Opettajien ja oppilaiden ajatusmaailmaa kartoittamassa : määrällinen tapaustutkimus 7.–9.luokkalaisten, lukiolaisten ja heidän opettajiensa tieto- ja oppimiskäsityksistä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor.author Jokinen, Sonja
dc.date.issued 2017
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201706074729
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/191216
dc.description.abstract The aim of this study was to explore the epistemologies and conceptions of learning upper secondary school students (13-15-year-olds), high school students and their teachers express, and to compare the differences of these epistemologies and conceptions between the three groups. The theory of this thesis is based on earlier research related to epistemologies and conceptions of learning that suggest that epistemologies and conceptions of learning evolve with education and age towards a more sophisticated view of knowledge and learning. The data for this pilot study was collected from a small region in Finland in November 2015. The participants; upper secondary school students, high school students and their teachers (N=380), answered an online survey with two-part Likert-type statements measuring various kinds of epistemologies and conceptions of learning (collaboration, valuing metacognition, deep approach, surface approach and certain knowledge). The data was analyzed through looking at correlations and comparing the results of the three groups using ANOVA. The results of this study partly confirm previous study results of differences in epistemologies and conceptions of learning. Differences between secondary school students, high school students and teachers did occur, older students as well as the teachers tended to have more complex views of knowledge and learning. However, the results of the high school students suggest that they valued certain knowledge too, which is considered a less sophisticated epistemology. The results also show that the teachers valued collaboration and metacognition, but that the students didn't experience these two epistemologies to be practiced in class. en
dc.description.abstract Avsikten med denna forskning är att undersöka hurdana syner på kunskap och lärande ungdomar i grundskoleåldern (7.– 9.-klassister), gymnasiestuderanden och deras lärare har. Tidigare forskningar har påvisat att synen på kunskap och lärande har en tendens att med ålder och utveckling utvecklas från en okomplicerad och säker kunskaps- och inlärningssyn mot en mer sofistikerad syn som betonar förståelse av större helheter. I denna forskning utreds det om det finns skillnader mellan elever i olika skolstadier och högutbildade ämneslärare. I denna kvantitativa fallstudie deltog 7.– 9.-klassister, gymnasiestuderande och lärare från samma ort (N=380) genom att svara på ett elektroniskt frågeformulär i november 2015. Frågeformuläret bestod av 62 tudelade attitydpåståenden som mätte olika slags syner på kunskap och lärande (social gemenskap, uppskattning av metakognition, djupinlärning, ytinlärning och säker kunskap). Den första delen av påståendet mätte en allmän syn på kunskap/lärande, den andra delen hur synen tillämpas i skolan. Sambanden mellan de olika synerna på kunskap och lärande studerades med korrelationer, och med hjälp av en variansanalys (ANOVA) mättes skillnaderna mellan de olika grupperna. Forskningsresultaten stärker delvis tidigare forskningars resultat om att det finns skillnader i synerna på kunskap och lärande mellan individer i olik ålder och med olik utbildning. Fastän synerna på kunskap och lärande generellt sett var mer komplexa och sofistikerade ju äldre och utbildade individerna var, visade gymnasieleverna en uppskattning av säker kunskap, som anses vara en mindre sofistikerad kunskapssyn. Resultaten indikerar också att lärarna uppskattade social gemenskap och metakognition, men att eleverna inte upplevde att de skulle arbeta enligt dessa kunskapssyner i skolan. sv
dc.description.abstract Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia tieto- ja oppimiskäsityksiä peruskouluikäisillä (7.–9.-luokkalaiset), lukioikäisillä opiskelijoilla ja heidän opettajillansa on, sekä vertailla näiden kolmen ryhmän tieto- ja oppimiskäsityksiä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tieto- ja oppimiskäsityksillä on taipumus muuttua yksinkertaisesta ja varmasta monimutkaisemmaksi ja ymmärrystä painottavaksi koulutuksen ja iän myötä. Tässä tutkimuksessa selvitetään, onko eroja olemassa eri-ikäisten opiskelijoiden ja korkeasti koulutettujen opettajien välillä. Tutkimukseen osallistui 7.–9.-luokkalaisia oppilaita, lukioikäisiä opiskelijoita sekä opettajia samalta paikkakunnalta (N=380). Aineisto kerättiin määrällisesti, sähköisenä kyselynä marraskuussa 2015. Kyselyn summamuuttujat koostuivat 62 kaksiosaisista asenneväittämistä, jotka mittasivat erilaisia tieto- ja oppimiskäsityksiä (yhteisöllisyys, metakognition arvostaminen, syväsuuntautunut oppiminen, pintasuuntautunut oppiminen, varma tieto) sekä käsitysten mukaista käytännön toimintaa koulussa. Tieto- ja oppimiskäsitysten välisiä yhteyksiä katsottiin korrelaatioiden avulla ja ryhmien välisiä eroja tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla (ANOVA). Tutkimuksen tulokset vahvistavat osittain aikaisempia tutkimustuloksia siitä, että eri-ikäisten ja eri koulutustason yksiöiden välillä on tieto- ja oppimiskäsitysten suhteen eroja. Vaikka tieto- ja oppimiskäsitykset yleisesti ottaen olivat monitahoisempia ja "kehittyneempiä" mitä vanhempia ja koulutetumpia yksilöt olivat, osoittivat lukiolaisten tulokset korkeaa varman tiedon arvostamista. Varma tieto käsitettiin yleensä yksinkertaisempana tieto- ja oppimiskäsityksenä. Tulokset osoittivat myös, että vaikka opettajat arvostivat metakognitiota ja yhteisöllisyyttä, oppilaat eivät kokeneet koulussa työskenneltävän näiden käsitysten mukaisesti. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject syn på kunskap sv
dc.subject syn på lärande sv
dc.subject föreställningar sv
dc.subject epistemology en
dc.subject conceptions of learning en
dc.subject beliefs en
dc.title Opettajien ja oppilaiden ajatusmaailmaa kartoittamassa : määrällinen tapaustutkimus 7.–9.luokkalaisten, lukiolaisten ja heidän opettajiensa tieto- ja oppimiskäsityksistä fi
dc.title.alternative Comparing the epistemologies and conceptions of learning of secondary school students, high school students and their teachers : a quantitative case study en
dc.title.alternative Kartläggande av elevers och lärares tankevärldar : en kvantitativ fallstudie om 7.– 9.-klassisters, gymnasieelevers och deras lärares syner på kunskap och lärande sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dc.subject.yso oppimiskäsitykset
dc.subject.yso tietokäsitykset
dc.subject.yso uskomukset
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201706074729

Files in this item

Files Size Format View
sonja_jokinen_pg_2017.pdf 411.2Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record