TERVEYSALAN HENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA KIELELLISISTÄ TOIMINNOISTA MONIKIELISESSÄ TYÖYMPÄRISTÖSSÄ

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan terveysalan henkilökunnan kokemuksia kielellisistä toiminnoista monikielisessä työympäristössä. Työperusteinen maahanmuutto on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Terveysalalla työskentelee yhä enemmän vieraskielisiä sairaanhoitajia ja lääkäreitä, joiden on osattava kommunikoida oman alan ammattikielellä suomeksi. Tutkimuksessa pyritään selvittämään erityisesti päivystävän vuodeosaston kielellisiä toimintoja sekä monikielisen työympäristön kommunikaatioon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen pääaineisto koostuu päivystävän vuodeosaston henkilökunnan haastatteluista. Haastateltavia on yhteensä 18, joista 12 on suomenkielisiä ja 6 vieraskielisiä. Haastateltavat ovat sairaanhoitajia, sairaanhoito-opiskelijoita, osastonhoitajia, apulaisosastonhoitaja ja fysioterapeutti. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatteluissa terveysalan henkilökunta vastasi mm. omaa taustaa, kielitaustaa, työpaikan kielellisiä tilanteita, monikielistä työympäristöä ja perehdytystä koskeviin kysymyksiin. Haastattelujen lisäksi täydentävänä aineistona on käytetty vuorovaikutusaineistoa, osaston kielimaisemaa sekä pro gradu -tutkielman tekijän omia havaintoja tutkimusympäristöstä. Aineiston analysointi osoittaa, että päivystävän vuodeosaston henkilökunta kohtaa työssään monipuolisia kielellisiä tilanteita, joista selviytyminen edellyttää ammattikielistä kielitaitoa kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Vieraskieliset sairaanhoitajat ja opiskelijat kokivat, että he osaavat paremmin vastaanottaa kieltä kuin tuottaa sitä. Haastavimpina tilanteina sekä vieraskieliset että suomenkieliset mainitsivat puhelimessa puhumisen, kirjaamisen sekä kielellisten virheiden korjaamisen. Kommunikaatiota haittaa erityisesti puuttuva ammattikielen taito. Vieraskielisiltä toivotaan hyvää kielitaitoa, rohkeaa ja aktiivista kielenkäyttöä sekä oma-aloitteisuutta. Suomenkielisiltäkin toivotaan aktiivisuutta sekä positiivista suhtautumista vieraskielistä kohtaan. Tutkimustulokset osoittavat, että informantit toivovat esimerkiksi pitkää perehdytystä sekä perehdytykseen sisältyvää kielellistä ohjausta, jotka voivat helpottaa heidän mielestään uuden vieraskielisen työntekijän kielitaidon kehitystä. Tilanteiden läpikäyminen työpaikalla suomenkielisen kollegan tai mentorin kanssa voisi ehkäistä vastaavia kielellisiä haasteita tulevaisuudessa. Työpaikan järjestämien koulutuksien avulla voisi edistää mahdollisesti koko työyhteisön monikulttuurisuuden sekä suomen kielen tuntemusta. Hyvä ilmapiiri, joka on salliva ja jossa on helppo kysyä, ja positiivinen suhtautuminen vieraskieliseen ovat tärkeitä edellytyksiä vieraskielisen suomen kielen oppimiseen.