Pula-ajoilta mässäilyn kulttuuriin : Kolmen sukupolven ajatuksia ruokahävikistä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074779
Title: Pula-ajoilta mässäilyn kulttuuriin : Kolmen sukupolven ajatuksia ruokahävikistä
Author: Panigrahi, Anna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074779
http://hdl.handle.net/10138/191183
Thesis level: master's thesis
Abstract: The purpose of this study is to determine the policies related to household food waste as well as what kind of changes has occured in it over the past decades and how these changes reflect any changes in the society. The changes related to these policies are examined by interviewing three generations from the same family and searching for similarities and differences in their household policies related to food waste. In addition, this study seeks to examine the role of food education on food behaviour. The frame of references in this study is based on the concepts of household activities, everyday management, sustainable development and food education. The study is a qualitative interview study. The data was collected by individual theme interviews. The group of interviewees consisted in total of nine persons, three generations from three different families. They were born between the years 1931-1991 and six of them were women and three men. The data was analyzed by theming. Household food waste is generally considered a negative thing that should be avoided. This study revealed that the oldest generation has the most negative relation to food waste and also produces the least. The difference is clear between the oldest and the middle generation, but decreases between the two younger generations. Changes in the society were experienced to have an impact on household food waste, especially the migration from the countryside to the cities and the creation of a so-called culture of gluttony. During Finland's independence our food economy has developed from depression and periods of shortage towards abundance. Food education was seen to play a key role in reducing household food waste. The interviewees highlighted the importance of upringing in the formation of their own food behaviour as well as for the future. The results of this study help to understand what causes can be found behind the phenomenon of food waste as well as the fact that also the social context has an impact on the production of household food waste..Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kotitalouksien ruokahävikkiin liittyviä toimintatapoja sekä minkälaisia muutoksia niissä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja miten nämä muutokset heijastavat yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Muutoksia ruokahävikkiin liittyvissä ajatuksissa ja tavoissa tutkitaan haastattelemalla kolmea samaan perheeseen kuuluvaa eri sukupolven edustajaa ja etsimällä heidän toimintatavoistaan yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Lisäksi pyritään selvittämään, minkälainen paikka ruokakasvatuksella on ollut tutkittavien ruokakäyttäytymiseen. Tutkimuksen viitekehys rakentuu kotitaloustoiminnan, arjen hallinnan, kestävän kehityksen sekä ruokakasvatuksen käsitteiden ympärille. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluina toteutettuina teemahaastatteluina. Haastateltavia oli yhteensä yhdeksän: kolme eri sukupolvea kolmesta eri perheestä. Haastateltavat olivat syntyneet vuosien 1931-1991 välillä ja heistä kuusi oli naisia ja kolme miehiä. Aineisto analysoitiin teemoittelun keinoin. Kotitalouksien ruokahävikkiä pidetään yleisesti negatiivisena asiana, jota tulisi välttää. Kolmen sukupolven eroja tarkasteltaessa havaittiin, että vanhin sukupolvi suhtautuu ruokahävikkiin kaikista tiukimmin ja tuottaa sitä myös vähiten. Ero on selkein vanhimman ja keskimmäisen sukupolven välillä, mutta kapenee kahden nuoremman sukupolven välillä. Yhteiskunnan muutosten, kuten maalta kaupunkiin muuttamisen sekä niin sanotun mässäilyn kulttuurin syntymisen koettiin olevan yhteydessä kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrään. Suomen itsenäisyyden aikana ruokatalous on muuttunut säännöstelystä ja pula-ajoista kohti yltäkylläisyyttä ja ylikuluttamista. Ruokakasvatuksen nähtiin olevan keskeinen tekijä ruokahävikin vähentämisessä. Erityisesti kotikasvatuksen merkitystä korostettiin sekä haastateltavien oman ruokakäyttäytymisen perustana että tulevaisuuden kehityksen kannalta. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään minkälaisia syitä ruokahävikin taustalta löytyy sekä sitä, että yhteiskunnan tilanne on yhteydessä kotitalouksien ruokahävikin syntyyn.
Subject: ruokahävikki
kotitalous
kotitaloustoiminta
kestävä kehitys
ruokakäyttäytyminen
ruokakasvatus
Discipline: Home economics
Kotitaloustiede
Hushållsvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record