Vahvuudet esiin eskarissa? : Tapaustutkimus lasten saamasta myönteisestä palautteesta esiopetuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074801
Title: Vahvuudet esiin eskarissa? : Tapaustutkimus lasten saamasta myönteisestä palautteesta esiopetuksessa
Author: Saares, Rita
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074801
http://hdl.handle.net/10138/191189
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aim of the study. This study explored the positive feedback that is received by children in pre-school (6-7 years olds). As part of a group, children absorb attitudes and values that concern how to think, learn and interact with other people. Previous research has indicated that the positive feedback and praise that children receive shapes the way children see themselves. Research on positive psychology has stressed the importance of understanding how individual strengths should be seen as resources for learning and well-being. A case study was performed to deepen the understanding regarding the different types of positive feedback that children receive, which activities result in positive feedback and what strategies do adults use to give positive feedback to children. A main point of interest was the positive feedback that children receive regarding their strengths. Method. Data was gathered by recording videos of the interactions between children and working adults in a pre-school located in the Helsinki metropolitan area. In advance, every day activities where children and adults interact were selected to be recorded. The data consists of short video clips recorded during three days, altogether 2 hours and 55 minutes. After transcribing the videos, abductive analysis was used to recognize themes. Results and conclusions. The data could be categorized into two themes: 1) general positive feedback and 2) specific positive feedback, both varying in content and quality. Specific positive feedback appeared more versatile in function and practical than general feedback. The positive feedback that children received was mainly targeted at skills and personality, rather than to the processes of learning and doing. Children received positive feedback mostly as individuals, but still in public. Even though the concept of strength-based learning was familiar to the adults participating in the study, positive feedback on children's strengths was given only a few times. In order to use positive feedback purposefully, it is imperative to understand the qualitative differences between types of positive feedback and between means of giving feedback. Positive feedback should be specific: taking each child's needs, phase of development and linguistic readiness into account. It is also important to pay attention to nonverbal communication. To recognize and increase children's strengths, the pre-school staff would benefit from training and support.Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan lasten saamaa myönteistä palautetta esiopetuksessa. Toimiessaan ryhmässä lapsi sisäistää toisten ihmisten välittämiä asenteita ja arvoja ajattelua, osaamista ja oppimista kohtaan. Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että lapsen saama myönteinen palaute ja kehut muovaavat lapsen käsitystä itsestään. Positiivisen psykologian tutkimukset ovat korostaneet lapsen vahvuuksien merkitystä oppimisen ja hyvinvoinnin voimavaroina. Tämä tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, millaista lasten saama myönteinen palaute on, millaisesta toiminnasta lapset myönteistä palautetta saavat sekä tarkastella niitä keinoja, joita aikuiset käyttävät antaessaan myönteistä palautetta. Erityisenä kiinnostuksenkohteena on tarkastella, miten lasten saama myönteinen palaute liittyy heidän vahvuuksiinsa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena videoimalla aikuisen ja lapsen/lasten välisiä vuorovaikutustilanteita eräässä esiopetusryhmässä pääkaupunkiseudulla. Videolle kuvattiin etukäteen valittuja esiopetuksessa toistuvia tilanteita, joissa aikuisen ja lapsen oletettiin olevan vuorovaikutuksessa keskenään. Aineisto kerättiin kolmena päivänä aikavälillä 9.-12.00. Analysoitavaa videoaineistoa kertyi 2:55 tuntia. Aineiston analyysi eteni teoriasidonnaisesti litteroidun aineiston teemoittelun avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Lasten saama myönteinen palaute vaihteli sisällöltään ja laadultaan. Täsmällisen myönteisen palautteen funktiot näyttäytyivät yleistä palautetta monipuolisempina ja tarkoituksenmukaisempina. Suurimmaksi osaksi lapsille annettu myönteinen palaute kohdistui taitoihin ja persoonaan, harvemmin oppimisen ja työskentelyn prosesseihin. Tulosten mukaan lapset saivat useimmiten myönteistä palautetta yksilöllisesti, mutta julkisesti. Vaikka vahvuusajattelun periaatteet olivat tutkittaville tuttuja, lapset saivat myönteistä palautetta vahvuuksistaan vain vähän. Jotta myönteistä palautetta voidaan hyödyntää esiopetuksessa tarkoituksenmukaisesti, on ymmärrettävä eri tavoin annettujen palautteiden laadulliset erot sekä pyrittävä antamaan mahdollisimman täsmällistä palautetta enemmän. Palautteen antamisessa tulee huomioida kunkin lapsen tarpeet, kehitystaso ja kielelliset valmiudet sekä ei-sanallisen viestinnän merkitys. Vahvuusajattelun hyödyntämiseksi esiopetuksen henkilöstö tarvinnee koulutusta ja tukea.
Subject: myönteinen palaute
vahvuudet
esiopetus
positiivinen pedagogiikka
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record