Vuorohoito – Varhaiskasvatusta 24/7 : "En ees haluu kuvitella, ettei meillä olis tätä paikkaa." : positiivinen näkökulma vuorohoitoon

Abstract

This study deals with 24-hour childcare as a form of early childhood education. In this research I aim for a deeper understanding of phenomena related to round-the-clock childcare from the perspective of positive psychology. My purpose is to study how 24-hour childcare as a form of day care is actualized in the work of kindergarten teachers, and how parents of children in round-the-clock care value this form of childcare in their day-to-day family life. The objective is to bring up positive aspects of 24-hour childcare from the perspectives of child development and smooth family routines. The theoretical framework of my research consists of earlier studies in scheduled work and 24-hour childcare, as well as published literature on this topic.

The research data consists of interviews with four kindergarten teachers working in a 24-hour childcare unit, two parents of children in 24-hour care, and four children in 24-hour care. The interviews were conducted in January 2015 in three 24-hour childcare centres in Helsinki. Additional data was collected in May 2015. The method of data collection was a half-structured thematic interview. The data was analysed using principles of theory-based content analysis.

The results of this Master's thesis indicate that there are assets to 24-hour childcare, and those have a significant impact on the wellbeing of children and their families. The most important benefit was a sense of community, which in turn increased feelings of security in both children and adults. This communality offered support and increased job satisfaction among kindergarten teachers as well. My research results concur with earlier studies, according to which the successful combination of work and private life impacts the individual's general wellbeing and work satisfaction.

Tämä tutkimus käsittelee vuorohoitoa varhaiskasvatuksen päivähoitomuotona. Pyrin tässä tutkimuksessa varhaiskasvatuksen vuorohoidon ilmiöiden ymmärtämiseen positiivisen psykologian näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia, miten vuorohoito näkyy päivähoitomuotona lastentarhanopettajan työssä, sekä miten vuorohoidossa olevien lasten vanhemmat kokevat tämän hoitomuodon merkityksen heidän perheensä arjessa. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään, miten lapsi kokee hoitonsa vuorohoitoyksikössä. Tarkoituksena on nostaa esille vuorohoidon positiivisia puolia lapsen kehityksen ja perheiden arjen sujumisen kannalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisemmista, eri maissa tehdyistä vuorotyötä ja vuorohoitoa koskevista tutkimuksista sekä aihepiiriä käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää vuorohoitoyksikössä työskentelevää lastentarhanopettajaa, kahta vuorohoidossa olevan lapsen vanhempaa sekä neljää vuorohoidossa olevaa lasta. Nämä haastattelut tehtiin tammikuu 2015 aikana kolmessa helsinkiläisessä vuorohoitoyksikössä. Aineistoa täydennettiin vielä toukokuu 2015 aikana. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisen sisällönanalyysin periaattein. Tämän pro gradu -tutkielmani tulokset osoittavat, että vuorohoidosta löytyy positiivisia voimavaroja, jotka vaikuttavat oleellisesti lapsen ja hänen perheensä hyvinvointiin. Tärkeimpänä voimavarana nousi esiin yhteisöllisyyden tunne, joka selvästi lisäsi turvallisuuden tunnetta niin lapsilla kuin heidän vanhemmillaan. Vahva yhteisöllisyyden tunne tuki myös lastentarhanopettajien työn mielekkyyttä. Tämä tutkimustulos on yhteneväinen aiempien tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan esimerkiksi työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja sitä kautta työhyvinvointiin.