lähteiden ja valokuvien avulla. Primäärilähteissä esiintyviä poliittisia tulkintoja analysoin tutkimuskirjallisuuden avulla. Tutkielmassani olen osoittanut, että restauroinnin saamat poliittiset vivahteet olivat linjassa yleisen Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välillä tapahtuneen politisoitumiskehityksen kanssa. Suomen suuriruhtinaskunnan sisäiset kielipoliittiset argumentit ja suuriruhtinaskunnan suhde emämaahan olivat teemoja, joiden avulla venäläisviranomaiset tekivät ratkaisunsa olla luovuttamatta linnaa ja sen sijaan restauroida se venäläisen insinöörikomennuskunnan voimin. Viipurin linnan saattaminen osaksi venäläistä historiapoliittista viitekehystä ei ollut yksiselitteinen prosessi, vaan siihen kuului vaihtoehtoisia tarinoita Venäjän suuruuden ajoista ja muistamisen arvoisista tapahtumista. Pyrkimystä konstruoida linnasta venäläinen muistomerkki motivoi kuitenkin erityisesti se, että linnan merkitys Suomen vähiten lojaaliksi mielletyn väestönosan, eli ruotsinkielisen sivistyneistön, keskuudessa oli hyvinkin vahva, ja se koettiin avoimen venäläisvihamieliseksi.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201705314521
http://hdl.handle.net/10138/191011
Date: 2017
Discipline: konsthistoria
Art History
taidehistoria


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tainio_Kersti_Progradu_2017.pdf 3.089Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record