Digitalisaation lupauksien lunastajat? : Lukiolaisten käsityksiä ohjelmoinnista ja teknologisesta kehityksestä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074765
Title: Digitalisaation lupauksien lunastajat? : Lukiolaisten käsityksiä ohjelmoinnista ja teknologisesta kehityksestä
Author: Eloholma, Mikko Aleksi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074765
http://hdl.handle.net/10138/191193
Thesis level: master's thesis
Abstract: In the 1970s information technology started to become part of everyday life and as a result of this process, computer programming has become an important theme in the digital society both in the labor-market and on the educational field. In this study, I examine high school students' everyday conceptions of computer programming and technological development. I explore these conceptions relying on the theory of social representations which is focused on defining how people make foreign technical and scientific phenomena familiar. I interpreted the meanings produced by the high school students in relation to the cultural history of computer programming and especially in relation to the general meanings given to computer programming on the educational field. As a separate research question I examined computer programming in relation to meanings that are connected to technological development. The aim of this study is to offer more understanding about how computer programming is made familiar in an increasingly digital society where it has emerged as an important skill, especially through education. I produced my data by interviewing seven high school students who had attended a voluntary high school course combining electronics and programming. I analyzed the interviews discourse-analytically by defining oppositions that describe the social representation of programming. I also produced concepts that seemed to synthesize the oppositions and examined subject positions that were constructed in the speech. Besides, I analyzed how the representations of programming and technological development were connected in the speech. The representational field of programming was constructed by the oppositions of human-computer, material-virtual, technical-playfulness and proximity-remoteness. I defined the opposition human-computer to be the most fundamental themata of the social representation of computer programming. Programming was perceived as taking technological development to the next level. Technological development was seen as a partly autonomous process but humans were still given the most fundamental role in the definition and delimitation of technologies. On the basis of this study it can be summarized that high school students saw programming as an important phenomenon which at the same time was difficult to approach and define. This observation r a challenge for the establishment of programming both in education and in the wider society.Ohjelmointi on 1970-luvulla alkaneen tietotekniikan arkipäiväistymiskehityksen myötä noussut digitalisoituvassa yhteiskunnassa tärkeäksi taidoksi niin työmarkkinoilla kuin koulutuksessakin. Tässä tutkimuksessa tarkastelen lukiolaisten käsityksiä ohjelmoinnista ja teknologisesta kehityksestä. Tutkin näitä käsityksiä tukeutuen sosiaalisten representaatioiden teoriaan, joka on keskittynyt määrittelemään sitä, miten ihmisille vieraista teknis-tieteellisistä ilmiöistä tehdään tuttuja ja arkipäiväisiä. Tulkitsen lukiolaisten tuottamia merkityksiä suhteessa ohjelmoinnin kulttuurihistoriaan ja varsinkin koulutuksen kentällä ohjelmoinnille annettuihin yleisiin merkityksiin. Omana tutkimuskysymyksenään tutkin ohjelmointia osana teknologiselle kehitykselle tuotettuja merkityksiä. Tutkimuksen tehtävänä on tarjota lisää ymmärrystä siitä, miten ohjelmointia tehdään tutuksi digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa se on koulutuksen kautta noussut tärkeäksi taidoksi. Tuotin tutkimusaineistoni haastattelemalla seitsemää lukiolaista, jotka olivat osallistuneet elektroniikan ja ohjelmoinnin vapaavalintaiselle lukiokurssille. Analysoin aineistoni diskurssianalyyttisesti määrittelemällä ohjelmoinnin sosiaalista representaatiota kuvaavia vastinpareja. Vastinpareja määritellessäni esitin myös vastinpareja ylittäviä synteesejä sekä tarkastelin subjektipositioita, joita puheessa tuotettiin. Tutkimustulokseni osoittivat, että ohjelmoinnin sosiaalisen representaation kenttää jäsensivät vastinparit ihminen-tietokone, materiaalinen-virtuaalinen, teknisyys-leikillisyys ja läheisyys-kaukaisuus. Määrittelin sosiaalisen representaation perustavaksi kantateemaksi vastinparin ihminen-tietokone. Lukiolaiset näkivät, että ohjelmointi vie teknologisen kehityksen uudelle tasolle. Ohjelmoinnin mahdollistama teknologinen kehitys nähtiin osittain omalakiseksi prosessiksi, mutta ihmiselle annettiin silti viimeisin rooli teknologioiden määrittelyssä ja rajaamisessa. Tutkimukseni perusteella voi sanoa, että ohjelmointi koettiin tärkeäksi mutta samanaikaisesti vaikeasti määriteltäväksi ja lähestyttäväksi ilmiöksi. Tämä havainto asettaa haasteensa ohjelmoinnin vakiinnuttamiselle niin koulutuksessa kuin muuallakin yhteiskunnassa.
Subject: digitalisaatio
lukio
Subject (yso): ohjelmointi
digitaalitekniikka
teknologinen kehitys
lukiolaiset
koulutus
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mikko_eloholma_pg_2017.pdf 1.058Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record